"Onko fasismi valtion vai sitä hallitsevan johtajan ominaisuus? Onko se ideologia vai poliittinen metodi? Yalen yliopiston filosofian professori Jason Stanley on sanonut, ettei fasistinen politiikka vaarallisuudestaan huolimatta välttämättä johda avoimen fasistiseen valtioon.
Onko fasismi ylipäätään ”ismi”? Historioitsija Robert Paxton, kenties Yhdysvaltain merkittävin fasismin tutkija, muistuttaa, että fasismi saa enemmän käyttövoimaa tunteista kuin ajatuksista.
”Fasismi ei ole ideologia vaan sairaus” sanoo puolestaan Yalen yliopiston entinen professori, psykiatri Bandy X. Lee.
Yksimielisiä ollaan siitä, että fasismi on ennen kaikkea massojen kokemaa primitiivistä vetovoimaa ja niiden integroimista politiikkaan. Se vetoaa passivoituneisiin ihmisiin, joille se antaa tunteen, että heillä on vihdoin arvoa.
Fasismi vaatii syrjityn väestöryhmän, sisäisen vihollisen – tai vihollisen valtion ulkopuolelta. Se on aina luonteeltaan rasistista.
Fasismiin kuuluu omalle valtiolle kuviteltu suurenmoinen, myyttinen menneisyys ja usko oman maan erityisasemaan.
Se on vahvasti maskuliinista ja patriarkaalista, perinteisen ydinperheen ympärille rakentuvaa. Se hyökkää ”degeneroituneita” ihmisryhmiä vastaan, ihannoi väkivaltaa, mutta ylläpitää kovaa sisäistä kuria ja valvontaa.
Fasismi vastustaa kaikkia ideologioita, jotka korostavat ihmisten välistä tasa-arvoa"
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/edes-amerikkalaisista-keskitysleireista-puhuminen-ei-ole-enaa-yliampuvaa-voiko-yhdysvallat-luisua-fasismiin/?shared=1314570-4b256df2-4&fbclid=IwY2xjawIEFd9leHRuA2FlbQIxMQABHRJNdCEkL4YH3a6skHVHv2zMD12WjekPFDltxNbg6wrNghyOlXYvtFjing_aem_KCCzfUfVujUPoB-5avawcQ
Onko fasismi ylipäätään ”ismi”? Historioitsija Robert Paxton, kenties Yhdysvaltain merkittävin fasismin tutkija, muistuttaa, että fasismi saa enemmän käyttövoimaa tunteista kuin ajatuksista.
”Fasismi ei ole ideologia vaan sairaus” sanoo puolestaan Yalen yliopiston entinen professori, psykiatri Bandy X. Lee.
Yksimielisiä ollaan siitä, että fasismi on ennen kaikkea massojen kokemaa primitiivistä vetovoimaa ja niiden integroimista politiikkaan. Se vetoaa passivoituneisiin ihmisiin, joille se antaa tunteen, että heillä on vihdoin arvoa.
Fasismi vaatii syrjityn väestöryhmän, sisäisen vihollisen – tai vihollisen valtion ulkopuolelta. Se on aina luonteeltaan rasistista.
Fasismiin kuuluu omalle valtiolle kuviteltu suurenmoinen, myyttinen menneisyys ja usko oman maan erityisasemaan.
Se on vahvasti maskuliinista ja patriarkaalista, perinteisen ydinperheen ympärille rakentuvaa. Se hyökkää ”degeneroituneita” ihmisryhmiä vastaan, ihannoi väkivaltaa, mutta ylläpitää kovaa sisäistä kuria ja valvontaa.
Fasismi vastustaa kaikkia ideologioita, jotka korostavat ihmisten välistä tasa-arvoa"
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/edes-amerikkalaisista-keskitysleireista-puhuminen-ei-ole-enaa-yliampuvaa-voiko-yhdysvallat-luisua-fasismiin/?shared=1314570-4b256df2-4&fbclid=IwY2xjawIEFd9leHRuA2FlbQIxMQABHRJNdCEkL4YH3a6skHVHv2zMD12WjekPFDltxNbg6wrNghyOlXYvtFjing_aem_KCCzfUfVujUPoB-5avawcQ
Vastaukset 13
Vanhimmat
Persut kokevat juuri tuota "primitiivistä vetovoimaa"
Tiesithän, että vassarit on lähihistorian aikana murhanneet yli 100 000 000 ihmistä. Persut 0.
Kokeilepa pystytkö tonkimaan aivoistasi toisenkin idioottimantran mitä hokea vuosikausia joka koloon?
Ei persu kykene.
Persut vierailevat oodissa
Tekevät hail terveyhdyksiä
Määritelmät ovat aina tulkinnanvaraisia, mutta Trumpissa on paljon fasistisen johtajan piirteitä. Trumpin tapa johtaa on autoritäärinen. Viranhaltioiden poliittiset puhdistukset tarkoittavat että virkamieskuntaa johdetaan pelolla ja vain Trumpin ja hänen lähipiiristään tulevat ideat voivat toteutua.
Demokratian voima on moniäänisyys ja ihanne, että "asiat riitelevät - eivät ihmiset". Trumpin ja muiden identiteettipoliitikkojen politiikka perustuu viholliskuviin ja asiat ovat viholliskuville alisteisia. Kaikki asiat joita "viholliset" kannattavat ovat vastustettavia.
Luonnonsuojelu, naisten asema, maahanmuutto, veropolitiikka jne eivät ole Trumpille ja identiteettipoliitikoille erilliskysymyksiä joita voisi aidosti käsitellä erillään ja faktoihin tai tietoon perustuen, vaan ne ovat paketti, jossa joka asiassa pitää olla eri mieltä kuin "vihollinen". Perustelut, tutkimukset, asiantuntemus jne ovat toissijaisia.
Natsiteoreetikko Carl Schmittin mukaa politiikassa tarvitaan aina vihollinen (todellinen tai kuviteltu). Poliittinen idientiteetti syntyy yhteisen vihollisen ympärille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Schmitt
Totta kai "omaa" politiikkaa peilataan peilataan vastustajaan, mutta Suomen kaltaisessa mopuoluejärjestelmässä on jakolinjat eivät perinteisesti olleet "kaikenkattavia". Identiteettipolitiikkaa on juuri se, että "vihollisblokin" kanssa täytyy olla kaikesta jyrkästi eri mieltä. Vastustajat eivät ole asiakohtaisia vaan KAIKESSA pitää olla eri mieltä kuin "ne toiset" oli sille perusteita tai ei.
Suomessa turvallisuuspolitiikka on ollut alue jossa on haettu laajaa ja hallituspohjaa laajempaa konsensusta. Persut yrittävät rikkoa tätäkin, kun eivät halua (eikä ehkä osaa) hakea kompromissia ja sitouttaa muita yhteiseen linjaan.
Puoli vuotta käyttämättömänä maannut "äärimmäisen kiireellinen" rajalaki oli ikävä esimerkki siitä, miten yksituumaisuutta turvallisuuspolitiikassa yritettiin murtamalla murtaa. Oli selvää, että laki vaatisi 5/6-enemmistö eduskunnassa, joten tietenkin se olisi pitänyt myös valmistella parlamentaarisesti, mutta persuministerit tekivät sen omassa kammiossaan ja heittivät oppositiolle "ota tai jätä" -periaatteella. Persu-tyyliin jokainen joka halusi muuttaa lain sisällössä pilkunkin paikkaa oli "epäisänmaallinen" eikä muka välittänyt lainkaan Suomen turvallisuudesta.
Rajalain käsittelyssä tyyli oli tyypillistä ala-arvoista identiteettipolitiikkaan pohjaavaa öyhöttämistä. Etenkin kun jälkiviisaasti voidaan todeta, että "kiireellistä ja välttämätöntä" lakia ei sovelleta sen 12 kk voimassaoloaikana ehkä kertaakaan.
Suurin osa trumpia äänestäneistä halusi parannusta talouteen josta trumpin edellisellä kaudella oli vakuuttavat näytöt.
Toissijainen syy on verovaroilla porsastelevan suuren virkamiesaateliston määrän koon pienentäminen, eli se on varmaan sitä "suon kuivaamista". Viimeisimpänä ja vähäisimpänä on woketuksen yliampuvimpien lieveilmiöiden kurissapito ja sellaisten karsiminen pois valtionhallinnosta.
Trumpin ensimmäisiä päätöksiä oli poistaa insuliinilta paikallisen Kelan korvattavuus. Yksi piikki Yhdysvalloissa maksaa diabeetikolle nyt yli 500 dollaria.
Moni äänesti Trumpia koska vastustaa wokea. Wokella on kuitenkin vähän tai olemattomasti vaikutusta tavallisen ihmisen elämään. Oikeiston suorittamilla leikkauksilla on kuitenkin valtavasti vaikutusta. Tuossa edellisessä viestissä mainittiin juuri insuliinin korvattavuuden poisto, joka käytännössä ajaa diabeetikot velkakierteeseen.
Minkä hinta tuo $500 on? Insuliinikynän vai kynäpaketin (5kpl). Yksi kynä riittää diabeetikosta riippuen viikoksi tai kahdeksi tai voi olla piteempäänkin. Kova hinta pienituloiselle joka tapauksessa. Minimipalkka taitaa olla alle $8, joten insuliiniannos voi maksaa 1,5 viikon nettopalkan.
USA:n diabeetikot ovat järjestäneet yhteisiä ostosmatkoja Kanadaan, jossa insuliini maksaa noin 1/4 (valtion tukemana?) verrattuna USA:han. Suomessa insuliini on diabeetikoille ilmaista lukuunottamatta vuoden ensimmäistä ostosta, josta täytyy maksaa 70e omavastuu, joka sekin voi olla pienituloisimmille ongelma.
Pahimpia fasisteja vasurit.oneksi olette kuolemassa pois.lois eläjiä kaikki sosialistit.