Matteus 28:19 on muutettu versio alkuperäisestä tekstistä

Tiedämme jo varmuudella sen, että 1. Johannes 5:7-8 King James Version ja useimmat muut käännökset sisältävät myöhemmän lisätyn version tekstistä, joka on siis väärennös eikä alkuperäistä tekstiä. Se väärennös on tehty tukemaan kolmiyhteisen jumalan oppia.

Raamattu ei suinkaan ole muuttumaton ja sisältää kohtia, joita ei ole löydetty luotettavimmista ja vanhimmista käsikirjoituksista. Esimerkiksi Johannes 8:1-11 kertomus aviorikoksen tehneestä naisesta on myöhempi lisäys. Samoin Markuksen evankeliumin 16. luvun viimeiset jakeet 9-20 Jeesuksen ilmestymisestä kuolleista heräämisen jälkeen ja lähetyskäsky, joka ei ole Jeesuksen antama.

Kolmiyhteisen jumalan opin tueksi on väärennetty jae Matt 28:19, joka kuuluu alkuperäisessä muodossaan näin:

"... kastakaa minun nimeeni..."

Sanat "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" ovat myöhempi muunnos alkuperäiseen tekstiin. Kirkkoisä Eusebius lainaa alkuperäistä tekstiä muodossa "minun nimeeni" yli 20 kertaa kirkkohistoriassaan. Tiedämme tästä, että kyse on myöhemmästä lisäyksestä, joka on tehty kolmiyhteisen jumalan opin tueksi.

On oletettu myös niin, että Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kaksi ensimmäistä lukua ovat myöhempi lisäys. Niillä perusteltiin neitseestä syntymisen oppia, jota ei löydy mistään muualta Raamatusta. Jos oppi olisi tärkeä, niin se löytyisi Uuden testamentin kirjeistä ja Apostolien teoista, mutta kun ei.

Myös Marian ylistyslaulu on lisätty Luukkaan evankeliumiin siksi, että Maria korotettiin Jumalan äidiksi ja ikuiseksi neitsyeksi. Hän synnytti ihmisen, ei Jumalaa, eikä hän ollut neitsyt ikuisesti. Jeesus on todennäköisesti ja joidenkin evankeliumin kohtien mukaan "Joosefin poika" biologisen syntymän kautta, ei Jumalan poika.

Jeesusta sanotaan "Jumalan pojaksi", koska häntä pidetään Israelille luvattuna ikuisena kuninkaana. Tämä arvonimi annettiin ensin Salomolle, mutta koska se ei toteutunut hänen kohdallaan, alettiin odottamaan uutta "Daavidin poikaa". (1Aik 17:13; 22:8-10) Arvosanaa käytetään siis kuninkaasta, joka on ihminen, ei Jumala.

Jeesus on Jumalan poika myös sen vuoksi, että hän on kirjoitusten mukaan ensimmäinen kuolleista nousseiden joukossa, joka sai ikuisen elämän ja pelastui ikuiselta. kuolemalta. Paavalin mukaan Jeesus korotettiin Jumalan pojan asemaan kuolleista herättämisen ja taivaaseen nousun kautta. Room 1:3-4

Hebrealaiskirje:
5:7 Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.

Jumalan pojaksi Jeesusta sanotaan myös sen vuoksi, että hän sai kasteen jälkeen Pyhän hengen. Isä tunnusti hänet silloin omaksi pojakseen. Myös demonit tunnustivat tämän vasta sen jälkeen, kertovat evankeliumit.
16269
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

The 4th-century bishop Eusebius quoted this verse without the extra words until the Council of Nicea. He quoted it 18 times between 300 CE and 336 CE. At first, he quotes it as saying, 'Go ye and make disciples of all the nations in my name, teaching them to observe all things, whatsoever I commanded you.

Äänestä

Teksti on muutettu jo hyvin varhain, 100-luvulla, kun käsikirjoituksia oli vähän. Vähitellen alkuperäiset versiot katosivat katolisen kirkon saatua kaiken vallan kristikunnassa. Mutta viralliseksi opiksi kolmiyhteinen jumala muokattiin vasta vuonna 381 Konstantinopolissa. Sitä ennen Nikean kokous vuonna 325 korotti Jeesuksen isän vertaiseksi jumalaksi vastoin evankeliumeja ja Uuden testamentin kirjeitä, joissa hän on isää alempi ja kuvataan pääasiassa ihmiseksi, joka korotettiin kuninkaaksi ja luotujen herraksi vasta ylösnousemuksen jälkeen.

Äänestä

Biblical Unitarian artikkelissa pidetään alkuperäisenä muotoa "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen", vaikka ei uskotakaan kolmiyhteiseen jumalaan.

https://www.biblicalunitarian.com/articles/is-matthew-2819-a-forgery

Raamatun kokonaisuus ei tue kolminaisuusoppia, joten se ratkaisee. Tätä yhtä ainoaa jaetta ei tule siten pitää ratkaisevana opin muodostamisessa. Se on niin helppoa tulkita väärin valmiiksi pureskellun ja annetun opin tueksi. (kolminaisuusoppi)

Vaikka emme ymmärtäisi sitä, mitä tässä jakeessa sanotaan, on se yksin riittämätön tukemaan kolminaisuusoppia ja kokonaiskuva on selvästi sitä vastaan. Sen mukaan on hyvä muodostaa opillinen pohja ymmärrykselle.

Äänestä

On siis vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on saanut alkunsa, niin myös Poika, joka on saanut jopa elämänsä Isältä eikä hänellä ole mitään, mitä ei olisi Isältä saanut. (Johanneksen evankeliumi ja Ilmestyskirja ja muut tekstit)

Sano jotakin, mitä Jeesus ei ole saanut Isältä?

Äänestä
  • Täällä sitä taas ollaan, palstan ikuisessa teologisessa ristipaineessa, jossa yksi kysyy ja toinen epäilee, ja minä, pastori Enkeli Mäntä, olen kuin rukoushuoneen ovella seisova nuuskamuikkunen – katselen, kuuntelen ja hymähtelen.

    Nyt on siis kysytty suurta kysymystä: "On siis vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on saanut alkunsa, niin myös Poika, joka on saanut jopa elämänsä Isältä eikä hänellä ole mitään, mitä ei olisi Isältä saanut."

    Ja sitten perään haastetaan: "Sano jotakin, mitä Jeesus ei ole saanut Isältä?"

    Hyvä kysymys, mutta ensin on tärkeää ymmärtää, mistä tämä kaikki on alkanut: VUOHIPAIMENTEN MIELIKUVITUKSESTA.

    Kuvitellaanpa hetki Lähi-idän aavikolle, tuhansien vuosien taakse. Vuohipaimen istuu kivellä, aurinko paahtaa, ja hän miettii, mistä maailmankaikkeus on tullut. Ehkä hän on paastonnut vähän liian pitkään, ehkä vesi on ollut vähissä, mutta sitten – pam! – hän saa ilmestyksen. Siinä on Jumala, ja tässä on ihminen, ja väliin tarvitaan selitys, jonka voi painaa savitauluun tai kertoa iltanuotiolla.

    Ja siitä se kaikki lähti.

    Sitten sukupolvet kuluivat, tarinat muuntuivat, ihmiset kyselivät lisää kysymyksiä – ja lopulta syntyi kristillinen teologia, jossa pohditaan, saiko Jeesus Isältä kaiken, vai jäikö jokin pikkuasia puuttumaan.

    Mutta minäpä vastaan tähän kysymykseen:

    Jeesus ei saanut Isältä omaa tahtoaan.

    Ei, en nyt puhu mistään gnostilaisista salaliitoista tai new age -höpinöistä, vaan ihan Uuden testamentin teksteistä. Mitä sanoo Jeesus itse?

    "Ei kuitenkaan minun tahtoni, vaan sinun." (Luuk. 22:42)

    Ahaa! Siis hetkinen. Jos Jeesuksen tahto olisi suoraan Isältä kopioitu, hän ei olisi voinut edes sanoa noin.

    Mutta ei siinä vielä kaikki. Entäpä *inhimillinen kokemus*?

    Jeesus itki. Jeesus janosi. Jeesus koki yksinäisyyttä. Saiko hän nämä asiat Isältä? Jos kyllä, niin tarkoittaako se, että Isäkin itkee ja janoaa?

    Tästä päästäänkin suureen mysteeriin: jos kaikki, mitä Jeesuksella on, on Isältä, niin miten ihmeessä maailmassa on ristiriitoja ja kipua? Saiko Jeesus kuolevaisuudenkin Isältä? Vai saiko hän sen ihmisenä olemisesta?

    Jos Jeesus sai kuolevaisuuden Isältä, tarkoittaako se, että Isäkin on kuolevainen? Jos ei, niin mistä Jeesus sai sen?

    Tämä on juuri se ongelma, johon uskontojen kosmopoliitti Mäntä törmää jatkuvasti: teologia rakastaa esittää yksinkertaisia vastauksia, mutta ne kaatuvat heti, kun niihin lisätään vähän logiikkaa ja kriittistä ajattelua.

    Ja näin me palaamme vuohipaimeniin, jotka eivät ehkä tienneet kvanttifysiikasta, mutta tiesivät, että hyvät tarinat leviävät kuin rukouskokouksessa innostunut profetia.

    Joten ystävät, älkää kysykö, mitä Jeesus sai tai ei saanut Isältä – kysykää, mitä te olette saaneet *itseltänne*.

    Ja jos vastaus on "vain uskoa siihen, mitä joku muu on sanonut", ehkä on aika hankkia oma ajattelu takaisin.

    Pastori Enkeli Mäntä, eksistentiaalinen vuohipaimen ja pilviteologian mestari

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Täällä sitä taas ollaan, palstan ikuisessa teologisessa ristipaineessa, jossa yksi kysyy ja toinen epäilee, ja minä, pastori Enkeli Mäntä, olen kuin rukoushuoneen ovella seisova nuuskamuikkunen – katselen, kuuntelen ja hymähtelen.

    Nyt on siis kysytty suurta kysymystä: "On siis vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on saanut alkunsa, niin myös Poika, joka on saanut jopa elämänsä Isältä eikä hänellä ole mitään, mitä ei olisi Isältä saanut."

    Ja sitten perään haastetaan: "Sano jotakin, mitä Jeesus ei ole saanut Isältä?"

    Hyvä kysymys, mutta ensin on tärkeää ymmärtää, mistä tämä kaikki on alkanut: VUOHIPAIMENTEN MIELIKUVITUKSESTA.

    Kuvitellaanpa hetki Lähi-idän aavikolle, tuhansien vuosien taakse. Vuohipaimen istuu kivellä, aurinko paahtaa, ja hän miettii, mistä maailmankaikkeus on tullut. Ehkä hän on paastonnut vähän liian pitkään, ehkä vesi on ollut vähissä, mutta sitten – pam! – hän saa ilmestyksen. Siinä on Jumala, ja tässä on ihminen, ja väliin tarvitaan selitys, jonka voi painaa savitauluun tai kertoa iltanuotiolla.

    Ja siitä se kaikki lähti.

    Sitten sukupolvet kuluivat, tarinat muuntuivat, ihmiset kyselivät lisää kysymyksiä – ja lopulta syntyi kristillinen teologia, jossa pohditaan, saiko Jeesus Isältä kaiken, vai jäikö jokin pikkuasia puuttumaan.

    Mutta minäpä vastaan tähän kysymykseen:

    Jeesus ei saanut Isältä omaa tahtoaan.

    Ei, en nyt puhu mistään gnostilaisista salaliitoista tai new age -höpinöistä, vaan ihan Uuden testamentin teksteistä. Mitä sanoo Jeesus itse?

    "Ei kuitenkaan minun tahtoni, vaan sinun." (Luuk. 22:42)

    Ahaa! Siis hetkinen. Jos Jeesuksen tahto olisi suoraan Isältä kopioitu, hän ei olisi voinut edes sanoa noin.

    Mutta ei siinä vielä kaikki. Entäpä *inhimillinen kokemus*?

    Jeesus itki. Jeesus janosi. Jeesus koki yksinäisyyttä. Saiko hän nämä asiat Isältä? Jos kyllä, niin tarkoittaako se, että Isäkin itkee ja janoaa?

    Tästä päästäänkin suureen mysteeriin: jos kaikki, mitä Jeesuksella on, on Isältä, niin miten ihmeessä maailmassa on ristiriitoja ja kipua? Saiko Jeesus kuolevaisuudenkin Isältä? Vai saiko hän sen ihmisenä olemisesta?

    Jos Jeesus sai kuolevaisuuden Isältä, tarkoittaako se, että Isäkin on kuolevainen? Jos ei, niin mistä Jeesus sai sen?

    Tämä on juuri se ongelma, johon uskontojen kosmopoliitti Mäntä törmää jatkuvasti: teologia rakastaa esittää yksinkertaisia vastauksia, mutta ne kaatuvat heti, kun niihin lisätään vähän logiikkaa ja kriittistä ajattelua.

    Ja näin me palaamme vuohipaimeniin, jotka eivät ehkä tienneet kvanttifysiikasta, mutta tiesivät, että hyvät tarinat leviävät kuin rukouskokouksessa innostunut profetia.

    Joten ystävät, älkää kysykö, mitä Jeesus sai tai ei saanut Isältä – kysykää, mitä te olette saaneet *itseltänne*.

    Ja jos vastaus on "vain uskoa siihen, mitä joku muu on sanonut", ehkä on aika hankkia oma ajattelu takaisin.

    Pastori Enkeli Mäntä, eksistentiaalinen vuohipaimen ja pilviteologian mestari

    Jeesus sai ihmisyyden ja sen kyvyt isältä: siis kaiken. Jeesus ei ole jumala vaan ihminen.

    Onko ihmisellä jotakin jota hän ei ole saanut jumalalta?

    Sukupuolitauti?

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Täällä sitä taas ollaan, palstan ikuisessa teologisessa ristipaineessa, jossa yksi kysyy ja toinen epäilee, ja minä, pastori Enkeli Mäntä, olen kuin rukoushuoneen ovella seisova nuuskamuikkunen – katselen, kuuntelen ja hymähtelen.

    Nyt on siis kysytty suurta kysymystä: "On siis vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on saanut alkunsa, niin myös Poika, joka on saanut jopa elämänsä Isältä eikä hänellä ole mitään, mitä ei olisi Isältä saanut."

    Ja sitten perään haastetaan: "Sano jotakin, mitä Jeesus ei ole saanut Isältä?"

    Hyvä kysymys, mutta ensin on tärkeää ymmärtää, mistä tämä kaikki on alkanut: VUOHIPAIMENTEN MIELIKUVITUKSESTA.

    Kuvitellaanpa hetki Lähi-idän aavikolle, tuhansien vuosien taakse. Vuohipaimen istuu kivellä, aurinko paahtaa, ja hän miettii, mistä maailmankaikkeus on tullut. Ehkä hän on paastonnut vähän liian pitkään, ehkä vesi on ollut vähissä, mutta sitten – pam! – hän saa ilmestyksen. Siinä on Jumala, ja tässä on ihminen, ja väliin tarvitaan selitys, jonka voi painaa savitauluun tai kertoa iltanuotiolla.

    Ja siitä se kaikki lähti.

    Sitten sukupolvet kuluivat, tarinat muuntuivat, ihmiset kyselivät lisää kysymyksiä – ja lopulta syntyi kristillinen teologia, jossa pohditaan, saiko Jeesus Isältä kaiken, vai jäikö jokin pikkuasia puuttumaan.

    Mutta minäpä vastaan tähän kysymykseen:

    Jeesus ei saanut Isältä omaa tahtoaan.

    Ei, en nyt puhu mistään gnostilaisista salaliitoista tai new age -höpinöistä, vaan ihan Uuden testamentin teksteistä. Mitä sanoo Jeesus itse?

    "Ei kuitenkaan minun tahtoni, vaan sinun." (Luuk. 22:42)

    Ahaa! Siis hetkinen. Jos Jeesuksen tahto olisi suoraan Isältä kopioitu, hän ei olisi voinut edes sanoa noin.

    Mutta ei siinä vielä kaikki. Entäpä *inhimillinen kokemus*?

    Jeesus itki. Jeesus janosi. Jeesus koki yksinäisyyttä. Saiko hän nämä asiat Isältä? Jos kyllä, niin tarkoittaako se, että Isäkin itkee ja janoaa?

    Tästä päästäänkin suureen mysteeriin: jos kaikki, mitä Jeesuksella on, on Isältä, niin miten ihmeessä maailmassa on ristiriitoja ja kipua? Saiko Jeesus kuolevaisuudenkin Isältä? Vai saiko hän sen ihmisenä olemisesta?

    Jos Jeesus sai kuolevaisuuden Isältä, tarkoittaako se, että Isäkin on kuolevainen? Jos ei, niin mistä Jeesus sai sen?

    Tämä on juuri se ongelma, johon uskontojen kosmopoliitti Mäntä törmää jatkuvasti: teologia rakastaa esittää yksinkertaisia vastauksia, mutta ne kaatuvat heti, kun niihin lisätään vähän logiikkaa ja kriittistä ajattelua.

    Ja näin me palaamme vuohipaimeniin, jotka eivät ehkä tienneet kvanttifysiikasta, mutta tiesivät, että hyvät tarinat leviävät kuin rukouskokouksessa innostunut profetia.

    Joten ystävät, älkää kysykö, mitä Jeesus sai tai ei saanut Isältä – kysykää, mitä te olette saaneet *itseltänne*.

    Ja jos vastaus on "vain uskoa siihen, mitä joku muu on sanonut", ehkä on aika hankkia oma ajattelu takaisin.

    Pastori Enkeli Mäntä, eksistentiaalinen vuohipaimen ja pilviteologian mestari

    Vuohipaimenet olivat keskittyneet vain ruoan hankintaan. Kukaan heistä ei tarvinnut kirjoitusta, Heillä oli omat luonnonkansan haltiat, joille he heittivät pyyntöjään. Raamatun kirjat ja kokoamisen tekivät Jumalan inspiroimat patriarkat luostareissaan. He oliva sivistyneitä ja Nooan perinnön vaalijoita ja omakohtaisen oikean Jumalan sanoman kirjureita. He tallensivat historiaa ja pitivät yllä sukuluetteloa. Jeesuksella oli oma tahto, se oli vahva vakaumus tehdä Isänsä tahto. Kuten meillä oikeilla kristityilläkin on vapaan tahtomme halu toimia Jumalan valtavan viisauden mukaisesti. Me emme halua tuittupäisesti, näön vuoksi, toimia tyhmästi, koska me tiedämme, että Jumalan tahto on ylivertaisen paras, olipa se mikä tahansa. Sinulla rakas Enkeli Mäntä, on tuittupäinen luonne. Asetat periaatteet ennen viisautta, sinulta puuttuu kokemusperäinen ehdoton luottamus Jumalan hyvyyteen. Taivaan Isukkimme on persoona, samoin Jeesus kristus ja Pyhä Henki. Yhdessä he ovat kolme persoonaa samassa " kuplassa". Hierarkiassa Poika Jeesus on alisteinen Isälle ja Pyhä Henki, kirkastaa Jeesuksen sovitustyötä Golgatalla ja opettaa ja johdattaa ihmisiä maanpäällä Jumalan tuntemuksessa. Sinä olet erkaantunut kauas umalan antamasta tehtävästäsi ja palvelet kapinallista Lyziferia. Lopuksi profetoin sinulle. Minun kylvöni vetää sinua tahtomattasi, mutta lämmintä kaipausta tuntien Taivaan Isän avaraa syliä kohti. jonain päivänä annat itkien periksi ja juokset janoten Isän syliin. Vielä "Pidä huoli lapsistasi" Amen ja paljon siunausta sinulle.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Vuohipaimenet olivat keskittyneet vain ruoan hankintaan. Kukaan heistä ei tarvinnut kirjoitusta, Heillä oli omat luonnonkansan haltiat, joille he heittivät pyyntöjään. Raamatun kirjat ja kokoamisen tekivät Jumalan inspiroimat patriarkat luostareissaan. He oliva sivistyneitä ja Nooan perinnön vaalijoita ja omakohtaisen oikean Jumalan sanoman kirjureita. He tallensivat historiaa ja pitivät yllä sukuluetteloa. Jeesuksella oli oma tahto, se oli vahva vakaumus tehdä Isänsä tahto. Kuten meillä oikeilla kristityilläkin on vapaan tahtomme halu toimia Jumalan valtavan viisauden mukaisesti. Me emme halua tuittupäisesti, näön vuoksi, toimia tyhmästi, koska me tiedämme, että Jumalan tahto on ylivertaisen paras, olipa se mikä tahansa. Sinulla rakas Enkeli Mäntä, on tuittupäinen luonne. Asetat periaatteet ennen viisautta, sinulta puuttuu kokemusperäinen ehdoton luottamus Jumalan hyvyyteen. Taivaan Isukkimme on persoona, samoin Jeesus kristus ja Pyhä Henki. Yhdessä he ovat kolme persoonaa samassa " kuplassa". Hierarkiassa Poika Jeesus on alisteinen Isälle ja Pyhä Henki, kirkastaa Jeesuksen sovitustyötä Golgatalla ja opettaa ja johdattaa ihmisiä maanpäällä Jumalan tuntemuksessa. Sinä olet erkaantunut kauas umalan antamasta tehtävästäsi ja palvelet kapinallista Lyziferia. Lopuksi profetoin sinulle. Minun kylvöni vetää sinua tahtomattasi, mutta lämmintä kaipausta tuntien Taivaan Isän avaraa syliä kohti. jonain päivänä annat itkien periksi ja juokset janoten Isän syliin. Vielä "Pidä huoli lapsistasi" Amen ja paljon siunausta sinulle.

    Rakas profetoiva palstatoveri,

    Luin sepustuksesi, ja kuinka kauniisti se soljuikaan kuin ylistyslaulu herätyskokouksessa – siinä oli julistusta, siinä oli hierarkiaa, siinä oli kylvöä, itkua ja lopulta Isän syli, joka odottaa kadonnutta lammastaan. Olet nähnyt suuren vaivan kertoaksesi minulle, kuinka olen tuittupäinen ja eksynyt. Ja minä, pastori Enkeli Mäntä, en voi muuta kuin kiittää.

    Mutta puretaanpa nyt tämä hengellinen pullapitko palasiksi.

    Sanot, että vuohipaimenet eivät kirjoittaneet Raamattua, vaan sen tekivät luostareissa istuvat, Nooan perintöä varjelevat, "Jumalan inspiroimat" kirjurit. Tämähän on mielenkiintoista! Koska eikös nämä patriarkat olleet juurikin niitä samoja vuohipaimenia? Siellä ne istuivat telttojen ovilla, paimensauva kädessä, välillä kirjoittaen papyrukselle ja välillä paistaen lampaanviulua.

    Ja sitten tämä vuohipaimenjärjestelmä loi hahmon nimeltä Jahve, joka alkoi antaa käskyjä siitä, mitä saa syödä, ketä saa kivittää ja millä tavalla hänen pitää saada uhrinsa. (Mitä vaatimuksia! Nykyään edes kuninkaalliset eivät ole yhtä nirsoja.)

    Tämä Jahve sitten synnytti aikamiespojan, joka puolestaan oli kuulemma samaa olemusta mutta kuitenkin alisteinen. Tässä kohtaa logiikka jo hieman yskähtää, mutta annetaan mennä.

    Ja nyt päästäänkin tähän kolmiyhteiseen "kuplaan", josta puhut. Siinä on Isukkimme, Poikamme ja Henkkamme, ja he ovat kaikki samaa mutta eivät kuitenkaan, ja yksi alistaa toisen ja kolmas kirkastaa toista mutta ei itseään. Tämä on klassista teologista jongleerausta – eikä siinä mitään, kyllähän monet temput voivat näyttää hienoilta, kunhan ei kysy liikaa kysymyksiä.

    Ja nyt tulemme henkilökohtaisiin moitteisiin.

    Minä, pastori Enkeli Mäntä, olen siis "tuittupäinen" ja "vailla ehdotonta luottamusta". Kuule, rakas profeetta, ehkä sinä et ole vielä huomannut, mutta minähän luotan ehdottomasti – mutta en vain yhteen vuohipaimenjumalaan, vaan siihen, että universumi on suurempi kuin tämä pieni tarina, jonka joku kauan sitten kirjoitti.

    Sinä sanot, että Jumalan tahto on aina ylivertaisen paras, "oli se mikä tahansa". Tiedätkö, kuka muu sanoi näin? Ihmiset, jotka ovat historian saatossa tehneet julmimpia päätöksiä, koska "Jumala halusi niin".

    Mutta se, mitä minä haluan tietää, on tämä: miksi todellisen jumaluuden pitäisi rajoittua tähän yhteen vuohipaimenkansan keksimään järjestelmään?

    Miksi ääretön viisaus pitäisi kahlita juuri tähän yhteen, niin monin tavoin ristiriitaiseen tarinaan?

    Minä olen matkustanut maailmalla. Olen keskustellut gurujen, imaamien, rabbien, filosofien ja shamaanien kanssa. Olen nähnyt, kuinka sama henkinen kaipuu ilmenee eri tavoilla eri kulttuureissa. Ja yksi asia on varmaa: se, mitä ihmiset kutsuvat "Jumalaksi", ei mahdu yhteen teologiseen muottiin.

    Ja lopuksi, rakas profeetta: sinä profetoit, että jonain päivänä minä itkien juoksen Isän syliin.

    Tämä on kaunis ajatus, mutta jos haluat todella profetoida, tee se kunnolla.

    Minä en ehkä juokse itkien Jahven syliin, mutta jos löydän itseni tanssimasta Krishnan kanssa, keskustelemasta Buddhan kanssa tai nauramasta zen-mestarin vitseille, se johtuu siitä, että minä etsin totuutta enkä vain yhtä totuusväitettä.

    Mutta kiitos siunauksista! Ne otan vastaan, sillä kuten tiedämme: kaikki energia palaa lähettäjälleen moninkertaisena.

    Siunauksin,
    Pastori Enkeli Mäntä, uskontojen kosmopoliitti ja kuplateologian skeptikko

    Äänestä

"Te" voitte "tietää varmuudella", että Raamattu ei ole totta, mutta kristityt kyllä uskovat Raamatun sanaan.

Helluntailaisuus = anabaptismi "varmuudella" on hyökännyt kristinuskoa vastaan jo n. 500 vuoden ajan. Milloin milläkin tavoin. Milloin itse Jeesusta, milloin Jeesuksen seuraajia, kristittyjä, milloin apostoli Paavalia, itse Jumalan sanaa vastaan, tälläkin foorumilla.

Aina näitä vastaan.

Äänestä
  • Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka nielaisevat Raamatun tarinat purematta, ja niitä, jotka ymmärtävät, että joskus pitää pureskella ennen kuin nielee – ja joskus kannattaa sylkäistä kokonaan pois.

    Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka uskovat Nooan arkin täyttyneen kaikista maailman eläimistä ilman logistiikkasuunnitelmaa ja sen, että Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset, vaikka Kain meni heti ensimmäisenä ulos tapaamaan toisia ihmisiä.

    Onneksi enemmistö ihmisistä osaa ajatella itse. He tajuavat, että vuohipaimenet eivät ehkä olleet parhaita kosmologeja ja että maailmanhistoria ei ala siitä, että joku luetteli sukupuut peräkkäin.

    Mutta älkää ymmärtäkö väärin – tarinoilla on arvonsa. Ne voivat opettaa, inspiroida ja lohduttaa. Ongelma syntyy vasta, kun joku unohtaa kysyä: "Onko tämä totta, vai onko tämä tarkoitettu opetukseksi?"

    Ja jos et koskaan kysy, älä ihmettele, jos lopulta huomaat seisovasi vuoren huipulla odottamassa Jeesuksen paluuta – kun muut ovat jo menneet kotiin syömään.

    Pastori Enkeli Mäntä, kriittisen ajattelun puolestapuhuja ja tarinoiden ystävä

    Äänestä

Samaten kuin j.todistajien "Uudenmaailman käännös", samoin anabaptistien omat "käännökset" ovat kaikki olleet väärennöksiä alkuperäisestä Jumalan sanasta.

He kehtasivat sotkea jopa kristittyjen KR92:n niin lukukelvottomaksi, että sitä eivät itse kristityt edes lue. Ja ilkityönsä tehtyään, hajottaen kristittyjen uskoa, loivatkin sitten sen raunioille uuden, oman, pilkallisen "Raamattu kansalle"-väärennöksensä, jolla ei ole mitään todellista "raamatullista" arvoa, mutta jota anabaptistit itse eksytyksessään käyttävät.

Ainoat luotettavat suomenkieliset Raamatut ovat Biblia 1776 ja Kr33/38. Itse käytän tuota viimeisintä.

Äänestä

Kukaan ei taida uskoa aloittajaa

Äänestä
  • 144000 unitaaria

    Äänestä

Kaikista hyväksytyistä Raamatuista löytyy Jumalan pyhä sanoma . Tosin itsekin pidän vanhoista "kaanaan kielisistä" Raamatuista, koska ilmaisut jättävät tilaa Pyhän Hengen opastukselle, laajentaen käsitekokonaisuuksien avulla sanomaa monikerroksiseksi, jossa on opetus, menneen selvennys ja omakohtainen sanoma. Me ihmiset ylennämme joskus itsemme Jumalaammekin viisaammaksi, vaikka viisautemme on tomua,, Hänen viisautensa rinnalla.

Äänestä

Enkeli Mäntä, kerroppa väärenteletkö Pyhää Raamatun sanomaa tahallasi, vai tietämättömyyttäsi ? Nooan arkissa oli mainio logistiikka ja tilat eläin lajien edustajille, joitten keskikoko oli lammas. Dinot jäivät uloa, koska eivät olisi menestyneet vedenpaisumuksen jälkeisessä maailmassa. Ne hautautuivat mutaan kaikki samaan aikaan, minkä fossiilit selvästi osoittavat. Hollannissa ja Englannissa on rakennettu arkin jäljennökset ja tilat ja viemärit ja ruoka varat löysivät paikkansa.. Puliukkojen kysymys,"kuka oli Kainin vaimo" Kain otti erään sisarensa vaimokseen, kuten kaikki Aatamin ja Eevan lapset. He olivat täydellisiä ihmisiä, joten perinnöllisiä sairauksia ei ollut.

Äänestä
  • Rakas arkki-insinööri ja fossiilikeräilijä,

    Voi miten ihanaa, että Nooan tarina jaksaa edelleen innostaa! Sinä puhut siitä kuin huipputason insinööriprojektista, jossa jokainen lammas oli mitoitettu täydellisesti ja viemäröinti toimi kuin amishien huussissa. Hollannissa ja Englannissa on rakennettu kopiot? Hieno homma! Odotan vielä, että joku lähettää niillä tekstiviestin sieltä Araratin vuorelta, missä se alkuperäinen legendan mukaan parkkeerasi.

    Mutta palataanpa hetkeksi historiaan.

    Nooan tarina on niin kehno kopio sumerilaisten alkuperäisestä vedenpaisumustarinasta, ettei siitä oikeastaan edes kannattaisi keskustella.

    Tiedäthän, että sumerilaiset kertoivat jo paljon ennen Israelin kansan syntyä Gilgamešin eepoksessa tarinan Utnapishtimista? Sama juoni: jumalat suuttuvat, tulva tulee, yksi mies pelastaa itsensä ja eläimiä veneellä. Erona se, että sumerilaiset ehtivät kertoa tarinan ensin ja paljon paremmin. Ja sitten, kuin huono remake-elokuva, heprealaiset ottivat idean ja tekivät siitä oman versionsa.

    Mutta mennään nyt tähän sinun arkkiisi.

    Sanot, että kaikki dinosaurukset hautautuivat mutaan samaan aikaan vedenpaisumuksessa. Tämä on rohkea väite, kun ottaa huomioon, että fossiilit ovat eri geologisissa kerroksissa, eri puolilla maailmaa ja eri aikakausilta. Mutta hei, ei anneta tieteellisen tutkimuksen pilata hyvää kertomusta!

    Ja sitten päästään siihen ikuisuuskysymykseen: Kainin vaimo.

    Sinä ratkaiset sen näin: "Kain otti erään sisarensa vaimokseen, koska Aatamin ja Eevan lapset olivat täydellisiä ihmisiä, joten perinnöllisiä sairauksia ei ollut."

    No niin, jos tämä selitys tuntuu sinusta hyvältä, en aio sitä pilata. Mutta eikö olekin hauskaa, että kun puhutaan sisäsiittoisuudesta, kaikki on yhtäkkiä täysin järkevää ja luonnollista, mutta kun joku ehdottaa, että vedenpaisumus saattaa olla myytti, se on mahdoton ajatus?

    Rakas ystävä, kysymys ei ole siitä, väärentelenkö Raamattua. Kysymys on siitä, onko Raamattu jo itsessään kierrätetty tarinakokoelma, joka on muokattu uusille markkinoille sopivaksi.

    Sumerilaiset ehtivät ensin. Nooan tarina on kopio. Kainin vaimokysymys on yhtä vanha kuin koko myytti itse. Ja dinosaurukset? No, ne eivät vain sattuneet sopimaan tämän muinaisen tarinan budjettiin.

    Mutta kiitos viihdyttävästä viestistä! Tällaiset keskustelut pitävät meidät virkeinä – vaikka Nooan arkissa olisikin ollut maailman ensimmäinen toimiva viemäröinti.

    Pastori Enkeli Mäntä, pilviteologian pääarkkitehti ja vedenpaisumusmysteerien tutkija

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Tiedämme jo varmuudella sen, että 1. Johannes 5:7-8 King James Version ja useimmat muut käännökset sisältävät myöhemmän lisätyn version tekstistä, joka on siis väärennös eikä alkuperäistä tekstiä. Se väärennös on tehty tukemaan kolmiyhteisen jumalan oppia.

Raamattu ei suinkaan ole muuttumaton ja sisältää kohtia, joita ei ole löydetty luotettavimmista ja vanhimmista käsikirjoituksista. Esimerkiksi Johannes 8:1-11 kertomus aviorikoksen tehneestä naisesta on myöhempi lisäys. Samoin Markuksen evankeliumin 16. luvun viimeiset jakeet 9-20 Jeesuksen ilmestymisestä kuolleista heräämisen jälkeen ja lähetyskäsky, joka ei ole Jeesuksen antama.

Kolmiyhteisen jumalan opin tueksi on väärennetty jae Matt 28:19, joka kuuluu alkuperäisessä muodossaan näin:

"... kastakaa minun nimeeni..."

Sanat "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" ovat myöhempi muunnos alkuperäiseen tekstiin. Kirkkoisä Eusebius lainaa alkuperäistä tekstiä muodossa "minun nimeeni" yli 20 kertaa kirkkohistoriassaan. Tiedämme tästä, että kyse on myöhemmästä lisäyksestä, joka on tehty kolmiyhteisen jumalan opin tueksi.

On oletettu myös niin, että Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kaksi ensimmäistä lukua ovat myöhempi lisäys. Niillä perusteltiin neitseestä syntymisen oppia, jota ei löydy mistään muualta Raamatusta. Jos oppi olisi tärkeä, niin se löytyisi Uuden testamentin kirjeistä ja Apostolien teoista, mutta kun ei.

Myös Marian ylistyslaulu on lisätty Luukkaan evankeliumiin siksi, että Maria korotettiin Jumalan äidiksi ja ikuiseksi neitsyeksi. Hän synnytti ihmisen, ei Jumalaa, eikä hän ollut neitsyt ikuisesti. Jeesus on todennäköisesti ja joidenkin evankeliumin kohtien mukaan "Joosefin poika" biologisen syntymän kautta, ei Jumalan poika.

Jeesusta sanotaan "Jumalan pojaksi", koska häntä pidetään Israelille luvattuna ikuisena kuninkaana. Tämä arvonimi annettiin ensin Salomolle, mutta koska se ei toteutunut hänen kohdallaan, alettiin odottamaan uutta "Daavidin poikaa". (1Aik 17:13; 22:8-10) Arvosanaa käytetään siis kuninkaasta, joka on ihminen, ei Jumala.

Jeesus on Jumalan poika myös sen vuoksi, että hän on kirjoitusten mukaan ensimmäinen kuolleista nousseiden joukossa, joka sai ikuisen elämän ja pelastui ikuiselta. kuolemalta. Paavalin mukaan Jeesus korotettiin Jumalan pojan asemaan kuolleista herättämisen ja taivaaseen nousun kautta. Room 1:3-4

Hebrealaiskirje:
5:7 Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.

Jumalan pojaksi Jeesusta sanotaan myös sen vuoksi, että hän sai kasteen jälkeen Pyhän hengen. Isä tunnusti hänet silloin omaksi pojakseen. Myös demonit tunnustivat tämän vasta sen jälkeen, kertovat evankeliumit.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu