Kuu-valo joka hallitsee yötä

𝐊𝐮𝐮 - 𝐕𝐚𝐥𝐨, 𝐣𝐨𝐤𝐚 𝐡𝐚𝐥𝐥𝐢𝐭𝐬𝐞𝐞 𝐲𝐨̈𝐭𝐚̈
Kuu on ollut ihmetyksen kohteena ihmiskunnan alusta alkaen. Se valaisee öisen taivaan ainutlaatuisella tavalla ja näyttää siltä kuin se muuttaisi muotoaan säännöllisesti. Kuten tulemme huomaamaan, se on suunniteltu hyvin maapallolla olevaa elämää varten ja sen alkuperä saa evolutionistit hämmennyksiin.
Kuun alkuperä
Vaikka kuun muodostumisesta ja sen ajankohdasta on olemassa monia erilaisia käsityksiä, ei kukaan tiedemies ole kuitenkaan ollut silloin paikalla. Niinpä meidän tulisi luottaa paikalla olleeseen Silminnäkijään (Job 38:4), joka on paljastanut meille totuuden Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (1:14–19):
14. ”Ja Jumala sanoi: ’Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
15. ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle’. Ja tapahtui niin:
16. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet…
19. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.”
Tämä tekstinkohta toteaa selvästi, että Jumala teki kuun samana päivänä kuin auringon ja tähdet – luomisviikon neljäntenä päivänä. Tämä tapahtui kasvien luomista seuraavana päivänä. Tapahtumajärjestystä on mahdoton sovittaa yhteen kehitysopillisten/miljardeja vuosia sisältävien käsitysten kanssa.
Kuun tarkoitus
Vastaus löytyy jälleen Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta! Kuun tärkeä tehtävä on valaista yötä. Se heijastaa meille auringonvaloa silloinkin, kun aurinko on maapallon toisella puolella. Heijastuneen valon määrä riippuu kuun pinta-alasta, joten saamme olla onnellisia, että kuu on niin suuri. Sen läpimitta on yli neljänneksen maapallon läpimitasta – kuun läpimitta on planeettaansa verrattuna paljon suurempi kuin minkään muun aurinkokuntamme kuun. Jos se olisi paljon pienempi, sillä ei olisi tarpeeksi painovoimaa säilyttämään sen pallomaista muotoa.
Toinen kuun tarkoitus on osoittaa meille aikoja. Kuu kiertää maapallon suurin piirtein kerran kuussa eli säännöllisissä 29 ½ päivän jaksoissa. Tämän perusteella voidaan tehdä kalentereita, jotta ihmiset voisivat kylvää viljelyskasvinsa vuoden parhaaseen aikaan.
Tärkeä ominaisuus on myös se, että sama puoli kuusta on aina maapalloon päin. Jos kuun eri osat näkyisivät maapallolle eri aikoina, sen kirkkaus riippuisi siitä, mikä osa olisi maapalloa kohti. Silloin myöskään 29 ½ päivän jaksojen erottaminen toisistaan ei olisi niin selvää.
...