Torjuntavoittokäsitettä vastaan kertoo se tosiasia, että Suomen koko sotilastiedustelu pötki pakoon Ruotsiin syksyllä 1944.
Joutuuko voittajavaltion johtavat tiedustelu-upseerit pakenemaan maastaan?
Kyseessä ei ollut mikään pieni joukko, vaan yhteensä noin 750 ihmistä.
Operaation suunnittelu on Erkki Palen mukaan todennäköisesti aloitettu maaliskuun 1944 tienoilla. Aikaisempi ajankohta olisi vaikuttanut tiedusteluosaston toimintojen hajasijoituspäätökseen helmikuussa 1944.
Merimatka Ruotsiin alkoi 22. syyskuuta 1944 Nämpnäsissä läheltä Närpiötä sijaitsevasta Österfjärdin satamasta laivoilla S/S Maininki (kuljetuksen johtaja Lauri Pöyhönen, 10–14 henkilöä), S/S Osmo (Erkki Pale, 240 henkilöä) ja S/S Georg (Rolf Laurén, 240 henkilöä) sekä Uudenkaupungin satamasta S/S Lokki -laivalla (Ragnvald Lautkari, 250 henkilöä).[9] Kolme ensin mainittua alusta suuntasi Härnösandiin ja S/S Lokki Gävleen.[10]
Lähtijöitä oli Palen mukaan noin 750 henkilöä.[11] Laivoihin pakattiin satoja laatikoita, joissa oli teknisiä laitteita ja arkistomateriaaleja. Lisäksi tulivat matkustajien tavarat. Operaatiosta tietoinen rajavartioaseman päällikkö ilmoitti esimiehilleen laivojen lastina olevan sairaalatarvikkeita. Radiotiedustelun autoja ei voitu kuljettaa laivoilla, vaan ne ajettiin Ruotsiin Tornion kautta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Stella_Polaris
Joutuuko voittajavaltion johtavat tiedustelu-upseerit pakenemaan maastaan?
Kyseessä ei ollut mikään pieni joukko, vaan yhteensä noin 750 ihmistä.
Operaation suunnittelu on Erkki Palen mukaan todennäköisesti aloitettu maaliskuun 1944 tienoilla. Aikaisempi ajankohta olisi vaikuttanut tiedusteluosaston toimintojen hajasijoituspäätökseen helmikuussa 1944.
Merimatka Ruotsiin alkoi 22. syyskuuta 1944 Nämpnäsissä läheltä Närpiötä sijaitsevasta Österfjärdin satamasta laivoilla S/S Maininki (kuljetuksen johtaja Lauri Pöyhönen, 10–14 henkilöä), S/S Osmo (Erkki Pale, 240 henkilöä) ja S/S Georg (Rolf Laurén, 240 henkilöä) sekä Uudenkaupungin satamasta S/S Lokki -laivalla (Ragnvald Lautkari, 250 henkilöä).[9] Kolme ensin mainittua alusta suuntasi Härnösandiin ja S/S Lokki Gävleen.[10]
Lähtijöitä oli Palen mukaan noin 750 henkilöä.[11] Laivoihin pakattiin satoja laatikoita, joissa oli teknisiä laitteita ja arkistomateriaaleja. Lisäksi tulivat matkustajien tavarat. Operaatiosta tietoinen rajavartioaseman päällikkö ilmoitti esimiehilleen laivojen lastina olevan sairaalatarvikkeita. Radiotiedustelun autoja ei voitu kuljettaa laivoilla, vaan ne ajettiin Ruotsiin Tornion kautta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Stella_Polaris
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tarkkispoika voittaa toista maailmansotaa taas uudelleen!?
Sodan ajan radiotiedustelutiedot ja tietämys siirrettiin ’turvaan’ Ruotsiin. Kyllä se ’suoritusporras palasi ajan myötä Suomeen takaisin.
Ja kuten muistanet niin neukku romahti 1990! Sota on kestävyyslaji!
Hahaha mikä muka ei pidä Venäjän homppeli Isoisän mielestä paikkaansa?
HeHe " siirrettiin turvaan" eli pötkivät pakoon, eikö sotilaan tehtävä ole suojella siviilejä, eikä itse ensimmäisenä " siirtyä turvaan"?
He siirsivät arkiston ja tiedot ruotsiin VASTA SODAN PÄÄTYTTYÄ!
EIVÄT SEN AIKANA. Ja enin osa jäi Suomeen asumaan!
Eräs maineikkaimmista sellisteistä oli eversti Reino Hallamaa.
https://yle.fi/a/3-11090935
Poikansa Hannu kuoli maanantaina Espanjan Aurinkorannikolla.
Torjuntavoitto ja sodan voittaminen ovat eri asoita. Torjuntavoitossa Suomi esti NL puna-armeijan saavuttamasta sotilaallisia tavoitteitaan, tukeutumista Talvisodan rajojen sisään syvemmälle rajojen sisään.
Suomi kuitenkin hävisi sodan.
Nimenomaan kaikki puheet aina jostain torjuntavoitosta ovat sen sodan hävinneen osapuolen puheita.
Sodan voittajat sen sijaan jakavat kunniamitaleita omille sotasankareilleen juhliessaan sotimansa sodan voittoa.
Saksan propagandassa Stalingradin taistelukin oli yksi lukuisista torjuntavoitoista.
Ei ainakaan sodanjälkeisessä! Sodan kestäessä on sitten tyystin asia erikseen. Eihän silloin mitään myönnetä!