Urantia on

...isästä perkeleestä! de facto.

Mielestäni on hieman harhaan johtavaa. kun sotkee Advetti liikkeestä pois lähteneen Tohtori
kellogsin. Kellog muotoili oman toimintansa ja Adventistit tekivät oman liikkeensä.

Pitää muistaa aina, että joku toinenkin asioita tuntematon voisi alkaa tehdä vaikka liittoa Hindujen kanssa, joku tuttu on ollut samoissa piireissä samoihin aikoihin. Tämä on vain esimerkki. siitä kuinka me tiedon puutteella teemme suuria sotkuja aikaan. Kai olette perillä kuinka esimerkiksi Tämä hurmahenki toiminta alkoi 1900 luvun vaiheilla Babtisti liikkeessä American Afrikan kirkoissa ja nopeasti se levisi ympäri maailman.

Siis lieneekö tämän hengen Ja Wodoo hengen olevan sama pyhähenki, Näet molemmat tulevat samasta heimopiiristä.

Minulla on kokemus tästä klossa klaalia kirkosta. Ystäväni pyysi minua mukaansa tutustumaan hänen kirkkoonsa! otin tarjouksen vastaan. Nyt täällä Jumalan palveluksessa koin
minulle epätavallisen näyn. Saarnaajan alkaessa
puheensa alkoivat seurakuntalaist hyppiä pystyyn penkeistään alkaen Profetoida puhua kielillä.

Meteli oli niin kova, ettei pystynyt saamaan selvää sarnaajan puheista. Koska minä en ole tottunut tällaiseen, niin yksi vierailukerta riitti minulle. Koska minä uskon vieläkin sen Että Jumala on Järjestyksen Jumala eikä epäjärjestyksen järjestäjä.

Kaikki sen tietää.

Sen sanoma ei ole Raamatun Uuden Yestamentin mukainen. Kaikenlainen profetallinen tieto on testattava raamatulla, sen Uudella testamentilla.

Urantialle se on jo tehty ja se on köykäiseksi havaittu. Urantian sanoma on paholaisesta, ei Jumalasta. Toista raamattua ei tule. Jeesus kristus Jumalan sana on muuttumaton.

Olen lukenut monia kirjituksiasi ja olen todennut ne kevyt kenkäisen ja vakaantumattoman
aikaan saannokseksi. Tunnut olevan täynnä vihaa
toisin ajattelioita kohtaan. Intoa kyllä sinulla
on, mutta viisauden tajuaminen Jeesuksen Evankeliumiin sinulta puuttuu. Muista sinun pitää rakastaa vihamiehiäsi eikä parjata niitä.
Tämä oli Jeesuksen käsky! Kaipa olet tämänkin käskyn jo pois siivilöinyt,

Sinä siivilöit Hyttyset Mutta nielet Cameelin

(s. 1341)


Mainitut Uuden testamentin kertomukset syntyivät seuraavanlaisissa olosuhteissa:

1. MARKUKSEN EVANKELIUMI. Johannes Markus kirjoitti (Andreaksen muistiinpanoja lukuun ottamatta) varhaisimman, lyhyimmän ja yksinkertaisimman esityksen Jeesuksen elämästä. Hän esitti Mestarin hoivaajana, ihmisenä ihmisten joukossa. Vaikka Markus toki oli se nuori poikanen, joka vietti aikaansa monien kuvaamiensa tapahtumien näyttämöllä, hänen kertomuksensa on todellisuudessa evankeliumi Simon Pietarin mukaan. Markus toimi jo varhaisesta vaiheesta yhdessä Pietarin kanssa, myöhemmin Paavalin kanssa. Markus kirjoitti tämän kertomuksen Pietarin kehotuksesta ja Rooman seurakunnan hartaasta pyynnöstä. Tietäessään, miten johdonmukaisesti Mestari lihallisessa hahmossa maan päällä eläessään kieltäytyi kirjoittamasta muistiin opetuksiaan, Markus apostolien ja muiden johtavassa asemassa olevien opetuslasten tavoin epäröi saattaa niitä kirjalliseen asuun. Mutta Pietarista tuntui, että Rooman seurakunta tarvitsi tällaisen kirjallisen kertomuksen tukea, ja Markus suostui ottamaan tehtäväkseen sellaisen valmistamisen. Hän laati monia luonnostelmia ennen Pietarin kuolemaa vuonna 67 jKr, ja Pietarin hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti ja Rooman seurakunnan tarpeita ajatellen hän ryhtyi kirjoitustyöhön pian Pietarin kuoleman jälkeen. Evankeliumi valmistui vuoden 68 jKr viimeisinä päivinä. Markus kirjoitti kokonaan omasta muististaan sekä sen, mitä Pietari muisti. Tätä kirjoitusta on sen jälkeen melkoisesti muuteltu, lukuisia kohtia on poistettu ja loppuun on lisätty lyhyt, myöhemmin kirjoitettu jakso alkuperäisen evankeliumin viimeisen viidenneksen tilalle. Viimeinen viidennes katosi ensimmäisestä käsikirjoituksesta ennen kuin sitä oli ehditty jäljentää. Tämä Markuksen kirjoittama kertomus muodosti yhdessä Andreaksen ja Matteuksen muistiinpanojen kanssa kirjallisen pohjan kaikille sittemmin ilmestyneille evankeliumikertomuksille, jotka pyrkivät kuvaamaan Jeesuksen elämää ja opetuksia.

2. MATTEUKSEN EVANKELIUMI. Niin kutsuttu evankeliumi Matteuksen mukaan on Mestarin elämää käsittelevä esitys, joka kirjoitettiin juutalaiskristittyjen mielenylennykseksi. Kyseisen esityksen laatija pyrkii Jeesuksen elämän osalta alituiseen osoittamaan, että suuri osa hänen tekemisistään tapahtui, ”jotta profeetan sanat kävisivät toteen.” Matteuksen evankeliumi esittää Jeesuksen Daavidin poikana ja kuvaa hänet lakia ja profeettoja suuresti kunnioittavana.

Apostoli Matteus ei tätä evankeliumia kirjoittanut. Sen kirjoitti Isador, eräs hänen opetuslapsistaan, jota tässä työssä auttoivat Matteuksen näihin tapahtumiin liittyneiden omakohtaisten muistikuvien lisäksi myös muuan esitys, jonka tämä oli heti ristiinnaulitsemisen jälkeen laatinut Jeesuksen lausumista. Tämä Matteuksen esitys oli kirjoitettu arameaksi, Isador kirjoitti kreikaksi. Esityksen kirjaaminen Matteuksen nimiin ei tapahtunut petkuttamisen tarkoituksessa. Tuohon aikaan vain oli tapana, että oppilaat osoittivat tällä tavoin kunnioitusta opettajilleen.

Matteuksen alkuperäistä esitystä muokattiin ja siihen tehtiin lisäyksiä vuonna 40 jKr, vähän ennen kuin hän lähti Jerusalemista ryhtyäkseen saarnaamaan evankeliumia. Tämä oli yksityinen kirjoitus, josta tehty viimeinenkin jäljennös tuhoutui vuonna 416 jKr erään syyrialaisluostarin tulipalossa.

Isador pakeni Jerusalemista vuonna 70 jKr, kun Tituksen armeijat olivat saartaneet kaupungin. Isador vei mukanaan Pellaan jäljennöksen Matteuksen tekemistä muistiinpanoista. Vuonna 71 Isador Pellassa asuessaan kirjoitti Matteuksen evankeliumin. Hänellä oli hallussaan myös Markuksen kertomusten ensimmäiset neljä viidesosaa.

3. LUUKKAAN EVANKELIUMI. Pisidian Antiokiasta kotoisin ollut lääkäri Luukas oli Paavalin käännyttämä ei-juutalainen, ja hän kirjoitti Mestarin elämästä aivan erilaisen tarinan. Hän alkoi kulkea Paavalin mukana vuonna 47 jKr, ja sai tässä yhteydessä kuulla Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Luukas säilyttää omassa kirjoituksessaan paljon aineistoa, joka kertoo ”Herran Jeesuksen Kristuksen armeliaisuudesta” siinä muodossa, jossa hän nämä tiedot Paavalilta ja muilta keräsi. Luukas tuo esille Mestarin, joka oli ”publikaanien ja syntisten ystävä”. Hän muotoili kirjoittamansa monet muistiinmerkinnät evankeliumiksi vasta Paavalin kuoleman jälkeen. Luukas kirjoitti evankeliuminsa vuonna 82 Akaiassa. Hän suunnitteli kolmea kirjaa, jotka käsittelisivät Kristuksen ja kristinuskon historiaa, mutta hän kuoli vuonna 90 jKr, juuri kun hän olisi saanut valmiiksi toisen näistä teoksista, ”Apostolien teot”.

Evankeliumiaan kokoonpannessaan Luukas käytti aineistona aluksi Jeesuksen elämäntarinaa sellaisena kuin Paavali oli sen hänelle kertonut. Luukkaan evankeliumi on sen vuoksi tavallaan evankeliumi Paavalin mukaan. Mutta Luukkaalla oli muitakin tietolähteitä. Paitsi, että hän haastatteli kymmeniä henkilöitä, jotka olivat olleet silminnäkijöinä lukuisissa hänen kertomissaan Jeesuksen elämän tapahtumissa, hänellä oli lisäksi hallussaan kopio Markuksen evankeliumista, toisin sanoen sen ensimmäiset neljä viidesosaa, Isadorin kertomus, sekä lyhyt selonteko, jonka muuan Cedes-niminen uskova oli laatinut Antiokiassa vuonna 78 jKr. Luukkaalla oli myös muuan turmeltunut ja suuresti muokattu jäljennös muistiinpanoista, joita väitettiin apostoli Andreaksen laatimiksi.

4. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI. Evankeliumi Johanneksen mukaan kertoo paljon sellaista Jeesuksen toiminnasta Juudeassa ja Jerusalemin ympäristössä, jota ei sisälly muihin esityksiin. Kysymyksessä on niin kutsuttu evankeliumi Sebedeuksen pojan Johanneksen mukaan, ja vaikkei Johannes sitä kirjoittanutkaan, hän toimi kuitenkin sen innoittajana. Sen jälkeen kun se ensimmäistä kertaa kirjoitettiin, sitä on useaan kertaan muokattu, jotta se vaikuttaisi Johanneksen itsensä kirjoittamalta. Tätä esitystä laatiessaan Johanneksella oli käytössään muut evankeliumit, ja hän havaitsi niissä monen seikan sivuutetuksi maininnatta. Niinpä hän vuonna 101 jKr rohkaisi työtoveriaan Naatania, muuatta Kesarean kreikankielistä juutalaista, ryhtymään kirjoitustyöhön. Johannes esitti aineistonsa muististaan ja käytti taustatietona kolmea tuolloin jo olemassa olevaa esitystä. Hänellä ei ollut mitään itse laatimiaan kirjallisia muistiinpanoja. ”Johanneksen ensimmäisenä” tunnetun epistolan Johannes kirjoitti saatekirjeeksi Naatanin hänen johdollaan aikaansaamaan teokseen.

Kaikki mainitut kirjoittajat esittivät rehellisiä kuvauksia Jeesuksesta, sellaisena kuin he hänet näkivät, hänet muistivat tai olivat hänestä kuulleet, ja siinä muodossa, jollaisiksi heidän käsityksensä näistä kaukaisista tapahtumista olivat muokkautuneet sen jälkeen, kun he olivat omaksuneet Paavalin laatiman kristinuskon teologian. Ja niin epätäydellisiä kuin nämä esitykset ovatkin, ne ovat kuitenkin kyenneet muuttamaan Urantian historian kulkua lähemmäs kahdentuhannen vuoden ajan.

Aivan varmasti Ellen White tunsi Kelloggin. He työskentelivät pitkään yhdessä varsinkin parantolatoiminnassa. Lopulta Kellogg todella alkoi julistaa toisenlaista evanekeliumia, kuin se, mitä Kristus käski julistaa, ja heidän tiensä erkanivat. Olihan kuitenkin hyvä, että adventistit saivat aamiaismuroja, kun Kellogg alkoi niitä aluksi heitä varten tuottaa. Adventisteista on lähtenyt monenlaisia porukoita perustamaan omia kuppikuntiaan. Sehän ei olekaan kielletty, koska ihmisillä on valinnan vapaus mennä sinne, missä haluavat olla ja vaikuttaa.

Kerrohan nyt niitä muita kirjailijoita,joita on plagioitu, jos niin hyvin tiedät niitä olevan. Ihan monikossa niitä esittelet olevan, joten faktaa odotan nyt sieltä päin.