Maalämpö ei ole mitään huijausta

Asun nyt isäni-94 rakentamassa talossa.
Asensin maalämpöpumpun maapiirilla ja katsoin viimevuoden kulutus ja tuottolukemia, tammikuussa 2024 oli vajaa 4 hyötysuhde eli kilovatilla tuli 4 kw lämpöä.
Sähkönkulutus taasen oli sähköyhtiön mittausten mukaan kulunut 12000kwh.
Jos tuosta arvioi että lämmitykseen meni n. 7000kwh niin pumpun keskiarvo tuotolla (3 hyötysuhteella) tuli hyötyä n. 14 000kwh.
Rahassahan tuo meinaa n. 1400€.
Pumppu ja maapiiri tuli maksamaan n 15 000€ joten takaisinmakuun menee n. 11 vuotta.
En tiedä oliko tuo järkevä investointi mutta aika näyttää.
Niin ja pumppu on 12 kw teholtaan joten se ei käy täysillä kuin harvoin, muuten inventterivehje käy pikkutehoilla.
Eli aika näyttää kestääkö vehje vai tuleeko remppaa ennekuin saan laitteen kuoletettua.

>>Sähkönkulutus taasen oli sähköyhtiön mittausten mukaan kulunut 12000kwh.
Jos tuosta arvioi että lämmitykseen meni n. 7000kwh niin pumpun keskiarvo tuotolla (3 hyötysuhteella) tuli hyötyä n. 14 000kwh.>>

Karkeasti laskien 120 m2 kokoisen sähkälämmitteisen OK-talon kulutus on noin 15.000...17.000 kWh vuodessa.

Ilman lämpöpumppua teiltä olisi tuon mukaan kulunut kuitenkin 26.000 kWh. Se on toisaalta aika paljon, vaikka olisi vähän isompikin, 150...180 m2 OK-talo.

Kertomasi hyötysuhdeluku 1:4 on aika yllättävän korkea. Ei noilla maalämpöpumpuilla oikeasti noin hyvää hyötysuhdetta saa.

Anonyymi kirjoitti:

>>Sähkönkulutus taasen oli sähköyhtiön mittausten mukaan kulunut 12000kwh.
Jos tuosta arvioi että lämmitykseen meni n. 7000kwh niin pumpun keskiarvo tuotolla (3 hyötysuhteella) tuli hyötyä n. 14 000kwh.>>

Karkeasti laskien 120 m2 kokoisen sähkälämmitteisen OK-talon kulutus on noin 15.000...17.000 kWh vuodessa.

Ilman lämpöpumppua teiltä olisi tuon mukaan kulunut kuitenkin 26.000 kWh. Se on toisaalta aika paljon, vaikka olisi vähän isompikin, 150...180 m2 OK-talo.

Kertomasi hyötysuhdeluku 1:4 on aika yllättävän korkea. Ei noilla maalämpöpumpuilla oikeasti noin hyvää hyötysuhdetta saa.

Lue lisää

Juu hyötysuhde oli tammikuussa tuota luokkaa (1:4) mutta kun olen realistinen niin käytin kustannuslaskennassa 1:3 hyötysuhdetta.
Syy tuohon on se että maapiiri käyttäytyy eri lailla kuin porakaivo.
Maapiirissä on lämmityskauden alussa se paras hyötysuhde joka laskee sitten lämmityskauden jatkuessa.
Varmaan maaliskuun loppupuolella saattaa olla hyötysuhde lähellä 1:2.
Ja lämmitysalasta vähän, talo 130 ja 10 varasto jossa lähes asuinlämpötila, lisäksi autotalli jossa n. 10 astetta.
Omassa laskennassa laskin kokonaisenergiankulutukseksi 21 000kwh, siis lämmityksen osalta hyötysuhteella 1:3 (keskiarvo), mukana myös lämmin käyttövesi ja siinä olen kieltänyt sähkön käytön, tosin legionella kuumennuksen taitaa tehdä sähköllä kerran viikossa.

Tälle talvelle sain ilmanvaihdon tuloilman lämmityksen toimimaan tuolla maalämmön tuottamalla lämmöllä.
Kanavapatteri on siis iv koneen jälkeen ja lämmitys otetaan lämmönvaihtimen kautta lämmityspiiristä.
Viilennys sitten maapiirin nesteellä.
Niin ja paikkahan oli etelälapissa, tällähetkellä -20 astetta.
Leivinuuni on mutta siinä paistetaan käytännössä joulukinkku, puukiuas kuitenkin ja se lämpenee 2 kertaa viikossa.
Tuo iv koneen viritys vain sen takia että kun on sijoitanut kalliiseen koneeseen niin siitä pitää saada kaikki hyöty irti, ei se muuten muutu kannattavaksi sijoitukseksi jos muuttuu ollenkaan, aika näyttää.

Voi olla näissä alimitoitetuissa on off malleissa.
Maalämpö kauppiaat myyvät 6kw onoff laitteita vielä tänä päivänäkin 180m2 taloihin.
Niihin sitten 600m maapiiriä niin pumppu alkaa käydä marraskuussa jatkuvasti ja sammuu seuraavan kerran huhtikuussa.

Ei olekkaan huijausta, ainoa vaan ettei sitä todellakaan kannata asentaa ihan jokapaikkaan.

Olisi pitänyt arvata että joku hlvetin ilmastoskeptikko eli älykääpiö tulee avautumaan tuollaisella roskalla...

Ei veikkonen koko laitetta uusita.
Nykykoneet ovat sellaisia että esim. kompura saadaan vaihettua vetämällä kompurakasetti irti ja pukkaamalla uusi paketti sisään.

Energiaa kyllä säästyy, rahasta ei ole niin varmaa.

Maalämmön investoinnista ja huolloista saaduilla rahoilla joku ostaa fossiilipolttoaineita - ennemmin tain myöhemmin.

Vanhoissa taloissa oli pönttöuunit. Nekin soveltuvat varaajiksi.

Pitäisi olla monen kuutiometrin kokoinen varaaja, että sillä saisi edes yhden tyynen pakkaspäivän ajan lämmitettyä kämppää. Ei tämmöisiiin oikein ole tilavarauksia missään.
Toki sellaisen voi hankkia ja asennuttaa, jos joku laskelma osoittaa, että se maksaa itsensä jollain aikavälillä takaisin.

Varaaja pitää täyttää luumumarmeladilla. Jokainen joulutorttuja paistanut tietää ettei luumumarmeladi jäähdy vaikka kuinka puhaltelee. Aina suu palaa.

Juu tuolla yllä kommentoinkin että kyse oli tammikuun hyötysuhde ja käytin laskennassani 3 hyötysuhdetta.
Maapiirissä keruupiirin lämpötila on korkealla lämmityskauden alussa ja hiipuu sitten alemmaksi kevättalvella.
Toisaalta lämmityskauden alussa on ainakin täällä etelälapissa koviimmat pakkaset, nytkin -20.
Eli laskin keskivertohyötysuhteeksi 3 ja huom. maapiiri joka latautuu joka kesä.
Ja maapiiri on upotettu sellaiseen sinertävään saveen joka on paras mahdollinen maaperä maapiirille, etelään aukeva peltoalue, eli ei mitään varjoa koko päivänä.

Polttopuut maksavat melkoisesti. Puulämmitys ei ole hinnaltaan kovin kilpailukykyinen.
Mutta, kustannukset ovat kohtalaisen hyvin ennustettavissa, eikä ole erilaisten laitteiden kunnostuskuluja.

3-5 tonnia hyvä varaava takka.

Eikö sähkölämmitteisissä taloissa pidä olla joku puulämmitys varalla jos tulee sähkökatkoksia?sähköllä maalämpökin toimii. Ruotsissa se on pakollista olla joku takka tai vastaava lämmityslähde.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö sähkölämmitteisissä taloissa pidä olla joku puulämmitys varalla jos tulee sähkökatkoksia?sähköllä maalämpökin toimii. Ruotsissa se on pakollista olla joku takka tai vastaava lämmityslähde.

Lue lisää

Ei tarvitse olla Suomessa. Monilla on niin tiukka budjetti, että jätetään rakennusvaiheessa pois. Mikä ei ole viisasta.

Keskikokoisen talon pystyy pitämään lämpimänä noin kymmenellä pinokuutiolla koko vuoden. Joten ihan kotimaisella energialla talojen lämmitys onnistuu niin haluessa.

Anonyymi kirjoitti:

Keskikokoisen talon pystyy pitämään lämpimänä noin kymmenellä pinokuutiolla koko vuoden. Joten ihan kotimaisella energialla talojen lämmitys onnistuu niin haluessa.

Eli n. 15 heittokuutiota.
Heittokuution hinta on siinä 100€/m3 joten kustannuksia tulee 1500€ + rahti.
Oman taloni lämmityssähkön hinnaksi tulee n. 2000€ korville sisältäen käyttäveden.

Ei hirveästi pääse klapeilla tienaamaan mutta tosin se on hyvää hyötyliikuntaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli n. 15 heittokuutiota.
Heittokuution hinta on siinä 100€/m3 joten kustannuksia tulee 1500€ rahti.
Oman taloni lämmityssähkön hinnaksi tulee n. 2000€ korville sisältäen käyttäveden.

Ei hirveästi pääse klapeilla tienaamaan mutta tosin se on hyvää hyötyliikuntaa.

Lue lisää

Suorasähkölämmitys marketista ostetuilla irtopattereilla maksaa noin 300 e. Ja on vaivaton käyttä. Ei nuohouksia eikä mitään huoltoja. Pörssisähköäkin voi yrittää hyödyntää ajastimilla.

Helenin asiakkaan kannattaa vaihtaa, mihin tahansa muuhun.