Ei sellainen työssäkäyvä ole varakas joka joutunut ottamaan velkaa asuntoon tai autoon

Varmaan siten harvemmin työtön saa velkaa asuntoon tai autoon. Jotkut ovat voineet työssäkäydessään ottaneet lainaa moiseen turhuuteen ja sitten onneksi menettäneet työnsä.

Montako olet ehtinyt tänään juoda?

Velallinen se on,joka joutuu lainoilla pelaamaan.

Provosoidutko sinä näistä 😭😭🤣

Anonyymi kirjoitti:

Montako olet ehtinyt tänään juoda?

En yhtään. En juo.

Anonyymi kirjoitti:

Montako olet ehtinyt tänään juoda?

vasta 24 näin maanantai-tiistai yönä.

Niin ja ne maksattaa omat lainansa yhteiskunnalla! Vetelee verottomia tukia ja rahoja joka päivä. Ei ne rahoja ole itse ansainneet, vaan vetelevät niitä yhteiskunnan rahoja niitä vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja ne maksattaa omat lainansa yhteiskunnalla! Vetelee verottomia tukia ja rahoja joka päivä. Ei ne rahoja ole itse ansainneet, vaan vetelevät niitä yhteiskunnan rahoja niitä vaan.

Lue lisää

Ihankuten sinäkin maksatat kartanosi ylläpidon yhteiskunnalle ja vielä maalitkin kesämökin laituriin.

Anonyymi kirjoitti:

Ihankuten sinäkin maksatat kartanosi ylläpidon yhteiskunnalle ja vielä maalitkin kesämökin laituriin.

Kerro minullekkin, miten tuo onnistuu? Meinaan näin niinko tavalliselta duunarilta. Mulla ei ole rahaa palkata edes sitä koijaria, joilta näitä neuvoja saisi.

No siellä taas perruutuspörötyslakipötköpölvästi kommentoi tähänkin asiaan.

Useissa Itä-Suomen kaupungissa on niin valtava muuttotappio, että
rivitalonpätkiä on pilvin pimein myytävänä hintaan 10-15.000 € .
Todella halpoja perittäviä. Ei tarvitse maksaa edes sitä perintöveroa.

Sitten heräsit ja menit sikiöasentoon itkemään.

Tuohon aikaa inflaatio ja devalvaatio söi kaikki lainat muutemassa vuodessa. Ja kun markoissa alkoi olla liikaa nollia, niin niistä leikattiin kaksi nollaa pois. Oi niitä aikoja.

Vanhemmat alkoi rakentaan vuonna 1979 ja sillon omakotitalon kustanusarvio oli 190 000mk,muistan vuoden olikohan 1979 kun Lahdessa oli asuntonäyttely.Pitkästätavarasta aloitti ja olin pienellä sahalla katsomassa kun tukeista tehtiin lautaa ja kakkosnelosta.

Ei ainakaan nyt. Osakkeita/taloja myydään pilkkahintaan, voisi "sijoittaa". Harmittaa tosin, kun fyrkkaa ei ole siihen pilkkahintaankaan saatikka ylläpitoon, kun paria kämppää ei kannata maksaa, siis niitä jatkuvia kuluja

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon aikaa inflaatio ja devalvaatio söi kaikki lainat muutemassa vuodessa. Ja kun markoissa alkoi olla liikaa nollia, niin niistä leikattiin kaksi nollaa pois. Oi niitä aikoja.

Lue lisää

Tosi on! Inflatio veteli noin 6%:n vuosivauhtia joten nettokorkoa vielä oli mutta lainat oli helpompi hoitaa jopa etuajassa.
140m2:n vesikeskuslämmitteisen rinnetalomme kustannusarvio oli noin 120000mk kun pari vuotta aikaisemmin rakennetun suorasähkölämmitteisen 120m2: yhden tason talon kustannusarvio oli noin 140000mk. Syöksy jatkui.
Vaimo meni osa-aikaiseksi kassaksi markettiin 1979 ja hänen, sinänsä mitätön palkkansa jäi kokonaisuudessaan velkojen etuaikaiseen lyhentämiseen.

EI säästettyjä jemmarahoja voi käyttää kuin pahana päivänä.

Huono neuvo vuokralla asumiseen! Oma asunto pitää ostaa jo opiskeluaikana, laittaa se kimppakämpäksi, josta tuloja.

Anonyymi kirjoitti:

Huono neuvo vuokralla asumiseen! Oma asunto pitää ostaa jo opiskeluaikana, laittaa se kimppakämpäksi, josta tuloja.

Josta verottaja vie enimmän osan. Etkä saa opintolainaa, kun sulla on omaisuutta ja.saat käskyn "myy"! No sitten et saa opintolainaa, kun "sulla on rahaa, mitä täällä kerjäät"?

Jos pankki luottaa opiskelijan vanhempiin takaajina, niin myyntihinnan saa lainaa.

Omaa asuntoa ei pidetä tuolla maailmalla edes varallsuutena. 😀

Eipäs välttämättä noinkaan mene ett voittajana maaliin kun maksellut asuntovelkaa .Jos asunto osake niin yhtiö voikin joutua tekeen julkisivu tai putkistoremppaa.Asunnon arvo voikin laskea niin eipä nykyään omistusasuminen välttämättä kannattavaa.70-80 luvulla perusduunarilla oli mahdollisuus alkaa rakentaan omakotitaloa mutta nykypäivänä kallis juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Eipäs välttämättä noinkaan mene ett voittajana maaliin kun maksellut asuntovelkaa .Jos asunto osake niin yhtiö voikin joutua tekeen julkisivu tai putkistoremppaa.Asunnon arvo voikin laskea niin eipä nykyään omistusasuminen välttämättä kannattavaa.70-80 luvulla perusduunarilla oli mahdollisuus alkaa rakentaan omakotitaloa mutta nykypäivänä kallis juttu.

Lue lisää

Ok:n rakentamisen aloitus 1976. Velkaa niin paljon kuin sain ml. vekseli 16% ja laina-aika 3kk. Uusin sen kerran.
Inflatio oli voimissaan mutta niin olivat korotkin. Pankki 12% ja laina-aika 10 vuotta.
Maksoin pois kykyjeni mukaan. Pelasin myös veroennakon pienentämisellä. Verotoimisto hyväksyi ennakon pienetämisen noin kolmasosalla.
Säästyneellä erotuksella lyhensin lainoja etuaikaisesti ja tietenkin varauduin tulevaan jälkiveroon. Olin kuitenkin saanut korotonta lainaa jota sitäkin inflatio söi lyhyestä ajasta huolimatta.
80-luvun loppuun mennessä oli talo velaton ja muutaman vuoden kuluttua lunastin kaupungin vuokratontin omakseni.

Kun työvoima eli lapsemme lähtivät opiskelemaan niin 164m2: rinnetalo alkoi tuntumaan rasitteelle ja suunnittelimme sen myyntiä
Naapureiden kanssa siitä oli puhetta ja sen seurauksena yhtenä perjantai päivänä tuli ovellemme kaksi mammaa. Naapurin sähkärin venäläinen eukko yhdessä ukrainalaiseksi osoittautuneen mamman kanssa. "Myykö sinä ämä talo? Minu ystävä halu ostaa tämä talo"!
Ukrainalaiset olvat olleet vuosikausia Suomessa töissä ja asuivat omistamassaan kerrostalokolmiossa kahden lapsensa kanssa.
Selvittelyjen jälkeen he tarjosivat heti kättelyssä reilusti yli aikomamme minimisumman.
Heidän OP:nsa notaari hoiti muodollisuudet ja rahat siirtyivät Nordean tilillemme hankaluuksitta.
Ostimme keskustan kerrostalon ja hieman rahaa jäikin sijoitettavaksi.
Se siitä asunnon vuoksi köyhtymisestä!

Kun asuntoa on maksanut 20 vuotta, alkaa ok talossa olla aika paljon remppaa. Kylppäri, katto, kohta viemäri, käyttövesiputket, keittiö, sauna yms . Ja taloyhtiössä sama juttu.
Elämä on yhtä velkaa tai vuokran maksua.
Ja jossain syrjäseuduilla talon arvo on nollassa, perikunta joutuu perimään arvottoman talon, jota ei osta kukaan, kun koko seutu on autio

Anonyymi kirjoitti:

Kun asuntoa on maksanut 20 vuotta, alkaa ok talossa olla aika paljon remppaa. Kylppäri, katto, kohta viemäri, käyttövesiputket, keittiö, sauna yms . Ja taloyhtiössä sama juttu.
Elämä on yhtä velkaa tai vuokran maksua.
Ja jossain syrjäseuduilla talon arvo on nollassa, perikunta joutuu perimään arvottoman talon, jota ei osta kukaan, kun koko seutu on autio

Lue lisää

"Ja jossain syrjäseuduilla talon arvo on nollassa, perikunta joutuu perimään arvottoman talon, jota ei osta kukaan, kun koko seutu on autio"

Perikunta ei useinkaan tule ajatelleeksi on parempi kieltäytyä perinnöstä kuin ottaa syrjäseudun taloa/mökkiä taakaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ok:n rakentamisen aloitus 1976. Velkaa niin paljon kuin sain ml. vekseli 16% ja laina-aika 3kk. Uusin sen kerran.
Inflatio oli voimissaan mutta niin olivat korotkin. Pankki 12% ja laina-aika 10 vuotta.
Maksoin pois kykyjeni mukaan. Pelasin myös veroennakon pienentämisellä. Verotoimisto hyväksyi ennakon pienetämisen noin kolmasosalla.
Säästyneellä erotuksella lyhensin lainoja etuaikaisesti ja tietenkin varauduin tulevaan jälkiveroon. Olin kuitenkin saanut korotonta lainaa jota sitäkin inflatio söi lyhyestä ajasta huolimatta.
80-luvun loppuun mennessä oli talo velaton ja muutaman vuoden kuluttua lunastin kaupungin vuokratontin omakseni.

Kun työvoima eli lapsemme lähtivät opiskelemaan niin 164m2: rinnetalo alkoi tuntumaan rasitteelle ja suunnittelimme sen myyntiä
Naapureiden kanssa siitä oli puhetta ja sen seurauksena yhtenä perjantai päivänä tuli ovellemme kaksi mammaa. Naapurin sähkärin venäläinen eukko yhdessä ukrainalaiseksi osoittautuneen mamman kanssa. "Myykö sinä ämä talo? Minu ystävä halu ostaa tämä talo"!
Ukrainalaiset olvat olleet vuosikausia Suomessa töissä ja asuivat omistamassaan kerrostalokolmiossa kahden lapsensa kanssa.
Selvittelyjen jälkeen he tarjosivat heti kättelyssä reilusti yli aikomamme minimisumman.
Heidän OP:nsa notaari hoiti muodollisuudet ja rahat siirtyivät Nordean tilillemme hankaluuksitta.
Ostimme keskustan kerrostalon ja hieman rahaa jäikin sijoitettavaksi.
Se siitä asunnon vuoksi köyhtymisestä!

Lue lisää

Kirjoitat jotain menestys tarinaa ja viihdyt köyhyyspalstalla niin joku ei nyt oikeen täsmää.Jahas että asut keskustan lähellä tietysti kerrostalossa hissitön ja 3krs.Kurkusta sinun varallisuus on alas mennyt ja turha edes kirjoitella jostain sijoittamisesta köyhyyspalstalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja jossain syrjäseuduilla talon arvo on nollassa, perikunta joutuu perimään arvottoman talon, jota ei osta kukaan, kun koko seutu on autio"

Perikunta ei useinkaan tule ajatelleeksi on parempi kieltäytyä perinnöstä kuin ottaa syrjäseudun taloa/mökkiä taakaksi.

Lue lisää

Näin pitäisi tehdä. Mutta kuinka moni tämmösiä asioita ymmärtää. .
Olisi hyvä jutella vanhempien kanssa jo paljon ennen vanhuutta asioista, mutta ne on vaikeita aiheita. Eikä kukaan tietenkään peri ennen kuolemaa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat jotain menestys tarinaa ja viihdyt köyhyyspalstalla niin joku ei nyt oikeen täsmää.Jahas että asut keskustan lähellä tietysti kerrostalossa hissitön ja 3krs.Kurkusta sinun varallisuus on alas mennyt ja turha edes kirjoitella jostain sijoittamisesta köyhyyspalstalla.

Lue lisää

Tiedän mitä on todellinen köyhyys. Olen nähnyt täydellistä nälkää. Pentuna jouduin kahtena kevättalvena kunnanlääkärille joka totesi veristen ysköksieni johtuvan puutteellisesta ja yksipuolisesta ravinnosta. Olen kulkenut ryysyissä.
Vanhempieni kodissa edusti ylellisyyttä se, että sain 12 vuotisena ikivanhan fillarin 10 km:n koulumatkojani varten.
Myöhemminkin, perheellisenä, huomattava osa ravinnosta löytyi metsistä ja lyhytaikaisista keikoista maataloihin.
Jne.
Pikkukaupungin keskusta ns. 3 kerroksiset 60-luvun alkupuolella valmistuneet talot ovat hissittömiä. Kolmen asuinkerroksen ansiosta ei tarvinnut asentaa hissiä. Käytännössä kerroksia on 4 koska sisäpihan on katutasoa kerroksen alempana. Meille on 46 askelmaa.
Aloitin pontikan keittämisen 70-luvun alussa Alkon lakon vuoksi.
Laitteet suurenivat ja paranivat a viimeiset litran laskin muuttaessamme OK:sta pois. Silloisten laitteiden käyttämisen puitteet eivät täyttyneet. Kuohukäynnin aikana 200 litrainen rankkitynnyri laskee ilmoille melkoiset entsyymit. Keittämisen aikana vesijohto suhisee parhaimmillaan 7 tuntia. Myin sitä tuttavilleni ja käytin sopivissa tilanteissa palkan maksuna.
Tällä palstalla kilkuttelevien "köyhyys" ei ole minun mittapuuni mukaan mitään köyhyyttä.
Yksi kokemani köyhyyden osoitus on sekin, että työttömänä jouduin pakenemaan Espanjaan työttömäksi työnhakijaksi 3kk:n jaksoina nostaen sikäläiseen pankkiin asnssin.
Halpaa ja miellyttävää elämistä. Haun uusiminen vaati vähintään 1 kk:n työ- ja palkkatodistuksen Suomessa.
Kurkusta alas? Ei ehkä aivan kaikki. Viime vuosina olen ostanut tisleeni Saksasta 12 pullon laatikoissa. Mukana tuotteita joita ei saa Suomesta.
Nyt olen lopettanut tuonkin koska siihenkin iskee verotus ja rahti lisää kustannusta vaikka ei olekaan kuin kolmisen kymppiä laatikolta.
Kurkun kosuttaisen avulla köyhyyden lisääminen ei sovellu kuntoiluni yhteyteen. Yli 8-kymppinen ukko haluaa nauttia vielä viimeisistäkin henkosista.

Sinäkö maksat siitä velkarahalla ostetusta talostasi vain sen kauppahinnan esim 400 000......kyllä se kalliimmaksi tulee kun pitäähän ne korotkin maksaa. Tätä ei tunnu monikaan ymmärtävän kun näitä kehuskeluja ostamistaan kämpistä lukee että maksoi vaan sen 400 000, mutta todellisuudessa se kämppä maksaa reilusti enemmän kuin sen 400 000. Siihen voi sitten vielä lisätä ne myöhemmin maksettavat remppakulut yms mitä pakosti tulee eteen omistuskämpissä. Vuokralla asuessa eläminen huolettomampaa, eikä ole sidottu niihin kämpän seiniin kun voi halutessaan muuttaa vaikka heti muualle kun/jos siltä tuntuu. Omistuskämpästä ei niin helposti eroon pääsekään ja välttämättä vanhasta ei ollenkaan vaan jää perillisten riesaks.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän mitä on todellinen köyhyys. Olen nähnyt täydellistä nälkää. Pentuna jouduin kahtena kevättalvena kunnanlääkärille joka totesi veristen ysköksieni johtuvan puutteellisesta ja yksipuolisesta ravinnosta. Olen kulkenut ryysyissä.
Vanhempieni kodissa edusti ylellisyyttä se, että sain 12 vuotisena ikivanhan fillarin 10 km:n koulumatkojani varten.
Myöhemminkin, perheellisenä, huomattava osa ravinnosta löytyi metsistä ja lyhytaikaisista keikoista maataloihin.
Jne.
Pikkukaupungin keskusta ns. 3 kerroksiset 60-luvun alkupuolella valmistuneet talot ovat hissittömiä. Kolmen asuinkerroksen ansiosta ei tarvinnut asentaa hissiä. Käytännössä kerroksia on 4 koska sisäpihan on katutasoa kerroksen alempana. Meille on 46 askelmaa.
Aloitin pontikan keittämisen 70-luvun alussa Alkon lakon vuoksi.
Laitteet suurenivat ja paranivat a viimeiset litran laskin muuttaessamme OK:sta pois. Silloisten laitteiden käyttämisen puitteet eivät täyttyneet. Kuohukäynnin aikana 200 litrainen rankkitynnyri laskee ilmoille melkoiset entsyymit. Keittämisen aikana vesijohto suhisee parhaimmillaan 7 tuntia. Myin sitä tuttavilleni ja käytin sopivissa tilanteissa palkan maksuna.
Tällä palstalla kilkuttelevien "köyhyys" ei ole minun mittapuuni mukaan mitään köyhyyttä.
Yksi kokemani köyhyyden osoitus on sekin, että työttömänä jouduin pakenemaan Espanjaan työttömäksi työnhakijaksi 3kk:n jaksoina nostaen sikäläiseen pankkiin asnssin.
Halpaa ja miellyttävää elämistä. Haun uusiminen vaati vähintään 1 kk:n työ- ja palkkatodistuksen Suomessa.
Kurkusta alas? Ei ehkä aivan kaikki. Viime vuosina olen ostanut tisleeni Saksasta 12 pullon laatikoissa. Mukana tuotteita joita ei saa Suomesta.
Nyt olen lopettanut tuonkin koska siihenkin iskee verotus ja rahti lisää kustannusta vaikka ei olekaan kuin kolmisen kymppiä laatikolta.
Kurkun kosuttaisen avulla köyhyyden lisääminen ei sovellu kuntoiluni yhteyteen. Yli 8-kymppinen ukko haluaa nauttia vielä viimeisistäkin henkosista.

Lue lisää

Jaahas siinä on oikeen sankari jota köyhyys pitäny kiinni 80 vuotta,itselleen koittaa sepittää tarinoita huh huh.

Anonyymi kirjoitti:

Jaahas siinä on oikeen sankari jota köyhyys pitäny kiinni 80 vuotta,itselleen koittaa sepittää tarinoita huh huh.

En tiedä sankaruudesta mutta vaihtelevaa elämän kokemusta on kertynyt sen verran, ettei tarvitse vähätellä eikä liioitella!
Olen ottanut niukkuuden ja puutteen vuodet elämänvaiheeseen liittyvinä asioina ja ensimmäinen ajatus on ollut tilanteen kohentaminen omin voimin!
Ratkaisuni oli mennä töihin sinne missä sitä oli tarjolla. Valintani oli mm. muutama valtakunnan vaihto.
Oli itsestään selvää, että elämisen puitteet olivat omista toimista riippuvia enkä "halvaantunut" kadehtimaan ilmeisen parempiosaisia.
Minulle sopi levoton elämä. Duunaritöitä pari kymmentä kappaletta joista suuri osa eri paikkakunnilla.
Avioituessani 1969 oli ensimmäinen asuntomme rintamamiestalon yläkerta. Vessa alakerrassa. Puolen vuoden jälkeen ostimme ensimmäisen töllömme. Marketista käytetty musta-valko PAI. Muutama kuukaus myöhemmin ensimmäisen menopelin hankinta. Käytetty fillari.
Mieleeni on myös jäänyt tunne jonka sai aikaan uutena ostamani nikita mallinen karvahattu. Lärvykset oikeaa elukan karvaista nahkaa.
Kuukaus- ja sopimuspalkkaisia töitä 7 vakituista ja 12 pätkää joista lyhyin oli 2 päivää.
Työeläkkeeni perustuu 27:ään ansaintavuoteen. Lopetin pätkäpuurtamisenkin 57 vuotisena. Tuosta vajaasta eläkkeestäni maksan veroa 28% ilman pappilaa.
Vajaa kertymä johtuu siitä, että se alkoi ollessani 27 vuotinen. Sveduissa tein oikeiden töiden lisäksi pimeitä askareita. Kotimaassa hieman samaa. Pisimmät rupeamat olivat tanssiravintolan portsaripuuhat. Silloin ko. ravintolassa oli vain portsarirahoitteinen naulakkokäytäntö. Kerran tuli paikallinen verojohtaja silmille. Ko. ukko kuului rotareihin joilla oli ravintolassamme viikkokokoukset. Ajankohta oli arkipäivä ja rotarit hiton huonoja naulakkomaksun huomioijia. Muistuttaminen tuosta riitti verodirikalle ja hän lopetti ahdistelun.
Yms.
Ihmettelen miten valmista nämä "köyhät" odottavat. Yltäkylläisyyttä ilman omaa ponnistelua!

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä sankaruudesta mutta vaihtelevaa elämän kokemusta on kertynyt sen verran, ettei tarvitse vähätellä eikä liioitella!
Olen ottanut niukkuuden ja puutteen vuodet elämänvaiheeseen liittyvinä asioina ja ensimmäinen ajatus on ollut tilanteen kohentaminen omin voimin!
Ratkaisuni oli mennä töihin sinne missä sitä oli tarjolla. Valintani oli mm. muutama valtakunnan vaihto.
Oli itsestään selvää, että elämisen puitteet olivat omista toimista riippuvia enkä "halvaantunut" kadehtimaan ilmeisen parempiosaisia.
Minulle sopi levoton elämä. Duunaritöitä pari kymmentä kappaletta joista suuri osa eri paikkakunnilla.
Avioituessani 1969 oli ensimmäinen asuntomme rintamamiestalon yläkerta. Vessa alakerrassa. Puolen vuoden jälkeen ostimme ensimmäisen töllömme. Marketista käytetty musta-valko PAI. Muutama kuukaus myöhemmin ensimmäisen menopelin hankinta. Käytetty fillari.
Mieleeni on myös jäänyt tunne jonka sai aikaan uutena ostamani nikita mallinen karvahattu. Lärvykset oikeaa elukan karvaista nahkaa.
Kuukaus- ja sopimuspalkkaisia töitä 7 vakituista ja 12 pätkää joista lyhyin oli 2 päivää.
Työeläkkeeni perustuu 27:ään ansaintavuoteen. Lopetin pätkäpuurtamisenkin 57 vuotisena. Tuosta vajaasta eläkkeestäni maksan veroa 28% ilman pappilaa.
Vajaa kertymä johtuu siitä, että se alkoi ollessani 27 vuotinen. Sveduissa tein oikeiden töiden lisäksi pimeitä askareita. Kotimaassa hieman samaa. Pisimmät rupeamat olivat tanssiravintolan portsaripuuhat. Silloin ko. ravintolassa oli vain portsarirahoitteinen naulakkokäytäntö. Kerran tuli paikallinen verojohtaja silmille. Ko. ukko kuului rotareihin joilla oli ravintolassamme viikkokokoukset. Ajankohta oli arkipäivä ja rotarit hiton huonoja naulakkomaksun huomioijia. Muistuttaminen tuosta riitti verodirikalle ja hän lopetti ahdistelun.
Yms.
Ihmettelen miten valmista nämä "köyhät" odottavat. Yltäkylläisyyttä ilman omaa ponnistelua!

Lue lisää

Minunkin kokemukseni on joistakin, että liioittelevat remontointi tarvetta. Kotini on ns. rintamamiestalo, johon on laitettu vesijohdot ja viemäri 1984, uunikin on vuodelta 1952, samoin huoneiden päälysteet, joita on vain maalattu

Pädethän sinäkin naapureidesi kyttäämisessä ja toimeentulotuen ruokaan määritellyn osuuden märehtimisessä.

Matkustelu! Kuuban kiertomatkalla oli porukassamme pariskunta jotka olivat rahoittaneet matkansa aurinkoluotolla. Kenen periaatteisiin sopii, kenen ei?!
Ajatus oli outo!

Porsche on järkevä hankinta jos pätäkkää riittää velattoman kiesin lisäksi menoveteen ja muihin käyttökustannuksiin.

Rautalangasta sinulle täytyy asiat vääntää eikä siltikään mene perille,sulla pinttyneet ajattelumallit alkoholismin lisäksi...älä änkytä kun sinulle jotain sanotaan,jotain sanotaan ni heti vastaan.Oikeen lara tyyppi lippalakki päässä ja saa hermoromahduksen kun näkee mersun.

Anonyymi kirjoitti:

Porsche on järkevä hankinta jos pätäkkää riittää velattoman kiesin lisäksi menoveteen ja muihin käyttökustannuksiin.

Mutta jos ylipäätään auton tarve on vähäinen?
Kun aikanaan teimme muutaman viikon omatoimisia automatkoja Eurooppaan olisi Porche ollut ajettavuudeltaa hyvä mutta tiloiltaan onneton. Ajoimme härnätyllä BX:llä.
Noiden vuosien jälkeen kaikki arkitarpeet ovat saatavissa muutaman sadan metrin säteellä.
Pisimmät, pari kertaa kuukaudessa olevat matkat ovat alle 40km.
Polo on aivan sopiva tuohon tarpeeseen.
Järkevä hankinta?! Miksi?

Siis varakas vai ei!!

Anonyymi kirjoitti:

Siis varakas vai ei!!

Velkainen ei ole varakas.

Anonyymi kirjoitti:

Velkainen ei ole varakas.

Riippuu velan ja omaisuuden määrästä. Jättivelkaiset ovat pankkien kuninkaallisia ja heille ei ole ongelmaa saada lainaa lainan päälle kunhan vakuudet ovat kunnossa.

Toivottavasti et enää aja. Tuonikäistä ei pidä päästää autoon kuin matkustajana.

Anonyymi kirjoitti:

Toivottavasti et enää aja. Tuonikäistä ei pidä päästää autoon kuin matkustajana.

Ajan päivittäin keskikaupungilla ja parin viikon välein käytän vaimoani naapurikaupungin sairaalassa.
Taskupysäköinti ja talliin peruuttaminen vaatii tarkkuutta. Viimeeksi mainittu varsinkin silloin kun tallin edustalle pysäköity pakettiauto aiheuttaa pujottelua.
Kortti uusittiin jatkumaan toistaiseksi 85v ikään saakka.
Huolestun sitten kun on siirryttävä talomme ikärimammojen talliajoon. Keula edellä talliin ja holtittomasti ulos jos laajalla pihalla ei ole tolpille pysäköityjä autoja.