Minulla ei ole ketään eikä minulla ole mitään. Tiedän olevani onnellinen asuessani Suomessa ja omaavani hyvän ammatin sekä työn. Ongelma on siinä, että mikään ei tunnu eikä maistu miltään.
Elämä tuntuu pahalta ja hyödyttömältä. Ei ole mitään mikä tekisi minusta iloisen, positiivisesti ajattelevan ihmisen. Tiedän myös, että kaltaisiani on paljon. Vastatkaa!
Elämä tuntuu pahalta ja hyödyttömältä. Ei ole mitään mikä tekisi minusta iloisen, positiivisesti ajattelevan ihmisen. Tiedän myös, että kaltaisiani on paljon. Vastatkaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
ole, vaan selkeästi masentunut. Hae apua, niin minäkin tein ja nyt taas elämä maistuu.
Olet masentunut ja hae apua siihen. Pillerit ja omega auttavat. Syrjäytynyt ei jaksa käydä töissä, saa 300€/kk ja sillä pitää pärjätä. Ei laajakaistaa, puhelinta, televisiolupaa.....
Myös itsesäälissä voi kieriskellä ja se on oma valinta, jos ei halua etsiä omaan elämään virikkeitä.
Yksisilmäinen robotti...syrjäytynyt ukkopaha.
Otin niistä aikasemmin pulttia.
Ystäviä ostin oluella. Muuten en saanut juttelukaveria.
Veljellä sama homma.
Vaimo uskoi voivan muuttaa tapojani. Niin se pystyikin.
Aloin nappailemaan viinaksia, eli retkahdin entisenä juoppona
addiktiiviseen häppäkäyttäytymiseen.
Hän ahdistuu niin, että sain poikki mielihaluni.
Väliin tekee kovasti mieli, mutta toisaalta tulen liian kipeäksi,liian
syyllisyydenoloiseksi, että kuivilla olen.
AA:nkin ulkopuolinen
Maailman rikkain syrjäytynyt on monimiljardööri.
Suomessakin on erittäin rikkaita erakoita.
Heillä rahasta on tullut rautakahle, josta kuolema
vain voi antaa vapautuksen.
köyhä uneksija (m)
Olen kokenut saman,on niin ulkopuolinen olo, ei kiinnostu mistään.
Minulla on kyllä ollut selkeä syy masennukseeni.
Kun olosuhteet korjautuivat niin masennuskin helpotti.
Minulle ei lääkkeet oikein sovi, yritän jos jaksan vaikuttaa masennuksen alkuperään.
Tähän asti olen onnistunut, mutta se vaatii pitkän ajan.
Ei kai masennukseen ole mitään helppoa parannuskeinoa, mikä on hyväksi yhdelle voi toiselle olla haitaksi.
Kyllähän kaikki lähtee omasta itsestään, jos haluaa jäädä yksinään niin eihän siinä mitään
Hyvinvointivaltiossa kuten suomessa on mahdotonta jäädä yksin
Koittaisit jotain uutta ja täten spontaania, niin saisit elämääsi vauhtita
Ja...
Totuushan on, että maailma muuttuu ja kovenee.
Täällä ei enää pärjää pelkällä onnella, sillä kaikki romahtaa ja muuttuu jatkuvasti. Ei ole mitään pysyvää onnea eikä parannuskeinoja vallitseviin oloihin. Raha määrää ja me emme voi mitään. Globalisaatio on toisaalta onni ja toisaalta uhka.
Älkää hyvät ihmiset antako periksi älkääkä syökö mitään mielialalääkkeitä vaan liikkukaa, lukekaa ja yrittäkää tutustua uusiin ihmisiin. Onni on jokaisen sisällä ja sitä ei voi ostaa millään rahalla. Maailmassa ei tällä hetkellä ole mitään arvoja eikä tunteita. On vai talous ja kehittyvä huipputeknologinen maailma missä ei ihmisiä kaiken kustannustehokkuuden keskellä tarvita.
Kai me kuitenkin voidaan vaikuttaa täällä yhteiseen olemiseemme kohtelemalla toisiamme mahd. hyvin? Pienestä ihmisestä kaikki alkaa eikä onneen tarvita paljon...
Toisaalta sanot että raha määrää, ja toisaalta käsket onnen saavuttaakseen liikkumaan, lukemaan ja tutustumaan ihmisiin.
Mutta asiasta, ensimmäisten vastaajien kanssa jaan mielipiteeni. Joskus tilanne tuntuu niin mahdottomalta, että on parempi (ja ikävä kyllä helpompi) tapa turvautua masennus/ahdistuslääkkeisiin. Näiden avulla pitää vain sitten jaksaa korjata tilannetta, ja pikkuhiljaa löytää taas se oma onnen lähde.