Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?

Voita tietenkin, mutta mitä muuta?

Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua
17612728
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 176

Vanhimmat

Pelkkä voi riittää

Äänestä
  • 👍👍👍

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    👍👍👍

    Ylähuulen

    Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
    Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.

    Lisää on kuitenkin luvassa.

    Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.

    Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.

    Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.

    Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.

    Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.

    Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
    Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.

    Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.

    – Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

    Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

    Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.

    Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.

    Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.

    Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.

    Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".

    Avaa kuvien katselu
    Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
    Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.

    Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.

    Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.

    Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.

    Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.

    Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.

    Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.

    Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.

    Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
    Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.

    Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.

    Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.

    Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.

    Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.

    Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrai

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Ylähuulen

    Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
    Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.

    Lisää on kuitenkin luvassa.

    Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.

    Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.

    Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.

    Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.

    Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.

    Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
    Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.

    Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.

    – Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

    Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

    Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.

    Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.

    Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.

    Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.

    Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".

    Avaa kuvien katselu
    Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
    Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.

    Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.

    Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.

    Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.

    Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.

    Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.

    Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.

    Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.

    Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
    Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.

    Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.

    Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.

    Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.

    Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.

    Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrai

    Eikö hallituksen kannattaisi hommata ennemmin työpaikkoja. Avoimia työpaikkoja on vain 50 000 ja työttömiä jo yli 300 000. Tuon suunnitelman mukaan työttömiä tulee olemaan 100 000. Edellistenkin leikkausten ansiosta Marinin hallituksen perintö 156 000 työtöntä tuplaantui eli tuli 150 000 työtöntä. Eikö hallitus ole mitään oppinut tästä?

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Ylähuulen

    Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
    Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.

    Lisää on kuitenkin luvassa.

    Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.

    Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.

    Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.

    Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.

    Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.

    Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
    Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.

    Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.

    – Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

    Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

    Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.

    Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.

    Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.

    Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.

    Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".

    Avaa kuvien katselu
    Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
    Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.

    Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.

    Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.

    Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.

    Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.

    Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.

    Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.

    Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.

    Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
    Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.

    Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.

    Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.

    Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.

    Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.

    Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrai

    Voita, Atrian Gotleria ja Valion Arkijuustua

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Eikö hallituksen kannattaisi hommata ennemmin työpaikkoja. Avoimia työpaikkoja on vain 50 000 ja työttömiä jo yli 300 000. Tuon suunnitelman mukaan työttömiä tulee olemaan 100 000. Edellistenkin leikkausten ansiosta Marinin hallituksen perintö 156 000 työtöntä tuplaantui eli tuli 150 000 työtöntä. Eikö hallitus ole mitään oppinut tästä?

    Alkaa olla muuten aika valoisaa jo iltaisin..

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Ylähuulen

    Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
    Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.

    Lisää on kuitenkin luvassa.

    Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.

    Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.

    Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.

    Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.

    Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.

    Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
    Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.

    Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.

    – Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

    Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

    Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.

    Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.

    Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.

    Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.

    Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".

    Avaa kuvien katselu
    Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
    Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.

    Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.

    Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.

    Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.

    Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.

    Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.

    Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.

    Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.

    Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
    Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.

    Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.

    Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.

    Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.

    Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.

    Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrai

    on säitä pidelly

    Äänestä

  • Anonyymi00049 kirjoitti:

    on säitä pidelly

    Pakkasta ollu

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    Voita, Atrian Gotleria ja Valion Arkijuustua

    Mustapippuri-tuorejuustua ja graavilohta

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Ylähuulen

    Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
    Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.

    Lisää on kuitenkin luvassa.

    Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.

    Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.

    Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.

    Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.

    Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.

    Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
    Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.

    Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.

    – Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

    Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

    Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.

    Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.

    Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.

    Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.

    Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".

    Avaa kuvien katselu
    Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
    Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.

    Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.

    Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.

    Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.

    Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.

    Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.

    Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.

    Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.

    Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
    Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.

    Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.

    Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.

    Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.

    Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.

    Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrai

    Kiitos paljon kirjoituksestasi !

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Ylähuulen

    Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
    Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.

    Lisää on kuitenkin luvassa.

    Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.

    Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.

    Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.

    Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.

    Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.

    Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
    Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.

    Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.

    – Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

    Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

    Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.

    Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.

    Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.

    Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.

    Muuttolaatikoita. Laatikon kanteen kirjoitettu "keittiö".

    Avaa kuvien katselu
    Asumisen tukiin tulee vuoden alusta monia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Kela maksoi varsinaisia asumistukia yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kuva: Matti Myller / Yle
    Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.

    Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.

    Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.

    Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.

    Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.

    Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.

    Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.

    Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.

    Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
    Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.

    Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.

    Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.

    Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.

    Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.

    Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrai

    Aivan oikein, että tukia leikataan. Ihmisien on aika oppia elättämään itsensä.

    Äänestä

  • Anonyymi00086 kirjoitti:

    Aivan oikein, että tukia leikataan. Ihmisien on aika oppia elättämään itsensä.

    Sitten pitäisi olla niitä töitä. cuckoo! yrittämisen idean keksiminen ja yrittäjyys suomessa on vaikeaa. hullunmylly pyörii ja 2000-luku alkoi jo 25 vuotta sitten. oliko kaikille silloinkaan töitä? tervetuloa tulevaisuuteen automatisaatiosta on puhuttu ja nyt tekoäly. ja minähän olisinkin hyvä sairaanhoitaja? ja kaikessa hyvä noin ja soveltuva muutenkin?

    Äänestä

  • Anonyymi00038 kirjoitti:

    Alkaa olla muuten aika valoisaa jo iltaisin..

    Mistä tiedät?

    Äänestä

  • Vienankarjalan vai Laatokankarjalan

    Äänestä

  • Anonyymi00086 kirjoitti:

    Aivan oikein, että tukia leikataan. Ihmisien on aika oppia elättämään itsensä.

    Joo Ruotsin menoksi muuttuu ja kun olet väärässä paikkaa väärään aikaan niin henki lähtee ja kaikki 20 euron takia mitä lompakostasi löytyy.

    Yhteiskuntatauha on nyt siis menetetty.

    Äänestä

  • Munavoita

    Äänestä

Wotkinsin savukinkkua

Äänestä
  • Parasta on Tammisen ylikypsä maalaispalvi.

    Äänestä

Juustua

1Äänestä
  • Eipäs kun Juustio

    Äänestä

Pipe toivois piirakan piälle nakkia.

Äänestä
  • Saippuaa sun suuhus sais tunkea!

    Äänestä

  • Purralla ei nakki tehoa, kyltymätön tuloksiin

    Äänestä

Munavoi on paras.

1Äänestä
  • Harvoin kun Lidlistä pari karjalanpiirakkaa ostaa, ei niille viitsi alkaa munavoita värkkäämään,
    vaan voi riittää.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Harvoin kun Lidlistä pari karjalanpiirakkaa ostaa, ei niille viitsi alkaa munavoita värkkäämään,
    vaan voi riittää.

    Jo on laiskaa. Siihen menee alle 10 minuuttia. Ja makunautinto on aivan omaa luokkaa.

    2Äänestä

  • Anonyymi00059 kirjoitti:

    Jo on laiskaa. Siihen menee alle 10 minuuttia. Ja makunautinto on aivan omaa luokkaa.

    Jepulis samaa mieltä..kananmunat kiehuu kattilassa ihan itsestään ja itselläkin on vielä kaksi kättä että voin sekottaa ihan itsekseen sulaneen voin ja purkista raejuuston ja käsilläni ehkä jotain extraa siihen vielä. on vaikeaa. takaisin älypuhelimen ääreen. tai tietokonepelin. noooooooooooooooooooooooooooooooo.. no kai sitä ehkä laiskakin voi välillä olla. mutta tuo munavoi on tosi juttu.

    1Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Harvoin kun Lidlistä pari karjalanpiirakkaa ostaa, ei niille viitsi alkaa munavoita värkkäämään,
    vaan voi riittää.

    Saman asian ajaa kun keittää kanamunia sipaisee piirakalle voita ja munaviipaleet päälle.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Harvoin kun Lidlistä pari karjalanpiirakkaa ostaa, ei niille viitsi alkaa munavoita värkkäämään,
    vaan voi riittää.

    Eihän ne ole karjalanpiirakoita vaan riisi piirakoita.

    Äänestä

Voi riittää piirakalle 👍

Äänestä

Munaa

1Äänestä
  • Kyllä, piirakkaan laitetaan munaa!

    1Äänestä

Munnoo ja siliä.

Äänestä
  • silliä kullekin

    Äänestä

  • Anonyymi00048 kirjoitti:

    silliä kullekin

    Pennuille jaffaa ja mummoille suklaata.😴

    Äänestä

  • Anonyymi00048 kirjoitti:

    silliä kullekin

    Myös viskiä tutulle ja mukitolkulla!

    Äänestä

Melkein aina samat: tomaattisiivut ja tuorekurkkua. Joskus juustoa.

Äänestä

Voita nam.

Äänestä

Kyllä lämpimälle ja kupsakalle piirakalle ottajia olisi ihan paljaanakin, ainakin kerran.

Äänestä

Yleensä ylähuulen.

Äänestä

Pari hyppysellistä meetvurstisuikaleita, viipale goudaa ja mikron kautta ääntä kohti.

Äänestä
  • No tuo on jo pervoa

    Äänestä

  • MITÄ IHMEEN ÄÄNTÄ KOHTI?

    Äänestä

Munnoo ja voita

Äänestä

Itse olen lähes aina laittanut ylähuulen .

Äänestä

Hummusta ja vegaanista juustoa, ai että!

1Äänestä

Kebab-lihaa

Äänestä

Yleensä pikkuhousut.

Äänestä

Mites muna voi?

Äänestä

Karjalanpiirakan päälle munavoita, a vot kun on hyvää!

1Äänestä
  • ....jos ei ole koneella tehtyä Karjalan piirakkaa.
    Perinteitä kunnioittaen 🤣🤣🤣🤣🤮

    Äänestä

Piirakan tilalle kunnon rukiinen näkkileipä ja sen päälle voita ja kinkkua

Miehen evästä

Äänestä

Ylleesä ottaen ylähuulen normisti laitan piälle, niinno yleesäkin ruokahommis näin .

Äänestä

Munavoi on paras.

Äänestä

Panen munan piirakkkaan.

Äänestä
  • HYI SUA

    Äänestä

Pöltsamaa Sinep!

Äänestä

Munaa ! Hah hah.

Äänestä

Ylähuulen.

Äänestä

Edellisen hallituksen aikana laitoin voita, juustoja ja leikkeleitä, nykyisin pelkkää halvinta margariinia.

Äänestä
  • Nythän on paras hallitus evö!

    Persutkin siellä!

    Äänestä

HK:n Sinistä

Äänestä

wotkinsin savukinkkua

Äänestä

Ylähampaat

Äänestä

No tietysti MUNA piiraan päälle

Äänestä

Flööraa!

Olenhan savolainen

Äänestä

Margariinia

Äänestä

Kaviaaria ja juomaksi shampanjaa. - vladimir

Äänestä
  • Kaviaari nautitaan vain ja ainoastaan blinien tai paahtoleivän kera!

    -mondääni

    Äänestä

Ankanrintaa demi-glaceella ja tryffeliä

Äänestä
  • väärin kirjoitettu unissa nähänyt..

    Äänestä

Voita,tai munavoita.

Äänestä
  • jaa miten se muna voi ..kun siihen laitat.

    Äänestä

Ylähuuli.

Äänestä

Munavoi on paras vaihtoehto, mutta pelkkä voi riittää. Ehkä joskus juustoa

Äänestä

Ei siihen päälle tarvii mitään

Äänestä

Kallen mätitahnaa

Äänestä

Yleensä en mitään. Piirakan koko idea on, että se sisältää kaiken tarvittavan toisin kuin leipä. Joskus olen laittanut kinkkuleikkeen. Voin laittaminen ajatuksenakin oksettaisi.

Äänestä

En mitään muuta kuin voita, se on parhaimmillaan sellaisena, ilman turhia lisukkeita.

Äänestä

Tänään Söin sairaanhoitajien taukohuoneessa kurkulla.

Mikoaaltouunissa lämmitin piirakan ensin

Äänestä

Kyllähän karjalanpiirakan päälle kuuluu vain muutama siivu metukkaa ja suolakurkkua,toinen on tuo munavoi.mutta jos joku haluaa niin laittakoot vaikka autonrenkaan siihen päälle.

Äänestä

Kättä päälle ja käsiraudat

Äänestä

Nakki ja juusto

Äänestä

Mites muna voi?

Äänestä

Sais kunnon käsintehtyjä karjalanpiirakoita.
Siihen päälle voita,tai munavoita.
Meetwurstisiivu + suolakurkkua pari viipaletta.

Nämä kauppojen riisipiirakat ovat karjalanpiirakoiden korvikkeita.
Menettelee paremman puutteessa.

Äänestä

Ylähuulen ja kitalaen, välissä tietenkin ainakin alussa hampaat.

Äänestä

Minä laitan ylähuulen.

Äänestä

Minä laitan teelusikallisen Alentaja levitettä.

Äänestä

Meetwursti, juusto toinen piirakka päälle..

Äänestä

Yleensä kun teen emäntä istuu päällä ja alapää paljaana.

Tulee malli omanlaisensa, entä Teillä.

Päälle sipaista munavoin ja kermat.

Äänestä
  • Pipekin vei postloutaan oman mallin piirakoita. Joku eppäili että kun ja jos metu löys niin linkas ryteikköön?

    Äänestä

Siivu kermajuustoa ja mikron kautta nassuun. Nam!

Äänestä

Käsi on mukava laittaa lämpimän karvastortun päälle.
Kupsakka lämmin torttu se on matkamiehen evästä.

Ka piirakoist mie en tiijä mittään.

Äänestä

Levitettä ja siivu rosvopaistia! Oma suosikkiherkkuni, ai että ku hyvvee

Äänestä

En tykkää lainkaan karjalanpiirakoiusta. Ne eivät maistu miltään. Ovat sitpäitsi liian isotöisiä. Ruissimenleipä on ehdoton ykkönen

Äänestä

Uppomunan / smetanaa, sipulia ja muikunmätiä / gubbröraa / savumuikkumoussea / tuorejuustoa, savuporoa ja paprikaa / joskus ihan vain kermajuustoa / hotellissa ei oo yleensä kuin voita ja keitettyjä munia

Äänestä

Makkaraperunat Ketsupilla ja sipulilla

Äänestä

Tänään voittavan Eurojackpot-kupongin

Äänestä

Voita, sulatettua juustoa. Sitten on se keitetyistä munista voista ja raejuustosta tehty ja mitä sitten muuta pientä siihen laittaa (ruohosipuli) tai vastaava on kanssa hyvä. Hyvin perinteistä mielestäni.
Ja sitten varmaan vähän riippuu että onko piirakan täyte riisi ohra vai peruna? Aikoinaan kyllä laitoin leikkelettä ja sulattelin tosiaan juustonkin niihin.

Äänestä

Kiitos hallituksen ei ole edes niitä piirakoita

Äänestä

KIELEN

Äänestä

Munavoita

Äänestä

Karjalanpiirakkaa ei saa pilata liioilla lisukkeilla. Itse laitan yleensä päälle juuston, siihen pihvi sipulirenkailla, pieni tiraus majoneesia, vähän hyvän makuista kinkkua, kurkkusalaattia vähän, sen päälle vain yksi siivu juustoa, tomaattiviipaleita, sinappia ja vähän ketsuppia. Ei yhtään mitään muuta.

Äänestä

Ylähuulen 🤣

Äänestä

"Voita, sulatettua juustoa. Sitten on se keitetyistä munista voista ja raejuustosta tehty ja mitä sitten muuta pientä siihen laittaa (ruohosipuli) tai vastaava on kanssa hyvä. Hyvin perinteistä mielestäni.
Ja sitten varmaan vähän riippuu että onko piirakan täyte riisi ohra vai peruna? Aikoinaan kyllä laitoin leikkelettä ja sulattelin tosiaan juustonkin niihin."

Tuo kirjoitus ei liity mitenkään pervoiluun, aivan väärällä sivustolla olet.

Äänestä

Näin on, pysytään aiheessa, eli seiväskangen ja lihapiirakan puutteessa tehdyissä Youtube videoissa.

Äänestä

Jåå-å, minä ja mieheni laitamme ison Carelian Pien päälle Kana-Cesar-salaattia ja nautimme antaumuksella Chablisin kera.

Äänestä
  • Minä paan paljaalla.

    Äänestä

Munavoita ja jos haluan kunnolla herkutella, niin kaakaolevitettä, tai mansikkahilloa tai jopa molempia yhtä aikaa!

Äänestä

"Pipekin vei postloutaan oman mallin piirakoita. Joku eppäili että kun ja jos metu löys niin linkas ryteikköön?"...............................................

Metu tajus jo vuosia sitten että nyt on horisonttiin ilmestyny varsinainen amatsooni.

Äänestä

no tietenkin kylmäsavulohta

Äänestä

Yleensä jotain rasvaa ja joskus juustoa mutta munavoi olisi paljon parempaa jos viitsisi tehdä.

Äänestä

Ylähuulen

Äänestä

Joku vois aatella että kypsä rasvamaksa ois niillä haminoilla kiva.

Äänestä

EI savolaisille VOITA!

Äänestä

Sinappia ja ketsuppia

Äänestä

Korvettia

Äänestä

Eihän savolaisilla ole mitään käsitystä karjalanpiirakoista vai ovatko käyneet Joensuun torilla

Äänestä
  • Savossa tehhään parempia karjalanpiirakoita,ne on tehty aitoon ruisjauhoon eikä mihinkään vehnähuttuun.

    Äänestä

  • Anonyymi00163 kirjoitti:

    Savossa tehhään parempia karjalanpiirakoita,ne on tehty aitoon ruisjauhoon eikä mihinkään vehnähuttuun.

    👍👍👍

    Äänestä

Jaloviinalla liekitetty pekoni

Äänestä

mä laitan asfalttia

Äänestä

minä laitan pihan pirtin ja pohjois-karjalan

Äänestä

jonkin laitteen päälle

Äänestä

laitan päälle piirakoiden muovipakkauksen

Äänestä
  • ja kuitin

    Äänestä

EU unioni ja NATO päälle

Äänestä

reseptikirjan

Äänestä

sushi naisen

Äänestä

Kivikylän Huiluntuhtia

Äänestä

Runebergin torttua

Äänestä
  • Vänrikki pistoolin tarina

    Äänestä

munani

Äänestä

Voita tietysti. Ja joulun aikaan kunnon siivu kinkkua ja sinappia.
Savulohi on myös hyvä.
Tosin piirakan on oltava kunnon keski/eteläkarjalainen piirakka, eikä mikään leipomo/tehdastuote.

Äänestä
  • Olen joskus reissatessa ostanut ns. aitoja karjalanpiirakoita niin kyllähän ne ovat ihan eri luokkaa kun kaupanhyllyillä tai paistopisteissä olevat riisipiirakat.

    Äänestä

  • Anonyymi00139 kirjoitti:

    Olen joskus reissatessa ostanut ns. aitoja karjalanpiirakoita niin kyllähän ne ovat ihan eri luokkaa kun kaupanhyllyillä tai paistopisteissä olevat riisipiirakat.

    Noin on, olet aivan satasella oikeassa.

    Äänestä

  • Anonyymi00142 kirjoitti:

    Noin on, olet aivan satasella oikeassa.

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana

    Äänestä

  • Anonyymi00158 kirjoitti:

    Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana

    Miten kommenttisi liittyy Karjalanpiirakoihin?

    Äänestä

Voita ei tarvita. Sinihomejuustoa, ja mikroon sen verran että se sulaa vähän.

Vaihtoehtoisesti voi kuumentaa itse piirakan kunnolla ja ennen syömistä lisätä sen juuston :)

Äänestä
  • Tuotapa täytyykin kokeilla.

    Äänestä

Munavoita tietenkin. Ainoa oikea ja perinteinen päällys, jos Karjalan piirakkakin on aito ja oikea.

Äänestä
  • munavoita ei keksitty käyttää

    Äänestä

Aito itse tekemä Munavoi,ai että

Äänestä

laitan kanan, jotta syntyy muna, jota isken nyrkillä

Äänestä

Munavoi. Nam

Äänestä

10 000 katsojaa ja nautin hernesoppaa kera karjalanpiirakoiden!

Äänestä

Minä en käytä "ei-suositeltuja" leikkeleitä ollenkaan. Karjalanpiirakka on ihan parasta lämmitettynä ja päällä ainoastaan rasvaa. Minä käytän Alentaja-margariinia, joten voin käyttää sitä miten paljon hyvänsä kun se on terveyttä edistävää, mutta niin hyvää! :D

Äänestä

Munavoi on hyvää, jos sitä jaksaa tehdä, muuten joku kevytlevite. Ei muuta.

Äänestä

Käristemakkaran

Äänestä

Mynä

Äänestä

Viimeinen Tango Pariisissa

Äänestä

Mulukkuryöhnee eli voeta!vuan nehän kastetaan tuossa sulassa ryöhnässä jo het uunista otettuna.

Äänestä

Niin. Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?

Kuinkas toi muna voi?

Äänestä

Emäntä istahtaa silloin tällöin vasten naamaa,siinä on piirakka parraimillaan ,sillä hetkellä 69....

Äänestä

Vattua ja viikunaa

Äänestä

Ihanko oikeasti käytätte voita, eikö se ole kivikovaa jääkaapista otettuna. Minä käytän Oivariinia, sitä jossa lukee "Vähemmän suolaa" ja kannen reuna sininen. Niin ja eihän karjalanpiirakan päälle oikeastaan käy kuin munavoi, voi tarkoittaa siis Oivariinia.

Äänestä

Munavoita

Äänestä

Karjalanpiirakka aurajuustolla on herkkuni. Kelpaa kyllä muullakin juustolla.
Tai alle munavoita ja juustonsiivu päälle.
Tai sitten pelkkää voita ja jotain leikkelettä.

Äänestä

En mitään.

Äänestä

Kunkkua. Joskus mätitahnaa.

Äänestä
  • Ai niin, ja aurajuusto tietenkin.

    Äänestä

Ylähuulen aina

Äänestä

Tammisen ylikypsä maalaispalvi

Äänestä

Yleensä ylähuulen

Äänestä

muhjua

Äänestä

Mie laitan piirakan piälle munan ja kostutan sen voisulalla, nam

Jos haisoo silliselle jätän väliin, lol

Äänestä

En syö moista roskaa.

Äänestä
  • Terveellisempi Karjalanpiirakka on kuin kaikki sun mätöt yhteensä, joita ahtaat kitusiisi.

    Äänestä

Eiks karjala oo vähän niiku venäjää jo?

Äänestä

YLÄHUULEN

Äänestä

Munan!

Äänestä

Myös makeita hilloja voi laittaa riisipiirakan päälle, kokeilkaa vaikka.

Äänestä
  • Kyllä se itse tehty munavoi on paras

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 31 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Voita tietenkin, mutta mitä muuta?

Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu