onko muita jotka haluavat tulla toimeen mahd. vähällä rahalla ts olla vapaaehtoisesti köyhä? vinkkejä/kokemuksia miten selviät?
köyhyys
terri
4924588
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Mulla on opiskelevana yh-äitinä jo useamman vuoden kokemus köyhyydestä. Köyhänä oleminen on taitolaji. Toiset ovat luonteeltaan "tarkkoja" rahoistaan ja me toiset joudumme todella opettelemaan pennin venytystä. Vuosien kokemusta ei korvaa mikään, mutta toki hyvät neuvot ovat aina "kalliit".
Annan mielelläni neuvoja köyhänä elämiseen pientä korvausta vastaan. Tai jos muuten vaan haluat päästä rahoistasi voit toki siirtää ne minun tililleni ilman sen kummempia kursseja.
Laitathan sähköpostiosoitteesi vapaaehtoisesti köyhä. T. vastentahtoisesti köyhä
Rahattomuus sopii vain henkisesti köyhille.
Olipas kerrassaan loukkaava viesti. Hyi miten rumasti sanottu...
Jos et osta 2x2x5 1 1x12kk iltapäivälehtiä, säästät pitkän sentin.
Jos et osta muita roskalehtiä a 5-8 e säästät pitkät sentit
jos et osta limuu/karkkii/herkkuja jokapäivä
jos kävelet jokapaikkaan
jos ostat vaatteet uffilta
jos ostat viimeisen myyntipäivän ruuat ja muut punalappuiset
jos et juo/polta
et käy elokuvissa
pyyhit persukset sammaleella
tai siis istut vaan himassas ja syöt niitä halpoja roiskeläppiä niin jää rahaa perikunnalle tapeltavaksi.
ja kannattaa käyttää väärää rahaa niin ei mene niin paljon oikeaa!
asun tuttuni luona pienessä vinttikomerossa,lattialla patja,vedenkeitin, joitain kirjoja, vaihtovaatteet, ruokaa en tee koskaan, syön korppuja ja tarjousleipää ja näin kesällä kerään metsistä teetarpeita, marjoja jne, lehdet luen ja kirjat lainaan kirjastosta,kirppisvaatteita käytän, ei autoa puhelinta tai muita härveleitä, näin olen elellyt jo iät ja ajat ja ihan kivasti pärjäilen, tämä saattaa olla satua tai sitten ei.
Kirjottelit tätäkin.
Eräitä näytti naurattavan tää köyhyys, no ne jätettäköön omaan arvoonsa. Mulla pieni sairaseläke josta maksan vuokran ja sähkön, sekä puhelimen joka on terveyteni takia välttämätön. Tää tietsikka on koottu vanhoista, konttoreista sun muualta kootuista osista, hinta 0 euroo, laajakaista talon, ilmainen. Vuosiin en oo ostanu vaatteita, ennen ostin kirppareilta, ne riittää vieläkin. Mitä laskuista jää, menee apteekkiin ja ruokaan mitä siitä jää. Siinä kaikki mihin mun rahat menee, eikä mitään jää. En nyt ihan näin köyhä haluais olla, (olis kiva syödä vähän paremmin), mutta, en myöskään ikinä enää halua siihen raha/työ-oravanpyörään takaisin. Terveyteni sen sijaan haluaisin takaisin, mutta se on mennyt lopullisesti ja lääkkeet ovat kalliita. Ja ikävä kyllä pakollisia.
pikaista paranemista.kyse oli kai vapaaehtoisesti valitusta köyhyydestä,ei pakosta, mutta kaikkihan toki saa kommentoida.
no, taidankin olla tosi "rikas" -ainakin ylpeä olen, väärällä tavalla. anteeksipyyntö sinulle, joka kirjoitit nimimerkillä "pakko mikä pakko".
Anteeks pyyntö hyväksytty, kiitos. Ja kyllä mä otin kantaa myös tähän valittuun köyhyyteen. En halua takaisin oravanpyörään vaikka siihen olis mahdollisuuskin,(mitä ei siis ole). Lapset ostavat mulle joulu-ja synttärilahjoja vaikka olen KIELTÄNYT, juuri sen takia, etten halua enää elää mammonamaailmassa, mulle riittäis tosi vähän mitään tavaroita. Mutta sairauteni takia he yrittävät piristää mua ja ostavat elämääni helpottavia asioita, esim. siivousapua ja kännykän, mistä olen kyllä kiitollinen. Tavaraa en tarttis enää, mulla on jo kaikkee,(vähän vanhoja romuja, mutta kelpaa mulle). Ei ihminen paljoa tarvi, katto pään päälle ja puhelin, ainakin mun tapauksessa.
Olen valinnut ostamattomusajatuksen jo ennen sairauttani, enkä ole katunut.
toivotit myös pikaista paranemista, kiitos siitä, mutta mulla on parantumaton sairaus, eikä sitä enää voi hoitaa. HUOM. TÄÄ EI SITTEN OLLU SÄÄLIN KERÄYSTÄ, vain tiedoksi.
elän leveesti,on bmw z3,oma talo 200neliöö.rahaa niin ettei paskalle taivu.enkä oo yhtään katkera yhteiskunnalle.te persaukiset hukkukaa aleranskanleipään!!!
Sulle en todellakaan keksi muuta sanottavaa ku että hohhoijaa.Ei raha onnee tuo....
Ihminen, joka on köyhä - hänellä on ongelma:
Hänellä ei ole tarpeeksi rahaa.
Ihminen, joka on rikas, hänellä on kaksi ongelmaa:
Hänellä ei ole tarpeeksi rahaa ja sen lisäksi hänellä on vaikeuksia pitää kaikki se raha itsellään, jonka on jo hankkinut.
Joo hienoo että toisilla menee noin hyvin
ja muuten hyvin vaikee hukkuu mainitsemaasi
tuotteeseen kun ei ole kun kerran kuussa varaa
ostaa ku yksi,et ostais mulle semmosta kasaa
ranskiksia että voisin siihen hukkua,niin pääsis
tääkin yhteiskunta tämmöisestä loisesta eroon...
Köyhyys on valintakysysys. Jos on korkeakoulututkinto ja tsemppiä, ei tarvitse olla lopunikäänsä köyhä. Mielenkiintoinen kunnon (rahakas) duuni löytyy sitä helpommin, mitä koulutetumpi on. Se vain on fakta.
Sitäpaitsi - tutkimukset osoittavat, että korkeasti koulutetut ovat yleensä onnellisempia, terveempiä, hoikempia ja pitkäikäisempiä kuin huonosti koulutetut.
Jotta koulun penkille siitä ja valitus sikseen. Kaikilla on päätä, kyse on keskittymisestä ja siitä, mitä TODELLA haluaa.
Korkea koulutusko on tae jostain?Karkeasti sanottuna nuo arvot viittaavat sisäiseen arvottomuuden tunteeseen.Ellei kyseessä sitten ollut "provo".Jos tuollaiset arvot ovat jonkinlainen motivaation perusta, niin vaikea tuohon on lisätäkään mitään.Mutta kovin ulkoisilta "onnenlähteiltä" vaikuttavat, mielestäni, fiilispohjalta sanottuna.Ja eikös onni ole vaikeasti mitattava käsite, vai oliko se kenties edellämainittujen summa?
Onneksi tuohonkin käsitteeseen on oikeus kaikilla, olkoon se sitteen enemmän tai vähemmän sidoksissa keskimääräisyyksiin.
På andra sidan, jokainen on omalla tavallaan onnellinen.Esimerkiksi mielestäni onni on saada tutkia aktiivisesti ympäristöä, edistää yksilön, yhteiskunnan ja maapallon hyvinvointia, tasa-arvoisia vaikutusmahdollisuuksia jokaiselle.
Onni on positiivisia elämyksiä, jotka koostuvat yksilöllisesti erilaisten syiden pohjalta(ihan ikioma kapea näkemykseni onnesta).Niin, ei piilouduta käsitteiden taakse suojiin ja takerruta ympäristön valmiisiin malleihin vaan pidetään keskustelua yllä :)
Live your life!..and analyze it every now and then!
Jaaha että otit sitten tosissas ton mun provon
voi helvetti sentään,ette te korkeakoulun omaavan
tutkinnon haltijat hirveen välkkyjä näytä olevan.
Koulutettu mäkin olen ja tienaan erittäin hyvin
kirvesmiehenä,ja erittäin onnellinen olen ja
ei tarvii tarjousten perässä juosta jne.
Mutta joskus pitää osata lukea rivien välistä
ja käyttää huumorintajua,joka teiltä korkeasti
koulutetuilta näyttää puuttuvan.
Koska kaveri retosteli ajavansa bemarilla ja olevan muutenkin ökyrikas niin ajattelin heittää
ihan vaan läpän,enkä missään tapauksessa halua
loukata köyhiä ihmisiä,päinvastoin niitä pitäisi
auttaa ja tukea,ja arvostaa koska suurin osa
heistä on varmaankin syyttömiä omaan kohtaloonsa.
Mutta kuten sanoin liikaa lukeneet on näköjään
huumorintajuttomia omaan napaansa tuijottavia
narsisteja,joille ei merkkaa muu kun oma hanuri.
Ja jos nyt joku rupee mun ammattia vähättelemään
niin siitä vaan,mutta jos meidän ammattikunnan
omaavia kavereita ei olisi,niin te asuisitte teltassa,sillä ei tietokoneen ääressä taloja rakenneta,kyllä sunkin mökkis on joku kirvesmies pystyttänyt,että sillälailla....
Onhan se tavallaan totta, että tsempillä ym pärjää, MUTTA...
...entä vammaiset?
...vanhukset?
...pitkäaikaissairaat, joista yksi tässäkin ketjussa vastaili?
Ei ookkaan ihan helppoa pelkällä tsempillä opiskella.
Sitä paitsi koulutukseen suhtautuminen ja siihen hakeutuminen riippuu hyvin paljon siitä, että miten koulutukseen ja sen tärkeyteen suhtaudutaan kotona. Jos vanhemmat pitää tohtorintutkintoa ihan haista paska -hommana, niin tuskinpa sitä kovin silmät kiiluen lähtee tavoittelemaan.
Ja jos kaikilla suomalaisilla nyt yhtäkkiä olisi korkeakoulututkinto, niin tokkopa tuo enää niin kovin suuren edun toisi kellekään. Kyllä ns. duunareitakin tarvitaan, ja tällä hetkellä tietyillä "duunarialoilla" tuntuu työllistyminen olevan varmempaa kuin joillain akateemisilla aloilla eikä ero palkkauksessakaan niin kovin suuri ole.
Itselläni on korkeakoulututkinto, joka ei kyllä takaa yhtään mitään. Työpaikat ovat lähinnä yliopistomaailmassa, jossa palkkaus ja kaikki työsuhdeasiat ovat vähän sitä ja tätä. Halusin kuitenkin alalle, josta itse pidän, sillä mielestäni on paljon tyydyttävämpää tehdä mielekästä työtä paskemmalla palkalla kuin painaa vaan euron kuvat silmissä jotain hommaa, joka ei kiinnostaa pätkääkään. Kumpikohan loppujen lopuksi tekee ihmisen onnellisemmaksi?
No onpa sulla elämä hyvin!?!
Voin kertoa sinulle vinkin ja vieläpä ilmaiseksi : Se viimeinen palttoo minkä päällesi saat niin niihin taskuihin ei paljon euroja tarvita!!!!
rakkaus sua kohtaan. Terveyden menettäminen on uskoontulon lisäks elämän suuria tapahtumia!
Sön mieluummin kokojyväistä tummaa leipää! Persläpi!
Jos joku haluaa päästä susta eroon, älä itse sorru ajattelemaan niin. Muuten ei ole toivoa, ja jos sitä ei ole, ei ole elämääkään! Love !
BMW Z3 on demaripyrkyreiden auto. Taidat olla kiipijä.
että sua kalvaa köyhyytes ja yrität perustella sitä itelles tolla tavalla ( halusinkin että olis näin) ,aika tyhmää..
raha ei tosiaan tee onnelliseksi,mutta kyllä se helpottaa ihanasti elämää,että ei tarvi kituutella rumissa vaatteissa ja romuautolla ajella ja kämäsessä yksiössä vitutusta potea..
hanki kunnon koulutus ja ura.. siinä on mukavasti haastetta muutenkin kuin istua yh-äitinä chatissä..
no tätähän tää on,kaikki ei voi tähän pystyä..
kyllä nautin.. :)
Voi jumalauta tyttö pieni,vitut sä mikään onnellinen
ole koska sulla ei ole elämää oman kuores ulkopuolella,sillä sitä sä olet pelkkä kuori
sisällä ei mitään,jos sä luulet että raha sut
loppuelämäkses onnelliseksi tekee niin väärässä
olet ja pahasti.
Mutta nauti niin kauan kun pystyt,sillä tommosta
lepakkoa kukaan halua loppuikäänsä katella
paitsi tietysti sinä itse kun noin täynnä näytät
itseäs olevan,menetkö sä edes paskalle aamulla
vilkaisematta itseäs peiliin ja ajattelemalla
kuinka ihana mä olen ja sitten vasta istut
pöntölle,sua taitaa kalvaa oma tyhmyytes
ja sehän nyt näkyy kun sen tännekkin ilmoitit
tolla sun kirjotuksellas.
Sun kannattais etsiä elämää oman itses ulkopuolelta niin näet ettet sä mikään erikoinen
ole,sä olet tavis ymmärrätkö nuija et mitään muuta ja sua inhoo kaikki mutta sä olet vaan
niin yksinkertanen ettet sitä ite tajua....
Mulla on enemmän varmaa kokemuksia rahasta ku sulla vitun kehari, Ja se hyvä puoli etten viisastele jossain vitun koulussa ammattikouluki jäi kesken ja silti löytyy enemmän rahaa aivan varmana ku sulta!! Ja sä sanot että ei voi olla onnellinen ilman rahaa?? Mulla oli köyhä lapsuus ja nuoruus mut sitte ku ku tuli tilaisuus urhelun puolella, nappasin kii ja menin pelaan sitä missä olin hyvä ILMAN KOULUA!! ja pakko sanoo et ei oo paljoo eroa siitä että onko rikas vai köyhä!!! rikkaana vaan tuntuu olevan enemmän"Kavereita" mutta ei enää yhtään ystäviä...Joo tollaset vituttaa jotka sanoo "Koulutuksella saa" mee sinä vittu scenepaska vittu takas sinne kouluun ja anna aikuset tekee töitä!!
Ei tuo koulutus sitä hyvää palkkaa takaa... Mieti nyt tutkijoidenkin tulotasoa.
Entä,. millaiset tulot ovat akateemisilla työttömillä? Eivätkä tulot tai niiden puute aina edes ole akat. työttömyyden pahimpia ongelmia.
Itse eläisin köyhänäkin (lue: en arvosta pääomaa), mutta selibaatin soisin joskus päättyvän.
Kovasti on meikäläistäkin yliopistolle yritetty väkisin vääntää, mutta alat jotka siellä kiinnostais, ei työllistä sen paremmin mua kuin mikään muukaan tavoittelemani ammatti. Se on vaan sukulaismummuista niin hienoa sanoa että on lapsenlapsi yliopistolla, vaikka se kuinka olisi perseaukinen. Mutta jos on perseaukinen ja opiskelee jossain muualla, saa heti kyllä kuulla että "Oma syysi" Mutta taaplatkaa tyylillänne. ja onhan se hyvä että tässä maailmassa on rikkaitakin, niin minäkin saan joitakin haukkua.
Ja on se aika kuluttavaa tehdä töitä ja opiskella yhtä aikaa. Siitä vielä rankaistaan opintotuessa, niin että useimmilla plusmiinusnolla, ja päivät venyy dickensiaanisen pitkiksi.
Heips!
Kyllä se akateemisuus autuaaksi tekee!
Olet vain hyvän näköinen. Siinä se.
Muilla ei kai sitten asiaa. Todettu on.
Siitä sitten akateemisten työttömyys. Kauniit naiset ja kookkaat miehet pärjää.
En tosin ole joutunut kärsimään. Opiskelut jo takana....
Taidat olla yksinäinen kun keskeinen asia kirjoituksessasi on naisen sukuelin.
Juups ei ole ylimääräistä rahaa.Vuokrat maksettu ja kaikki muutkin laskut. En myöskään ole hakenut sosiaaliavustusta. En asuntotukea.
En ole myöskään töissä.Eikä minulla ole maksavia sukulaisia.Tietokoneen sain ystävältäni.
Oravan pyörään en enään halua.
Käyn tekemässä vapaaehtoistöitä.'Syön terveellisesti peruselintarvikkeita.
Olen tyytyväinen elämääni minulla on laatuaikaa ystävilleni ja läheisille ja ennenkaikkea itselleni.
Elämäsi kuulostaa aivan onnelliselta. Vaan mistä ne rahat vuokraan ja laskujen maksuun. Sukanvarressa mahtaa olla...
no nehän tulee työttömyyskorvauksista, joita jokainen saa työkkäriin ilmoittautuessaan!
Et sinä voi ikuisuuksia olla korvauksella. Entäpä jos tulee työtarjous??? Hylkäätkö sen?? Kuis korvauksen sitten käy??? Millä elät 2 vuoden jälkeen?? Kyllä minullekin sopisi kotona askartelu mutta en voi lopettaa työtäni (yrittäjä = ikuinen väliinputoaja).
Ymmärrän , että työssä oleville on vaikeata ymmärtää ja hyväksyä minun olotilani ja tyytyväisyyteni olla " köyhä" Mikä on köyhä?
Minä en ainakaan tunne erottuvani joukosta liikkuessani.Ehkäpä kävelen vain hitaammin:))
Kyllä olen ollut oravanpyörässä ihan kohtuullisen ajan.
Olet hyvin itsekäs kun haluat vain viettää ystäviesi kanssa mukavaa elämää ja otat rahat työnsä tekevien naapureidesi verorahoista. Pysy edes lapsettomana etteivät hekin jää naapureiden elätettäväksi. Jos haluat olla köyhä niin älä tuhlaa toisten rahoja.
Ei yrittäjä nykyään ihan ulkopuolella yhteiskunnan ole. Itse olin yrittäjä, muttä selkä petti. Olin pk yrittäjä ja fyysinen suoritukseni oli kaiken ehto yrityksen menestyksessä. Kyllä minua on ihan hyvin kohdeltu, eli en ole tällä hetkellä palkansaajaa kummemmassa asemassa. Yrittäjällä on vai pitemmät karenssit kaikissa instansseissa. Vuokraan ja ruokaan rahat riittää. Jotakin jouduin omaisuudestani realisoimaan, mutta se on sivuseikka. Ylellisyydet jäi, mutta elän suht normaalia elämää.
Pärjää hyvinkin, kun elämässä on muutakin kuin
raha ja sen kuluttaminen ;)
"Voi olla vaarallista kerätä rahaa, voi olla vaarallista olla keräämättä"
Jos omistaa rintamamiesmökin ja pienen palan maata, niin ei tarvi ku laittaa perunoita maahan ja kylvää vihannesten siemeniä ja odottaa suotuisia säitä ni onhan ainakin syötävää. Tämä nykyihmisten oravanpyörä tympäsee joskus tosi paljon? Koko elämä rahan perässä juoksemista? Täällä syrjäseudulla ei ole edes töitä. Ja jos jotain löytäskin, ni kaikki on nälkäpalkalla tehtävää, ei paljo jaksa kiinnostaa!!!!!!!!!
Kahden asunnon vuokratulot ja osakkeiden osingot auttavat kummasti. Muijan sairaseläke, 679E, on kummasti apuna.
Matkustelua lukuunottamatta kulumme ovat todella vähäiset.
Suurinpiirtein tuolla summalla elämme koko viisihenkinen perhe ja kolme koiraa.
niille, jotka ovat valinneet vapaaeht. köyhyyden (myös muille):mikä elämäntavassasi on parasta, mikä keljuinta? minusta parasta on omaisuudettomuuden ilo ja vapaus, keljuinta se etten saa olla NIIN köyhä kuin haluaisin..
jos ihminen ei vaaranna elämäntavallaan itseään eikä muita, niin miksei hän saa vapaasti olla niin köyhä kuin haluaa ilman että jotkut puuttuvat asiaan..?
Ainoa rikkauden muoto maallinen mammona? Onko rikkaus niin tärkeä asia, että on valmis kuluttamaan elämänsä ensimmäiset 55-vuotta siihen, että käyttää kaiken aikansa työssä, laiminlyö perheensä, lapsensa ja ennenkaikkea itsensä? Onko elämän tarkoitus se, että elää vain sitä varten, että pystyy lomallaan matkustamaan, voi käydä nukkumassa satojen tuhansien eurojen talossa, jota ei päivänvalossa ehdi ulkoapäin katsomaan kuin korkeintaan juhannuksena?
Jos jonkun mielestä on, niin onnea valitsemallesi tielle. Minusta ei ole. Työskentelen paljon mieluummin kotona, vaikka se tarkoittaakin pienempää ja epävarmempaa ansiota. Hoidan paljon mieluummin lapseni itse, koska uskon antavani heille parempaa kuin suuri kuukausipalkka voisi tarjota, annan äidin, rakastavan kodin, jossa on aina syli tarjolla. Annan paljon mieluummin itselleni oikeuden elää jokaisen päivän elämästäni niin, että nautin siitä, enkä siirrä elämääni syrjään, jotta voisin elää leveämmin lomalla ja eläkkeellä. Kaikesta tästä huolimatta pystyn maksamaan unelmieni (ei ehkä korkeakoulututkinnon omaavan unelmien) talon reilusti ennen eläkeikää, pystyn ostamaan kaiken, mitä tarvitsen (en ehkä kaikkea mitä haluaisin) ja tarjoamaan lapsilleni kaiken tarpeellisen.
Elämme virallisen köyhyysrajan alapuolella (emme sosiaalitukien varassa, tosin toimeentulotukinormia vähemmällä rahamäärällä -ilman toimeentulotuen hakemista-) vapaaehtoisesti, koska arvostamme muita asioita kuin kulutushysteriaa. Olemme onnellisia, terveitä ja hoikkia, lopullisesta eliniästä on paha mennä tässä vaiheessa sanomaan. Kerran täältä lähdetään ja uskallan väittää, että itseä "puuttumaan jääneet" vuodet taitavat harmittaa paljon vähemmän kuin ne, jotka omaisuuden kartuttamisen vuoksi ovat jääneet elämättä.
kaiken kaikkiaan ilahduttava määrä kävijöitä eli lukijoita tämän köyhyys-aiheen perässä.. Olipa mukava palata internet-lomalta ja todeta keskusteluvilkkaus.. erittäin hyvä aiheen valinta..
kolikkoa voisi kääntää toisinkin päin ja keskustella
rikkaudesta, varallisuudesta, mitä etuja/ haittoja se tuo ihmisen elämään,,tai miten rikaskin saattaa elää onnellista elämää..vaikkakin monilla on jo vankkoja ehkä negatiivisiä mielikuvia sanan rikas merkityksestä..
Kiitos vielä osallistuneille..!
mielummin työskentelen, mutta kun lapset kasvavat pelkkä lämmin syli ei aina riitäkään ja tunnen syyllisyyttä siitä, etten pysty antamaan lapsilleni sitä mitä heidän kaverinsa saavat.
Rakastava koti ja huolehtiva äiti ovat lapsilleni itsestäänselvyys ja jos todella haluan heitä ilahduttaa, minun on koottava jostain rahaa ja hankittava(=ostettava) heille jotain sellaista, jota vain rahalla saa.
Koska jätin vapaaehtoisesti ansiotyöni enkä ole hakenut työttömyyskorvausta tai muutakaan avustusta, voidaan kai sanoa, että olen vapaaehtoisesti köyhä.
Toisaalta myös työssäkäydessäni palkkani oli niin pieni, ettei sillä saanut juuri muuta kuin rakot käsiinsä.
Elämme nykyään mieheni(hänelle paljon terveyttä) pienellä palkalla.
Eletään kädestä suuhun,eli ei ole velkaa eikä paljon säästöjäkään. Tosin aina pitää olla pieni potti sivussa, pahaa päivää varten.
Elämininen ilman rahaa on kokopäivätyö. Tarvitaan paljon mielikuvitusta ja luovuutta nykimään tyhjästä uudestaan ja uudestaan jokapäiväiset tarpeet.
Vaikeinta on lasten kanssa, koska he tahtovat aina sitä, mitä kavereillakin on. Ja sitä mukaa kun kasvavat myös vaatimukset kallistuvat.