70-80 luvulla syntyneet kärsijöinä eniten

No huhuh, puhut kyllä puppua.
Ja on se elintasokin ollut paljon vaatimattomampaa esim. 70-luvulla.
Asuntolainojen korot oli pilvissä ja 10 vuoden laina-aika oli jo pitkä, nykyään on näitä 25 vuoden laina-aikoja. Sopii yrittää maksaa 300 000 euron asuntolainaa kymmenessä vuodessa...

Älä valehtele niin kauhiast😊

Mitä tarkoitat ’täydellä eläkkeellä’?
Eikö ’täysi eläke ole se, minkä itse kukin on työelämänsä aikana kerryttänyt? Tämän periaatteen osalta ei ole näköpiirissä muutosta. Kaikki saavat jatkossakin nk ’täydet eläkkeet’ eli sen minkä ovat kerryttäneet.

Se on totta, että työeläkejärjestelmää kehitetään noin reilun 10 vuoden välein, koska yhteiskuntakin muuttuu. Ja aina noiden kehittämisten muutokset tulevat jossain vaiheessa voimaan ja koska Suomessa ei ole mahdollista tehdä takautuvaa lainsäädäntöä, niin muutokset tietysti kohdistuvat voimaantulosta alkaen.
Kukaan ei siis ole menettämässä jo kerryttämäänsä eläkekertymää.

Aika rasittavaa on nämä kovasti yleiset väitteet vanhempien sukupolvien suosimisesta ja helposta elämästä.
Nuo väitteet perustuvat kovasti valikoituihin nykyisiin ongelmiin, joita ei ollut tai ne eivät olleet merkittäviä ja unohdetaan ne ongelmat, joiden parissa vanhemmat sukupolvet elivät, joita nykysukupolvella ei ole tai niiden merkitys on vähäisiä. Kullakin sukupolvella on omat haasteensa eikä niitä pidä vertailla vain nykykriteereillä.

Mihin sinun eläkekertymäsi hukkaantuu, jos saat olla kokoajan työssä lähes 70 vuotiaaseen.

Ihan voin sinulle kertoa totuuden "täydestä" eläkkeestä. Itse 50 v työssäoloaikanani, jopa voisin sanoa, että 40v kohtuullisessa palkkatyössä ja 10v pienipalkkaisena tsupparina, eläke on tosi "hyvä", niin hyvä, että on pakko jatkaa työntekoa.
Eläkekertymää enben, tein jo 7 v töitä. Kaikki, mitä valtio keksi jo silloin viedä palkasta, vietiin. 7 pitkää vuotta olen tehnyt tälle maalle ilmaista työtä, jota ei eläkkeeseen lasketa. Vaivoissa löytyy, joten hain hfti varhennettua vanhuuseläkettä, kun sen sain. Ennen eläkfikää w5% ja nostin sen 50% ennen varsinaista vanhuuseläkettä n vuosi. Kyllä tuo varhennetun eläkkeen ottaminen on hoidettu niin, että pienennyslaskuri laskee triplasti nopeammin kuin kertymälaskuri. Eikä se tuttu asia muutu miksikään eli verotus," tulot" eli eläke pienenee roimasti, mutta verotus nouseekin tuplasti. Joku kun minulle vielä kertoisi tuolle laskukaavalle järkevän selityksen, niin ehkä sitten voisin ymmärtää paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan voin sinulle kertoa totuuden "täydestä" eläkkeestä. Itse 50 v työssäoloaikanani, jopa voisin sanoa, että 40v kohtuullisessa palkkatyössä ja 10v pienipalkkaisena tsupparina, eläke on tosi "hyvä", niin hyvä, että on pakko jatkaa työntekoa.
Eläkekertymää enben, tein jo 7 v töitä. Kaikki, mitä valtio keksi jo silloin viedä palkasta, vietiin. 7 pitkää vuotta olen tehnyt tälle maalle ilmaista työtä, jota ei eläkkeeseen lasketa. Vaivoissa löytyy, joten hain hfti varhennettua vanhuuseläkettä, kun sen sain. Ennen eläkfikää w5% ja nostin sen 50% ennen varsinaista vanhuuseläkettä n vuosi. Kyllä tuo varhennetun eläkkeen ottaminen on hoidettu niin, että pienennyslaskuri laskee triplasti nopeammin kuin kertymälaskuri. Eikä se tuttu asia muutu miksikään eli verotus," tulot" eli eläke pienenee roimasti, mutta verotus nouseekin tuplasti. Joku kun minulle vielä kertoisi tuolle laskukaavalle järkevän selityksen, niin ehkä sitten voisin ymmärtää paremmin.

Lue lisää

Työeläkkeesihän kertyy nykysäännöin puhtaasti ansiotulojen perusteella, niistä joista myös työeläkevakuutusmaksut maksetaan. Ansioista riippumatta laskentasäännöt ovat samanlaiset kaikille. Ja se menee niin, että pienistä ansioista maksaa pienen vakuutusmaksun ja saa aikanaan pienen eläkkeen ja suurista ansioista maksaa suuren vakuutusmaksun ja saa aikanaan suuren eläkkeen.

Työeläkelait ovat muuttuneet vuosien myötä, mutta aina noudatetaan sitä lakia, joka on ollut voimassa sillä hetkellä miltä ajalta on kulloinkin kerryttänyt eläkettään. Takautuvia lakeja ei Suomessa tehdä. Ja näinpä tuo sinun nuorena tekemäsi ’ilmaistyösi’ noudattaa noina vuonna ollutta lainsäädäntöä, jolloin vanhuuseläke alkoi kertymään vasta 23 vuotiaana. Tosin oli kyllä tuolloinkin oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos se olisi tullut ajankohtaiseksi..

Jos hakee varhennettuja eläkkeitä, niin on kai luonnollista, että se pienentää maksettavaa eläkettä. Näin koska kerryttämääsi eläkepääoma’ jaetaan useammalle vuodelle eli pidemmälle ajalle, kuin jos ottaisit vanhuuseläkkeen normaaliajassa. Yrititkö hakea vaivojesi vuoksi työkyvyttömyyseläkettä? Se toimii toisin.

Verotus taasen ei liity mitenkään työeläkejärjestelmään eikä työeläkejärjestelmä voi niihin vaikuttaa yhtikäs mitään. Ei sen enempää kuin työnantaja palkansaajankaan tuloveroihin.
Verotuksesta päätetään eduskunnassa.
Yksi selitys varmaankin on, että eläkeläisillä ei saa niitä vähennyksiä, joita palkansaajilla on, joten samasta bruttotulosta voi eläkeläinen joutua maksamaan enemmän veroa kuin palkansaaja. Tuplasti korkeampia veroja ei eläkeläinen varmasti maksa samankokoisista tuloista.
No jaa teoriassa ihan kaikkein pienimmissä voi toki prosentti olla tuplasti suurempi eli jos palkansaajan veroprosentti olisi esim 1%, niin joissain tilanteissa eläkeläisillä ilman palkansaajan vähennyksiä se voisi olla 2%. Mahtaakohan tällaista tilannetta käytännössä olla koskaan, en tiedä mutta epäilen.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan voin sinulle kertoa totuuden "täydestä" eläkkeestä. Itse 50 v työssäoloaikanani, jopa voisin sanoa, että 40v kohtuullisessa palkkatyössä ja 10v pienipalkkaisena tsupparina, eläke on tosi "hyvä", niin hyvä, että on pakko jatkaa työntekoa.
Eläkekertymää enben, tein jo 7 v töitä. Kaikki, mitä valtio keksi jo silloin viedä palkasta, vietiin. 7 pitkää vuotta olen tehnyt tälle maalle ilmaista työtä, jota ei eläkkeeseen lasketa. Vaivoissa löytyy, joten hain hfti varhennettua vanhuuseläkettä, kun sen sain. Ennen eläkfikää w5% ja nostin sen 50% ennen varsinaista vanhuuseläkettä n vuosi. Kyllä tuo varhennetun eläkkeen ottaminen on hoidettu niin, että pienennyslaskuri laskee triplasti nopeammin kuin kertymälaskuri. Eikä se tuttu asia muutu miksikään eli verotus," tulot" eli eläke pienenee roimasti, mutta verotus nouseekin tuplasti. Joku kun minulle vielä kertoisi tuolle laskukaavalle järkevän selityksen, niin ehkä sitten voisin ymmärtää paremmin.

Lue lisää

Eikä sulle sillon kakara tullut mieleen hommata joku kunnon ammatti itsellesi, olisit saanut ammattilaisena hiukan parempaa palkkaa, niin eläkekertymäsi oli ihan toisenlainen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä sulle sillon kakara tullut mieleen hommata joku kunnon ammatti itsellesi, olisit saanut ammattilaisena hiukan parempaa palkkaa, niin eläkekertymäsi oli ihan toisenlainen.

Lue lisää

Niinpä, ja koulutuskin ilmainen

On aivan eri asia syntyä esim. 1960 tai 1969. Itse olen syntynyt 1960 ja mennyt työelämään 1979.

Älä nyt valehtele, kyllä moni 60-luvulla syntynyt oli jo töissä 70-luvun lopussa, 80-luvun alussa. Oli pakko. Ei ollut kaikenmaailman tukiaisia, joita nyt jaellaan miljardi kaupalla. Vanhemmat ei pystyneet elättämään kaikkia, silloin oli vielä kakaroitakin perheissä pääsääntöisesti 4-5. Lähdettävä oli.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt valehtele, kyllä moni 60-luvulla syntynyt oli jo töissä 70-luvun lopussa, 80-luvun alussa. Oli pakko. Ei ollut kaikenmaailman tukiaisia, joita nyt jaellaan miljardi kaupalla. Vanhemmat ei pystyneet elättämään kaikkia, silloin oli vielä kakaroitakin perheissä pääsääntöisesti 4-5. Lähdettävä oli.

Lue lisää

En minä ainakaan ollut, kun olin - 70 lopussa kymmenen vuotias, olen synt 1969.

Alle 23 vuotiaatkin olivat tuolloin työeläkevakuutettuja. Heillä oli oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos olisi saanut pysyvää osumaa.
Vain vanhuuseläke ei karttunut. Sillä ei ollut käytännön merkitystäkään, koska tuolloin vanhuuseläke laskettiin kahden viimeisen työssäolovuoden perusteella eikä kuten nykyisin, jolloin kaikki ansiot kerryttää vanhuuseläkettä.

Anonyymi kirjoitti:

Alle 23 vuotiaatkin olivat tuolloin työeläkevakuutettuja. Heillä oli oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos olisi saanut pysyvää osumaa.
Vain vanhuuseläke ei karttunut. Sillä ei ollut käytännön merkitystäkään, koska tuolloin vanhuuseläke laskettiin kahden viimeisen työssäolovuoden perusteella eikä kuten nykyisin, jolloin kaikki ansiot kerryttää vanhuuseläkettä.

Lue lisää

Niin ja valtiolla laskettiin neljä viimeistä vuotta ja niiden huonoin ja paras laskettiin yhteen ja jaettiin kahdella. Moni uurasti paljon ylitöitä viimeiset vuodet.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja valtiolla laskettiin neljä viimeistä vuotta ja niiden huonoin ja paras laskettiin yhteen ja jaettiin kahdella. Moni uurasti paljon ylitöitä viimeiset vuodet.

Tuo on totta minun isävainajani oli rautateillä töissä ja teki viimeiset vuodet paljon yövuoroja.
Mutta asui mummun kanssa rintsikkatalossa ja auto oli Lada.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on totta minun isävainajani oli rautateillä töissä ja teki viimeiset vuodet paljon yövuoroja.
Mutta asui mummun kanssa rintsikkatalossa ja auto oli Lada.

Jatkan vielä isäni oli syntynyt 1924 ja oli ollut myös sodssa.
Minä jäin viime vuonna eläkkeelle olen synt 1959.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä isäni oli syntynyt 1924 ja oli ollut myös sodssa.
Minä jäin viime vuonna eläkkeelle olen synt 1959.

Miten rautatieläinen joutui sotaan? Oma isäni syntynyt 1914 ja rautateillä, mutta ei joutunut sotaan, juurikin siksi, että kuljetukset sota-alueelle toimivat.

Anonyymi kirjoitti:

Miten rautatieläinen joutui sotaan? Oma isäni syntynyt 1914 ja rautateillä, mutta ei joutunut sotaan, juurikin siksi, että kuljetukset sota-alueelle toimivat.

Isäni oli kondyktööri ja meni niihin töihin vasta sodan jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Isäni oli kondyktööri ja meni niihin töihin vasta sodan jälkeen.

Ok. Samoin, konnarin ttr.

Työaika oli 48 tuntia viikossa, kun lauantaitkin oli työpäiviä.
Raskaat työt tehtiin ihmisvoimin, kun kaikkia helpottavia koneita ei ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Työaika oli 48 tuntia viikossa, kun lauantaitkin oli työpäiviä.
Raskaat työt tehtiin ihmisvoimin, kun kaikkia helpottavia koneita ei ollut.

Kesäloma oli vain kolme viikkoa ei ollut talvilomia, sairauspalkka oli olematon.

Anonyymi kirjoitti:

Kesäloma oli vain kolme viikkoa ei ollut talvilomia, sairauspalkka oli olematon.

Nämä edellä mainitut koskee -40 luvulla syntyneitä suuria ikäluokkia, kyllä 50 - 60 lukulaiset jo nauttivat 40 tuntisesta työviikosta , loma ehkä oli hiukan lyhyempi, mutta kaikenlainen automatisointi helpotti työelämää.
Äitiyslomat oli kylläkin vain kaksi - kolme kuukautta , ja sillon tehtiin penskoja enempi, niin äidit jäi kotiin pitemmäksi aikaa lapsia hoitamaan, ja näin eläke jäi pieneksi, sillon kun ei ollut edes kunnallisia päivähoitopaikkoja.
On nuo nyky eläkeläiset päässeet niin helpolla, heh, heh salli minun nauraa, kaikki on onneksi tullut paremmaksi, mikä on hyvä juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä edellä mainitut koskee -40 luvulla syntyneitä suuria ikäluokkia, kyllä 50 - 60 lukulaiset jo nauttivat 40 tuntisesta työviikosta , loma ehkä oli hiukan lyhyempi, mutta kaikenlainen automatisointi helpotti työelämää.
Äitiyslomat oli kylläkin vain kaksi - kolme kuukautta , ja sillon tehtiin penskoja enempi, niin äidit jäi kotiin pitemmäksi aikaa lapsia hoitamaan, ja näin eläke jäi pieneksi, sillon kun ei ollut edes kunnallisia päivähoitopaikkoja.
On nuo nyky eläkeläiset päässeet niin helpolla, heh, heh salli minun nauraa, kaikki on onneksi tullut paremmaksi, mikä on hyvä juttu.

Lue lisää

Juu, mutta onneksi asuntolainojakin sai, kun ensin oli säästänyt osan. Laina-ajat olivat 5-10 vuotta ja korkokin huiteli lähempänä 10%, markkinakorko joskus oli jopa 16%.

Niitä maksettiin samaan aikaan kuin opintolainoja, joita alettiinkin lyhentämään korkoineen hetikohta, kun siirryttiin työelämään ja takaisinmaksuaika oli noin kaksi kertaa opintolainan nostoaika. Ilmaista opintorahaahan ei tuolloin ollutkaan,,vaan opinnot vietiin läpi opintolainoilla.

No saihan sentään korkoja vähentää verotuksessa, vaikkakaan ei veroista, vaan ne pienensivät vuosiansiosta, josta verot laskettiin.

Perheiden yhteisverotuskin oli tietysti kovasti kireämpää kuin erilliskertomus, onneksi joskus 80-luvulla siitä päästiin eroon ja siirryttiin erillisverotukseen.

Ai että, kun ’kaipailee’ noita leppoisia ja helppoja entisaikoja 😎

Et menettänyt käytännössä yhtään mitään, jos teit normaalin työuran.
Tuolloinhan eläke laskettiin viimeisen työvuosien palkoista. Aluksi kaksi viimeistä työvuotta, sitten muistaakseni neljän viimeisen työvuoden kahden ansioiltaan suurimman työvuoden perusteella. Laki tuolta osin on muuttunut monta kertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Et menettänyt käytännössä yhtään mitään, jos teit normaalin työuran.
Tuolloinhan eläke laskettiin viimeisen työvuosien palkoista. Aluksi kaksi viimeistä työvuotta, sitten muistaakseni neljän viimeisen työvuoden kahden ansioiltaan suurimman työvuoden perusteella. Laki tuolta osin on muuttunut monta kertaa.

Lue lisää

Niinpä, monet myös opiskelivat yli 20 vuotiaiksi ja ainakin hommasivat hyvän ammatin.

Et varmaan kovin kummoista palkkaa edes saanut, kun sulla ei ollut mitään ammattitutkintoa mihinkään.

Minä olen 1968 synt, kävin peruskoulun ja sillon peruskoulussa yläasteella oli tasokurssit kielissä ja matikassa, lukiota en käynyt vaan yhdeksänneltä luokalta ammattikouluun, joka kesti kolme vuotta, olin 19 v, kun valmistuin ja siitä sitten töihin, en ole ikinä ollut työtön töitä ainakin minun alallani on riittänyt näihin päiviin saakka, toivottavasti eläkeikään asti.

Tuo harhakäsitys muka menetetyistä vanhuuseläkekarttumista alle 23 ikävuoden työskentelystä näyttää sitkeästi vaan elävän. Se ei pidä yksinkertaisesti paikkaansa.

Tuolloinhan vanhuuseläke karttui kahden viimeisen vuoden työansioiden perusteella eikä kuten nykyisin, jolloin eläkekarttuma lasketaan joka vuosi ko vuoden ansioiden perusteella. Sitä edeltävien vuosien ansioilla ei ollut mitään merkitystä vanhuuseläkkeen karttumisen kannalta. Nykysäännöillä olisi vanhuuseläkekarttumaa menetetty, jos alle 23 vuotiaana työnskentely ei sitä kartuttamiseen. Tuolloin ei.

Teoreettisesti olisi mahdollista, ettei vanhuuseläkettä laisinkaan olisi kerryttänyt, jos työelämää olisi harjoittanut vain alle 23 vuotiaana ja sen jälkeen ei päivääkään. Silloin pitäisi tyytyä kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen, joka lienee noin 1000€/kk. Työeläkehän karttuu nimenomaan työskentelystä.

Eihän se ole työeläkejärjestelmän ’vika’ tai edes vaikutusmahdollisuuksien piirissä miten Suomen kansantaloudella menee.
Työeläkejärjestelmä perustuu työntekoon ja ansioihin ja sen perusteella maksettuihin työeläkevakuutusmaksuihin. Jos ei käy laisinkaan työssä, niin työeläke ei kartu eikä vanhuuseläkettä tule siten saamaan työeläkejärjestelmästä.
Silloin eläkeikäisenä tulee ajankohtaiseksi kansaneläke, takuueläke yms toimeentulon lähteet.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se ole työeläkejärjestelmän ’vika’ tai edes vaikutusmahdollisuuksien piirissä miten Suomen kansantaloudella menee.
Työeläkejärjestelmä perustuu työntekoon ja ansioihin ja sen perusteella maksettuihin työeläkevakuutusmaksuihin. Jos ei käy laisinkaan työssä, niin työeläke ei kartu eikä vanhuuseläkettä tule siten saamaan työeläkejärjestelmästä.
Silloin eläkeikäisenä tulee ajankohtaiseksi kansaneläke, takuueläke yms toimeentulon lähteet.

Lue lisää

Tätä nykyä hallitus pyrkii puuttumaan ja on puuttunut työeläkkeiden maksattamiseen mm. nostamalla yksipuolisella sanelupolitiikan kautta eläkeikää kohtuuttomuuksiin menne ,edellyttäen eläkeiän kynnyksellä olevien jatkavan työelämässä joka ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon ja eläkeläis köyhyyteen. Eläkeiän nosto oli siis kohtuuton ja tosioloja vastoin tehty päätös kun ikääntyvä työväestö lakkaa kelpaamasta enne 50:tä ikävuotta työmarkkinoille kattavassa määrin. Samoin puuttuminen yksityisten varojen käyttöön niiden ulosmaksun suhteen on tämä hallitus pyrkinyt vaikuttamaan ja vaikuttanut työttömyysturvan tasoon ,perutellen toimia työllisyyden parantamisella. Tosiasiassa kyse on työvoiman asettamisesta reserviuin ja sen kautta pyrkimykseen ajaa palkkoja alas .Toimita on pikemminkin terrorismia kuin kansantalouden tasapainottamista saati työvoiman työllistämistä. Toimin pyritään tuottavuuden lisäämiseen eli devalvaatio ilmiöön, jossa palkansaajien kustannuksella nostetaan yritysten kilpailukykyä. Kiva hillitön hallitus meillä .Ei ihme että ulkomailla sai het kärkeen osuvan lempinimen kauhukabinetti. Näet tuo kabinetti viis veisaa toimivaltuuksista tai toimien perutuslaillisuudesta ,sen on päätöksenteko osoittanut.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä nykyä hallitus pyrkii puuttumaan ja on puuttunut työeläkkeiden maksattamiseen mm. nostamalla yksipuolisella sanelupolitiikan kautta eläkeikää kohtuuttomuuksiin menne ,edellyttäen eläkeiän kynnyksellä olevien jatkavan työelämässä joka ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon ja eläkeläis köyhyyteen. Eläkeiän nosto oli siis kohtuuton ja tosioloja vastoin tehty päätös kun ikääntyvä työväestö lakkaa kelpaamasta enne 50:tä ikävuotta työmarkkinoille kattavassa määrin. Samoin puuttuminen yksityisten varojen käyttöön niiden ulosmaksun suhteen on tämä hallitus pyrkinyt vaikuttamaan ja vaikuttanut työttömyysturvan tasoon ,perutellen toimia työllisyyden parantamisella. Tosiasiassa kyse on työvoiman asettamisesta reserviuin ja sen kautta pyrkimykseen ajaa palkkoja alas .Toimita on pikemminkin terrorismia kuin kansantalouden tasapainottamista saati työvoiman työllistämistä. Toimin pyritään tuottavuuden lisäämiseen eli devalvaatio ilmiöön, jossa palkansaajien kustannuksella nostetaan yritysten kilpailukykyä. Kiva hillitön hallitus meillä .Ei ihme että ulkomailla sai het kärkeen osuvan lempinimen kauhukabinetti. Näet tuo kabinetti viis veisaa toimivaltuuksista tai toimien perutuslaillisuudesta ,sen on päätöksenteko osoittanut.

Lue lisää

Edelleen…
Työeläkevakuutusjärjestelmä, jota yksityissektorin työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat, ei ole oikea organisaatio hoitamaan työmarkkinoiden ja kansantalouden ongelmia. Eikä sillä ole edes mahdollisuuksia eikä työkaluja siihen.

Eläkeiän nostokin on ensisijaisesti lähinnä kustannusten nousupaineiden hillitsemiseksi. Jokainen ymmärtää mitä tarkoittaa työeläkejärjestelmälle, kun eläkkeelläoloaika on kasvanut noin kolminkertaiseksi siitä mitä se oli kun työeläkevakuutus tuli voimaan.,
Käytännössä vieläkin suuremmaksi.

Ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut ja vanhemmat ikäluokat ovat keskimäärin terveempiä ja toimintakykyisiä pidempään, joten kohtuullista on sekin, että työelämässä ollaan hetki kauemmin. Ja sehän parantaa tulevaa eläkettä.
Eläkeiän nousuhan ei ole ainoa toteutettu keino kolminkertaistunut eläkkeelläoloajan kustannusten hallitsemiseksi. Elinaikakerroin kompensoi myös pidentyneen eläkeiän kustannuksia maksettavan eläkkeen osalta. Työeläkevakuutusmaksuja on myös nostettu.