Kuka äänestää ay-mafian puolustajia? Tuesta on vain haittaa.

Se niistä neuvotteluista. Lakkojen aikana ei neuvotella. Lakot siirtävät TES:neuvottelut Valtakunnan välittäjän kansliaan.

Maksimikorotukset kahdelta vuodelta ovat yhteensä 5,5%. Siihen ei vaikuta, vaikka työntekijöitä pakotettaisiin lakkoihin koko kevät.

On hyvä muistaa, että esimerkiksi UPM:n 112 päivän lakko ei johtanut mihinkään. Kevään poliittiset demarilakot olivat mahalasku. Sen tunnusti Teollisuusliiton Turjakin viime kesänä. Lakoilla ei saavuteta mitään hyvää.

Ei ollut SAK:n (SDP) neuvottelijoilla kykyä. Vain halu joukkovoiman käyttöön ja yritysten vahingoittamiseen. Lakkokenraalit vaihtoon ja vahanukeksi SAK-museoon.

SAK on munaton kana. Heillä muka valtaa. Ay-mafian pakkokeinot on, mutta ei valtaa. Ei voi olla valtaa, kun sitä ei ole koskaan annettu. Suomessa Eduskunta päättää laista. Ei SAK.

Perustuslaki suojaa kansalaisia. Ammattiliittoon ei ole pakko kuulua ja vaikka kuuluisikin, niin ammattiliiton päättämään työtaistelutoimeen ei ole pakko osallistua. Niin sanoo laki. Pakottaminen on jo kuten sanakin jo kertoo, kuten raiskaus.

Rikkuriksi haukkuminen on rasismia. Maalittamista, eristämistä joukosta, luokittelua. Siihen ay-aktiivit tuppaavat työpaikoilla syyllistyä. Ovat demareita ja vasemmistoliittolaisia.

Jumala näyttää, että pahis saa palkkansa. Se on se karma toisin sanottuna.

Onko viisasta vahingoittaa omaa työnantajaa? Työntekijä ja työnantaja ovat sentään samassa veneessä. Työnantaja maksaa palkan, ei ammattiliitto.

Ammattiliittoihin kuuluu nykyisin vain noin joka toinen. Liittoon kuuluminen laskee. YTK kasvaa, koska on kuuluttava kassaan, että saa ansiosidonnaisen. Ammattiliitoilla ei ole ansiosidonnaisen kanssa mitään tekemistä. Se varjeltu salaisuus paljastui jo vuosia sitten.