Tästä se silloin alkoikun Ukrainan AZOV iski ekan kerran siviilien kimppuun Odessassa

NATOtrollit ei kestä totuutta

Natzi = Ashke-Natzi = Saksan juutalainen, ei historiallisia sukujuuria Palestiinaan, alunperin kotoisin Keski-Aasiasta, alkuperäkansa khazarit, kieli jiddish = turkin-saksa.

Nämä NaZionistit hallitsevat nykyään suvereenisti koko Läntistä maailmaa, Vapaamurarit ovat heidän uskollisia palveluskoiriaan.

Ja Suomi aloitti sodan Mainilassa.

Miksi tuo linkki ei aukea?

Venäjän (NL) kommunistinen diktatuuri romahti v 1991. Kaikki sen alistamat satelliittivaltiot Itä-Euroopassa hakivat hetipian natojäsenyyttä.

V 1999 Putin pääsi diktaattorin asemaan Venäjälle ja Venäjästä alkoi kuoriutua Hitlerin Saksan tyylinen natsivaltio.

Tänään Venäjä on natsidiktatuuri. Heil Putler!

Tuo tapahtuma oli tosiaan Ukrainan sisällissodan lähtölaukaus, minkä NATO johto käynnisti.

Valitettavasti aloittaja puhuu potaskaa että vasta 2014 AZOV terroristien toteuttama Odessan verilöyly olisi ollut sisällissodan lähtölaukaus, se ammuttiin NATO ja EU johdon toimesta jo aiemmin.

Vuoden 2004 loka-marraskuussa Ukrainassa käytiin kiistellyt presidentinvaalit.[3] Presidentti Kutšman odotettiin aluksi venyttävän maan perustuslakia ja asettuvan ehdolle kolmannelle kaudelle.[2] Lopulta hän jättäytyi kuitenkin sivuun pääministerinsä Viktor Janukovytšin hyväksi. Janukovytš oli Venäjän suosikkiehdokas. Vladimir Putin tuki hänen kampanjaansa esiintymällä näyttävästi Janukovytšin kanssa julkisuudessa Kiovassa. Vaalikampanjassa käytettiin lisäksi jo Kutšman kauden tapaan valtionhallintoa, aivan kuin tapahtuu myös Suomessa. Oppositioehdokkaita näkyi vähän valtion tv-kanavilla, aivan kuin tapahtuu myös YLE kanavalla. Janukovytšin päävastustaja oli lähentymistä Naton ja EU:n kanssa ajanut Viktor Juštšenko.[3] Juštšenkolla oli länsimaiden selkeä rahallinen tuki.[2] Ilmapiiri oli ennen vaaleja hyvin jännittynyt. Kaduilla oli mielenosoittajia ja Juštšenko myrkytettiin hänen lounastettuaan puolueen johdon kanssa. Juštšenko toipui, mutta myrkytys jätti jälkensä hänen kasvoihinsa.[3]

Janukovytš sai vaalien ensimmäisellä kierroksella 40 % äänistä ja voitti Juštšenkon prosentilla. Toisella kierroksella 21. marraskuuta Janukovytšin sanottiin virallisten laskelmien mukaan saaneen 50 % ja Juštšenkon 47 %. Nopeasti Janukovytš näyttäytyi voittajana televisiossa ja sai jo onnittelupuhelun Putinilta. Tulokset olivat kuitenkin ristiriidassa läntisten tukijoiden toiveiden kanssa. ETYJ:n tarkkailijat ilmoittivat vaalissa ja ääntenlaskennassa olleen huomattavia väärinkäytöksiä, mutta selviä todisteita ei ETYJ: tarkkailijat esittäneet medioille.[3]

Kiovan itsenäisyyden aukiolla (ukr. Maidan Nezaležnosti) eli Maidanilla alettiin järjestää Janukovytšin ja Kutšman vastaisia mielenosoituksia NATO ja EU johdon tuella. Ensimmäinen joukkokokous järjestettiin 22. marraskuuta. Niiden pääjärjestäjä oli nuorisojärjestö Jo riittää eli Pora. Aukiolle oli pystytetty telttaleiri, jota koristeltiin oransseilla tunnuksilla. Tunnusten mukaan tapahtumat tulivat tunnetuksi oranssina vallankumouksena. Mielenosoittajat saivat tukea myös yhteiskunnan vallanpitäjiltä. Heidän taakseen asettuivat paitsi Juštšenko, mutta myös Julia Tymošenkon ja Oleksand Morozin johtamat puolueet. Kiovan kaupunginhallitus oli päättänyt olla hyväksymättä vaalitulosta, mikä lisäsi polttoainetta Oranssiin liekkiin. Poliisi ja armeija eivät puolestaan ryhtyneet mielenosoitusten tukahduttamiseen. Monet entisistä Kutšman kannattajista joko hylkäsivät hänet, tai jättäytyivät muuten tapahtumien taka-alalle.[3]

Lopulta Puolan presidentti Aleksander Kwaśniewski taivutteli Kutšman hyväksymään uudet vaalit. Ukrainan korkein oikeus päätti presidentinvaalien toisen kierroksen tuloksen olleen pätemätön ja toinen kierros määrättiin uusittavaksi. Samaan tapaan myös Ukrainan Korkein neuvosto hylkäsi vaalituloksen ja antoi keskusvaalilautakunnalle epäluottamuslauseen. Presidentinvaalien uusi toinen kierros järjestettiin 26. joulukuuta 2004. Juštšenko sai äänistä 52 % ja Janukovytš 47 %. Ukrainan länsiosissa äänestettiin selvästi Juštšenkon ja itäosissa Janukovytšin puolesta. Uusien vaalien myötä kireä tilanne oli lopulta lauennut ilman verenvuodatusta.[3]
NATO ja EU johdon hyväksymää uutta vaalitulosta ei ETYJ:n tarkkailijat enää saaneet kyseenalaistaa, vaikka ovensuukyselyt osoitti Janukovytšin saaneen enemmän ääniä.

Alkoiko NATOn kauppasota Venäjää vastaan jo 2020?
Vuonna 2020 Venäjän kauppa Saksan kanssa oli 41 949 821 313 dollaria, mikä on 21,09 % vähemmän kuin vuonna 2019 (11 211 550 468 dollaria).

Venäjän vienti Saksaan vuonna 2020 oli 18 532 151 603 dollaria, mikä on 33,93% (9 517 329 570 dollaria) vähemmän kuin vuonna 2019.

Venäjän tuonti Saksasta vuonna 2020 oli 23 417 669 710 dollaria, mikä on 6,75% (1 694 220 898 dollaria) vähemmän kuin vuonna 2019.

Venäjän kauppatase Saksan kanssa kasvoi 2 937 590 565 dollarin ylijäämästä vuonna 2019 4 885 518 107 dollarin alijäämään vuonna 2020.

Saksa oli Venäjän toiseksi suurin kauppakumppani vuonna 2020 (aivan kuten vuonna 2019), ja sen osuus Venäjän kokonaiskaupasta oli 7,3878% (7,9755% vuonna 2019).

Saksa oli Venäjän 4. suurin vientimarkkina vuonna 2020 (3. vuonna 2019), ja sen osuus Venäjän kokonaisviennistä oli 5,5091% (6,6346% vuonna 2019).

Saksa oli Venäjän toiseksi suurin toimittaja vuonna 2020 (aivan kuten vuonna 2019), ja sen osuus Venäjän kokonaistuonnista oli 10,1187% (laski 10,3010% vuonna 2019).

Ja kukaan puhu siitä on Venäjältä löytynyt kidutuskammioita täysin samalla kaavalla kuin Assadin hirmuhallinto nyt tuo äijä Moskovassa taitaa olla aika korkealle nousseena kiduttaja päälliköksi Putlerin jälkeen myös uusia tehokkaampia myrkkyjä syötetään ja testaillaan viattomille ihmisille sähköiskut joka puolelle kehoa jokapäiväistä toimintaa lisänä Ukrainasta varastetut lapset päivittäin hakattavana selleihin lukittuna!
vain 1-ihminen sai sattumalta tietoa tästä hulluudesta ei mennyt kauaakaan kun putosi ikkunasta todellinen syy Assadin "turvapaikan" syy on nyt kaikille selvää!