Kasvava metsä on hiilensidonnan suurin tekijä.
Vanha, erityiseti aarnometsä on hiilentuottaja , hiiltehdas.
Jos ituhipit olivat olleet koulussa oppitunneilla he tietäisivät että metsä kasvu perustuu hiilen yhtettämiseen klorofyllin avulla.
Kun taas vahassa metsässä on vihreä massa supitunut j a lahoava kasviainens tuottaa hiilidioksiidia..
Koska lahoava aines ei koskaan muutu hiileksi vaan jatkaa lahoamistaan tuottän kuolemansa jälkeen koko ajan hiilidioksis´dia hitaan palamisen vuoksi.
Vanha, erityiseti aarnometsä on hiilentuottaja , hiiltehdas.
Jos ituhipit olivat olleet koulussa oppitunneilla he tietäisivät että metsä kasvu perustuu hiilen yhtettämiseen klorofyllin avulla.
Kun taas vahassa metsässä on vihreä massa supitunut j a lahoava kasviainens tuottaa hiilidioksiidia..
Koska lahoava aines ei koskaan muutu hiileksi vaan jatkaa lahoamistaan tuottän kuolemansa jälkeen koko ajan hiilidioksis´dia hitaan palamisen vuoksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Periaatteessa noin, mutta sinulta jäi sidotun hiilen muutos huomioimatta. Nopeakasvuisimmassa vaiheessa olevassa nuoressa metsässä puuta voi olla 100 kuutiota hehtaarille ja kasvu ehkä 20-30 kuutiota vuodessa. Kypsässä aarniometsässä, jossa lisäsitoutumista ei enää tapahdu, puumäärä voi olla 800 kuutiota hehtaarille. Tuon puumäärän lisääntyminen ottaa aikansa!
Todella sen aarniometsässä todella kasvu "odottaa aikansa" eli kasvua ei enää ole ja suuri lahopuun määrä on muuttanut sen metsikön jo ajat sitten hiiltä päästäväksi ryteiköksi.
Eli et ymmätänyt asiaa?
Ei todellakaan ymmärtänyt vaan takana vaikuttaisi olevan jotain ideologista, vapaata metsän hävittämisvimmaa. Kun tehdään puuton aukko, kuluu varmasti vuosikausia ennen kuin voidaan puhua hiiltä sitovasta metsästä. Ja vielä aukon siivoaminen hakkuutähteistä ja usein ojittaminen lisäävät ympäristön kuormitusta.
Meillä on aukon saattaminen nuoreksi metsäksi ottanut aikaa n. 15 vuotta, että voisi ajatella sen toimivan "hiiltä sitovana", mikä jo terminä sinällään on epävarma faktojen suhteen.