Mihin vene loppuu ja mistä laiva alkaa?

Millaisista pituuksista tai painoista puhutaan?
56830
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 56

Vanhimmat

Minulla on 38 jalkainen. Itse kutsun sitä veneeksi, mutta sukulaiset yms. tuttavat kutsuvat lainaksi. Oma silmä on tietysti tottunut jo veneen kokoon.

Äänestä
  • Kuittailevat sillä, että olet hankkinut veneesi velkarahalla.

    Äänestä

Miksi sukellusvene on vene, vaikka olisi suuri?

Äänestä

Se on laiva jos sen päälliköltä vaaditaan tutkinto, eli aluksen pituus yli 24 metriä.

Äänestä
  • Laiva se on vasta sitten kun päälliköltä vaaditaan merikapteenin tutkinto. Laivuritutkinnoilla ajettavat ammattiliikenteen alukset eivät siis ole laivoja.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Laiva se on vasta sitten kun päälliköltä vaaditaan merikapteenin tutkinto. Laivuritutkinnoilla ajettavat ammattiliikenteen alukset eivät siis ole laivoja.

    Pitää olla myös pätevyys, tutkinto ei riitä. Vaaditaan tietty määrä työskentelyä tietynlaisissa laivoissa yliperämiehenä, vasta sitten voi tutkinnon suorittanut saada myös pätevyyskirjan.

    Äänestä

Vastaus on Buster.

Äänestä
  • Keaton vai ?

    Äänestä

Vene loppuu e:hen ja laiva alkaa l:stä?

Äänestä

Opettajan antoi tällaisen määritelmän millä veneen eroittaa laivasta.

Laiva kallistuu aina käänöksessä vastakkaiseen suuntaan ja vene kallistuu käännettävään suuntaan.

Eli, oikealle käännettäessä ven kallistuu styrpuuriin ja laiva parpuuriin.

Tällainen näkemysys täältä.

Äänestä
  • Tuo pitääkin muistaa kun taas pääsee purjehtimaan. Sama juttu meloessa.

    Äänestä

  • Tuon määritelmän mukaan purjeveneitä ei juurikaan ole, vaan lähes kaikki olisivat purjelaivoja. Optimistijollalaiva mukaan lukien 😂

    Äänestä

  • Peräprutkuveneellä kallistuminen voikin mennä noin mutta kaikilla joilla on muihin mittoihinsa nähden kohtuullisen suuri uppouma ja joiden uppouman painopiste on alhaalla, kallistumista pyrkii tapahtumaan juurikin ulkokaarteen suuntaan. Tuon määritelmän mukaan esim. 12- 20 metriset kalastusalukset olisivat laivoja..!
    Yksi ja parempi kriteeri on se, minkä pätevyyden omaava päällikkö aluksessa vaaditaan, veneillä ei vaatimuksia pätevyydestä ainakaan toistaiseksi ole asetettu, ikäraja taitaa olla.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Peräprutkuveneellä kallistuminen voikin mennä noin mutta kaikilla joilla on muihin mittoihinsa nähden kohtuullisen suuri uppouma ja joiden uppouman painopiste on alhaalla, kallistumista pyrkii tapahtumaan juurikin ulkokaarteen suuntaan. Tuon määritelmän mukaan esim. 12- 20 metriset kalastusalukset olisivat laivoja..!
    Yksi ja parempi kriteeri on se, minkä pätevyyden omaava päällikkö aluksessa vaaditaan, veneillä ei vaatimuksia pätevyydestä ainakaan toistaiseksi ole asetettu, ikäraja taitaa olla.

    Asia on juuri päinvastoin. Kun painopiste on korkemmalla kuin vesivirtauksen aikaansaama keskihakuvoima alus kallistuu ulkokaarteeseen kuten matkustajalaivat (Viking-, Silja ym).

    Pienissä perämoottoriveneissä potkuri työntää alhaalta ulkokaarteeseen, ja runko vesirajassa tuottaa ylempänä keskihakuvoiman. Tuo voimapari kallistaa sisäkaarteeseen, vaikka painopiste on molempia ylempänä.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Peräprutkuveneellä kallistuminen voikin mennä noin mutta kaikilla joilla on muihin mittoihinsa nähden kohtuullisen suuri uppouma ja joiden uppouman painopiste on alhaalla, kallistumista pyrkii tapahtumaan juurikin ulkokaarteen suuntaan. Tuon määritelmän mukaan esim. 12- 20 metriset kalastusalukset olisivat laivoja..!
    Yksi ja parempi kriteeri on se, minkä pätevyyden omaava päällikkö aluksessa vaaditaan, veneillä ei vaatimuksia pätevyydestä ainakaan toistaiseksi ole asetettu, ikäraja taitaa olla.

    Kansainvälisellähupipaatti pahvilla saa ajaa alle 500t alusta

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Asia on juuri päinvastoin. Kun painopiste on korkemmalla kuin vesivirtauksen aikaansaama keskihakuvoima alus kallistuu ulkokaarteeseen kuten matkustajalaivat (Viking-, Silja ym).

    Pienissä perämoottoriveneissä potkuri työntää alhaalta ulkokaarteeseen, ja runko vesirajassa tuottaa ylempänä keskihakuvoiman. Tuo voimapari kallistaa sisäkaarteeseen, vaikka painopiste on molempia ylempänä.

    Olet kehittänyt ihan oman keskihakuvoima- käsitteenkin...
    Aluksissa tunnetaan kaksi merkittävää painopistettä, koko aluksen painon painopiste ja aluksen uppouman painopiste. Niiden keskinäinen suhde on ratkaiseva siinä, pysyykö alus pystyssä ja missä tilanteissa ja milloin se kaatuu jne. Uppouman painopisteen on aina oltava aluksen koko painon (sis. myös lastin yms.) painopistettä alempana jolloin aluksen kallistuessa syntyy oikaiseva momentti joka estää aluksen kaatumisen.
    Vesirajalla ei ole tässä muuta merkitystä kuin että se sattuu olemaan se vesiraja...
    Kun alus mistä tahansa voimasta kallistuu, se kallistuu aina uppouman painopisteen suhteen ja se sijaitsee esim. mainitsemillasi laivoilla hyvin alhaalla, lastissa olevassa laivassa 3,5- 4 metriä vesirajan alapuolella.
    Uppoumarunkoinen alus, pieni tai suuri, pyrkii aina kaarteessa kallistumaan ulkokaarteen suuntaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Asia on juuri päinvastoin. Kun painopiste on korkemmalla kuin vesivirtauksen aikaansaama keskihakuvoima alus kallistuu ulkokaarteeseen kuten matkustajalaivat (Viking-, Silja ym).

    Pienissä perämoottoriveneissä potkuri työntää alhaalta ulkokaarteeseen, ja runko vesirajassa tuottaa ylempänä keskihakuvoiman. Tuo voimapari kallistaa sisäkaarteeseen, vaikka painopiste on molempia ylempänä.

    Itsellä mootorivene 42' painoa 12000kg ja kallistuu kuten "laivat" oli aluksi metkan tuntuista, kun oli tottunut veneisiin, jotka kallistuvat kuten mootoripyörät.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Olet kehittänyt ihan oman keskihakuvoima- käsitteenkin...
    Aluksissa tunnetaan kaksi merkittävää painopistettä, koko aluksen painon painopiste ja aluksen uppouman painopiste. Niiden keskinäinen suhde on ratkaiseva siinä, pysyykö alus pystyssä ja missä tilanteissa ja milloin se kaatuu jne. Uppouman painopisteen on aina oltava aluksen koko painon (sis. myös lastin yms.) painopistettä alempana jolloin aluksen kallistuessa syntyy oikaiseva momentti joka estää aluksen kaatumisen.
    Vesirajalla ei ole tässä muuta merkitystä kuin että se sattuu olemaan se vesiraja...
    Kun alus mistä tahansa voimasta kallistuu, se kallistuu aina uppouman painopisteen suhteen ja se sijaitsee esim. mainitsemillasi laivoilla hyvin alhaalla, lastissa olevassa laivassa 3,5- 4 metriä vesirajan alapuolella.
    Uppoumarunkoinen alus, pieni tai suuri, pyrkii aina kaarteessa kallistumaan ulkokaarteen suuntaan.

    Käy peruskoulu uudestaan, siellä sinun olisi pitänyt oppia mitä keskihakuvoima tarkoittaa.
    Uppouman keskipiste voi olla painopisteen alapuolella, mutta näin ei todellakaan tarvitse olla että alus olisi vakaa. Päinvastoin, mitä alempana painopiste on, sitä vakaampi alus. Ja ylivakaita ei haluta, koska liikkeet ovat silloin äkkinäisiä aallokossa.
    Olet siis pihalla myös aluksen vakauteen liittyvistä asioista, taikka trollaat tahallasi misinformaatiolla.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Käy peruskoulu uudestaan, siellä sinun olisi pitänyt oppia mitä keskihakuvoima tarkoittaa.
    Uppouman keskipiste voi olla painopisteen alapuolella, mutta näin ei todellakaan tarvitse olla että alus olisi vakaa. Päinvastoin, mitä alempana painopiste on, sitä vakaampi alus. Ja ylivakaita ei haluta, koska liikkeet ovat silloin äkkinäisiä aallokossa.
    Olet siis pihalla myös aluksen vakauteen liittyvistä asioista, taikka trollaat tahallasi misinformaatiolla.

    Hi hi hi, myötähäpeää aiheuttaa kirjoituksesi sisältö.

    Äänestä

  • Anonyymi00034 kirjoitti:

    Hi hi hi, myötähäpeää aiheuttaa kirjoituksesi sisältö.

    Eli tunnustat olevasi Trolli. Asia selvä.

    Äänestä

Vene loppuu perään ja laiva alkaa keulasta.

Äänestä

Paatti on yleisnimi molemmille.

Äänestä
  • Minun veneen nimi on selipaatti.

    Äänestä

Tästä saatiin uusi ja mielenkiintoinen keskustelu.

Muistan kun mummolan rannassa Saimaan vesistön varrella kesällä rantakalliolla istuskellessa ihailin niitä valkokylkisiä sisävesialuksia, jota paikalliset kutsuivat ”laevoiksi”.
Myöhemmin kun opin enemmän suomea, niin ymmärsin, että ”laeva” on sama kuin Suomen kielen sana laiva.

Nyt olen asunut täällä Helsingissä jo yli 50 vuotta ja huomannut, että täälläkin näitä lähes saman kokoisia valkokylkisiä aluksia kutsutaan laivoiksi.
Nyt olisi jo korkea aika saada selvyys minkä kokoisia aluksia voi kutsua laivoiksi.

Äänestä
  • Ei se ole koosta kiinni.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Ei se ole koosta kiinni.

    Jaa, mistä se sitten on kiinni?

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Ei se ole koosta kiinni.

    Miksi et kerro mistä se on kiinni?

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Miksi et kerro mistä se on kiinni?

    Kerroin jo, käydessäni koulua opettaja määritteli sen kallistukseen liittyväksi ja löydät sen aikaisemmasta kirjoituksestani.

    Samassa koulussa ope kertoi meri koneen ja moottorin eron.

    Koneen eroittaa moottorista hammaspyörillä rakennettu nokkaakseli vs muut ketjut ja remmit.

    Logiikka, kone on varmempi merellä

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Kerroin jo, käydessäni koulua opettaja määritteli sen kallistukseen liittyväksi ja löydät sen aikaisemmasta kirjoituksestani.

    Samassa koulussa ope kertoi meri koneen ja moottorin eron.

    Koneen eroittaa moottorista hammaspyörillä rakennettu nokkaakseli vs muut ketjut ja remmit.

    Logiikka, kone on varmempi merellä

    Yritä unohtaa opesi satuilut, hän ei ollut ainakaan merialan asiantuntija. Heikko kirjoitustaitosi paljastaa ettet ole paljoa opiskellut, pienet seikat kertovat usein niin paljon...
    Minulle muistiin on jäänyt merenkulkuopintojen laivatekniikan oppituntien ensimmäisen tentin ensimmäinen lyhyt mutta ytimekäs kysymys: Miksi laiva ei kaadu?

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Yritä unohtaa opesi satuilut, hän ei ollut ainakaan merialan asiantuntija. Heikko kirjoitustaitosi paljastaa ettet ole paljoa opiskellut, pienet seikat kertovat usein niin paljon...
    Minulle muistiin on jäänyt merenkulkuopintojen laivatekniikan oppituntien ensimmäisen tentin ensimmäinen lyhyt mutta ytimekäs kysymys: Miksi laiva ei kaadu?

    Minä olen sivusta seuraaja, mutta en voinut olla vastaamasta sinulle.
    Miksi sinun täytyy mennä henkilöön kohdistuvaan vähättelyyn.
    Et voi toisen postauksista päätellä riittävällä tarkkuudella hänen koulutustaan.

    Kerro asiallisesti mielipiteesi aiheesta ja jätä nuo vihjailut pois, niin saamme harmonisen keskusteluympäristön.

    Provon tarkastaja

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Kerroin jo, käydessäni koulua opettaja määritteli sen kallistukseen liittyväksi ja löydät sen aikaisemmasta kirjoituksestani.

    Samassa koulussa ope kertoi meri koneen ja moottorin eron.

    Koneen eroittaa moottorista hammaspyörillä rakennettu nokkaakseli vs muut ketjut ja remmit.

    Logiikka, kone on varmempi merellä

    Moottori (motor) toimii sähköllä, kone (internal combustion engine) taas polttoaineella.
    Sinulla oli todella osaamaton ope, joka olisi ansainnut potkut.

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Moottori (motor) toimii sähköllä, kone (internal combustion engine) taas polttoaineella.
    Sinulla oli todella osaamaton ope, joka olisi ansainnut potkut.

    No, kylläpä olit näppärä ja auktoriteettinen.

    Kuitenkin ajatuksesi ontuu, kun tutustut Wikibedian tai mihin tahansa sivustoon.

    Motor & boat = motorboat ja se ei määrittele sähkön pyörittävän propulsiota.

    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Motorboat

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Yritä unohtaa opesi satuilut, hän ei ollut ainakaan merialan asiantuntija. Heikko kirjoitustaitosi paljastaa ettet ole paljoa opiskellut, pienet seikat kertovat usein niin paljon...
    Minulle muistiin on jäänyt merenkulkuopintojen laivatekniikan oppituntien ensimmäisen tentin ensimmäinen lyhyt mutta ytimekäs kysymys: Miksi laiva ei kaadu?

    Kaikki laivat voivat kaatua ja vain harva kääntyy takaisin kellumaan pohjalleen. Kaatumista voi kyllä välttää, jos on ymmärrystä ja käytännön osaamista pääliköstä muuhun miehistöön, kuten yleensä on, toki havereita silti voi sattua.

    Vaikka osaisit kirjoittaa, sen osaaminen ei ole ymmärryksen tae ja tämän huomaa kirjoituksesi sisällöstä.

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Moottori (motor) toimii sähköllä, kone (internal combustion engine) taas polttoaineella.
    Sinulla oli todella osaamaton ope, joka olisi ansainnut potkut.

    Höpö höpö. Miksi sotket tähän englannin kieltä? Suomen kielessä auton voimanlähdettä kutsutaan moottoriksi, käy se sitten polttoaineella tai sähköllä.

    Äänestä

  • Anonyymi00030 kirjoitti:

    Minä olen sivusta seuraaja, mutta en voinut olla vastaamasta sinulle.
    Miksi sinun täytyy mennä henkilöön kohdistuvaan vähättelyyn.
    Et voi toisen postauksista päätellä riittävällä tarkkuudella hänen koulutustaan.

    Kerro asiallisesti mielipiteesi aiheesta ja jätä nuo vihjailut pois, niin saamme harmonisen keskusteluympäristön.

    Provon tarkastaja

    Hyvä provon tarkastaja. Koulutustaso ei myöskään kerro aina sitä kuinka fiksu ja tietävä ihminen on. Kansakoulun käynyt voi totta kai tietää laivan voimanlähteistä paljon enemmän kuin sukupuolentutkimuksen tohtori.

    Äänestä

  • Anonyymi00037 kirjoitti:

    Hyvä provon tarkastaja. Koulutustaso ei myöskään kerro aina sitä kuinka fiksu ja tietävä ihminen on. Kansakoulun käynyt voi totta kai tietää laivan voimanlähteistä paljon enemmän kuin sukupuolentutkimuksen tohtori.

    Tuo eka lause oli siis kehu, eli hyvä kun Provon tarkastaja on taas välillä aktiivinen.

    Äänestä

  • Anonyymi00037 kirjoitti:

    Hyvä provon tarkastaja. Koulutustaso ei myöskään kerro aina sitä kuinka fiksu ja tietävä ihminen on. Kansakoulun käynyt voi totta kai tietää laivan voimanlähteistä paljon enemmän kuin sukupuolentutkimuksen tohtori.

    Tuossa olet oikeassa. Korkeakoulutuksen käyneistäkin löytyy myös usein henkiseltä tasolta mitattuna melko ohutta ainesta.

    Tuossa puuttumisessani en maininnut mitkä tekijät voivat aiheuttaa sen, että kirjallinen esitys näyttää ulkopuolisesta kypsymättömältä.

    Esimerkiksi neurobiologinen häiriö dyslexia eli lukihäiriö. Tuosta kärsivän henkilön kirjoitus voi joskus näyttää hyvinkin omalaatuiselta.
    Nuo ihmiset ovat aivan yhtä älykkäitä ja lahjakkaita kuten muukin väestö.

    Tuo on yksi syy miksi olen vuosien saatossa puuttunut täällä usein esiintyvien wanna be äidinkielen ”opettajien” joskus melko epäkohteliaasti annettuihin palautteisiin.
    Mielestäni meidän tehtävänämme ei ole antaa täällä toisillemme pyytämätöntä äidinkielen opetusta.

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Höpö höpö. Miksi sotket tähän englannin kieltä? Suomen kielessä auton voimanlähdettä kutsutaan moottoriksi, käy se sitten polttoaineella tai sähköllä.

    Suomenkielessä on murteita, ja eräässä niistä on käytössä ilmaisu moottorin kone.
    Siinä kone on se joka pyörittää akselia polttoaineen palamisenergialla, ja moottori tarkoittaa venettä jossa kone sijaitsee.

    Äänestä

  • Anonyymi00043 kirjoitti:

    Suomenkielessä on murteita, ja eräässä niistä on käytössä ilmaisu moottorin kone.
    Siinä kone on se joka pyörittää akselia polttoaineen palamisenergialla, ja moottori tarkoittaa venettä jossa kone sijaitsee.

    Voisitko ihan rohkeasti kertoa missä murteessa aivopierusi ilmaisu esiintyy?

    Äänestä

  • Anonyymi00045 kirjoitti:

    Voisitko ihan rohkeasti kertoa missä murteessa aivopierusi ilmaisu esiintyy?

    Kymen murteessa.

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Tuossa olet oikeassa. Korkeakoulutuksen käyneistäkin löytyy myös usein henkiseltä tasolta mitattuna melko ohutta ainesta.

    Tuossa puuttumisessani en maininnut mitkä tekijät voivat aiheuttaa sen, että kirjallinen esitys näyttää ulkopuolisesta kypsymättömältä.

    Esimerkiksi neurobiologinen häiriö dyslexia eli lukihäiriö. Tuosta kärsivän henkilön kirjoitus voi joskus näyttää hyvinkin omalaatuiselta.
    Nuo ihmiset ovat aivan yhtä älykkäitä ja lahjakkaita kuten muukin väestö.

    Tuo on yksi syy miksi olen vuosien saatossa puuttunut täällä usein esiintyvien wanna be äidinkielen ”opettajien” joskus melko epäkohteliaasti annettuihin palautteisiin.
    Mielestäni meidän tehtävänämme ei ole antaa täällä toisillemme pyytämätöntä äidinkielen opetusta.

    Olet oikeassa, minulla on lukihäiriö, älykkyys osamäärän perusteella yli keskiverron. Kirjoitus ongelmista huolimatta löytänyt paikkani lauivanrakennuksen parista johtotehtävistä, eipä ole haitannut kielioppi tai oikein kirjoitus.

    Terveisin
    Lukihäiriöinen

    Äänestä

Maailman pisin purjevene on tällä hetkellä kolmimastoinen 92,92-metrinen Eos,

Äänestä
  • Se on purjevene vain tiedotusvälineiden uutisoinneissa, ei missään muualla, laiva on laiva laivalle kohdistuvine miehitys- ym. määräyksineen.

    Äänestä

Eräs hauska määritys Wikipedian mukaan on se, että laiva voi kantaa veneen, mutta vene ei voi kantaa laivaa.

Lähes kaikilla (hyvin) suurilla veneillä kuitenkin on mukanaan jonkinlainen laivavene, ei venevenettä. 😉

(Ehkä näin suuria veneitä pitäisikin suosiolla kaikkia alkaa kutsumaan vaikka jahdeiksi.)

Äänestä
  • Eräs hauska määritelmä on myös tavarayksikkö kolli, paljonko se painaa?

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Eräs hauska määritelmä on myös tavarayksikkö kolli, paljonko se painaa?

    77,5 kg.

    Äänestä

Kyllä isoista purjeveneistä käytetään myös nimitystä purjelaiva.

Mutta mikä on veneilyä vastaava termi laivoille? Jos ison laivan kapteeni käy vähän kokeilemassa miten laiva pelaa, käykö hän laivailemassa?

Äänestä
  • Kuinka isoja purjeveneitä kutsutaan purjelaivoiksi?

    Äänestä

  • Anonyymi00041 kirjoitti:

    Kuinka isoja purjeveneitä kutsutaan purjelaivoiksi?

    Sanomalla pur-je-lai-va.

    Äänestä

  • Anonyymi00049 kirjoitti:

    Sanomalla pur-je-lai-va.

    Pur- je- lai- va on kuitenkin pitempi, paljonko suurempi on sen uppouma?

    Äänestä

  • Oikea termi on "kulussa" ja veneet, laivat yms. Ovat aluksia.

    Eli kävin aluksella kulussa.

    Äänestä

Vene loppuu ahteriin ja laiva alkaa keulasta...

Äänestä

Laivassa tulee olla ketka ja korsteeni.

Äänestä
  • Ydinkäyttöisissä laivoissa ei ole korsteenia. Eikä useimmissa purjelaivoissakaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00053 kirjoitti:

    Ydinkäyttöisissä laivoissa ei ole korsteenia. Eikä useimmissa purjelaivoissakaan.

    Osassa on osassa ei. Purjelaivoissa on myös usein nestejäähdytetty pakokputkisto ja ydinkäyttösissä on ilmanvaihtoa palvelevat korsteenit katsoppa vaikka jäänsärkijä jamal ja purjelaiva Suomen joutsenessa on korsteni katso takimmaisen maston edessä on korsteni ja siitä hieman edempänä ilmanotto torvi.
    https://digimuseo.fi/suomen-joutsen-seilaa-digiaikaan/

    Äänestä

  • Anonyymi00053 kirjoitti:

    Ydinkäyttöisissä laivoissa ei ole korsteenia. Eikä useimmissa purjelaivoissakaan.

    Kyllä niistä löytyy apukoneisto sähköntuotantoon ym, löytyy kuumavesikattilat keskuslämmityksen ja lämpimän veden tekoon yms. tarpeellista ja niille on myös pakokaasujen poisto eli savupiiput löytyvät.
    Ja Suomen Joutsenessa muuten on moottorit, siis ellei ole poistettu, toimintakuntoisia ne tuskin ovat. Kaksi dieseliä laitettiin jossain vaiheessa helpottamaan satamissa kääntyilyä.
    Savupiiput löytyvät myös ydinvoimaloista...

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Millaisista pituuksista tai painoista puhutaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu