Rasismi näkyy Turussa

Anonyymi-ap

Ulkomaalaistaustaisten kohdistama rasistinen väkivaltarikollisuus turkulaisia kohtaan on loputtava. Myös mediassa sekä julkisessa keskustelusta pitäisi kertoa totuus, eikä salata ulkomaalaistaustaisten yliedustusta rikostilastoissa, erityisesti raiskaus-ja väkivaltarikoksissa ja yleistä yhteiskuntavelvoitteiden ja lakien halveksuntaa.

Rasistinen viha kuuluu useisiin muihin kulttuureihin, joiden huonoja ominaisuuksia on tullut maahanmuuttajien mukana Suomeen.

Suomeen rantautuneissa vieraissa kulttuureissa rodullistaminen on tavanomaista, jonka avulla ihmisiin liitetään valheellisia, esimerkiksi ihonvärin tai oletetun etnisen taustan vuoksi oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Tavanomaista on myös oman kansan keskuudessa asettaa ihmiset eri asemaan. Naiset ja lapset, sekä vääräuskoiset ovat aina alempiarvoisempia ja alistettavissa. Sitä korostetaan myös ympäristölle, jopa pakkopukeutumisella.

Viha muita kansanryhmiä kohtaan on vierasta, omituista ja uutta suomalaisille. Suomalaisille rasismi on ollut tuntematonta, kunnes maahanmuuttajat toivat rasistisen käyttäytymisen ja vihan muita kansanryhmiä kohtaan Suomeen.

23

284

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tämä tarina on tosi: Minulle sanoi eräs Helsingissä asuva japanilainen, että hän inhoaa a*****a ja s*********ia!

    • Anonyymi

      Tuore oikeuden päätös Helsingistä kyllä sanoo selvästi että "Suomalaista" kohtaan ei voi olla rasistinen, koska Suomalaisuus ei ole etnisyys

      • Anonyymi

        Kivoja harhoja sulla.


    • Anonyymi

      Turkulaiset itse ruokkii rasismia äänestämällä vuoden turkulaiseksi jotain pakolaisia. Siellä olisi ollut hyviä ehdokkaita ja oikeita turkulaisia. Varmasti myös Heidekenillä syntyneitä. Ei mitään turhia somejulkkiksia tai nuukerin kellejä...

      • Anonyymi

        Kuka sitä äänesti, todellisuudessa ei kukaan. Se on valemedian oma juttu.


    • Anonyymi

      Helsingin lastensuojelun asiakkaista noin 26 % on vieraskielisiä. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa.

      Tälle kohderyhmälle räätälöidyn uudenlaisen toimintamallin, Nuorten monialaisen perhetyön, projektipäällikkönä työskentelevä Minna Larvio pitää maahanmuuttajataustaisille suunnattua palvelua tärkeänä erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

      – Helsingissä on vahva tahtotila vähentää nuorten kodin ulkopuolisia sijoituksia ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohdalla meidän on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, onko kodin ulkopuolista sijoitusta ehkäisevät palvelut yhdenvertaisesti myös heidän saatavilla. Saavatko oireilevat nuoret ja heidän perheensä oikeanlaista tukea ja apua, ja onko avun saamiselle esteitä tai hidasteita, joita meidän tulisi onnistua purkamaan, Larvio kertoo.



      Nuoren oireilu vain jäävuorenhuippu
      Nuorten monialaisen perhetyön työntekijöitä.
      Emna Bouzaiane (vas.), Georgia Tsatsaroni ja Sunita Keshteh työskentelevät yhdessä monialaisessa tiimissä.
      Nuori saattaa oireilla esimerkiksi väkivaltaisella käytöksellä, päihdekokeiluilla, tekemällä rikoksia tai jäämällä pois koulusta.

      – Julkisessa keskustelussa keskitytään usein juuri tähän ulospäin näkyvään oireiluun ja pyrkimyksiin korjata nuoren käytöstä erilaisin toimenpitein. Nuorten monialaisen perhetyön toimintamallissa käännämme katseen pinnan alle. Niihin asioihin, jotka vaikuttavat nuoren oireiluun, kertoo Nuorten monialaisessa perhetyössä ohjaajana työskentelevä Georgia Tsatsaroni.

      Kun tilannetta tutkitaan tarkemmin, havaitaan, että nuoren ongelmakäyttäytymisen taustalla vaikuttaa useita vanhempien ja perheen haasteita ja kokemuksia.

      – Perheen traumaattiset elämänkokemukset, asumisen haasteet, köyhyys ja koettu rasismi vaikuttavat kaikki nuoren hyvinvointiin, Tsatsaroni kuvaa.

      Larvio muistuttaa, että rasismi ei ole mikään marginaalinen ilmiö maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden elämässä.

      – Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten syrjintä- ja rasismikokemukset alkavat jo päiväkotiarjessa. Kouluterveyskyselyssä on havaittu, että useampi kuin joka neljäs ulkomaalaistaustainen yläkouluikäinen on tullut kiusatuksi ihonvärinsä, kielensä tai taustansa vuoksi. [1]



      Vanhemmuutta kuormittavat monet arkielämän haasteet
      Arol Majok.
      "Asiat, jotka voivat olla osallisuutta edistäviä tekijöitä kantaväestölle, saattavat olla maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle suurimmat osallisuutta estävät tekijät", toteaa Arol Majok.
      Tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaiset perheet asuvat ahtaammin kuin kantaväestö, ovat usein matalammin koulutettuja ja työllistyminen on vaikeampaa. [2] Nuorten monialaisessa perhetyössä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajina työskentelevät Arol Majok, Emna Bouzaiane ja Sunita Keshteh kertovat, että taloudelliset vaikeudet, sosioekonominen huono-osaisuus ja asumiseen liittyvät haasteet ovat läsnä monien asiakasperheiden elämässä.

      – Palvelujärjestelmässä navigoiminen on monelle maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle haastavaa, mikä johtaa palveluiden alikäyttöön. Ei tiedetä, ymmärretä tai osata hakea apua omiin haasteisiin. Viranomaisille perheen haasteet tulevat ilmi vasta niiden pahennuttua, Majok kuvaa.

      Viranomaiset odottavat vanhemmilta omatoimisuutta ja velvoitteiden täyttämistä, mutta eivät varmista, ovatko vanhemmat ymmärtäneet, mitä heidän pitäisi tehdä tai osaavatko he edes tehdä sitä.

      – Luku- ja kirjoitustaidottomana tai heikosti suomen kieltä puhuvana voi olla haastavaa hoitaa näitä velvoitteita, Bouzaiane muistuttaa.

      • Anonyymi

        Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan työpäivästä iso osa voi kulua esimerkiksi Maisan tai työmarkkinatorin sähköisen asioinnin opettamisessa, jotta heikosti kieltä puhuva vanhempi voisi jatkossa toimia itsenäisesti viranomais- ja työnhakuasioissa.

        – Asiat, jotka voivat olla osallisuutta ja osallistumista edistäviä ja helpottavia tekijöitä kantaväestölle, kuten Maisa-asiointi, verkkopankin tai Wilman käyttö, saattavat olla maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle suurimmat osallisuutta heikentävät ja estävät tekijät, Majok huomauttaa.

        Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajat ajattelevat, että viranomaisen tärkein ominaisuus edellä mainituissa tilanteissa on joustavuus.

        – Työntekijöiden pitää pystyä toimistolla annettavan ohjauksen ja neuvonnan lisäksi jalkautumaan palveluihin ja kulkemaan asiakkaan rinnalla, Keshteh kertoo.

        Vanhempien pitää saada tukea omien asioiden hoitamisessa, jotta vastuu ei siirry lapsille.

        Lapset kotoutuvat usein vanhempia nopeammin ja omaksuvat yhteiskunnan normit ja käytänteet. Perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen voi johtaa siihen, että vanhemmat nojaavat lasten apuun ja hyödyntävät heitä esimerkiksi tulkkina viranomaisten kanssa asioidessaan.

        – Tällaista tilannetta meidän viranomaisten pitää pyrkiä välttämään. Vanhempien pitää saada tukea omien asioiden hoitamisessa, jotta vastuu ei siirry lapsille, sosiaaliohjaaja Emna Bouzaiane muistuttaa.



        Nuorten monialainen perhetyö
        Moniammatillisen tuen tiimi.
        Kuvassa vasemmalta Emna Bouzaiane, Georgia Tsatsaroni, Sunita Keshteh, Arol Majok, Ubax Tohow ja Minna Larvio.
        Nuorten monialaisen perhetyön tavoitteena on tukea koko perheen toimintakykyä ja saavuttaa tätä kautta positiivisia muutoksia myös nuoren hyvinvoinnissa. Tiimissä työskentelee 12 ammattilaista: lastensuojelun perhetyön ohjaajia, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajia ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajia.

        Jokainen asiakasperhe saa tuekseen monialaisen vastuutiimin ja työskentely räätälöidään perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työtä tehdään nuoren ja vanhemman kanssa erikseen ja myös koko perheen yhteisissä tapaamisissa.

        – Työmme on liikkuvaa ja tapahtuu perheiden arkiympäristöissä. Meille on tärkeää kuulla ja kunnioittaa asiakkaiden toiveita - tapaamisia voidaan pitää esimerkiksi koulussa, kotona tai kahviloissa, kertoo sairaanhoitaja Ubax Tohow.

        Suurin osa maahanmuuttajataustaisten perheiden haasteista on ihan samanlaisia kuin minkä muun tahansa perheen haasteet .

        Asiakastyö uudessa toimintamallissa alkoi tammikuussa 2024 ja tammikuun 2025 loppuun mennessä on työskennelty 65 nuoren ja heidän perheidensä kanssa. Asiakastyössä on noussut esiin monenlaisia teemoja, kuten haasteita taloudessa ja asumisessa, rasismikokemukset, sirpaleisen palvelujärjestelmän hahmottamisen ongelmat sekä erilaiset kasvatuskulttuurit.

        – Suurin osa maahanmuuttajataustaisten perheiden haasteista on kuitenkin ihan samanlaisia kuin minkä muun tahansa perheen haasteet kulttuuritaustasta riippumatta. Esimerkiksi koulunkäyntiongelmat, ristiriidat vanhempien ja nuorten välillä sekä vanhempien uupuminen ovat hyvin yleisiä asioita kaikissa lapsiperheissä, ohjaaja Tsatsaroni muistuttaa.

        Työntekijät ovat kokeneet, että tiimin vahvuutena on monialaisuus. Kun saman tiimin sisällä on kolmen ammattiryhmän osaamista, perheen saama tuki on kokonaisvaltaista. Työskentelyn onnistumisen kannalta keskeistä on palvelun oikea-aikaisuus, tulkkivälitteisen työskentelyn taidot sekä luottamuksen rakentuminen asiakkaiden ja työntekijöiden välille.

        – Tulkkivälitteinen työskentely vie enemmän aikaa ja tuo työskentelyyn omanlaisensa rakenteen. Asiakkailta olemme kuulleet, että tulkkausten välillä on tasoeroja, Keshteh kertoo.

        – Maahanmuuttajaperheissä voi olla ennakkoluuloja lastensuojelua ja viranomaisia kohtaan johtuen esimerkiksi aikaisemmista kokemuksista kotimaassa tai Suomessa. Pyrimme rakentamaan luottamusta purkamalla virheellisiä käsityksiä ja varmistamalla, että asiakas ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa, sosiaaliohjaaja Bouzaiane kuvaa.

        Asiakasperheiltä saadun palautteen perusteella perheet ovat kokeneet Nuorten monialaisessa perhetyössä tärkeäksi sen, että työntekijä tulee perheen luokse ja että keskustelun on voinut käydä omalla äidinkielellä. Työntekijät ovat saaneet lisäksi kehuja hyvästä asenteestaan.

        Nuorten monialaisen perhetyön keskeisenä arvona ja lähtökohtana on antirasismi.

        – Tiedämme, että emme elä syrjintävapaassa yhteiskunnassa ja pyrimme tiiminä jatkuvasti arvioimaan sitä, onko omassa tai ympäröivän järjestelmän toiminnassa rasistisia toimintatapoja tai rakenteita. Nostamme näitä asioita esiin ja panostamme siihen, että jokainen asiakas tulee kohdatuksi omana itsenään ilman pelkoa siitä, että hänen taustansa tai ulkonäkönsä vaikuttaa hänen saamaansa kohteluun, Larvio tähdentää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan työpäivästä iso osa voi kulua esimerkiksi Maisan tai työmarkkinatorin sähköisen asioinnin opettamisessa, jotta heikosti kieltä puhuva vanhempi voisi jatkossa toimia itsenäisesti viranomais- ja työnhakuasioissa.

        – Asiat, jotka voivat olla osallisuutta ja osallistumista edistäviä ja helpottavia tekijöitä kantaväestölle, kuten Maisa-asiointi, verkkopankin tai Wilman käyttö, saattavat olla maahanmuuttajataustaiselle vanhemmalle suurimmat osallisuutta heikentävät ja estävät tekijät, Majok huomauttaa.

        Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajat ajattelevat, että viranomaisen tärkein ominaisuus edellä mainituissa tilanteissa on joustavuus.

        – Työntekijöiden pitää pystyä toimistolla annettavan ohjauksen ja neuvonnan lisäksi jalkautumaan palveluihin ja kulkemaan asiakkaan rinnalla, Keshteh kertoo.

        Vanhempien pitää saada tukea omien asioiden hoitamisessa, jotta vastuu ei siirry lapsille.

        Lapset kotoutuvat usein vanhempia nopeammin ja omaksuvat yhteiskunnan normit ja käytänteet. Perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen voi johtaa siihen, että vanhemmat nojaavat lasten apuun ja hyödyntävät heitä esimerkiksi tulkkina viranomaisten kanssa asioidessaan.

        – Tällaista tilannetta meidän viranomaisten pitää pyrkiä välttämään. Vanhempien pitää saada tukea omien asioiden hoitamisessa, jotta vastuu ei siirry lapsille, sosiaaliohjaaja Emna Bouzaiane muistuttaa.



        Nuorten monialainen perhetyö
        Moniammatillisen tuen tiimi.
        Kuvassa vasemmalta Emna Bouzaiane, Georgia Tsatsaroni, Sunita Keshteh, Arol Majok, Ubax Tohow ja Minna Larvio.
        Nuorten monialaisen perhetyön tavoitteena on tukea koko perheen toimintakykyä ja saavuttaa tätä kautta positiivisia muutoksia myös nuoren hyvinvoinnissa. Tiimissä työskentelee 12 ammattilaista: lastensuojelun perhetyön ohjaajia, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajia ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajia.

        Jokainen asiakasperhe saa tuekseen monialaisen vastuutiimin ja työskentely räätälöidään perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työtä tehdään nuoren ja vanhemman kanssa erikseen ja myös koko perheen yhteisissä tapaamisissa.

        – Työmme on liikkuvaa ja tapahtuu perheiden arkiympäristöissä. Meille on tärkeää kuulla ja kunnioittaa asiakkaiden toiveita - tapaamisia voidaan pitää esimerkiksi koulussa, kotona tai kahviloissa, kertoo sairaanhoitaja Ubax Tohow.

        Suurin osa maahanmuuttajataustaisten perheiden haasteista on ihan samanlaisia kuin minkä muun tahansa perheen haasteet .

        Asiakastyö uudessa toimintamallissa alkoi tammikuussa 2024 ja tammikuun 2025 loppuun mennessä on työskennelty 65 nuoren ja heidän perheidensä kanssa. Asiakastyössä on noussut esiin monenlaisia teemoja, kuten haasteita taloudessa ja asumisessa, rasismikokemukset, sirpaleisen palvelujärjestelmän hahmottamisen ongelmat sekä erilaiset kasvatuskulttuurit.

        – Suurin osa maahanmuuttajataustaisten perheiden haasteista on kuitenkin ihan samanlaisia kuin minkä muun tahansa perheen haasteet kulttuuritaustasta riippumatta. Esimerkiksi koulunkäyntiongelmat, ristiriidat vanhempien ja nuorten välillä sekä vanhempien uupuminen ovat hyvin yleisiä asioita kaikissa lapsiperheissä, ohjaaja Tsatsaroni muistuttaa.

        Työntekijät ovat kokeneet, että tiimin vahvuutena on monialaisuus. Kun saman tiimin sisällä on kolmen ammattiryhmän osaamista, perheen saama tuki on kokonaisvaltaista. Työskentelyn onnistumisen kannalta keskeistä on palvelun oikea-aikaisuus, tulkkivälitteisen työskentelyn taidot sekä luottamuksen rakentuminen asiakkaiden ja työntekijöiden välille.

        – Tulkkivälitteinen työskentely vie enemmän aikaa ja tuo työskentelyyn omanlaisensa rakenteen. Asiakkailta olemme kuulleet, että tulkkausten välillä on tasoeroja, Keshteh kertoo.

        – Maahanmuuttajaperheissä voi olla ennakkoluuloja lastensuojelua ja viranomaisia kohtaan johtuen esimerkiksi aikaisemmista kokemuksista kotimaassa tai Suomessa. Pyrimme rakentamaan luottamusta purkamalla virheellisiä käsityksiä ja varmistamalla, että asiakas ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa, sosiaaliohjaaja Bouzaiane kuvaa.

        Asiakasperheiltä saadun palautteen perusteella perheet ovat kokeneet Nuorten monialaisessa perhetyössä tärkeäksi sen, että työntekijä tulee perheen luokse ja että keskustelun on voinut käydä omalla äidinkielellä. Työntekijät ovat saaneet lisäksi kehuja hyvästä asenteestaan.

        Nuorten monialaisen perhetyön keskeisenä arvona ja lähtökohtana on antirasismi.

        – Tiedämme, että emme elä syrjintävapaassa yhteiskunnassa ja pyrimme tiiminä jatkuvasti arvioimaan sitä, onko omassa tai ympäröivän järjestelmän toiminnassa rasistisia toimintatapoja tai rakenteita. Nostamme näitä asioita esiin ja panostamme siihen, että jokainen asiakas tulee kohdatuksi omana itsenään ilman pelkoa siitä, että hänen taustansa tai ulkonäkönsä vaikuttaa hänen saamaansa kohteluun, Larvio tähdentää.

        Siksi SDP.


    • Anonyymi

      Onko Turku Suomen rasistisin kaupunki ? Junttirasistien pääkaupunki.

      • Anonyymi

        On.


    • Anonyymi

      Kahtia jakautunut maa. Rasistisuus on lisääntynyt, rasistisuuteen puuttuminen on lisääntynyt.

      • Anonyymi

        Mamut ovat rasisteja ja suomalaiset rasismin kohteena.


    • Anonyymi

      Maailman mittakaavassa suomalaisuus on kärpäsen paska kartalla. Innovatiivisuudessa Intiakin on paljon edistyneempi.

      • Anonyymi

        Kyllä, ovat niin innovatiivisia ettei monessa kaupungissa pysty edes hengittämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, ovat niin innovatiivisia ettei monessa kaupungissa pysty edes hengittämään.

        Suomalaiset on niin innovatiivisia, että kaupungeissa ei voi henkisen pahoinvoinnin takia hengittää


      • Anonyymi

        Ota taas muutama keskari.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset on niin innovatiivisia, että kaupungeissa ei voi henkisen pahoinvoinnin takia hengittää

        Hulluja ahdistaa kaikki.


    • Anonyymi

      Natsille nappi ohtaan

      • Anonyymi

        Miksi haluat tappaa demarit?


    • Anonyymi

      134ps

    • Anonyymi

      Oomi889

    • Anonyymi

      Afrikan tahdet tuikkii

    • Anonyymi
      UUSI

      Aamen

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin sinussa haluan koskea

      Tilanne, että pääsisin tutustumaan eri kohtiin sinussa, mitä haluaisin kokeilla. Käsiin haluaisin tutustua, hieroa niitä
      Ikävä
      39
      2155
    2. Sairaammaksi menee: Musk alkaa sensuroida Zelenskyin viestintää X:ssä

      IL: Musk puuttuu Zelenskyin viestintään – X:ään tulossa muutoksia "Elon Musk sanoo korjaavansa X:n, jotta käyttäjät voi
      Maailman menoa
      202
      1774
    3. Kerro nyt jotain

      Itsestäsi minkä haluaisit kaivattusi tietävän?
      Ikävä
      98
      1455
    4. Toisen ihmisen sydämellä

      leikkiminen on äärettömän moraalitonta. Antaa turhiaa toiveita ja sitten olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuinka vo
      Ikävä
      142
      1245
    5. On tämä meidän ikäero jo turhan suuri

      Kannattaisi tutustua samanikäisiin.
      Ikävä
      115
      1167
    6. PAM:in mainos, älä mene tänään ruokakauppaan

      kannatan kovasti kaupan työntekijöille lisää liksa. MUTTA lakossa on huonoa, nyt kauppiaat näkevät kuinka vähällä henki
      Ammattiliitot
      135
      1072
    7. Oho! Toivo Sukari paljastaa erikoisista iltatoimista Nadja-vaimon kanssa: "Hän aina putsaa mun..."

      Oho! Onpa iltatoimet tällä pariskunnalla. Toivo Sukari ja Nadja Sukari menivät naimisiin v. 2019. Lue lisää: https://
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1038
    8. Millaisena luonteena

      Pidät kaivattuasi??
      Ikävä
      74
      970
    9. Olen otettu, mutta turhaan kulta testailet

      Sinua minä vaan ❤️
      Ikävä
      70
      930
    10. Mukavaa keskipäivää

      Hyvää huomentakin 😊💛❤🔆2️⃣0️⃣2️⃣5️⃣
      Ikävä
      250
      886
    Aihe