Vain Ukrainalla on laki, joka estää presidentinvaalit sotatilassa?

Mutta Venäläiset eivät saa päättää omasta presidentistä? Niinkö?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Venäläiset eivät saa päättää omasta presidentistä? Niinkö?

Toki Venäläiset saavat, hehän ovat suomalaisia, mutta eivät venäläiset. Kaikki varteenotettavat kilpailijat hylätään ennalta.

Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

Toki Venäläiset saavat, hehän ovat suomalaisia, mutta eivät venäläiset. Kaikki varteenotettavat kilpailijat hylätään ennalta.

Kuten Zelesnkiy teki juuri.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Venäläiset eivät saa päättää omasta presidentistä? Niinkö?

Eivät saa kun Putin päättää heidän puolestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten Zelesnkiy teki juuri.

Kerro lisää. Keitä ehdokkaita on Ukrainassa hylätty ja mihin vaaleihin liittyen?

Ei ole ukrainalisten päätettävissä, asia kuuluu heidän elättäjilleen ja rahoittajille. Jos omillaan eläisivät ja sotisivat sitten ei kuuluisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ukrainalisten päätettävissä, asia kuuluu heidän elättäjilleen ja rahoittajille. Jos omillaan eläisivät ja sotisivat sitten ei kuuluisi.

Ja kenen luulet tätä sinulta kysyvän?🤣

Hyvä että USA:ta kiinnostaa! Muutenhan Venäjä ryöstäisi ne kaikki. Muun ohella.

Kyllä, Suomessa pidettiin presidentinvaalit myös sota-aikana, erityisesti talvisodan ja jatkosodan aikana. Näistä vaaleista tärkeimmät olivat:

1. Presidentinvaalit 1937
Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1937, vaikka talvisota (1939–1940) ei ollut vielä alkanut. Tuolloin presidenttinä oli Kyösti Kallio, joka oli tullut valituksi presidentiksi vuonna 1937. Vaaleissa Kallio sai toisen kauden ja jatkoi presidenttinä, mutta tuolloin ei vielä tiedetty, että Suomi oli astumassa toisen maailmansodan pyörteisiin.

2. Presidentinvaalit 1940 (talvisodan jälkeen)
Talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940 Suomessa pidettiin presidentinvaalit, koska presidentti Kallio ei voinut jatkaa toisen kauden jälkeen, koska hänen terveytensä oli heikentynyt. Vaaleissa valittiin Risto Ryti presidentiksi huhtikuussa 1940. Ryti oli tärkeä hahmo sodan aikana ja toimi presidenttinä jatkosodan aikana. Hän toimi myös suomalaisten neuvottelujen avainhenkilönä, kun Suomi yritti solmia rauhan Neuvostoliiton kanssa.

3. Presidentinvaalit 1944 (jatkosodan aikana)
Vaaleista tärkein sota-aikana oli presidentinvaali vuonna 1944, joka pidettiin jatkosodan aikana. Risto Ryti oli toiminut presidenttinä koko sodan ajan, mutta vuonna 1944 hänen täytyi erota presidentin tehtävistä, koska hän oli henkilökohtaisesti sitoutunut sodan jatkumiseen ja siihen liittyvään vastuun kantamiseen. Ryti erosi virastaan kesällä 1944, ja hänen tilalleen valittiin Carl Gustav Emil Mannerheim, joka oli Suomen armeijan ylipäällikkö ja yksi kansallisesti arvostetuimmista henkilöistä. Mannerheim toimi presidenttinä vain noin vuoden (1944–1946) ja auttoi Suomea navigoimaan rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, Suomessa pidettiin presidentinvaalit myös sota-aikana, erityisesti talvisodan ja jatkosodan aikana. Näistä vaaleista tärkeimmät olivat:

1. Presidentinvaalit 1937
Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1937, vaikka talvisota (1939–1940) ei ollut vielä alkanut. Tuolloin presidenttinä oli Kyösti Kallio, joka oli tullut valituksi presidentiksi vuonna 1937. Vaaleissa Kallio sai toisen kauden ja jatkoi presidenttinä, mutta tuolloin ei vielä tiedetty, että Suomi oli astumassa toisen maailmansodan pyörteisiin.

2. Presidentinvaalit 1940 (talvisodan jälkeen)
Talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940 Suomessa pidettiin presidentinvaalit, koska presidentti Kallio ei voinut jatkaa toisen kauden jälkeen, koska hänen terveytensä oli heikentynyt. Vaaleissa valittiin Risto Ryti presidentiksi huhtikuussa 1940. Ryti oli tärkeä hahmo sodan aikana ja toimi presidenttinä jatkosodan aikana. Hän toimi myös suomalaisten neuvottelujen avainhenkilönä, kun Suomi yritti solmia rauhan Neuvostoliiton kanssa.

3. Presidentinvaalit 1944 (jatkosodan aikana)
Vaaleista tärkein sota-aikana oli presidentinvaali vuonna 1944, joka pidettiin jatkosodan aikana. Risto Ryti oli toiminut presidenttinä koko sodan ajan, mutta vuonna 1944 hänen täytyi erota presidentin tehtävistä, koska hän oli henkilökohtaisesti sitoutunut sodan jatkumiseen ja siihen liittyvään vastuun kantamiseen. Ryti erosi virastaan kesällä 1944, ja hänen tilalleen valittiin Carl Gustav Emil Mannerheim, joka oli Suomen armeijan ylipäällikkö ja yksi kansallisesti arvostetuimmista henkilöistä. Mannerheim toimi presidenttinä vain noin vuoden (1944–1946) ja auttoi Suomea navigoimaan rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa.

Lue lisää

Kuten sanoin, kansa ei päässyt äänestämään sota-aikana. Presidentin valitsivat edellisten vaalien valitsijamiehet:

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/tietopaketti-vaalien-siirtamisen-historiasta-suomessa/Sivut/poikkeukselliset-presidentin-valinnat.aspx

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, Suomessa pidettiin presidentinvaalit myös sota-aikana, erityisesti talvisodan ja jatkosodan aikana. Näistä vaaleista tärkeimmät olivat:

1. Presidentinvaalit 1937
Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1937, vaikka talvisota (1939–1940) ei ollut vielä alkanut. Tuolloin presidenttinä oli Kyösti Kallio, joka oli tullut valituksi presidentiksi vuonna 1937. Vaaleissa Kallio sai toisen kauden ja jatkoi presidenttinä, mutta tuolloin ei vielä tiedetty, että Suomi oli astumassa toisen maailmansodan pyörteisiin.

2. Presidentinvaalit 1940 (talvisodan jälkeen)
Talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940 Suomessa pidettiin presidentinvaalit, koska presidentti Kallio ei voinut jatkaa toisen kauden jälkeen, koska hänen terveytensä oli heikentynyt. Vaaleissa valittiin Risto Ryti presidentiksi huhtikuussa 1940. Ryti oli tärkeä hahmo sodan aikana ja toimi presidenttinä jatkosodan aikana. Hän toimi myös suomalaisten neuvottelujen avainhenkilönä, kun Suomi yritti solmia rauhan Neuvostoliiton kanssa.

3. Presidentinvaalit 1944 (jatkosodan aikana)
Vaaleista tärkein sota-aikana oli presidentinvaali vuonna 1944, joka pidettiin jatkosodan aikana. Risto Ryti oli toiminut presidenttinä koko sodan ajan, mutta vuonna 1944 hänen täytyi erota presidentin tehtävistä, koska hän oli henkilökohtaisesti sitoutunut sodan jatkumiseen ja siihen liittyvään vastuun kantamiseen. Ryti erosi virastaan kesällä 1944, ja hänen tilalleen valittiin Carl Gustav Emil Mannerheim, joka oli Suomen armeijan ylipäällikkö ja yksi kansallisesti arvostetuimmista henkilöistä. Mannerheim toimi presidenttinä vain noin vuoden (1944–1946) ja auttoi Suomea navigoimaan rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa.

Lue lisää

Korjaus kohta 2: Suomessa ei pidetty presidentin normaaleja vaaleja 1940. Vuoden 1937 valitsijamiehet valitisivat Rytin presidentiksi Kallion loppukaudeksi.

Korjaus kohta 3: Ryti valittiin uudelleen presidentiksi 1943 eduskunnan päätöksellä.

Korjaus kohta 3 edelleen: Mannerheim valittiin presidentiksi eduskunnan päätöksellä 1944 Rytin erottua tehtävästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, Suomessa pidettiin presidentinvaalit myös sota-aikana, erityisesti talvisodan ja jatkosodan aikana. Näistä vaaleista tärkeimmät olivat:

1. Presidentinvaalit 1937
Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1937, vaikka talvisota (1939–1940) ei ollut vielä alkanut. Tuolloin presidenttinä oli Kyösti Kallio, joka oli tullut valituksi presidentiksi vuonna 1937. Vaaleissa Kallio sai toisen kauden ja jatkoi presidenttinä, mutta tuolloin ei vielä tiedetty, että Suomi oli astumassa toisen maailmansodan pyörteisiin.

2. Presidentinvaalit 1940 (talvisodan jälkeen)
Talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940 Suomessa pidettiin presidentinvaalit, koska presidentti Kallio ei voinut jatkaa toisen kauden jälkeen, koska hänen terveytensä oli heikentynyt. Vaaleissa valittiin Risto Ryti presidentiksi huhtikuussa 1940. Ryti oli tärkeä hahmo sodan aikana ja toimi presidenttinä jatkosodan aikana. Hän toimi myös suomalaisten neuvottelujen avainhenkilönä, kun Suomi yritti solmia rauhan Neuvostoliiton kanssa.

3. Presidentinvaalit 1944 (jatkosodan aikana)
Vaaleista tärkein sota-aikana oli presidentinvaali vuonna 1944, joka pidettiin jatkosodan aikana. Risto Ryti oli toiminut presidenttinä koko sodan ajan, mutta vuonna 1944 hänen täytyi erota presidentin tehtävistä, koska hän oli henkilökohtaisesti sitoutunut sodan jatkumiseen ja siihen liittyvään vastuun kantamiseen. Ryti erosi virastaan kesällä 1944, ja hänen tilalleen valittiin Carl Gustav Emil Mannerheim, joka oli Suomen armeijan ylipäällikkö ja yksi kansallisesti arvostetuimmista henkilöistä. Mannerheim toimi presidenttinä vain noin vuoden (1944–1946) ja auttoi Suomea navigoimaan rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa.

Lue lisää

>Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1937, vaikka talvisota (1939–1940) ei ollut vielä alkanut.

Mikäs järki tässä virkkeessä piileekään?🤔

Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

>Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1937, vaikka talvisota (1939–1940) ei ollut vielä alkanut.

Mikäs järki tässä virkkeessä piileekään?🤔

Selvästikin tiltun järki.

moloch_horridus kirjoitti:

Kuten sanoin, kansa ei päässyt äänestämään sota-aikana. Presidentin valitsivat edellisten vaalien valitsijamiehet:

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/tietopaketti-vaalien-siirtamisen-historiasta-suomessa/Sivut/poikkeukselliset-presidentin-valinnat.aspx

Lue lisää

Joka tapauksessa vaalit pidettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Joka tapauksessa vaalit pidettiin.

Niin, eduskunnassa ja edellisten vaalien valitsijamiesten keskuudessa. Minähän kirjoitin, että kansa ei päässyt äänestämään. Sinä et tajunnut edes sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, Suomessa pidettiin presidentinvaalit myös sota-aikana, erityisesti talvisodan ja jatkosodan aikana. Näistä vaaleista tärkeimmät olivat:

1. Presidentinvaalit 1937
Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1937, vaikka talvisota (1939–1940) ei ollut vielä alkanut. Tuolloin presidenttinä oli Kyösti Kallio, joka oli tullut valituksi presidentiksi vuonna 1937. Vaaleissa Kallio sai toisen kauden ja jatkoi presidenttinä, mutta tuolloin ei vielä tiedetty, että Suomi oli astumassa toisen maailmansodan pyörteisiin.

2. Presidentinvaalit 1940 (talvisodan jälkeen)
Talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940 Suomessa pidettiin presidentinvaalit, koska presidentti Kallio ei voinut jatkaa toisen kauden jälkeen, koska hänen terveytensä oli heikentynyt. Vaaleissa valittiin Risto Ryti presidentiksi huhtikuussa 1940. Ryti oli tärkeä hahmo sodan aikana ja toimi presidenttinä jatkosodan aikana. Hän toimi myös suomalaisten neuvottelujen avainhenkilönä, kun Suomi yritti solmia rauhan Neuvostoliiton kanssa.

3. Presidentinvaalit 1944 (jatkosodan aikana)
Vaaleista tärkein sota-aikana oli presidentinvaali vuonna 1944, joka pidettiin jatkosodan aikana. Risto Ryti oli toiminut presidenttinä koko sodan ajan, mutta vuonna 1944 hänen täytyi erota presidentin tehtävistä, koska hän oli henkilökohtaisesti sitoutunut sodan jatkumiseen ja siihen liittyvään vastuun kantamiseen. Ryti erosi virastaan kesällä 1944, ja hänen tilalleen valittiin Carl Gustav Emil Mannerheim, joka oli Suomen armeijan ylipäällikkö ja yksi kansallisesti arvostetuimmista henkilöistä. Mannerheim toimi presidenttinä vain noin vuoden (1944–1946) ja auttoi Suomea navigoimaan rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa.

Lue lisää

Ja zelenskylleko samoin sota on jo henkilökohtainen kunniakysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Ja zelenskylleko samoin sota on jo henkilökohtainen kunniakysymys.

Zeleneskyi taistelee maansa puolesta.

Sinua ei kiinnosta tosiasiat, jos kiinnostaisi, olisit kuunnellut Jeffreyn esitelmän.

Anonyymi kirjoitti:

Sinua ei kiinnosta tosiasiat, jos kiinnostaisi, olisit kuunnellut Jeffreyn esitelmän.

Eikö Jehvi osaa kirjoittaa loistavien vertaisarvioitujen tutkimustensa tuloksia luettavaksi, vaikka kaikki muut tohtorit osaavat?

Ehkä ei. Tässä ChatGPT:n alanyysi hänen väitteistään:

1. Yhdysvallat on provosoinut Venäjää laajentamalla Natoa.
• Sachsin väite: Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat vastuussa Ukrainan sodan eskaloitumisesta, koska Naton laajeneminen Itä-Eurooppaan on nähty uhkana Venäjälle.
• Todellisuus: Nato on laajentunut itäiseen Eurooppaan, mutta tämä tapahtui pääasiassa Itä-Euroopan maiden omasta halusta liittyä liittoumaan Venäjän vaikutusvallan pelossa. Monet asiantuntijat pitävät kuitenkin kiistanalaisena väitettä, että tämä olisi ollut suora sodan syy. Venäjän narratiivissa Naton laajeneminen on käytetty oikeutuksena aggressiivisille toimille, mutta tämä ei suoraan selitä Venäjän hyökkäyksiä kuten Krimin miehitystä tai vuoden 2022 täysimittaista sotaa.

2. Länsi käyttää Ukrainaa pelinappulana heikentääkseen Venäjää.
• Sachsin väite: Länsi tukee Ukrainaa ensisijaisesti omien geopoliittisten etujensa takia, eikä Ukrainan itsenäisyyden tai suvereniteetin suojelemiseksi.
• Todellisuus: On totta, että Lännen tuki Ukrainalle on myös strategista ja liittyy Venäjän vaikutusvallan hillitsemiseen. Kuitenkin Ukraina itse on ilmaissut toistuvasti halunsa saada apua ja torjua Venäjän aggressiot. Sachsin väite aliarvioi Ukrainan omat pyrkimykset itsenäisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen. Länsimaiden tuki perustuu paitsi strategisiin intresseihin myös laajempaan haluun suojella kansainvälistä oikeusjärjestystä.

3. Lännen pakotteet Venäjää vastaan ovat tehottomia ja haitallisia globaalille etelälle.
• Sachsin väite: Talouspakotteet ovat vahingoittaneet enemmän globaalia etelää (köyhempiä maita) kuin Venäjää itseään.
• Todellisuus: Pakotteilla on ollut merkittävä vaikutus Venäjän talouteen, mutta samalla on totta, että ne ovat aiheuttaneet epäsuoria vaikutuksia globaalissa taloudessa, kuten ruoan ja energian hintojen nousua. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että tämä ei johdu yksinomaan pakotteista, vaan Venäjän hyökkäyssodan laajemmista seurauksista.

4. Yhdysvallat ei ole moraalinen toimija ja toimii itse monissa maissa aggressiivisesti.
• Sachsin väite: Yhdysvaltojen kritiikki Venäjää kohtaan on tekopyhää, koska Yhdysvallat on itse syyllistynyt sotilaallisiin interventioihin ja kansainvälisen lain rikkomuksiin.
• Todellisuus: Tämä väite pitää osittain paikkansa – esimerkiksi Irakin sota ja muut Yhdysvaltojen interventiot ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Kuitenkin Yhdysvaltojen menneet virheet eivät oikeuta Venäjän nykyisiä toimia, kuten hyökkäyssotaa Ukrainassa.

5. Länsi ei ole halunnut neuvotella rauhaa Venäjän kanssa.
• Sachsin väite: Länsi on pitkälti torjunut mahdollisuudet neuvotteluihin ja jatkanut sodan eskalointia aseellisella tuella Ukrainalle.
• Todellisuus: Länsi on kannattanut neuvotteluratkaisua, mutta useat maat ovat todenneet, että neuvottelut eivät ole mahdollisia niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyksiä. Rauhanneuvotteluiden epäonnistuminen johtuu pitkälti siitä, että Venäjä ei ole ollut valmis tinkimään vaatimuksistaan, jotka loukkaavat Ukrainan suvereniteettia.

Yhteenveto:

Jeffrey Sachs esittää usein provokatiivisia väitteitä, jotka haastavat länsimaisia narratiiveja. Hänen näkemyksissään on ajoittain perää, erityisesti silloin kun hän kritisoi lännen historiallisia virheitä ja geopoliittisia intressejä. Kuitenkin hänen lausuntonsa ovat usein yksipuolisia ja jättävät huomiotta keskeisiä tekijöitä, kuten Ukrainan itsenäisyyden merkityksen ja Venäjän vastuun konflikteista. Näin ollen monet hänen väitteistään eivät kestä kriittistä tarkastelua sellaisinaan.

Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

Eikö Jehvi osaa kirjoittaa loistavien vertaisarvioitujen tutkimustensa tuloksia luettavaksi, vaikka kaikki muut tohtorit osaavat?

Ehkä ei. Tässä ChatGPT:n alanyysi hänen väitteistään:

1. Yhdysvallat on provosoinut Venäjää laajentamalla Natoa.
• Sachsin väite: Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat vastuussa Ukrainan sodan eskaloitumisesta, koska Naton laajeneminen Itä-Eurooppaan on nähty uhkana Venäjälle.
• Todellisuus: Nato on laajentunut itäiseen Eurooppaan, mutta tämä tapahtui pääasiassa Itä-Euroopan maiden omasta halusta liittyä liittoumaan Venäjän vaikutusvallan pelossa. Monet asiantuntijat pitävät kuitenkin kiistanalaisena väitettä, että tämä olisi ollut suora sodan syy. Venäjän narratiivissa Naton laajeneminen on käytetty oikeutuksena aggressiivisille toimille, mutta tämä ei suoraan selitä Venäjän hyökkäyksiä kuten Krimin miehitystä tai vuoden 2022 täysimittaista sotaa.

2. Länsi käyttää Ukrainaa pelinappulana heikentääkseen Venäjää.
• Sachsin väite: Länsi tukee Ukrainaa ensisijaisesti omien geopoliittisten etujensa takia, eikä Ukrainan itsenäisyyden tai suvereniteetin suojelemiseksi.
• Todellisuus: On totta, että Lännen tuki Ukrainalle on myös strategista ja liittyy Venäjän vaikutusvallan hillitsemiseen. Kuitenkin Ukraina itse on ilmaissut toistuvasti halunsa saada apua ja torjua Venäjän aggressiot. Sachsin väite aliarvioi Ukrainan omat pyrkimykset itsenäisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen. Länsimaiden tuki perustuu paitsi strategisiin intresseihin myös laajempaan haluun suojella kansainvälistä oikeusjärjestystä.

3. Lännen pakotteet Venäjää vastaan ovat tehottomia ja haitallisia globaalille etelälle.
• Sachsin väite: Talouspakotteet ovat vahingoittaneet enemmän globaalia etelää (köyhempiä maita) kuin Venäjää itseään.
• Todellisuus: Pakotteilla on ollut merkittävä vaikutus Venäjän talouteen, mutta samalla on totta, että ne ovat aiheuttaneet epäsuoria vaikutuksia globaalissa taloudessa, kuten ruoan ja energian hintojen nousua. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että tämä ei johdu yksinomaan pakotteista, vaan Venäjän hyökkäyssodan laajemmista seurauksista.

4. Yhdysvallat ei ole moraalinen toimija ja toimii itse monissa maissa aggressiivisesti.
• Sachsin väite: Yhdysvaltojen kritiikki Venäjää kohtaan on tekopyhää, koska Yhdysvallat on itse syyllistynyt sotilaallisiin interventioihin ja kansainvälisen lain rikkomuksiin.
• Todellisuus: Tämä väite pitää osittain paikkansa – esimerkiksi Irakin sota ja muut Yhdysvaltojen interventiot ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Kuitenkin Yhdysvaltojen menneet virheet eivät oikeuta Venäjän nykyisiä toimia, kuten hyökkäyssotaa Ukrainassa.

5. Länsi ei ole halunnut neuvotella rauhaa Venäjän kanssa.
• Sachsin väite: Länsi on pitkälti torjunut mahdollisuudet neuvotteluihin ja jatkanut sodan eskalointia aseellisella tuella Ukrainalle.
• Todellisuus: Länsi on kannattanut neuvotteluratkaisua, mutta useat maat ovat todenneet, että neuvottelut eivät ole mahdollisia niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyksiä. Rauhanneuvotteluiden epäonnistuminen johtuu pitkälti siitä, että Venäjä ei ole ollut valmis tinkimään vaatimuksistaan, jotka loukkaavat Ukrainan suvereniteettia.

Yhteenveto:

Jeffrey Sachs esittää usein provokatiivisia väitteitä, jotka haastavat länsimaisia narratiiveja. Hänen näkemyksissään on ajoittain perää, erityisesti silloin kun hän kritisoi lännen historiallisia virheitä ja geopoliittisia intressejä. Kuitenkin hänen lausuntonsa ovat usein yksipuolisia ja jättävät huomiotta keskeisiä tekijöitä, kuten Ukrainan itsenäisyyden merkityksen ja Venäjän vastuun konflikteista. Näin ollen monet hänen väitteistään eivät kestä kriittistä tarkastelua sellaisinaan.

Lue lisää

Tätä asiaa voi kysellä tarkemminkin.
Kuitenkin Venäjä pyysi ennen hyökkäystään uutta Euroopan turvallisuussopimusta. Lönsi hylkäsi sen.

Jeffrey Sachs tietää mistä puhuu. Tekoäly vaan kerää netistä joskus ristiriitaista tietoa. Toki tuokin postauksesi kertoo aika tavalla, että Sachs on oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä asiaa voi kysellä tarkemminkin.
Kuitenkin Venäjä pyysi ennen hyökkäystään uutta Euroopan turvallisuussopimusta. Lönsi hylkäsi sen.

Jeffrey Sachs tietää mistä puhuu. Tekoäly vaan kerää netistä joskus ristiriitaista tietoa. Toki tuokin postauksesi kertoo aika tavalla, että Sachs on oikeassa.

Lue lisää

Missä asiassa Sachs on oikeassa?

moloch_horridus kirjoitti:

Missä asiassa Sachs on oikeassa?

Itse asiassa jokaisessa hänen väitteessä on realismia,jos sitä tarkemmin tutkii.

moloch_horridus kirjoitti:

Missä asiassa Sachs on oikeassa?

Jeffrey on oikeassa, noissa 'selityksissä' on räikeää tarkoituksenhakuisuutta.
Maiitsematta jäi kokonaan vuoden 2014 tapahtumat, joloin valta anastettiin lailliselta hallinnolta.
Sen jälkeen meno on ollut tietenkin laitonta.
Venäläisväestö joutui alistettuun asemaan, kieli, koulut, kirkko julistettiin laittomiksi.
Muistomerkit häpäistiin, jopa kirjat ja muu kultturi poistettiin.
Tietenkin suurimpana oli väkivaltainen terrori, joka kohdistui donbassin venäläisväestöön.
2014-2022 14.000 uhria.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa jokaisessa hänen väitteessä on realismia,jos sitä tarkemmin tutkii.

Ahaa. No kerropa omin sanoin, mitä hän väittää.

Anonyymi kirjoitti:

Jeffrey on oikeassa, noissa 'selityksissä' on räikeää tarkoituksenhakuisuutta.
Maiitsematta jäi kokonaan vuoden 2014 tapahtumat, joloin valta anastettiin lailliselta hallinnolta.
Sen jälkeen meno on ollut tietenkin laitonta.
Venäläisväestö joutui alistettuun asemaan, kieli, koulut, kirkko julistettiin laittomiksi.
Muistomerkit häpäistiin, jopa kirjat ja muu kultturi poistettiin.
Tietenkin suurimpana oli väkivaltainen terrori, joka kohdistui donbassin venäläisväestöön.
2014-2022 14.000 uhria.

Lue lisää

"Jeffrey on oikeassa, noissa 'selityksissä' on räikeää tarkoituksenhakuisuutta."

Missä selityksissä?

"Maiitsematta jäi kokonaan vuoden 2014 tapahtumat, joloin valta anastettiin lailliselta hallinnolta."

Kun presidentti pakenee Venäjälle valtion kassan kanssa, niin eihän parlamentilla käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin erottaa hänet.

"Sen jälkeen meno on ollut tietenkin laitonta.
Venäläisväestö joutui alistettuun asemaan, kieli, koulut, kirkko julistettiin laittomiksi."

Missä niin tehtiin, kun ei ainakaan Ukrainassa?

"Muistomerkit häpäistiin, jopa kirjat ja muu kultturi poistettiin."

Venäjä tekee juuri noin Donbasin ukrainalaisväestölle.

"Tietenkin suurimpana oli väkivaltainen terrori, joka kohdistui donbassin venäläisväestöön.
2014-2022 14.000 uhria."

Puhut tuon Venäjän rikollisen hyökkäyssodan uhreista. Siviilejä kuolleista oli noin 3300 ja noin puolet heistäkin Venäjän tappamia.

moloch_horridus kirjoitti:

"Jeffrey on oikeassa, noissa 'selityksissä' on räikeää tarkoituksenhakuisuutta."

Missä selityksissä?

"Maiitsematta jäi kokonaan vuoden 2014 tapahtumat, joloin valta anastettiin lailliselta hallinnolta."

Kun presidentti pakenee Venäjälle valtion kassan kanssa, niin eihän parlamentilla käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin erottaa hänet.

"Sen jälkeen meno on ollut tietenkin laitonta.
Venäläisväestö joutui alistettuun asemaan, kieli, koulut, kirkko julistettiin laittomiksi."

Missä niin tehtiin, kun ei ainakaan Ukrainassa?

"Muistomerkit häpäistiin, jopa kirjat ja muu kultturi poistettiin."

Venäjä tekee juuri noin Donbasin ukrainalaisväestölle.

"Tietenkin suurimpana oli väkivaltainen terrori, joka kohdistui donbassin venäläisväestöön.
2014-2022 14.000 uhria."

Puhut tuon Venäjän rikollisen hyökkäyssodan uhreista. Siviilejä kuolleista oli noin 3300 ja noin puolet heistäkin Venäjän tappamia.

Lue lisää

Sinulla taitaa olla ymmärryksen puute jo näissä selityksissä?
Selitys tarkoittaa tietenkin tässä tapauksessa omaa tulkintaa jota kutsuu 'todellisuudeksi'.

Millä perusteella oma värittynyt tulkinta on TODELLISUUTTA?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla taitaa olla ymmärryksen puute jo näissä selityksissä?
Selitys tarkoittaa tietenkin tässä tapauksessa omaa tulkintaa jota kutsuu 'todellisuudeksi'.

Millä perusteella oma värittynyt tulkinta on TODELLISUUTTA?

Lue lisää

Minäkään en ymmärrä, mutta silti tiltut yrittävät sellaista selittää, että jopa heidän virheelliset tulkintansa muka kuvaisivat todellisuutta.

Kiitos arviostasi, mutta en vain ymmärrä misksi se ketään kiinnostaisi. Ethän ole edes koulussa viihtynyt.

Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

Kiitos arviostasi, mutta en vain ymmärrä misksi se ketään kiinnostaisi. Ethän ole edes koulussa viihtynyt.

Kouluni ja siellä suorittamiset ovat sivuasia tässä, pidä huoli omista koulutuksistasi.

Vaikka helppo on huomata, ettei sinulla ole kykyä muuhun, kuin heikkotasoiseen trollaukseen.

Pikemminkin aina järjestetty vaalit, oli sota tai ei.
Tulisi kysyä päinvastoin.

Sen verran tietää kaikki jo maansa historiasta! Ei poikkeuslait ”laittomia” olleet, mutta tarpeettomia ne olivat! Mitään ”poikkeustilaa” ei ollut!

Nimim. törkyturvalle ANUS:

https://m.media-amazon.com/images/I/81xIHuyQXJL._AC_UF894,1000_QL80_.jpg

Niin tekee Naton ASIANTUNTIJA ja GALLUPINTEKIJÄ. Eivät aina muista kysyä kuulijakunnalta TAJUUTTEKO?

Zelenskyi ei ole säätänyt Ukrainan perustuslakia, jonka mukaan sota-aikana ei voi järjestää presidentinvaaleja.

moloch_horridus kirjoitti:

Zelenskyi ei ole säätänyt Ukrainan perustuslakia, jonka mukaan sota-aikana ei voi järjestää presidentinvaaleja.

Pressavaalit voi järjestää, sen estävää lakia ei ole.
Parlamenttivaalit on mahdotonta toteuttaa sotatoimien aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pressavaalit voi järjestää, sen estävää lakia ei ole.
Parlamenttivaalit on mahdotonta toteuttaa sotatoimien aikaan.

Älä aina valehtele kaikesta, tiltunen. Wikipedia:

"Presidential elections were scheduled to be held in Ukraine in March or April 2024. However, as martial law has been in effect since 24 February 2022 in response to the Russian invasion of Ukraine, no elections were held because Ukrainian law does not allow presidential elections to be held when martial law is in effect."

moloch_horridus kirjoitti:

Älä aina valehtele kaikesta, tiltunen. Wikipedia:

"Presidential elections were scheduled to be held in Ukraine in March or April 2024. However, as martial law has been in effect since 24 February 2022 in response to the Russian invasion of Ukraine, no elections were held because Ukrainian law does not allow presidential elections to be held when martial law is in effect."

Lue lisää

Miten kukaan voi luottaa putinatseihin hankalammin tarkistettavissa aiheissa, kun he typeryyttään kusettavat jopa tällaisissa helposti tarkistettavissa?

Herrajumala, miten tyhmä suomalaisten tyhmin prosentti osaakaan olla. 🤣

Niin olet. Tuollaiseksi tulee, kun valehtelee kaiken.