Entä jos Moskova olisi langennut natseille?

Saksan voitto Neuvostoliitosta taas olisi ollut pienimmälläkin päättelyllä venäläisten ja muiden Neuvostoliiton alistamien kansallisuuksien orjuutus ja kuolema. Jopa päästyään vapauteen Neuvostoliiton hajottua eurooppalaiset kansat ovat nopeasti olleet liiankin valmiita heittämään saamansa vapauden ja demokratian roskapönttöön nationalismin onttojen, valheellisten lupausten tähden, kuten kommunismista selvinnyt toisinajattelija Vladimir Tismaneanu on havainnut. Olet naiivi, jos luulet demokratian vastaisten aatosten elävän vain Venäjällä.


Vladimir Tismaneanun varoittavat sanat vuodelta 2019:


Vladimir Tismaneanu

What Went Wrong and Why? Nationalism versus Democracy in Eastern and Western Europe

Contemporary European History, Volume 28 , Numero 1 , helmikuu 2019 , s. 69 - 72


Jos Keski- ja Itä-Euroopan yhteiskunnat voivat rohkeasti, jos hädin tuskin, selviytyä kaikkein vastenmielisimmästä, sitkeimmästä ja julmimmasta politiikan ja yhteiskunnallisen organisaation järjestelmästä, toteuttaa välittömästi demokratian ja vapauden ja sitten sen jälkeen kääntää nopeasti selkänsä samalle asialle, jota heiltä oli riistetty ja jota ovat kauan kaivanneet halunneet, voimme olla varmoja, että kotimaisen nationalismin uhka demokratialle on todellinen. Itä-Eurooppa on valmis riskeeraamaan kaiken parin viime vuosikymmenen aikana saavuttamansa hämmästyttävän edistyksen jahdatakseen samaisia ideoita ja ajattelutapoja, joiden innoittamina fasistit ja kommunistit (jälkimmäinen tuoreessa muistissa kaikille paitsi nuorimmalle sukupolville) tuhosivat ihmiselämää ja sivilisaatiota maittensa joka kolkassa.

https://www.cambridge.org/core/journals/contemporary-european-history/article/what-went-wrong-and-why-nationalism-versus-democracy-in-eastern-and-western-europe/C54DF7C8CFC4930E4B2AB44FC8A06A60


-Vertigo

No fasismihan elää ja voi hyvin Venäjällä ihailemasi Alexandr Solzenitsynin innoittamana.

Solzenitsyn on Vladimir Putinin henkinen oppi-isä ja fasisti ja isovenäläinen nationalisti.

Anonyymi kirjoitti:

No fasismihan elää ja voi hyvin Venäjällä ihailemasi Alexandr Solzenitsynin innoittamana.

Solzenitsyn on Vladimir Putinin henkinen oppi-isä ja fasisti ja isovenäläinen nationalisti.

Lue lisää

Valitettavasti tämä pitää paikkansa.

-Vertigo

Miksi sinun mielestäsi tuon HistoryNet-artikkelin kirjoittaja on väärässä? Osaat varmaan eritelläkin. :)

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sinun mielestäsi tuon HistoryNet-artikkelin kirjoittaja on väärässä? Osaat varmaan eritelläkin. :)

-Vertigo

Joko kirjoittaja tai kääntäjä ei osaa asiaansa. Ei ole sellaista osastoa kuin "joukkodivisioona".

Anonyymi kirjoitti:

Joko kirjoittaja tai kääntäjä ei osaa asiaansa. Ei ole sellaista osastoa kuin "joukkodivisioona".

Jutun pystyy silti tarkistamaan HistoryNet-sivustolle vievästä linkistä. Shokeeraavaa, eikö vain? :)

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

Jutun pystyy silti tarkistamaan HistoryNet-sivustolle vievästä linkistä. Shokeeraavaa, eikö vain? :)

-Vertigo

"18 divisions of troops" on alkuperäinen englannin kielinen teksti, mikä tarkoittaa joukkoja olleen 18 divisioonaa.

Konekäännös harvoin on täydellinen.

Anonyymi kirjoitti:

"18 divisions of troops" on alkuperäinen englannin kielinen teksti, mikä tarkoittaa joukkoja olleen 18 divisioonaa.

Konekäännös harvoin on täydellinen.

Konekäännöksiä siistiessä voi välillä unohtua joitain kohtia, mutta tämä ei ole ongelma, jos alkuperäinen lähde on tarkistettavissa.

-Vertigo

Vituixmän operaatio Barbarossa Aatulta…

Putino seuraa hulluuden jalanjälkiä-FITUX MENI ERIKOISOPERAATIO-Tappioita peitellään-
todisteet hävitetään

https://www.youtube.com/watch?v=HWBgAyrrbvw&ab_channel=Suchomimus

https://www.youtube.com/watch?v=CzPDWr6GHP4&ab_channel=UkraineNewsTV

https://www.youtube.com/watch?v=_sHyCeakBYs&ab_channel=ReportingfromUkraine
Pokrovskin tilanne-


https://www.youtube.com/watch?v=8799trIpNSk&ab_channel=UkraineMatters

väittää venäjä ukrainan ampuneen zernobyliin- TOISIN KÄVI- Kuten talouden linkki alla-

https://www.youtube.com/watch?v=uMVEQPJzafo&ab_channel=UATVEnglish

Lisää todisteita tulossa ne VAIN KIIHTYY SITÄ MUKAA KUN TOLLIT-ja BOTIT yrittää levittää Propagandaa! On niitä pösilöitä täällä Suomessakin ikuiset jänkääjät venäjän puoleen kumartelijat-Putin kansainvälinen pidätysmääräys- MAHTAVA SUORITUS-Sota kääpiöltä-🤏😁✌=Erikoisoperaatio= Hah..hah..hah..aaaa!

"toiseksi MR-sopimus"

Vuoden 1939 MR-sopimuksen jälkeen Saksan ja Neuvostoliiton välillä oli puhetta sopimuksesta, jossa Neuvostoliitto liittyisi akselivaloihin Saksan, Japanin ja Italian rinnalla. Hitlerin suunnitelmissa kuitenkin oli valmistua hyökkäämään Neuvostoliittoon riippumatta siitä mitä tuloksia niistä Saksa-Neuvostoliitto-akselipuheista koituisi.

"mitä hyötyä Hitlerille oli Puolan jakamisesta, kun hän ilman sitä olisi saanut koko Puolan."

Kiinnostaisi tietää prikulleen mihin pohjaat tämän.

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

"toiseksi MR-sopimus"

Vuoden 1939 MR-sopimuksen jälkeen Saksan ja Neuvostoliiton välillä oli puhetta sopimuksesta, jossa Neuvostoliitto liittyisi akselivaloihin Saksan, Japanin ja Italian rinnalla. Hitlerin suunnitelmissa kuitenkin oli valmistua hyökkäämään Neuvostoliittoon riippumatta siitä mitä tuloksia niistä Saksa-Neuvostoliitto-akselipuheista koituisi.

"mitä hyötyä Hitlerille oli Puolan jakamisesta, kun hän ilman sitä olisi saanut koko Puolan."

Kiinnostaisi tietää prikulleen mihin pohjaat tämän.

-Vertigo

Lue lisää

Neuvostoliitto oli sodassa Japanin kanssa, kalusto oli siellä, sen näkee paraatikuvista Puolassa. Neuvostoupseeri, Semyon Krivoshein, kirjoitti muistelmissaan, että hän ei sallinut neuvostojoukkojen kulkea Saksan joukkojen rinnalla, koska hän pelkäsi, että Neuvostoliiton joukot näyttäisivät alempiarvoisilta verrattuna saksalaisiin huonoine varusteineen.

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostoliitto oli sodassa Japanin kanssa, kalusto oli siellä, sen näkee paraatikuvista Puolassa. Neuvostoupseeri, Semyon Krivoshein, kirjoitti muistelmissaan, että hän ei sallinut neuvostojoukkojen kulkea Saksan joukkojen rinnalla, koska hän pelkäsi, että Neuvostoliiton joukot näyttäisivät alempiarvoisilta verrattuna saksalaisiin huonoine varusteineen.

Lue lisää

Never Was Magazine

Dale Cozort

What If Poland Stopped the Blitz?

Neuvostoliitto luultavasti aikoi lopulta mennä Itä-Puolaan lunastaakseen oman osuutensa saaliista. Se ei kuitenkaan ollut kiveen hakattu. Japanin ja Neuvostoliiton välinen laaja rajasota kesti syyskuun 15. päivään 1939 saakka, eikä Neuvostoliitto ollut missään nimessä valmis hyökkäämään Puolaan syyskuun puolivälissä. Neuvostoliitto marssikin tuolloin Puolaan nimenomaan Puolan heikon tilan takia. Jos puolalaiset olisivat torjuneet saksalaisia ​​tehokkaammin, Neuvostoliitto olisi odottanut pidempään omaa hyökkäystään ja, riippuen siitä miten asiat olisivat edenneet, saattanut pidättäytyä kokonaan. Stalin ei ollut mitenkään kykenemätön pettämään Hitleriä.

https://neverwasmag.com/2022/02/what-if-poland-stopped-the-blitz/

Mikäli myös Leningrad olisi kaatunut, niin silloin neukkujen tappio olisi taputeltu.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli myös Leningrad olisi kaatunut, niin silloin neukkujen tappio olisi taputeltu.

Niin. Jos Hitler ei olisi sairastunut ja operaatiot eivät olisi pysähtyneet, olisi ollut kaksi viikkoa tai kolme enemmän. Typerää puskua Lugan suunnalla ja liian myöhään etenemistä siellä. Olisi pitänyt noudattaa Barbarossaa. No joka tapauksessa myös Kiovan suunnalla olisi kaikki voinut mennä kaksi viikkoa nopeammin. Siellä junnattiin toisarvoisissa kohteissa liikaa. Tällöin olisi mennyt Pietari ja Moskova sekä Kiova ja Rostovi. Saksalla paremmat lähtökohdat seuraavaan vuoteen ja vastapuolella enemmän tappioita. Vähemmän teollisuutta.

Seuraavana vuonna ei mitään Pauluksen nimittämisiä vaan raju isku ensin Tsaritsyniin ja Astrakaaniin ja Kaukasus haltuun

"Jos siis olisi kaatunut jo ennen kelirikkoa"

Surullisenkuuluisa rasputitsa sotki soppaa ennestään.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli myös Leningrad olisi kaatunut, niin silloin neukkujen tappio olisi taputeltu.

Olisiko Leningradin lankeaminen auttanut Neuvostoliiton luhistumiseen enempää kuin Moskovan?

Mannerheim kylläkin suostui sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot kuten Leningradin luhistuminen.

(viittaukset Henrik O. Lunden ja Earl F. Ziemken teoksiin)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang


Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Netti-arkistoituna:

https://web.archive.org/web/20240317133434/https://yle.fi/a/3-9083286

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko Leningradin lankeaminen auttanut Neuvostoliiton luhistumiseen enempää kuin Moskovan?

Mannerheim kylläkin suostui sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot kuten Leningradin luhistuminen.

(viittaukset Henrik O. Lunden ja Earl F. Ziemken teoksiin)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang


Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Netti-arkistoituna:

https://web.archive.org/web/20240317133434/https://yle.fi/a/3-9083286

Lue lisää

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

Talvela ei muistelmissaan ollut tuota mieltä, Mannerheim kertoi hänelle, että Saksa edellytti voimakasta iskua Pietarin suuntaan. Käytännössä tämä isku rajoittui Rajajoelle. Tietenkin siinä haluttiin sitoa NL:n joukkoja myös Leningradin pohjoispuolelle. Laatikainen ei kuitenkaan edennyt edes niin pitkälle kuin Mannerheim lupasi, joten suomalaisten osalta saarto jäi torsoksi. Tämä on siis tosiasia, ei ulkopoliittista nuoleskelua.
Suomen armeija osallistui Leningradin saartoon vuoteen 1943-1944 asti, jolloin kaupunkia estävät yksiköt voitettiin Neuvostoliiton armeijan vastahyökkäyksellä. Ehtona varsinaiselle hyökkäysyritykselle kaupunkiin Mannerheim piti sitä, että saksalaiset saavat haltuunsa koko kaupungin. Tapahtuipa Saksan hyökkäys mistä suunnasta tahansa, se vaati panssariarmeijan , jota ei ollut.

Piirityksen ensimmäinen sääntö on katkaista sotilaalliset tarvikekuljetukset piiritetyiltä. Suuri määrä siviilejä kuoli Leningradissa, mutta Stalin" ei ollut huolissaan siitä, kunhan sotilastarvikkeet pääsivät kaupunkiin.

Anonyymi kirjoitti:

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

Talvela ei muistelmissaan ollut tuota mieltä, Mannerheim kertoi hänelle, että Saksa edellytti voimakasta iskua Pietarin suuntaan. Käytännössä tämä isku rajoittui Rajajoelle. Tietenkin siinä haluttiin sitoa NL:n joukkoja myös Leningradin pohjoispuolelle. Laatikainen ei kuitenkaan edennyt edes niin pitkälle kuin Mannerheim lupasi, joten suomalaisten osalta saarto jäi torsoksi. Tämä on siis tosiasia, ei ulkopoliittista nuoleskelua.
Suomen armeija osallistui Leningradin saartoon vuoteen 1943-1944 asti, jolloin kaupunkia estävät yksiköt voitettiin Neuvostoliiton armeijan vastahyökkäyksellä. Ehtona varsinaiselle hyökkäysyritykselle kaupunkiin Mannerheim piti sitä, että saksalaiset saavat haltuunsa koko kaupungin. Tapahtuipa Saksan hyökkäys mistä suunnasta tahansa, se vaati panssariarmeijan , jota ei ollut.

Piirityksen ensimmäinen sääntö on katkaista sotilaalliset tarvikekuljetukset piiritetyiltä. Suuri määrä siviilejä kuoli Leningradissa, mutta Stalin" ei ollut huolissaan siitä, kunhan sotilastarvikkeet pääsivät kaupunkiin.

Lue lisää

On tosiaan outo väite, että suomalaiset olisivat piirittäneet kaupunkia, koska eivät mitenkään estäneet ammuslasteja pääsemästä kaupunkiin.

Anonyymi kirjoitti:

On tosiaan outo väite, että suomalaiset olisivat piirittäneet kaupunkia, koska eivät mitenkään estäneet ammuslasteja pääsemästä kaupunkiin.

No montako ammuslastia vietiin Leningradiin Suomen miehittämien alueiden läpi?

Anonyymi kirjoitti:

No montako ammuslastia vietiin Leningradiin Suomen miehittämien alueiden läpi?

Pääaseman ja VT-linjan välistä varmasti aika paljonkin, koska huolto oli jätety sinne ja ukot kesälomilla.

Anonyymi kirjoitti:

Pääaseman ja VT-linjan välistä varmasti aika paljonkin, koska huolto oli jätety sinne ja ukot kesälomilla.

Näyttö puuttuu!

Anonyymi kirjoitti:

Näyttö puuttuu!

Olet hullu!
Heti neuvostojoukkojen offensiivin alkuvaiheessa Karjalan kannaksella menetettiin 92 tykkiä eli 28 prosenttia rivivahvuudesta, näistä pääosa Valkeasaaressa.

Anonyymi kirjoitti:

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

Talvela ei muistelmissaan ollut tuota mieltä, Mannerheim kertoi hänelle, että Saksa edellytti voimakasta iskua Pietarin suuntaan. Käytännössä tämä isku rajoittui Rajajoelle. Tietenkin siinä haluttiin sitoa NL:n joukkoja myös Leningradin pohjoispuolelle. Laatikainen ei kuitenkaan edennyt edes niin pitkälle kuin Mannerheim lupasi, joten suomalaisten osalta saarto jäi torsoksi. Tämä on siis tosiasia, ei ulkopoliittista nuoleskelua.
Suomen armeija osallistui Leningradin saartoon vuoteen 1943-1944 asti, jolloin kaupunkia estävät yksiköt voitettiin Neuvostoliiton armeijan vastahyökkäyksellä. Ehtona varsinaiselle hyökkäysyritykselle kaupunkiin Mannerheim piti sitä, että saksalaiset saavat haltuunsa koko kaupungin. Tapahtuipa Saksan hyökkäys mistä suunnasta tahansa, se vaati panssariarmeijan , jota ei ollut.

Piirityksen ensimmäinen sääntö on katkaista sotilaalliset tarvikekuljetukset piiritetyiltä. Suuri määrä siviilejä kuoli Leningradissa, mutta Stalin" ei ollut huolissaan siitä, kunhan sotilastarvikkeet pääsivät kaupunkiin.

Lue lisää

Eihän se saartorengas Leningradin ympårillä suomalaisten osalta ollut millään tavoin "mahdollisimman tiukka" kuten Pekka Visuri mainostaa.
Sinne ei suomalaiset ampuneet yhtäkään laukausta, eikä Laatokan jäällä ollutta elämän tietä yritettykään millään tavoin häiritä.

Tämä suomalaisten passiivisuus mahdollisti Leningradin huoltamisen.
Pitäisi Visurin kertoa tämäkin asia. Mutta jää kertomatta.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se saartorengas Leningradin ympårillä suomalaisten osalta ollut millään tavoin "mahdollisimman tiukka" kuten Pekka Visuri mainostaa.
Sinne ei suomalaiset ampuneet yhtäkään laukausta, eikä Laatokan jäällä ollutta elämän tietä yritettykään millään tavoin häiritä.

Tämä suomalaisten passiivisuus mahdollisti Leningradin huoltamisen.
Pitäisi Visurin kertoa tämäkin asia. Mutta jää kertomatta.

Lue lisää

Hehe, ei Leningradia huollettu suomalaisten miehittämän alueen halki, vaikka siitä haluatkin jankuttaa.

Ties keitä olisi sen jälkeen laskettu ali-ihmisiksi suomalaisten puolelta. Työssäpuurtavilla olisi natsienkin voitettua ollut erittäin surkea asema.

Ratkaiseva käännekohta Suomen historiassa olikin Lapin Sota ja Tornion maihinnousu. Mikä tahansa muu skenaario olisi tiennyt jompikumpaa suuresta pahasta, jotka kilpailivat häijyyksissään toistensa kanssa.

Toinen mahdollisesti suotuisa käännekohta olisi ollut yli 20 vuotta aiemmin Ulkovaltojen Väliintulossa Venäjällä vuosina 1918 - 1920, mutta silloin Mannerheimiä pidättelivät liittämästä hynttyitä yhteen Judenitsin kanssa paitsi Maalaisliitto ja Edistyspuolue myös Winston Churchill. Neuvostoliiton kukistaminen ylipäätään olisi silloin langennut Puolan päämiehen Jozef Pilsudskin harteille kilpailijansa Roman Dmowskin keinottelevan häijysti ja sarkastisesti nimeämän "Veikselin ihmeen" jälkeen, josta Dmowskin odotusten vastaisesti tehtiin Pilsudskin ylistyslaulu. Mannerheimin sijaan Neuvostoliiton kaataminen alkuunsa olisi langennut Pilsudskin taakaksi.

Tässä tapauksessa olisi kylläkin jäänyt kysymys olisiko Latviassakin taistelleista Freikorps-joukoista olisi tullut tulevan natsipuolueen siemen.

-Vertigo

Mutta naapurin raja olisi Onegajoessa

Anonyymi kirjoitti:

Mutta naapurin raja olisi Onegajoessa

Ja sitten? Miten se vaikuttaisi, että "naapurin raja olisi Onegajoessa"? :)

-Vertigo

Valloitti Moskovan ja lähetti sen jälkeen kirjeen tsaari Aleksanterille, jossa sanoi: "Nyt loppukoon sota."
Napoleon sai vastauskirjeen, jossa oli tyly vastaus: "Nyt se vasta alkakoon."

Venäläiset tiesivät varsin hyvin, että talvi oli tulossa ja Napoleonin armeijalla ei ole poltetussa Moskovassa suojaa talvea vastaan, eikä mahdollisuutta hankkia tarpeeksi ruokaa isolle armeijalleen.
Ainoa järkevä mahdollisuus Napoleonille oli lähteä pois Venäjältä.
Napoleonin armeija tuhoutui perääntymismatkalla kylmään ja nälkään.
Venäläisten häiritessä jatkuvilla hyökkäyksillä.

Ei saksalaistenkaan tekemä Moskovan valloitus olisi sotaa ratkaissut. Neuvostoliitossa oli tehty teko vuonna 1941 joka hakee maailmanhistoriassa vertaistaan, jota tuskin löytyy.

Neuvostoliitossa purettiin saksalaisten edestä 1500 tehdasta. Ne tehtaat siirrettiin Uralin taakse saksalaisten ilmavoimien ulottumattomiin.
Ja vuoden 1942 heinäkuussa Neuvostoliiton sotatarviketuotanto ylitti Saksan sotatarviketuotannon.
Kertokaapa sen teorian puolesta kirjoittelevat, että Moskovan valloitus olisi sodan ratkaissut,
mitä vaikutusta sillä lopultakaan olisi ollut.
Amerikkalaisten suuri elintarvikeapu poisti sen mahdollisuuden, että Neuvostoliiton olisi nälänhädän vuoksi tarvinnut antautua.

Sota ei siihen loppunut vaan loppui vasta Pariisissa kuten Hitlerin aikana Berliinissä. Rajuja esimerkkejä, vai mitä.

Anonyymi kirjoitti:

Valloitti Moskovan ja lähetti sen jälkeen kirjeen tsaari Aleksanterille, jossa sanoi: "Nyt loppukoon sota."
Napoleon sai vastauskirjeen, jossa oli tyly vastaus: "Nyt se vasta alkakoon."

Venäläiset tiesivät varsin hyvin, että talvi oli tulossa ja Napoleonin armeijalla ei ole poltetussa Moskovassa suojaa talvea vastaan, eikä mahdollisuutta hankkia tarpeeksi ruokaa isolle armeijalleen.
Ainoa järkevä mahdollisuus Napoleonille oli lähteä pois Venäjältä.
Napoleonin armeija tuhoutui perääntymismatkalla kylmään ja nälkään.
Venäläisten häiritessä jatkuvilla hyökkäyksillä.

Ei saksalaistenkaan tekemä Moskovan valloitus olisi sotaa ratkaissut. Neuvostoliitossa oli tehty teko vuonna 1941 joka hakee maailmanhistoriassa vertaistaan, jota tuskin löytyy.

Neuvostoliitossa purettiin saksalaisten edestä 1500 tehdasta. Ne tehtaat siirrettiin Uralin taakse saksalaisten ilmavoimien ulottumattomiin.
Ja vuoden 1942 heinäkuussa Neuvostoliiton sotatarviketuotanto ylitti Saksan sotatarviketuotannon.
Kertokaapa sen teorian puolesta kirjoittelevat, että Moskovan valloitus olisi sodan ratkaissut,
mitä vaikutusta sillä lopultakaan olisi ollut.
Amerikkalaisten suuri elintarvikeapu poisti sen mahdollisuuden, että Neuvostoliiton olisi nälänhädän vuoksi tarvinnut antautua.

Lue lisää

Neuvostoliitossa suoritettiin maailmanhistorian toiseksi suurin evakuointi, missä noin 16 miljoonaa ihmistä siirrettiin maan länsiosista maan keski -ja -itäosiin lähinnä työvoimaksi niille 1500 tehtaalle, mitkä evakuoitiin saksalaisten alta.

Niitä tehtaita ei Saksa pystynyt pommittamaan, koska sopiva pitkän matkan pommikone puuttui. Ural bomber jäi prototyyppiasteelle.

Niin just,Napoleonin olisi pitänyt hyökätä Ukrainan kautta Kaukasukselle!

Anonyymi kirjoitti:

Niin just,Napoleonin olisi pitänyt hyökätä Ukrainan kautta Kaukasukselle!

Oliko Kaukasuksella Napoleonin aikoihin öljykenttiä vai mikä sinun idea oli?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko Kaukasuksella Napoleonin aikoihin öljykenttiä vai mikä sinun idea oli?

Napoleonin olisi pitänyt vetäytyä pian Moskovasta ehkäpä Smolenskiin ja luoda sinne talvileiri. Seuraavana vuonna mennä Pietariin ja Suomeen ja vapauttaa Baltia. Tai sitten Ukrainaan. Ukrainallle ja Puolalle olisi pitänyt luvata itsenäisyydet. Jatkaa näin, kunnes Venäjä olisi pilkottu

Anonyymi kirjoitti:

Oliko Kaukasuksella Napoleonin aikoihin öljykenttiä vai mikä sinun idea oli?

No se,että Ukrainassa oli näitä kasakkaklaaneja,jotka sitten ratsastelivat peräytyvän Suuren armeijan huonosti huollettujen osastojen kimppuun ja hajoittivat ja tappoivat ne!
Kato Kaukasuksen haltuun ottanut armeija olisi kyennyt paikalliset elintarvikkeet annektoiduttuaan huoltamaan myös perääntymisen aikana Armeijaa ja pitänyt yllä sen taistelukykyä!Ja sama olisi ollut kasakoilta pois!
Sitten Napoleon olisi,otettuaan tsaarilta luulot pois,sanellut kuitenkin rauhansopimuksen!

Anonyymi kirjoitti:

Napoleonin olisi pitänyt vetäytyä pian Moskovasta ehkäpä Smolenskiin ja luoda sinne talvileiri. Seuraavana vuonna mennä Pietariin ja Suomeen ja vapauttaa Baltia. Tai sitten Ukrainaan. Ukrainallle ja Puolalle olisi pitänyt luvata itsenäisyydet. Jatkaa näin, kunnes Venäjä olisi pilkottu

Lue lisää

Entäs Ahvenmaa, Ruotsille vaiko oma kuningas?

Anonyymi kirjoitti:

Sota ei siihen loppunut vaan loppui vasta Pariisissa kuten Hitlerin aikana Berliinissä. Rajuja esimerkkejä, vai mitä.

Jos Ney olisi tehnyt käskynsä mukaisesti, Napoleon olisi voittanut Preussin ja Venäjän 1813. Tällöin Itävalta olisi säilynyt puolueettomana ja sota loppunut siltä erää. Napo olisi jatkanut sotaa voitollisesti seuraavana vuonna

Anonyymi kirjoitti:

Napoleonin olisi pitänyt vetäytyä pian Moskovasta ehkäpä Smolenskiin ja luoda sinne talvileiri. Seuraavana vuonna mennä Pietariin ja Suomeen ja vapauttaa Baltia. Tai sitten Ukrainaan. Ukrainallle ja Puolalle olisi pitänyt luvata itsenäisyydet. Jatkaa näin, kunnes Venäjä olisi pilkottu

Lue lisää

Mikäs Napeleonin olisi saanut Suomesta tai Baltiasta kiinnostumaan?

Sanos muuta. Kuka kurja erehtyy luottamaan venäläisiin liittolaisena.

"Napoleon ei ollut hajottamassa tai valloittamassa Venäjää. Hän halusi vain pakottaa tsaarin takaisin liittolaisekseen. "

Sitaatti tarvitaan!

-Lähde-Paholainen

Anonyymi kirjoitti:

"Napoleon ei ollut hajottamassa tai valloittamassa Venäjää. Hän halusi vain pakottaa tsaarin takaisin liittolaisekseen. "

Sitaatti tarvitaan!

-Lähde-Paholainen

Lue lisää

Kyllä tämä on tieteen yleinen käsitys ja lähteet puoltavat. Its eolen lukenut sen yhden puolalaisen kirjoja eli idän retkestä ja Wienin kongressista mutta muita myös. Jotkut venäläiset populistiset tahot ja joku putinlandian uho voivat oilla eri mieltä

Kazaniin luultavasti.

Kuibyseviin rakennettiin komentokeskus"Stalinin bunkkeri", mutta sitä ei koskaan otettu käyttöön, Stalin pysyi Moskovassa.
Kuibysevissa, eli nykyisessä Samarassa, sijaitseva Stalinin bunkkeri sijaitsee 37 metrin syvyydessä, ja sen turvaluokittelu poistettiin vasta vuonna 1990.

Hitlerin Führerbunker sijaitsi noin 8,5 metriä vanhan valtakunnan kansliapuutarhan alapuolella.

Aatun olisi pitänyt keskittyä olennaiseen ja jättää länsi rauhaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aatun olisi pitänyt keskittyä olennaiseen ja jättää länsi rauhaan.

Sitten länsivallat olisivat kuitenkin voineet kääntyä Aatua vastaan. Vaikka länsimaat eivät olisi julistaneet sotaa Saksalle Puolaan hyökkäämisen takia, se ei olisi ollut mikään tae, että länsimaat eivät olisi myöhemmin julistaneet sotaa Saksalle paremmalla kalustolla. Kysymys onkin olisiko Saksa pystynyt valloittamaan Neuvostoliitosta resurssitärkeitä alueita jo vuonna 1941 ennen Yhdysvaltojen liittymistä toiseen maailmansotaan.