Päivän sana.

1. Timoteuskirje 6:12 FB38
[12] Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.

Minä en ainakaan suoraan ymmärrä mitä konkreettisesti tämä tarkoittaa.
Miten kilvoitellaan hyvän uskon kilvoitus`? Oikeinko kaikki teot tekemällä? Rukoilemalla? Kilvoitella että saa leivän pöytää eli työllä? Vai millä?

Tuon että olen kutsuttu, ymmärrän. Jumala kutsuu meitä uskomaan häneen ja tavoittelemaan pääsyä hänen valtakuntaansa.

Mitä tarkoittaa tunnustautua monen todistajan edessä? Kastettako jossa kummit todistavat muiden paikallaolijoiden ohessa. Rippikoulun ehtoollistako, jossa on muu kirkkoväki paikalla todistamassa? Uskoo tulon hetkeä jossakin tilaisuudessa jossa on väkeä paikalla? Vai mitä?

Olisi mukava kun tästä saataisiin ketju, jossa haluavat laittaisivat oman näkemyksensä, miten ymmärtävät tuon raamatunlauseen. Toivon ettei mitään lisälauseita raamatusta, fraaseja, jotka taas sinällään eivät selitä juuri tätä asiaa.
Kokeillaanko miten onnistuu.

Kannattaa tehdä vain sellaisia aloituksia missä voi herjata toisia, jossa samat iänikuiset herjat toistuvat ja jotka osoittavat ateisteille ettei uskossa tosiaan ole mitään järkeä.

Siihen tulee pyrkiä.

Ei voi selittää vain yhtä pätkää Raamatusta ellei katso mihin kokonaisuuteen se liittyy. Juuri siten tulee virheitä kun irroitetaan teksti asiayhteydestä ja vedetään siitä kovin suuria johtopäätöksiä kun kerran näin on sanottu. Pitää katsoa mitä ennen tuota Paavali kirjoittaa.

"Se, joka opettaa toisin eikä seuraa Herramme Jeesuksen Kristuksen terveellisiä sanoja ja uskomme mukaista oppia, on pöyhkeä eikä ymmärrä mitään. Hänellä vain on kiihkeä halu väitellä ja kiistellä. Sellaisesta syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, ilkeitä epäluuloja 5ja alituista kinastelua sellaisten ihmisten kesken, jotka ovat menettäneet järkensä ja kadottaneet totuuden ja pitävät uskontoa vain tulolähteenä. Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä."

Siitä näemme millainen ei ole hyvä uskonkilvoitus.

Mutta ei myöskään mitään lakia, että toimi juuri näin, tee juuri näin lain mukaan niin sinulla on hyvä uskonkilvoitus.

Tarvitsematta enemmän selittää, tuosta näkee mikä ei ole hyvää kilvoittelua.

Sitten sen jälkeen Paavali kirjoittaa vielä.

"Pidä tallessa, Timoteus, se mikä on uskottu sinun haltuusi! Torju jumalattomat tyhjät puheet ja vastaväitteet, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii. Muutamat ovat ryhtyneet sen tunnustajiksi ja ovat eksyneet pois uskosta. Armo teille!"

Siitä selviää aika selkeästi jo mihin uskonkilvoitus tähtää ja mitä se ei ainakaan ole, tarvitsematta sen erityisemmin ruotia kenenkään tai keidenkään uskoa että onko se hyvää vai huonoa kilvoittelua. Kukin voi sitä tykönään miettiä.

Itse tuosta joutuu kukin päättelemään miten Timoteuksen tuon ohjeen mukaan pitää kilvoitella. Välttämällä typeriä riitoja sekä olla osallistumatta niihin. Omaisuuden suhteen ehkä vähän liian suppea näkemys, että vain ruoka ja vaatteet. Olisi hyvä olla myös katto pään päällä. Niihin voisi uhrata aikaansa, mutta ei siihen että haalii kaiken maailman omaisuutta mitä ei voi viedä mukaansa taivaan matkalle. Eikä siinä se itse omaisuus ole pahasta, vaan se jos se vie pois uskosta.

Itseasiassa jo siinä onkin kilvoittelua kerrakseen että välttelee turhia riitoja, herjauksia ja epäluuloja.

Voi olla jopa ylitsepääsemätön este.