Aine on SYÖPÄÄ aiheuttava.
https://blogs.helsinki.fi/hnfb124-2017/2023/04/04/1217/
"Akryyliamidin riskit ja lähteet suomalaisessa ruokavaliossa
Mitä on akryyliamidi?
Suomalaisia on kehotettu välttämään liiallista ruskistuneiden elintarvikkeiden käyttöä, mutta monelle syy suositukselle on edelleen pieni mysteeri. Eräs syyllisistä suosituksen takana on akryyliamidi: vesiliukoinen yhdiste, jota muodostuu hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita kuumennettaessa yli 120˚ C. ”Maillardin reaktioksi” kutsutun kemiallisen reaktion aikana elintarvikkeisiin saadaan rapsakkuutta, kultaista väriä ja aromeja, jotka parantavat huomattavasti elintarvikkeen maittavuutta. Valitettavasti samaisessa reaktiossa muodostuu usein myös akryyliamidia, mutta miksi sitä kannattaisikaan välttää?
Akryyliamidin on osoitettu eläinkokeilla olevan syöpävaarallinen, eli karsinogeeninen aine. Eläinkokeissa käytetyt akryyliamidin määrät ovat kuitenkin melko suuria verrattuna siihen mitä, ihmiset todellisuudessa ruokavaliosta saavat. EFSA (European Food Safety Authority) onkin arvioinut akryyliamidin olevan ”mahdollisesti syöpäriskiä lisäävä” yhdiste. Ravinnosta saadun akryyliamidin ja ihmisten sairastumisen välillä ei ole kuitenkaan löydetty selvää yhteyttä. Suurin osa ihmisistä saa ruokavaliosta maltillisen määrän akryyliamidia, eikä syytä huoleen ole. Pienillä lapsilla, joiden ruokavalio sisältää paljon akryyliamidin lähteitä, voi kuitenkin olla kohonnut riski haittavaikutuksille ja saantia olisi syytä rajoittaa.
Miten akryyliamidi muodostuu
Akryyliamidia syntyy aminohapon, ensisijaisesti asparagiinihapon, ja pelkistävän sokerin, kuten glukoosin tai fruktoosin, läsnä ollessa yli 120˚ C lämpötilassa. Myös aiemmin mainittu Maillardin reaktio tapahtuu aminohappojen ja pelkistävien sokereiden reagoidessa suhteellisen korkeassa lämpötilassa. Näin saadaankin johdettua yhteys paahtuneiden elintarvikkeiden ja akryyliamidien välillä, sillä hyvin usein elintarvikkeita kypsentäessä molempien tapahtumien ehdot täyttyvät.
Elintarvikkeiden akryyliamidi pitoisuuksia:
Elintarvike keskimääräinen akryyliamidipitoisuus (μg/kg)
Näkkileipä 674
Sipsit 539
Popcorn 300
Uppopaistetut/uunipaistetut perunat 286
Kinkkukiusaus 150
Paahdettu leipä 111
Ruisleipä 51
Kahvi, vaalea paahto 15
Kahvi, tumma paahto 5
EU komission asetus akryyliamidista
Euroopan komissio on antanut asetuksen, jossa elintarvikkeiden valmistajia velvoitetaan vähentämään valmistamiensa tuotteiden akryyliamidipitoisuuksia. Kuitenkaan lainsäädännöllisiä enimmäismääriä ei ole elintarvikkeille asetettu. Akryyliamidille ei ole myöskään annettu TDI (tolerable daily intake) arvoa.
Mistä akryyliamidia saadaan?
Suomalaisessa ruokavaliossa akryyliamidin suurimpia lähteitä ovat niiden suurien käyttömäärien vuoksi kahvi, laatikkoruoat, ruisleipä, keksit, perunalastut ja muut paistetut perunaruoat.
Suomalaisten yksi yleisimmistä akryyliamidin saantilähteistä on kahvi. Vaikka kahvi ei sisällä akryyliamidia kovin suuria määriä verrattuna esimerkiksi sipseihin, kulutetaan kahvia päivittäin niin suuria määriä, että se on merkittävä lähde. Vaaleapaahtoinen kahvi on ollut pitkään suomalaisten kuluttajien suosiossa. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että tummapaahtoinen kahvi sisältää vaaleapaahtoista vähemmän akryyliamidia. Vaikka akryyliamidi syntyy juuri korkeissa lämpötiloissa paahdon aikana, alkaa se kuitenkin pidempään paahdettaessa myös hajota. Näin ollen kahvilaadun vaihtaminen tummapaahtoisempaan voisi olla helppo tapa vähentää akryyliamidin saantia päivittäisessä ruokavaliossa.
Toinen ruoka-aine, jota nautitaan säännöllisesti ja toimii näin akryyliamidin lähteenä, on leipä. Leipää paistettaessa syntyy etenkin leivän kuoreen akryyliamidia. Täysjyväruisjauhoissa on vaaleisiin vehnäjauhoihin verrattuna huomattavasti enemmän sekä asparagiinia, että sokeria. Ruisleivässä onkin erinomaiset raaka-aineet akryyliamidin syntymiselle. Vaikka täysjyväruisleipä altistaa akryyliamidille, on siinä silti niin paljon muita terveellisiä ainesosia (kuitu, folaatti, proteiini), ettei sen kulutusta kannata lopettaa. Ruisleipää kotona leivottaessa voi paistolämpötilaa alentaa ja näin saada matalamman akryyliamidin muodostumisen aikaan. Myös ruisleivän tai leivän paahtoa ylipäätään kannattaa välttää, mikäli haluaa pienentää akryyliamidin saantia.
Johtopäätökset
Akryyliamidi on todistetusti haitallinen yhdiste, mutta niissä määrissä, kun sitä tavallisesta ruokavaliosta saadaan sen ei ole todettu olevan vaaraksi terveydelle. Kuitenkin, jos tietää syövänsä paljon ruokia, joista akryyliamidia saadaan, tulisi sen saantiin kiinnittää huomiota. Esimerkiksi täysjyväleipää ei ole syytä vältellä akryyliamidin liikasaannin pelossa."
https://blogs.helsinki.fi/hnfb124-2017/2023/04/04/1217/
"Akryyliamidin riskit ja lähteet suomalaisessa ruokavaliossa
Mitä on akryyliamidi?
Suomalaisia on kehotettu välttämään liiallista ruskistuneiden elintarvikkeiden käyttöä, mutta monelle syy suositukselle on edelleen pieni mysteeri. Eräs syyllisistä suosituksen takana on akryyliamidi: vesiliukoinen yhdiste, jota muodostuu hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita kuumennettaessa yli 120˚ C. ”Maillardin reaktioksi” kutsutun kemiallisen reaktion aikana elintarvikkeisiin saadaan rapsakkuutta, kultaista väriä ja aromeja, jotka parantavat huomattavasti elintarvikkeen maittavuutta. Valitettavasti samaisessa reaktiossa muodostuu usein myös akryyliamidia, mutta miksi sitä kannattaisikaan välttää?
Akryyliamidin on osoitettu eläinkokeilla olevan syöpävaarallinen, eli karsinogeeninen aine. Eläinkokeissa käytetyt akryyliamidin määrät ovat kuitenkin melko suuria verrattuna siihen mitä, ihmiset todellisuudessa ruokavaliosta saavat. EFSA (European Food Safety Authority) onkin arvioinut akryyliamidin olevan ”mahdollisesti syöpäriskiä lisäävä” yhdiste. Ravinnosta saadun akryyliamidin ja ihmisten sairastumisen välillä ei ole kuitenkaan löydetty selvää yhteyttä. Suurin osa ihmisistä saa ruokavaliosta maltillisen määrän akryyliamidia, eikä syytä huoleen ole. Pienillä lapsilla, joiden ruokavalio sisältää paljon akryyliamidin lähteitä, voi kuitenkin olla kohonnut riski haittavaikutuksille ja saantia olisi syytä rajoittaa.
Miten akryyliamidi muodostuu
Akryyliamidia syntyy aminohapon, ensisijaisesti asparagiinihapon, ja pelkistävän sokerin, kuten glukoosin tai fruktoosin, läsnä ollessa yli 120˚ C lämpötilassa. Myös aiemmin mainittu Maillardin reaktio tapahtuu aminohappojen ja pelkistävien sokereiden reagoidessa suhteellisen korkeassa lämpötilassa. Näin saadaankin johdettua yhteys paahtuneiden elintarvikkeiden ja akryyliamidien välillä, sillä hyvin usein elintarvikkeita kypsentäessä molempien tapahtumien ehdot täyttyvät.
Elintarvikkeiden akryyliamidi pitoisuuksia:
Elintarvike keskimääräinen akryyliamidipitoisuus (μg/kg)
Näkkileipä 674
Sipsit 539
Popcorn 300
Uppopaistetut/uunipaistetut perunat 286
Kinkkukiusaus 150
Paahdettu leipä 111
Ruisleipä 51
Kahvi, vaalea paahto 15
Kahvi, tumma paahto 5
EU komission asetus akryyliamidista
Euroopan komissio on antanut asetuksen, jossa elintarvikkeiden valmistajia velvoitetaan vähentämään valmistamiensa tuotteiden akryyliamidipitoisuuksia. Kuitenkaan lainsäädännöllisiä enimmäismääriä ei ole elintarvikkeille asetettu. Akryyliamidille ei ole myöskään annettu TDI (tolerable daily intake) arvoa.
Mistä akryyliamidia saadaan?
Suomalaisessa ruokavaliossa akryyliamidin suurimpia lähteitä ovat niiden suurien käyttömäärien vuoksi kahvi, laatikkoruoat, ruisleipä, keksit, perunalastut ja muut paistetut perunaruoat.
Suomalaisten yksi yleisimmistä akryyliamidin saantilähteistä on kahvi. Vaikka kahvi ei sisällä akryyliamidia kovin suuria määriä verrattuna esimerkiksi sipseihin, kulutetaan kahvia päivittäin niin suuria määriä, että se on merkittävä lähde. Vaaleapaahtoinen kahvi on ollut pitkään suomalaisten kuluttajien suosiossa. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että tummapaahtoinen kahvi sisältää vaaleapaahtoista vähemmän akryyliamidia. Vaikka akryyliamidi syntyy juuri korkeissa lämpötiloissa paahdon aikana, alkaa se kuitenkin pidempään paahdettaessa myös hajota. Näin ollen kahvilaadun vaihtaminen tummapaahtoisempaan voisi olla helppo tapa vähentää akryyliamidin saantia päivittäisessä ruokavaliossa.
Toinen ruoka-aine, jota nautitaan säännöllisesti ja toimii näin akryyliamidin lähteenä, on leipä. Leipää paistettaessa syntyy etenkin leivän kuoreen akryyliamidia. Täysjyväruisjauhoissa on vaaleisiin vehnäjauhoihin verrattuna huomattavasti enemmän sekä asparagiinia, että sokeria. Ruisleivässä onkin erinomaiset raaka-aineet akryyliamidin syntymiselle. Vaikka täysjyväruisleipä altistaa akryyliamidille, on siinä silti niin paljon muita terveellisiä ainesosia (kuitu, folaatti, proteiini), ettei sen kulutusta kannata lopettaa. Ruisleipää kotona leivottaessa voi paistolämpötilaa alentaa ja näin saada matalamman akryyliamidin muodostumisen aikaan. Myös ruisleivän tai leivän paahtoa ylipäätään kannattaa välttää, mikäli haluaa pienentää akryyliamidin saantia.
Johtopäätökset
Akryyliamidi on todistetusti haitallinen yhdiste, mutta niissä määrissä, kun sitä tavallisesta ruokavaliosta saadaan sen ei ole todettu olevan vaaraksi terveydelle. Kuitenkin, jos tietää syövänsä paljon ruokia, joista akryyliamidia saadaan, tulisi sen saantiin kiinnittää huomiota. Esimerkiksi täysjyväleipää ei ole syytä vältellä akryyliamidin liikasaannin pelossa."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näkkileivässä ja sipseissä näköjään törkeän korkeita lukemia.
Akryylimaali on ihan kunnollista.
Vaaleapahtoisen juomisessa käytännössä juuri tummaan tuon puoleen merkitystä kun oostaa paahtoasteeltaan 2-3.:sta 1-5-asteikolla. Kopromissi.
Olipas suppea listaus kuinka paljonko missäkin paahdetussa voi olla karsinogeenejä, esim. keksit, paahdetut pähkinät, suolatikut, sipsit, olut, tee, pihvi, jauhelihapihvi, roskaruoka: hampurilainen, hampurilaisateria, ranskikset, pizza, fried chicken jne...
kananmunat ja pekoni, savustetut tuotteet jne...
Kyllä leipä on parempaa kun se on sopivassa lämmössä sopivan aikaa uunissa eikä sitä polta. Osahan kaupanleivistä on sisältä jopa raakojakin.
Terve järki tuossakin asiassa kannattaa siis muistaa.
Höpö höpö höpö höpö höpö höpö höpö höpö
Jaahas, taas tätä syöpähysteriaa. Kohta varmaan EU ulostaa jonkun uuden elintarvikekiellon.
Hyvä aloitus, asiaa :)
Paljonkos se EU:n moneksi vuodeksi kohun ja vastustuksen takia sivuun laittama ja nyt taustakohinan turvin vasta hiljan kaikessa mediahiljaisuudessa hyväksymä sirkkajauhe paahdetuista sirkoista sisältää...?
Sitä kun nyt alkavat tunkemaan laillistetusti vähän sinne ja tänne ja joka elintarvikkeeseen.
Katotaan ny kuinka pitkälle kahvin voimalla pötkitään, en ole koskaan kuullut, että superterveellinen elämä estäisi kuoleman niin tuskin estää, jopa koronarokotettuja kuolee.
Itse olen juonut kahvia jo yli 50 vuotta joka päivä eikä ole mitään sairauksia ollut. Yhden salaisuuden haluan jakaa, C-vitamiini, sitä olen syönyt purkista 12-13 vuotiaasta, ikinä en ole ollut kipeä tuon jälkeen. Muut köhii, sairastaa flunssaa ja ties mitä, mulla on terveys kaikkina 365 päivänä vuodessa.