"Ruotsin entinen pääministeri ja nykyinen oppositiojohtaja Magdalena Andersson ehdottaa IS:n haastattelussa uutta, entistä tiiviimpää yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välille Itämeren turvallisuuden takaamiseksi.
– Olen hyvin huolissani. Itämerestä on tullut tavallaan geopoliittinen areena. Meillä oli hyvin rauhallisia vuosikymmeniä, mutta nyt se on historiaa, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan Itämerellä turvallisuusuhkaa luo erityisesti Venäjän varjolaivaston alukset. Hän kertoo ettei usko sattumaan.
– Tämä on hybridisodankäyntiä ja meidän tulee miettiä, miten voimme vastata siihen tehokkaammin Naton, Euroopan ja Pohjoismaiden tasolla, Andersson sanoo.
Ilta-Sanomat haastatteli Anderssonia Sälenissa, jossa tulevien päivien aikana järjestetään Folk och försvar -turvallisuuskonferenssi. Haastattelu tehdään sunnuntaina Anderssonin tunturimökissä, jossa hän ottaa vieraat vastaan kainalosauvoilla.
Oppositiojohtaja kertoo käyneensä hiihtämässä sunnuntaiaamuna, jonka johdosta hänen jalkansa kipeytyi.
Äänihuulet kuitenkin edelleen toimivat. Anderssonin mukaan myös suomalaisten on varauduttava siihen, että Itämeren turvallisuustilanne tulee olemaan vakava jopa vuosia.
– Meidän täytyy varautua siihen, että nämä ajat tulevat kestämään pitkään. Ehdotin jo kaksi vuotta sitten, että Pohjoismaiden tulisi perustaa yhteinen neuvosto, jossa voisimme todella istua alas ja pohtia yhteistä puolustustamme ja kohdistaa resursseja parhaalla tavalla. Uskon sen olevan hyvä idea myös nyt.
Hän mainitsi neuvostosta myös puheessaan, jonka hän piti Sälenissa sunnuntaina.
Anderssonin mukaan Pohjoismaiden tulisi myös tiivistää yhteistyötään yhteisin kalustohankinnoin. Hän ehdottaa, että Suomi ja Ruotsi sekä muut Pohjoismaat hankkisivat yhdessä merivalvontakoneita, joilla maat voisivat yhdessä valvoa Itämerta sekä Norjanmerta aina Grönlantiin saakka.
Hän puhuu Saabin valmistamista GlobalEye -valvontakoneista, joita Ruotsi on päättänyt hankkia kolme kappaletta.
– Jokaisen muunkin Pohjoismaan pitäisi ostaa yksi, Andersson ehdottaa.
Suomen toimintaan Itämerellä ja Eagle S:n tapauksessa Andersson on tyytyväinen. Suomea ylisti puheessaan sunnuntaina myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, jonka mukaan Suomi toimi oikein ja ryhdikkäästi.
– Suomi on hoitanut tilanteen Estlinkin kanssa loistavasti ja olen hyvin vaikuttunut Suomen viranomaisten toiminnasta laivan suhteen (Eagle S -alus). Olen myös hyvin vaikuttunut siitä, kuinka olette myös jäädyttäneet venäläistä omaisuutta Suomessa, Andersson sanoo.
Tulisiko Suomen ja Ruotsin tiivistää kahdenkeskistä puolustusyhteistyötään nyt entisestään, mikäli Nato heikentyy sisäisiin kiistoihin muun muassa Grönlannista?
– Ensinnäkin tapa, jolla Donald Trump on puhunut Grönlannista, on täysin hyväksymätön. Viimeinen asia, jota kaipaamme lännessä nyt, on jännitteitä puolustusliiton sisällä.
– Ajattelen, että on hyvä, että Suomi ja Ruotsi jatkaisivat yhteisen puolustuksensa lujittamista ja läheistä yhteistyötä yhdessä muidenkin Pohjoismaiden kanssa.
Suomen ohella Ruotsi on solminut Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen (Defence Cooperation Agreement), jossa määritellään muun muassa yhdysvaltalaissotilaiden läsnäolosta ja materiaalista Ruotsin maaperällä.
Andersson ei usko, että Trumpin valtaantulo tulee vaikuttamaan sopimuksen täytäntöönpanoon tai puolustusyhteistyöhön.
– DCA-sopimuksen toimeenpano ei riipu siitä, kuka presidentti on Valkoisessa talossa, Andersson näkee.
Andersson ruotii kovin sanoin maansa virheitä maanpuolustuksen järjestämisessä. Vuoden 2015 jälkeen historiallisesti puolueettomana pysynyt Ruotsi alkoi ajamaan puolustuskykyään takaisin ylös, palautti asevelvollisuutensa ja pääsi liittymään Natoon vajaa vuosi sitten.
– Te ette tehneet niitä virheitä, joita me teimme. Suomi piti vahvan puolustuksensa ja asevoimat myös hyvinä aikoina 1990-luvulla ja sen jälkeen. Ruotsi on vuoden 2015 jälkeen nostanut puolustusmäärärahojaan huomattavasti, mutta me tarvitsemme edelleen enemmän joukkoja.
Anderssonin mukaan Suomen ja Ruotsin kyvyt sopivat hyvin yhteen.
– Suomella on valtava reservi, mutta Ruotsilla on hyvin vahvat ilma- ja merivoimat, joten yhdessä olemme erittäin vahvoja ja siksi olimme myös tervetulleita Natoon."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010957917.html
Andersson on järkipoliitikko. Keskustalaisilla tuskin on mitään kritisoitavaa Anderssonin näkemyksestä turvallisuuspolitiikasta ja puolustusyhteistyöstä. Jos Andersson puolueensa kanssa palaa valtaan, niin puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa jatkuu tiivis yhteistyö pohjoismaisten veljesmaiden kanssa. Ruotsin demarien kannatus on tällä hetkellä 34,4 %, mikä on vain 5,2 %-yksikköä pienempi kuin moderaattien ja ruotsidemokraattien yhteiskannatus. Keskustan ja sosialidemokraattien yhteiskannatus on suunnilleen sama kuin edellämainitulla kaksikolla.
Ruotsin opposition kannatus tällä hetkellä on 53,4 % ja hallituksen 46,6 %.
https://novus.se/wp-content/uploads/2024/12/novusvaljarbarometerdecember2024.pdf
– Olen hyvin huolissani. Itämerestä on tullut tavallaan geopoliittinen areena. Meillä oli hyvin rauhallisia vuosikymmeniä, mutta nyt se on historiaa, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan Itämerellä turvallisuusuhkaa luo erityisesti Venäjän varjolaivaston alukset. Hän kertoo ettei usko sattumaan.
– Tämä on hybridisodankäyntiä ja meidän tulee miettiä, miten voimme vastata siihen tehokkaammin Naton, Euroopan ja Pohjoismaiden tasolla, Andersson sanoo.
Ilta-Sanomat haastatteli Anderssonia Sälenissa, jossa tulevien päivien aikana järjestetään Folk och försvar -turvallisuuskonferenssi. Haastattelu tehdään sunnuntaina Anderssonin tunturimökissä, jossa hän ottaa vieraat vastaan kainalosauvoilla.
Oppositiojohtaja kertoo käyneensä hiihtämässä sunnuntaiaamuna, jonka johdosta hänen jalkansa kipeytyi.
Äänihuulet kuitenkin edelleen toimivat. Anderssonin mukaan myös suomalaisten on varauduttava siihen, että Itämeren turvallisuustilanne tulee olemaan vakava jopa vuosia.
– Meidän täytyy varautua siihen, että nämä ajat tulevat kestämään pitkään. Ehdotin jo kaksi vuotta sitten, että Pohjoismaiden tulisi perustaa yhteinen neuvosto, jossa voisimme todella istua alas ja pohtia yhteistä puolustustamme ja kohdistaa resursseja parhaalla tavalla. Uskon sen olevan hyvä idea myös nyt.
Hän mainitsi neuvostosta myös puheessaan, jonka hän piti Sälenissa sunnuntaina.
Anderssonin mukaan Pohjoismaiden tulisi myös tiivistää yhteistyötään yhteisin kalustohankinnoin. Hän ehdottaa, että Suomi ja Ruotsi sekä muut Pohjoismaat hankkisivat yhdessä merivalvontakoneita, joilla maat voisivat yhdessä valvoa Itämerta sekä Norjanmerta aina Grönlantiin saakka.
Hän puhuu Saabin valmistamista GlobalEye -valvontakoneista, joita Ruotsi on päättänyt hankkia kolme kappaletta.
– Jokaisen muunkin Pohjoismaan pitäisi ostaa yksi, Andersson ehdottaa.
Suomen toimintaan Itämerellä ja Eagle S:n tapauksessa Andersson on tyytyväinen. Suomea ylisti puheessaan sunnuntaina myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, jonka mukaan Suomi toimi oikein ja ryhdikkäästi.
– Suomi on hoitanut tilanteen Estlinkin kanssa loistavasti ja olen hyvin vaikuttunut Suomen viranomaisten toiminnasta laivan suhteen (Eagle S -alus). Olen myös hyvin vaikuttunut siitä, kuinka olette myös jäädyttäneet venäläistä omaisuutta Suomessa, Andersson sanoo.
Tulisiko Suomen ja Ruotsin tiivistää kahdenkeskistä puolustusyhteistyötään nyt entisestään, mikäli Nato heikentyy sisäisiin kiistoihin muun muassa Grönlannista?
– Ensinnäkin tapa, jolla Donald Trump on puhunut Grönlannista, on täysin hyväksymätön. Viimeinen asia, jota kaipaamme lännessä nyt, on jännitteitä puolustusliiton sisällä.
– Ajattelen, että on hyvä, että Suomi ja Ruotsi jatkaisivat yhteisen puolustuksensa lujittamista ja läheistä yhteistyötä yhdessä muidenkin Pohjoismaiden kanssa.
Suomen ohella Ruotsi on solminut Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen (Defence Cooperation Agreement), jossa määritellään muun muassa yhdysvaltalaissotilaiden läsnäolosta ja materiaalista Ruotsin maaperällä.
Andersson ei usko, että Trumpin valtaantulo tulee vaikuttamaan sopimuksen täytäntöönpanoon tai puolustusyhteistyöhön.
– DCA-sopimuksen toimeenpano ei riipu siitä, kuka presidentti on Valkoisessa talossa, Andersson näkee.
Andersson ruotii kovin sanoin maansa virheitä maanpuolustuksen järjestämisessä. Vuoden 2015 jälkeen historiallisesti puolueettomana pysynyt Ruotsi alkoi ajamaan puolustuskykyään takaisin ylös, palautti asevelvollisuutensa ja pääsi liittymään Natoon vajaa vuosi sitten.
– Te ette tehneet niitä virheitä, joita me teimme. Suomi piti vahvan puolustuksensa ja asevoimat myös hyvinä aikoina 1990-luvulla ja sen jälkeen. Ruotsi on vuoden 2015 jälkeen nostanut puolustusmäärärahojaan huomattavasti, mutta me tarvitsemme edelleen enemmän joukkoja.
Anderssonin mukaan Suomen ja Ruotsin kyvyt sopivat hyvin yhteen.
– Suomella on valtava reservi, mutta Ruotsilla on hyvin vahvat ilma- ja merivoimat, joten yhdessä olemme erittäin vahvoja ja siksi olimme myös tervetulleita Natoon."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010957917.html
Andersson on järkipoliitikko. Keskustalaisilla tuskin on mitään kritisoitavaa Anderssonin näkemyksestä turvallisuuspolitiikasta ja puolustusyhteistyöstä. Jos Andersson puolueensa kanssa palaa valtaan, niin puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa jatkuu tiivis yhteistyö pohjoismaisten veljesmaiden kanssa. Ruotsin demarien kannatus on tällä hetkellä 34,4 %, mikä on vain 5,2 %-yksikköä pienempi kuin moderaattien ja ruotsidemokraattien yhteiskannatus. Keskustan ja sosialidemokraattien yhteiskannatus on suunnilleen sama kuin edellämainitulla kaksikolla.
Ruotsin opposition kannatus tällä hetkellä on 53,4 % ja hallituksen 46,6 %.
https://novus.se/wp-content/uploads/2024/12/novusvaljarbarometerdecember2024.pdf
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä vastustaa ja vastusti rajalakia vasemmistoliitto, vihreät ja osin SDP. Eipä juuri muut, jotain hölmöä persua lukuunottamatta. Tämä kuuluu juuri samaan Putin häirintään. Ei ole mitään eroa, muoto vain toinen.
Vasemmistoliitto vastusti Natoon liittymistä yli puolet kansanedustajista.
Että ei hurraamista vasemmiston ja vihreitten maanpuolustus tahdossa.
Näin keskusalaisena tuen täysin hallituksen maanpuolustus toimia, meistä kaikki taas äänestää rajalain puolesta seuraaalle jaksolle. Perussuomalaisilla myös yksituumaisuus rajalakiin kuin keskustallakin. Olemmekin samoista kapaloista syntyneet. Samoin ajattelemme mm tärkeitten tavaroiden varastointiin. Varmuusvarastoja tulee kasvattaa yhdenmukaisuutta mm turpeen käytön kasvattaminen, maatoloustuotteita tulee kasvattaa useamman tuotteen omavaraisuuteen. Siksikään ei punavihreitä hallituksiin heillä menee asiat hömppään.
Pankkopersu pörisee taas mukakeskustalaisena.
Älä viitsi horista.
Vasemmiston lakot kun ei muuhun osaamista.