Suuren käytetyn tuulimyllyn lapaa voisi käyttää trimaraanin rakennukseen.
Lavasta saisi rungon pitkät osat.
Tuulimyllyn lavat ovat yleensä valmistettu kestävästä ja kevyestä materiaalista, kuten lasikuidusta tai hiilikuidusta, mikä tekee niistä juuri sopivia veneen runko-osien rakentamiseen.
Offshore-tuulivoimaloissa lapojen pituudet voivat olla jopa 120 metriä tai enemmän.
Ultim-luokan trimaraanin pituus on vain 32 metriä.
Voisi laittaa paremmaksi...
Lavasta saisi rungon pitkät osat.
Tuulimyllyn lavat ovat yleensä valmistettu kestävästä ja kevyestä materiaalista, kuten lasikuidusta tai hiilikuidusta, mikä tekee niistä juuri sopivia veneen runko-osien rakentamiseen.
Offshore-tuulivoimaloissa lapojen pituudet voivat olla jopa 120 metriä tai enemmän.
Ultim-luokan trimaraanin pituus on vain 32 metriä.
Voisi laittaa paremmaksi...
Vastaukset 32
Vanhimmat
Paljonkohan maksaa. Luulen että melko paljon ihan romunakin.
Luulen, että vastaanottamisesta ihan maksetaan. Lasikuitujäte ei taida toistaiseksi olla rahanarvoista, vaan hävittäminen on enemmänkin ongelma.
Kustannuksia tulee kuljetuksista, pilkkomisesta jne. polttoon valmisteltaessa mutta jonkin verran saadaan takaisin esim. lämpöenergiana jos kaukolämpövoimalalla poltetaan, onhan lasikuitu öljyperusteinen materiaali.
Lasikuidun lämpöarvo on nolla. Sehän koostuu oksideista, eikä siten enää pala. Muovi kuitujen ympärillä kyllä palaa.
Missä tuulivoimalassa roottorin halkaisija on 250 metriä?
Tuota suuruusluokkaa halkaisija on, jos lapa todellakin on 120 m.
Tässä helposti saatavilla ollut tieto
The MySE 16-260 earns its largest-ever tag thanks to its rotor diameter of 260 meters (853 feet) and its swept area of 53,902 square meters
Jaksoit tiristä, muttet tsekata, ihme otus
Jep, usein myös balsaa sisällä
Jep, jep. Ei ole.
Vielä helpommalla tuulivoimalan lavasta saisi tehtyä yksirunkoisen, painottamalla sen pystyasentoon.
En tiedä olisiko siinä tapauksessa kyseessä pitkäkölinen vai eväkölinen vene? Mutta syväys olisi riittävät 100m.
Et ehkä tiedä paljon muutakaan...
Ehkä ehkä?
Jos haluat mennä ympyrää niin erinomainen idea. Suoraan se ei kulje.
Suurin osa purjehtijoista on mennyt jonkunlaista ympyrää, isompaa tai pienempää. Harvat on jäänyt palaamatta lähtöpisteeseen.
Tuulimyllyn lapoja lienee vaikea enää hankkia, tuulimyllyjen aikakausi oli 1800- luvulla ja hiipui pian 1900- luvulle tultaessa onkapannujen yleistyessä.
Kyllä nämä ovat tuulimyllyjä, joihin yhdistetty "generattori" joka muuntaa tuulimyllyn pyörivän liikkeen sähköksi.
Windmill on kansainvälisesti tunnettu termi näille.
Mylly on laite jolla jauhetaan esim. viljaa, tuulimyllyillä jauhettiin viljaa, nostettiin kaivosta vettä navetan varastosäiliöön tms. Tuulivoimala on voimala jolla tehdään sähköä, sillä ei jauheta mitään, ihan se ja sama millä millä nimellä se muissa kielissä kulkee. Tiedotusvälineetkin sentään käyttävät pääsääntöisesti sanaa tuulivoimala/tuulivoima.
Kuinka usein kuulet tai näet vesivoimaloita kutsuttavan vesimyllyiksi..?
What is a Windmill?
Windmills are those machines that help us harvest the wind energy to produce electricity. Windmills convert the kinetic energy of wind to electricity. They were globular during the eighteenth century in and around Europe.
Sää sekoita kaksi asiaa. Mylly ja tuulimylly
Tuulimyllyillä jauhettiin viljaa, se oli niiden pääsääntöinen käyttötarkoitus Suomessa, kielikikkailu ei minua kiinnosta.
Nyt Suomessa ei ole tuulimyllyjä, on vain tuulivoimaloita, ihan samoin kun on esim. vesivoimaloita, sähkö ei tuoteta vesimyllyillä...
Tuulimylly on tuulella toimiva mylly. Sellaisilla jauhettiin viljaa.
Tässä oli eräs ajatelma.
”Vielä helpommalla tuulivoimalan lavasta saisi tehtyä yksirunkoisen, painottamalla sen pystyasentoon.
En tiedä olisiko siinä tapauksessa kyseessä pitkäkölinen vai eväkölinen vene? Mutta syväys olisi riittävät 100m.”
Siihen jatkoksi parin sanan hiekkalaatikolta poimittua jankkaamista.
Kyllä jos akselin päässä oli jauhinkivet, yhtäläillä sielä olisi voinut olla generaattori, vai kuinka?
Joko olette päässeet neljännelle luokalle peruskoulussa?
Tietämättä kenelle kaikille kysymys on osoitettu, vastaan että en ole päässyt edes toiselle luokalle sillä en ole käynyt päivääkään peruskoulua!
Meistä peruskoulua käymättömistä tuskin moni osallistui tuohon höpötykseen.
Mihin höpötykseen?
Tuossa edellä joku oli laittanut esimerkin noista ”höpöistä”.
Ja sinä tartuit syöttiin...
Mikä syötti tässä on kyseessä? Tuo oli kuitenkin vain vastaus tuolle kysyjälle.
Ihmettelin itsekin tuolla edellä ollutta kinaamista.
Syötti on siinä, että tuulivoimalan ( ei myllyn! ) lavat eivät ole veneitä tai kelluttaviksi tarkoitettuja ponttooneja ja sekin olisi huomattava, että ne ovat tuohon käyttöön ajatellen epäsymmetrisiä ja mikä hassuinta, koska tuulivoimalan kaikki lavat pyörivät samaan suuntaan, ne ovat myös samalla tavalla "muotopuolia" joten tee niistä sitten trimaraani...kts. lapojen muotoilua...
En minä ole tuota tieteellistä puolta tuossa asiassa lainkaan pohtinut, vaan noiden höpöttäjien kinaamista.
Hiekkalaatikolla voi kuulla samanlaista keskustelua.
Se että niistä ei voi käytännössä tehdä venettä ei ole meidän ”kinaamisen” aiheena.
30 viestiä ja sitten ensimmäinen kommentti asiaan liittyen. Lavat ovat joka akselin suhteen epäsymmetrisiä, enkä hyvälläkään mielikuvituksella keksi, miten niistä saisi rungon osia. Eihän niistä saa edes siipipurjetta yhdelle halssille, kun kohtauskulma on muuttuva.
Olen ihan hapoillani koska olen ko. kommentin esittäjä...Toisaalta en ymmärrä miksi tuulivoimaloita puretaan jo kun ne ovat kymmenisen vuotta olleet paikoillaan, tehollisia käyttötuntejahan niihin on silloin kertynyt muutama kymmentuhatta tuntia? Suomessa on purettu öljy/hiilikäyttöisiä voimaloita 160000- 200000 käyttötunnin jälkeen...