Kun metsänomistaja päättää hakata metsänsä täysin avohakkuulla, hiilinielut pienenevät huomattavasti, koska vanha metsä, joka sitoo paljon hiiltä, poistuu. Uuden metsän kasvu vie vuosikymmeniä, eikä se alkuvaiheessa sido hiiltä yhtä tehokkaasti kuin vanha metsä. Samalla Suomen kokonaishiilinielut pienenevät, mikä vaikuttaa kansallisiin ilmastotavoitteisiin.
Kun hiilinielut eivät riitä kattamaan päästöjä, valtio joutuu paikkaamaan tätä aukkoa ostamalla päästöoikeuksia. Tämä kustannus lankeaa lopulta veronmaksajien maksettavaksi. Toisin sanoen yksittäinen metsänomistaja saa taloudellisen hyödyn hakkuiden muodossa, mutta yhteiskunta kantaa ympäristö- ja taloudelliset seuraukset.
Tilastojen mukaan Suomen metsät ovat olleet jopa hiilen lähteitä joinakin vuosina, mikä on huolestuttavaa. Tämä on selkeä osoitus siitä, että hiilinielujen suojelemiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan parempaa metsienhoitoa, harkittuja hakkuumääriä ja ennallistamistoimenpiteitä. Hiilinielujen pieneneminen johtaa siihen, että Suomi joutuu maksamaan enemmän päästökaupassa ja muissa kansainvälisissä ilmastositoumuksissa. Tämä johtuu siitä, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastosopimuksissa, kuten Pariisin sopimuksessa, maiden hiilinielut lasketaan osaksi niiden ilmastotavoitteita. Jos hiilinielut eivät riitä kattamaan osaa päästöistä, erotus pitää kompensoida esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia muilta mailta tai toteuttamalla kalliimpia päästövähennystoimia. Tilanne korostaa tarvetta paremmalle metsienhoidolle ja strategisille päätöksille hakkuumääristä sekä ennallistamistoimista.
Hiilinielut ovat käytännössä "ilmaista" ilmastopolitiikkaa, joten niiden suojeleminen ja vahvistaminen on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti järkevää.
Kun hiilinielut eivät riitä kattamaan päästöjä, valtio joutuu paikkaamaan tätä aukkoa ostamalla päästöoikeuksia. Tämä kustannus lankeaa lopulta veronmaksajien maksettavaksi. Toisin sanoen yksittäinen metsänomistaja saa taloudellisen hyödyn hakkuiden muodossa, mutta yhteiskunta kantaa ympäristö- ja taloudelliset seuraukset.
Tilastojen mukaan Suomen metsät ovat olleet jopa hiilen lähteitä joinakin vuosina, mikä on huolestuttavaa. Tämä on selkeä osoitus siitä, että hiilinielujen suojelemiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan parempaa metsienhoitoa, harkittuja hakkuumääriä ja ennallistamistoimenpiteitä. Hiilinielujen pieneneminen johtaa siihen, että Suomi joutuu maksamaan enemmän päästökaupassa ja muissa kansainvälisissä ilmastositoumuksissa. Tämä johtuu siitä, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastosopimuksissa, kuten Pariisin sopimuksessa, maiden hiilinielut lasketaan osaksi niiden ilmastotavoitteita. Jos hiilinielut eivät riitä kattamaan osaa päästöistä, erotus pitää kompensoida esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia muilta mailta tai toteuttamalla kalliimpia päästövähennystoimia. Tilanne korostaa tarvetta paremmalle metsienhoidolle ja strategisille päätöksille hakkuumääristä sekä ennallistamistoimista.
Hiilinielut ovat käytännössä "ilmaista" ilmastopolitiikkaa, joten niiden suojeleminen ja vahvistaminen on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti järkevää.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Vanhasta metsästä saadaaan yleensä tukkipuuta jota käytetään rakentamisessa eli hiili saadaan varastoitua ja tilalle istutetaa uutta puuta sitomaan hiiltä eli hiilensidonta kaksinkertaistuu aina hakkuun myötä.
Eihän se hakkuu sido lainkaan hiiltä.
Hiili on sitoutunut puuhun sen kasvaessa ja sama hiili jää puuhun, kun siitä tehdään rakennuspuuta. Paitsi että hakkutähteen hiili vapautuu, kun se poltetaan.
Hakkuun seurauksena hiiltä vapautuu hakkuutähteestä ja vielä naaperästä.
Vasta taimen kasvu puuksi sitoo hiiltä. Alkuun hitaasti, mutta ajan kuluessa nopeammin.
Olet Oikeassa!
Metsä on Uusiutuva luonnonvara.
Hiilinieluna se toimii, kunhan se ei ole liian vanhaa, ja ala lahota. Eli silloin on jo hiilipäästöjä.
Hakkuulla saadaan puut ajoissa pois, ennenkunvanhenevat, ja lahoavat . Lahoava puu ei hiiltä sido, vaan luovuttaa. Parempi siis ottaa se ennen sitä hyötykäyttöön. Ja kasvattaa tilalle, tai antaa itse kasvaa uusi metsä.
Metsä uudistuu, vaikka sinne ei istuttaisi ainuttakaan tainta. Luonto on siemeniä täynnä.
Ei mun metsästä kerätty hakkuutähteitä vaan ne jäi maahan ja sitoivat sitä kautta hiiltä. Älä sössötä asioista joista et mitään tiedä !
Kasvava puusto sitoo hiiltä eniten, vanha metsä ei juurikaan enää kasva.
Ongelmana lienevät avohakkuut, jossa hakataan pois muutkin kuin vanhat puut. Pitäisikin palata vanhaan hyvään aikaan, eli metsureiden tekemiin harvennushakkuisiin.
Hiilen sitomisessa on pääasiallinen merkitys sillä, mitä korjatulle puulle tehdään.
Tehdäänkö siitä rakennuspuuta moniin käyttötarkoituksiin vai poltetaanko se tai tehdäänkö siitä selluloosaa.
Merkitystä on sillä, kuinka kauan puuaines sitoo hiilen. Kolme päivää, viikon, kuukauden, sata vuotta?
Sellutehdas on iso metsäpalo, eli se siitä hiilen sitomisesta.
Ihan höpö höpö hommaa laskutaidottomien laskeskella metsän hiilitaseita, niin kauan kun puiden ei anneta kasvaa ikäänsä, kaatua ja maatua mullaksi.
Eli sitoa hiili maahan.
Lahoaminen ei juuri sido hiiltä maahan. Lahoamisessa muodostuu hiilidioksidia, joka haihtuu ilmaan.
Polttopuuksi kannattaa napsia tuulenkaadot, jo ennenkun lahoavat.
Konekaadolla isommat alat.
Se on paha. Parempi hyödyntää lämmitykseen.
Täyttä huuhaata kaikki nämä laskelmat. Tutkijat ei itsekään tiedä mikä on totta. Paitsi rahojen kavallus eliitin taskuun.
Houreista on nyky meno valtion suojatöissä.
Metsänomistajan on parasta pistää metsä sileeksi ennenkuin avauksen kaltainen tulee esittään laskelmia ja hakkuukieltoja.
Muuten hoitaisin luonnon ehdoilla metsää mutta kun nuo mistääntietämättömät puunhalaajat pelottelevat lööperillään.
Sileeksi vaan.
Näinhän se menee, palkansaajat maksamat lopuksi laskun.
T: Kepu pettää aina.
Joo sukupuolentutkijat ja monikulttuurikoordinaattorit ne lopulta maksaa laskun.
Uhrit ei vähene, päinvastoin. Ja toiset etsii olemattomia sukupuolia, tai leikkelyttää itseään epänormaaliksi🙈
ON TÄYSIN MIELETÖNTÄ KUVITELLA, ETTÄ ON JOTAIN NIELUJA, JOTKA OTTAVAT VALTAVAT ILMANSAASTEET HALTUUNSA.
POLIITIKOILLA VAIN EI OLE MITÄÄN VALTAA HUIPPUTUOTTAVIIN ÖLJYINVESTOINTEIHIN, KOSKA HEIDÄN TYHJÄNTOIMITTAMISENSA RAHOITETAAN SIELTÄ.
Itsesuojelu, sääntelyn avaaminen heikentää energiayhtiöiden tuloja lyhyellä aikavälillä. Biden pyrkii saamaan 50 % kaikista uusista USA-autojen myynnistä sähköautoiksi vuoteen 2030 mennessä, ja Kamala Harris lupasi neljä vuotta sitten vaatia autonvalmistajia rakentamaan vain sähkö- tai vetykäyttöisiä ajoneuvoja vuoteen 2035 mennessä, vaihtoehto on selvästi huonompi. joka neljäs kongressin jäsen sijoittaa öljyyn, kaasuun tai hiileen.
Anekauppa se on mikä kannattaa.
Ase ?
Ja koko ajan tuijotetaan pelkkään hiilinieluun tai metsien rahalliseen arvoon, ja jätetään huomioimatta että metsä on lukemattomien elävien olentojen asuinpaikka! Miltä noista ahneista metsänkaatajista tuntuisi, jos heidän asuntonsa liiskattaisiin nurin ja sanottaisiin että "kyllä sä pärjäät ja löydä uuden kortteerin".
Osta metsää, ja suojele se. Ketään ei estä.
Eikö se valtio juuri näin tee monille maanomistajille, tai tuulivoimalat viherkusetuksessa metsille?
Hallitus on hommannut meille miljardien sanktiot ilmastopuuhista, kun ovat keskittyneet vain maahanmuutosta vaahtoamiseen. Tuokin on vain silmänlumetta kun perussuomalaisten vahtivuorolla tänne on tullut ennätysmäärä ulkomaalaisia (70 000). Tuplasti sen mitä nuo laskivat tänne Sipilän aikana.
Ajatko maasta sellu vai terästehtaat.
Metsän omistajille pitäisi maksaa vaikka 1500e hehtaari hiilidioksidin talteen otto maksua. Loppuisi turhat metsien hakkuut. Maksu kerättäisiin autoilusta.
Opiskele!
Vanha metsä on huono hiilinielu, osa siitä jo mätnee, eli vapauttaa hiiltä. Vanhat metsät täynnä lahopuuta, jotka kaatuilee, ei ne matanevät puut sido hiiltä, vaan vapauttaa sitä.
Vanha metsä kannattaakin hakata Aukoksi. Ja istuttaa sinne uudet terveet taimet.Nuori metsä sitoo hyvin hiiltä, myös muu vehreä kasvusto herää henkiin, joka on uinunut vanhan metsän suojissa varjossa.
Metsät on täynnä siemeniä, jotka odottaa vain hetkeään lähteä uuteen kasvuun, ja kasvaa metsäksi.
Vaikka istutin Vain kuusta, kasvaa metsässäni nyt hakkuun ja kuusentaimien istuttamisen jälkeen hieno ja tiheä hyvin hiiltä sitova Sekametsä!
Männyt, koivut, haapat, tammet, katajat, pihlajat jne...ne Ovat ilmestyneet entiselle suurten puiden varjostamalle alueelle kuin tyhjästä.
Metsäni oli siis varjoinen, vanha, hidaskasvuinen ja monet puut jo lahoja ja kuolleita keloja. Aluskasvillusuus oli kituista sammalta.
Nyt se on Terve, vehreä. Täynnä nuoria terhakoita puita. Puut kasvavat vauhdilla. Jo 5 vuodessa haapat ja koivut ovat n 4 metrisiä. Istuttamieni kuusentaimien ohi, on koossaan kaavaneet luonnonkuusentaimet. Aika hienoa nähdä, miten suuri kasvuvoima niissä on.
Aukkohakkuu, ei pysy aukkona kuin hetken.
Hiilinieluna paras on tietysti voimakkaassa kasvussa oleva metsä.
Lahot, ja kaatuneet puut eivät hiilinieluja ole. Päinvastoin.
Jokaisella on mahdollisuus ostaa metsää Suomessa.
Sen metsänsä voi rauhoittaakkin, jos haluaa.
Kun käy katsomassa rauhoitettuja metsiä, ne ovat usein surullisia näkyjä.
Suuret mädäntyneet puut makaavat ristiin rastiin kaatuneina lahoamassa. Eivät sido hiiltä. Ovat kaavualusta sienille, taudeille ja tuholaisille, jotka uhkaavat sitten lähiseudun terveitäkin metsiä.
Eikai viherapinat pääse kortteliaan kauemmas.
"Kun käy katsomassa rauhoitettuja metsiä, ne ovat usein surullisia näkyjä.
Suuret mädäntyneet puut makaavat ristiin rastiin kaatuneina lahoamassa. Eivät sido hiiltä. Ovat kaavualusta sienille, taudeille ja tuholaisille, jotka uhkaavat sitten lähiseudun terveitäkin metsiä."
Saman huomasin kierrellessäni luonnonsuojekualueiden läheisillä luontopoluilla.
Järkyttävän näköistä. Metsät on lahoja, sairaita, tautisia.
Mitenköhän niissä sikiää kuoriaiset ja muut, jotka sitten tuhoaa muitakin metsiä?
Vihervasurit ei ole koskaan ymmärtäneet mistään mitään, koskee myös metsänhoitoa ja siihen liittyviä toimenpiteitä.
Kateellisia ne rassukat kyllä osaa olla, ja auta armias jos joku saa muutaman euron omistamastaan metsästä, niin siihen pitää keksiä joku este, kuten vaikkapa liito-oravista tehdyt "havainnot" Ja sitten ei edes löydy mitään liito-oravia kun asia tutkitaan.
Kaupungeille velvoite istuttaa tietty määrä/ vuosi puita alueilleen. Ei uusia metsiä kaupungintonteiksi.
Matujen tuonnille täysikielto myös. Ja oman väestön väheneminen pitäisi olla myös ok. Julkista sektoria myös supistetaan väestön vähentyessä.
AP:lle neuvoksi. Asu kylmässä ja pimeässä, syö kylmää ruokaa ja kulje vain polkupyörällä. Et tuota niin paljon päästöjä.
Metsällä rahoitetaan monen kelapummi eloapinan elämä veroilla.
Vanhaan metsään ei tuulella kannata mennä, lahopuuta kaatuu.
Aloittajan mukaan vanha metsä se vasta paljon hiiltä sitoo !
Miksiköhän LUKEKiN totesi että pohjoissuomessa puuston kasvu ja hiilensidonta on PIENENTYNYT ja syyksi toteaa että siellä puusto ikä on ohittanut parhaan kasvu- ja hiilensidontaiän (n. 30-50 vuota)
Mainitsee myös että syynä on lähinnä siellä olevat suuret luonnonsuojelualueet joissa metsät ovat vanhentuneet .
Aloittaja on oikeassa, tukijulleilta metsätuet pois kokonaan.
Osta kommari metsää ja suojele mutta älä puutu toisten omaisuuteen ! Tiesitkö vajakkipieru ettei vanha metsä sido hiiltä vaan on päästölähde ! Nuri metsä kasvaa huimaa vauhtia. Järkevintä olisi rakentaa puusta ja sitoa puuta sadaksi vuodeksi rakennukseen ja laittaa uutta tulemaan.
Te olette kommarit siitä mukavia että olette niin kovin innokkaita paimentamaan toisten omaisuuttaa !
YLEN uutisten valhetiedot metsistä vain jatkuvat sillä eilen siellä tekstitveessä väitettiin että vuoden 2024 hakkuut ovat kasvamassa 65 miljoonaan m3:iin , ja siten kasvamassa aikaisemmista vuosista 7 -13 miljoonaa m3 ja alla juoksevassa YLE.fi näytti tekstiosassa väitettiin vielä että ne olisivat suurimmat kuin koskaan.
Kuitenkin totuus on että vuonna 2023 hakkuut olivat 68,6 miljoonaa m3 ja vuonna 76 miljoonaa m3.
Siksi oikea uutinen olisi ollut että vuonna 2024 hakkuut 65 miljoonaa m3 on 3,6 - 11 miljoonaa m3 PIENEMMÄT kuin aikaisempina vuosina.
MIKSI KUKAAN EI OLE KORJANNUT VÄÄRÄÄ TIETOA ??