Rikolliselle tielle päätyvä luksus-asuntojen välittäjä... sellainenhan vielä jokin aika sitten otsikoissa ollut Kaisa Liski on.
Alkoholisoituneen yksinhuoltajan tytär eteni parempaan tulevaisuuteen väärää reittiä. Hänen olisi pitänyt opiskella kulttuurialaa, uida sen alan piireihin ja olla samaa mieltä Lymien ja Leila Lyytikäisten kanssa välttääkseen julkisen häpäisyn. Huumeiden vetäminen tai muut mokat ovat kulttuuripiireissä se välttämätön sulka hattuun, josta kukka on heitetty kapinallisesti roskiin. Jätkämäisen oma-aloitteisesti toimiva määrätietoinen nainen taas joutuu pilkattavaksi paljon vähemmästäkin.
Lymit ja Lyytikäiset kuuluvat toksiseen patriarkaattiin, he eivät salli naisen rikastua, eikä ainakaan rikastua sekaantumalla rikollisuuteen. Lymi ja Lyytikäinen eivät voisi tehdä sarjaa, jossa pääosissa olisivat Immut tai Latet, jotka nostavat isot rahat pelkästään rikollisen maineellaan. Ja minähän en heitä siitä moiti, että nostavat ne rahat maineellaan, eivätkä rikollisuudellaan, kuten ennen tekivät. On vain niin läpinäkyvää taas tuo naisten touhuilu.
Melkoinen Turjan Päämajan uudelleenlämmittelyhän se Konfliktikin taitaa olla (en ole edelleenkään katsonut enkä tunne mielenkiintoa tehdä niin). Siinä päähenkilöt ovat enemmän kokoonparittuja, ehkä homma on tehty tekoälyllä. Pääministeri toimii kuin Sanna Marin, hän näyttää Anna Kontulalle ja nimi on Li Anderssonilta. PPP:n esittämä Sauli Niinistö on alennettu puhemieheksi, ja ehkä hän siinä toimii hieman kuin Matti Vanhanen.
Miten tällä vuosituhannella, jolloin me seuraamme noita tosielämän draamoja 24/7 kaikilla näillä nykyaikaisilla kommunikointivälineillä, ketään kiinnostaa tapahtumien pohjalta tehdyt fiktiot? Eihän fiktio koskaan tavoita todellisuuden moninyanssisyyttä.
Sodan ja rauhan miehet oli vielä sarja paikallaan, ja näyttelijätkin näyttivät roolihahmoilleen miltei enemmän kuin aidot henkilöt aikoinaan. Eli siis Keijo Komppa näytti ja kuulosti Paasikivelle melkein enemmän kuin Paasikivi itse eikä kai Stalin itse olisi erottanut omaa peilikuvaansa Mikko Niskasesta. Siihen aikaan se, mitä tiedettiin, oli kirjastomatkan päässä, ja sarjassa taisi olla enemmän ns sisäpiirintietoa kuin kaikissa kirjoissa yhteensä.
Internet on muuttanut kaiken. Ehkä Liskistä voi nyt tehdä mediailmiön kuten Ivar Kreugerista, jonka traaginen elämä nostettiin tv-viihteeseen 1990-luvun alussa, 60 vuotta hänen (ilmeisesti itse)murhansa jälkeen. Ruotsalaiset tulitikut päätyivät jopa Aku Ankan taskukirjaan, jossa niillä piippuaan sytytteli ilmeisesti Eila Kännön suosikkisalapoliisihahmo, rajusti parodioitu Simenonin Maigret.
Kulttuurimammat ovat aina niin kateellisia. Eivät takuulla maksa rojaltteja Kaisalle. Ja Haapkyläkin tarvitsee rahaa lohifileisiin.
Kun alkaa rahan kanssa pelaamaan, pitäisi ensin olla varma, kumpi vie ja kumpi vikisee. Ne, jotka syntyvät seteliniput suussaan, oppivat sen pienestä pitäen. Muut joutuvat maksamaan oppirahat. Liski astui isoille varpaille, moneyboys eivät sellaista salli. Hjalliksen sallittiin rikkoa Kokoomus 2019, koska Marin piti saada valtaan (joka oli se ainoa kerta, kun pelejään pelailevat tollot ovat nostaneet valtaan edes jonkun vähin hommaansa kykenevän, tosin eivät pitkäksi aikaa, koskapa osasi hommansa liiankin hyvin), mutta kiinteistöbisniksessä on kysymys rahasta ja Kaisa ei ollut nappula, jolla pelattiin, vaan omatoiminen menestyksen tavoittelija. Sellaisia ei markkinoita keskenään jakavat oligarkit hyvällä katso ja niinpä Liski vielä nyt yritetään häväistäkin.
Lymi näyttäisi olevan ihan tavallinen teatterikoulun broileri, joka on sitten nyt laitettu käsikirjoittelemaan. Sitä en tiedä, kuka tekstien takana oikeasti on. Miksi ihmeessä Lymi olisi itse keksinyt iskeä Liskin tarinaan.
Rahan maailma on valheita täynnä, Liski ei sitä peliä ole keksinyt, hän vain oli liian hyvä sitä pelaamaan ja ennen kaikkea, toisin kuin Lymi, hän luotti itseensä ja aikoi pelata omillaan. Liski ei ole niitä tyttöjä, jotka miettivät ovatko he huoria vai madonnia, hän on mitä hän itse haluaa ja välillä siinä vain saa turpaansa. Jos ei muilta niin vähintään kulttuurikanat tulevat nokkimaan.
Jotain kertoo, että sarjasta on tullut hitti. Jotain kertoo, että nykyään ylipäätään mistään sarjasta enää tulee hitti.
Alkoholisoituneen yksinhuoltajan tytär eteni parempaan tulevaisuuteen väärää reittiä. Hänen olisi pitänyt opiskella kulttuurialaa, uida sen alan piireihin ja olla samaa mieltä Lymien ja Leila Lyytikäisten kanssa välttääkseen julkisen häpäisyn. Huumeiden vetäminen tai muut mokat ovat kulttuuripiireissä se välttämätön sulka hattuun, josta kukka on heitetty kapinallisesti roskiin. Jätkämäisen oma-aloitteisesti toimiva määrätietoinen nainen taas joutuu pilkattavaksi paljon vähemmästäkin.
Lymit ja Lyytikäiset kuuluvat toksiseen patriarkaattiin, he eivät salli naisen rikastua, eikä ainakaan rikastua sekaantumalla rikollisuuteen. Lymi ja Lyytikäinen eivät voisi tehdä sarjaa, jossa pääosissa olisivat Immut tai Latet, jotka nostavat isot rahat pelkästään rikollisen maineellaan. Ja minähän en heitä siitä moiti, että nostavat ne rahat maineellaan, eivätkä rikollisuudellaan, kuten ennen tekivät. On vain niin läpinäkyvää taas tuo naisten touhuilu.
Melkoinen Turjan Päämajan uudelleenlämmittelyhän se Konfliktikin taitaa olla (en ole edelleenkään katsonut enkä tunne mielenkiintoa tehdä niin). Siinä päähenkilöt ovat enemmän kokoonparittuja, ehkä homma on tehty tekoälyllä. Pääministeri toimii kuin Sanna Marin, hän näyttää Anna Kontulalle ja nimi on Li Anderssonilta. PPP:n esittämä Sauli Niinistö on alennettu puhemieheksi, ja ehkä hän siinä toimii hieman kuin Matti Vanhanen.
Miten tällä vuosituhannella, jolloin me seuraamme noita tosielämän draamoja 24/7 kaikilla näillä nykyaikaisilla kommunikointivälineillä, ketään kiinnostaa tapahtumien pohjalta tehdyt fiktiot? Eihän fiktio koskaan tavoita todellisuuden moninyanssisyyttä.
Sodan ja rauhan miehet oli vielä sarja paikallaan, ja näyttelijätkin näyttivät roolihahmoilleen miltei enemmän kuin aidot henkilöt aikoinaan. Eli siis Keijo Komppa näytti ja kuulosti Paasikivelle melkein enemmän kuin Paasikivi itse eikä kai Stalin itse olisi erottanut omaa peilikuvaansa Mikko Niskasesta. Siihen aikaan se, mitä tiedettiin, oli kirjastomatkan päässä, ja sarjassa taisi olla enemmän ns sisäpiirintietoa kuin kaikissa kirjoissa yhteensä.
Internet on muuttanut kaiken. Ehkä Liskistä voi nyt tehdä mediailmiön kuten Ivar Kreugerista, jonka traaginen elämä nostettiin tv-viihteeseen 1990-luvun alussa, 60 vuotta hänen (ilmeisesti itse)murhansa jälkeen. Ruotsalaiset tulitikut päätyivät jopa Aku Ankan taskukirjaan, jossa niillä piippuaan sytytteli ilmeisesti Eila Kännön suosikkisalapoliisihahmo, rajusti parodioitu Simenonin Maigret.
Kulttuurimammat ovat aina niin kateellisia. Eivät takuulla maksa rojaltteja Kaisalle. Ja Haapkyläkin tarvitsee rahaa lohifileisiin.
Kun alkaa rahan kanssa pelaamaan, pitäisi ensin olla varma, kumpi vie ja kumpi vikisee. Ne, jotka syntyvät seteliniput suussaan, oppivat sen pienestä pitäen. Muut joutuvat maksamaan oppirahat. Liski astui isoille varpaille, moneyboys eivät sellaista salli. Hjalliksen sallittiin rikkoa Kokoomus 2019, koska Marin piti saada valtaan (joka oli se ainoa kerta, kun pelejään pelailevat tollot ovat nostaneet valtaan edes jonkun vähin hommaansa kykenevän, tosin eivät pitkäksi aikaa, koskapa osasi hommansa liiankin hyvin), mutta kiinteistöbisniksessä on kysymys rahasta ja Kaisa ei ollut nappula, jolla pelattiin, vaan omatoiminen menestyksen tavoittelija. Sellaisia ei markkinoita keskenään jakavat oligarkit hyvällä katso ja niinpä Liski vielä nyt yritetään häväistäkin.
Lymi näyttäisi olevan ihan tavallinen teatterikoulun broileri, joka on sitten nyt laitettu käsikirjoittelemaan. Sitä en tiedä, kuka tekstien takana oikeasti on. Miksi ihmeessä Lymi olisi itse keksinyt iskeä Liskin tarinaan.
Rahan maailma on valheita täynnä, Liski ei sitä peliä ole keksinyt, hän vain oli liian hyvä sitä pelaamaan ja ennen kaikkea, toisin kuin Lymi, hän luotti itseensä ja aikoi pelata omillaan. Liski ei ole niitä tyttöjä, jotka miettivät ovatko he huoria vai madonnia, hän on mitä hän itse haluaa ja välillä siinä vain saa turpaansa. Jos ei muilta niin vähintään kulttuurikanat tulevat nokkimaan.
Jotain kertoo, että sarjasta on tullut hitti. Jotain kertoo, että nykyään ylipäätään mistään sarjasta enää tulee hitti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi ihmiset katsovat sarjaa? Yleensä noita katsotaan vain siksi, että niitä rummutetaan katsottavaksi.
Myös minulle loistava "Sodan ja rauhan miehet" on tuttu jo lapsuudesta, mutta niin on myös Tiina Lymin pitkä ura näyttelijänä ja ohjaajana.
Aloittaja on ilmeisesti viettänyt aikansa ihan toisaalla, ehkä toisessa maassa ja kulttuurissa?
Mutta kun naiset tekevät jotain, siinä on jotain vikaa ja toksista. Asia välittyi.
Kun naiset tekevät JOTAIN? Jos naiset tekevät jotain toksista, niin se on toksista.
Miksi muuten Ere Kokkosen elokuvat olivat niin surkeita (paitsi Speden kanssa tehdyt), mutta teatteriohjaukset niin erilaisia? Oliko niin, että maikkarille kelpasi mikä vain mainostenvälisen ajan täyte (kuten kelpaa edelleenkin), mutta juuri niissä teattereissa oli vaativaa yleisöä? Teatterista ei kuitenkaan saanut juuri rahaa, niin piti tehdä ne täyte-elokuvat?
Lymin CV:stä selvisi, että olen katsonut joitain juttuja, joissa hän on ollut mukana, ihan näyttelijänäkin. Eipä ole jäänyt mieleen. Tyypillinen mitäänsanomaton broileri, ja mistäs muualta kuin Tampereelta, joka sitten nostetaan asemiin juuri siksi, että hän on mitäänsanomaton broileri. Nyt hänestä kai rummutetaan kansallissankari tuon oudosti motivoidun sarjan avulla.
Makuasioita, sanoi... no enpäs sanokaan.
Tuo tamperelaisuus on siitä jännä juttu Lymin osalta, että se ei ole mielestäni mitenkään erityisesti ollut esillä. Itselle tullut tietoon tod näk vasta, niihin aikoihin kun hän alkoi myös ohjaajan hommiin.
Toki jokainen "mitäänsanomaton broileri" ei nouse näyttelijä-pohjalta ohjaaja-käsikirjoittajaksi. Mutta kuten sanottu, makuasioitahan nämä...
Ei ollenkaan tullut Kaisa Liski mieleen sarjaa katsoessa.
Miten aloittaja sisäpiiritiedon turvin on tullut tällaiseen johtopäätökseen.
Itse tykkäsin kovasti sarjasta kun oli Areenassa joulunaikaan katsottavissa kun ei muutakaan uutta katsottavaa tullut. Koukutti heti katsomaan kaikki jaksot putkeen.
Vertauksesi ei oikein avaudu itselleni mutta en tiedäkään asiasta mitään.
Jostainhan se inspiraatiot sarjoihin ja ideoihin tulee.
Liskillä on mahtava päärynäperse!