Järjen veit ja minusta orjan teit,
kun lempes annoit ja kestävän sen vannoit.
Mut kesti se vain hetkisen jo murheeksi vaihtuvan:
sun sanas kuumat oli valhetta vain.
Huulesi nuo,jotka huuman ihanan soi,
kuumuuden huulilta toisen minulle toi.
Oon raukka, kun nyt täytyy mun
se kestää: en estää voi.
Mun syömeeni onnen sä toit,
mun lemmestä nauttia soit.
Nyt sydämmeni rauhatta aina lyö,
ei suo sille lepoa päivä, yö.
Ei rauhaa kai milloinkaan saa,
ken lempeä vain janoaa.
Nyt on rinnassain yksi toivomus vain:
toiset unhoita, luokseni käy.
Mun syömeeni onnen...
kun lempes annoit ja kestävän sen vannoit.
Mut kesti se vain hetkisen jo murheeksi vaihtuvan:
sun sanas kuumat oli valhetta vain.
Huulesi nuo,jotka huuman ihanan soi,
kuumuuden huulilta toisen minulle toi.
Oon raukka, kun nyt täytyy mun
se kestää: en estää voi.
Mun syömeeni onnen sä toit,
mun lemmestä nauttia soit.
Nyt sydämmeni rauhatta aina lyö,
ei suo sille lepoa päivä, yö.
Ei rauhaa kai milloinkaan saa,
ken lempeä vain janoaa.
Nyt on rinnassain yksi toivomus vain:
toiset unhoita, luokseni käy.
Mun syömeeni onnen...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.