Kunnianarvoisa J.Campbell (kat.) esittää, että kristinusko on eräs esimerkkiuskonto, joissa symbolinen kannibalismi on säilynyt rituaalina.
Kuulostaa melko karmealta, kun sen näin esittää. Mieltä?
Kuulostaa melko karmealta, kun sen näin esittää. Mieltä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No, tässä aidossa kristinuskossa toimitaan yleensä omantunnon mukaan. Ja kun Kristus pyysi ihmisiä pääsiäisenä syömään murrettua leipää ja juomaan viiniä päälle hänen itsensä poismenonsa muistoksi, niin Hän tosiaankin vertasi omaa ruumistaan leipään ja omaa vertansa viiniin, mutta nämähän ovat tuohon muistojuhlaan liittyvä toimitus ja eikä se ole pakollinen. Jos siis joku ei halua sitä tehdä, niin sitten ei tee ja sillä hyvä. Mutta että se olisi kannibalismiä, onkohan ajatusmaailmasi vähän vinksallaan, vai haluatko loukata uskovaisia kristittyjä tieten tahtoen vai peräti toimia epäkunnioittavasti meitä uskovia ja myös Kristusta kohtaan?
"Hän tosiaankin vertasi omaa ruumistaan leipään ja omaa vertansa viiniin, mutta nämähän ovat tuohon muistojuhlaan liittyvä toimitus ja eikä se ole pakollinen. Jos siis joku ei halua sitä tehdä, niin sitten ei tee ja sillä hyvä. Mutta että se olisi kannibalismiä, onkohan ajatusmaailmasi vähän vinksallaan, vai haluatko loukata uskovaisia kristittyjä tieten tahtoen vai peräti toimia epäkunnioittavasti meitä uskovia ja myös Kristusta kohtaan?"
Jos teittin omat rituaalit loukkaavat teittiä niin, se ei kyllä ole meikäläisen vika. Yritin esitttää asian hieman hätkähdyttävästi, kuitenkin kunnioittavasti. Tiedätkö kuka J.Campbell oikein oli?
Tiedätkö sinä kuka Kristus oli?
Eikä tuo mitenkään kalahtanut, vaan muistelin sitä, mitä sinä itse olet sanonut toisten ihmisten kunnioittamisesta. Ei minua koskaan loukkaa leivän syönti eikä liioin viinin juonti.
Onko se sinulta muuten pois, kun joku tekee tai toimii sinun ajatusmaailmaasi vastaan ja sinun omia uskomuksiasi vastaan?
Leipä ja viini esitetään kyllä Raamatussa ruumiin ja veren vertauskuvina. Tätä tarkoitin. Sinäkö et sitten tunnusta tätä sakramenttia?
Halusitpa tai et, ihmiskunnan kulttuureilla on juurensa, myös kristillisellä kulttuurilla. Ja vähääkään historiaa lukaissut ymmärtää, etteivät ne juurekset ole ihan siistit ja sympaattiset. Ymmärrän, jollet itse allekirjoita ehtoollista, mutta en sitten enää, miksi otit asiaksesi vastata ollenkaan.
Elikkä lainaan tähän kohtaan trubaduurin kirjoitusta.
" Ja kun Kristus pyysi ihmisiä pääsiäisenä syömään murrettua leipää ja juomaan viiniä päälle hänen itsensä poismenonsa muistoksi, niin Hän tosiaankin vertasi omaa ruumistaan leipään ja omaa vertansa viiniin, mutta nämähän ovat tuohon muistojuhlaan liittyvä toimitus ja eikä se ole pakollinen."
Tällaisia hauskoja yhtäläisyyksiä primitiiviseen kulttuuriin voi kristinuskossa huomata, kun ymmärtää sen synnyin aikansa edustajana - siis ajan, josta on kulunut jo se parituhattavuotta.
Ja aikaansa mukailevaksihan ei uskontoa helposti saa. Kun ei sitä raamattua tai dogmaattista oppia useimpien mielestä saa tulkita. Järkevä tulkinta vaatisi jo radikaalia relativismia - onhan maailmankuva toivon mukaan useimmilla muuttunut parissatuhannessa vuodessa.
Mutta miksi se nyt kuulostaa niin karmealta? Eikö varsinainen - ei symbolinen - kannibalismikin ole vain rituaali muiden joukossa? Miksi se on niin voimakkaasti ajatusmaailmaamme vastaan - ei kannibalismi tarkoita välttämättä tappamista, vaan vain tapetun syömistä?
Onko siis tieto tehnyt meistä valistuneempia vai kristillinen etiikka meistä moralisteja?