Mihin vene loppuu ja mistä laiva alkaa?

Kuittailevat sillä, että olet hankkinut veneesi velkarahalla.

Laiva se on vasta sitten kun päälliköltä vaaditaan merikapteenin tutkinto. Laivuritutkinnoilla ajettavat ammattiliikenteen alukset eivät siis ole laivoja.

Anonyymi kirjoitti:

Laiva se on vasta sitten kun päälliköltä vaaditaan merikapteenin tutkinto. Laivuritutkinnoilla ajettavat ammattiliikenteen alukset eivät siis ole laivoja.

Pitää olla myös pätevyys, tutkinto ei riitä. Vaaditaan tietty määrä työskentelyä tietynlaisissa laivoissa yliperämiehenä, vasta sitten voi tutkinnon suorittanut saada myös pätevyyskirjan.

Keaton vai ?

Tuo pitääkin muistaa kun taas pääsee purjehtimaan. Sama juttu meloessa.

Tuon määritelmän mukaan purjeveneitä ei juurikaan ole, vaan lähes kaikki olisivat purjelaivoja. Optimistijollalaiva mukaan lukien 😂

Peräprutkuveneellä kallistuminen voikin mennä noin mutta kaikilla joilla on muihin mittoihinsa nähden kohtuullisen suuri uppouma ja joiden uppouman painopiste on alhaalla, kallistumista pyrkii tapahtumaan juurikin ulkokaarteen suuntaan. Tuon määritelmän mukaan esim. 12- 20 metriset kalastusalukset olisivat laivoja..!
Yksi ja parempi kriteeri on se, minkä pätevyyden omaava päällikkö aluksessa vaaditaan, veneillä ei vaatimuksia pätevyydestä ainakaan toistaiseksi ole asetettu, ikäraja taitaa olla.

Anonyymi kirjoitti:

Peräprutkuveneellä kallistuminen voikin mennä noin mutta kaikilla joilla on muihin mittoihinsa nähden kohtuullisen suuri uppouma ja joiden uppouman painopiste on alhaalla, kallistumista pyrkii tapahtumaan juurikin ulkokaarteen suuntaan. Tuon määritelmän mukaan esim. 12- 20 metriset kalastusalukset olisivat laivoja..!
Yksi ja parempi kriteeri on se, minkä pätevyyden omaava päällikkö aluksessa vaaditaan, veneillä ei vaatimuksia pätevyydestä ainakaan toistaiseksi ole asetettu, ikäraja taitaa olla.

Lue lisää

Asia on juuri päinvastoin. Kun painopiste on korkemmalla kuin vesivirtauksen aikaansaama keskihakuvoima alus kallistuu ulkokaarteeseen kuten matkustajalaivat (Viking-, Silja ym).

Pienissä perämoottoriveneissä potkuri työntää alhaalta ulkokaarteeseen, ja runko vesirajassa tuottaa ylempänä keskihakuvoiman. Tuo voimapari kallistaa sisäkaarteeseen, vaikka painopiste on molempia ylempänä.

Anonyymi kirjoitti:

Peräprutkuveneellä kallistuminen voikin mennä noin mutta kaikilla joilla on muihin mittoihinsa nähden kohtuullisen suuri uppouma ja joiden uppouman painopiste on alhaalla, kallistumista pyrkii tapahtumaan juurikin ulkokaarteen suuntaan. Tuon määritelmän mukaan esim. 12- 20 metriset kalastusalukset olisivat laivoja..!
Yksi ja parempi kriteeri on se, minkä pätevyyden omaava päällikkö aluksessa vaaditaan, veneillä ei vaatimuksia pätevyydestä ainakaan toistaiseksi ole asetettu, ikäraja taitaa olla.

Lue lisää

Kansainvälisellähupipaatti pahvilla saa ajaa alle 500t alusta

Anonyymi kirjoitti:

Asia on juuri päinvastoin. Kun painopiste on korkemmalla kuin vesivirtauksen aikaansaama keskihakuvoima alus kallistuu ulkokaarteeseen kuten matkustajalaivat (Viking-, Silja ym).

Pienissä perämoottoriveneissä potkuri työntää alhaalta ulkokaarteeseen, ja runko vesirajassa tuottaa ylempänä keskihakuvoiman. Tuo voimapari kallistaa sisäkaarteeseen, vaikka painopiste on molempia ylempänä.

Lue lisää

Olet kehittänyt ihan oman keskihakuvoima- käsitteenkin...
Aluksissa tunnetaan kaksi merkittävää painopistettä, koko aluksen painon painopiste ja aluksen uppouman painopiste. Niiden keskinäinen suhde on ratkaiseva siinä, pysyykö alus pystyssä ja missä tilanteissa ja milloin se kaatuu jne. Uppouman painopisteen on aina oltava aluksen koko painon (sis. myös lastin yms.) painopistettä alempana jolloin aluksen kallistuessa syntyy oikaiseva momentti joka estää aluksen kaatumisen.
Vesirajalla ei ole tässä muuta merkitystä kuin että se sattuu olemaan se vesiraja...
Kun alus mistä tahansa voimasta kallistuu, se kallistuu aina uppouman painopisteen suhteen ja se sijaitsee esim. mainitsemillasi laivoilla hyvin alhaalla, lastissa olevassa laivassa 3,5- 4 metriä vesirajan alapuolella.
Uppoumarunkoinen alus, pieni tai suuri, pyrkii aina kaarteessa kallistumaan ulkokaarteen suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Asia on juuri päinvastoin. Kun painopiste on korkemmalla kuin vesivirtauksen aikaansaama keskihakuvoima alus kallistuu ulkokaarteeseen kuten matkustajalaivat (Viking-, Silja ym).

Pienissä perämoottoriveneissä potkuri työntää alhaalta ulkokaarteeseen, ja runko vesirajassa tuottaa ylempänä keskihakuvoiman. Tuo voimapari kallistaa sisäkaarteeseen, vaikka painopiste on molempia ylempänä.

Lue lisää

Itsellä mootorivene 42' painoa 12000kg ja kallistuu kuten "laivat" oli aluksi metkan tuntuista, kun oli tottunut veneisiin, jotka kallistuvat kuten mootoripyörät.

Anonyymi kirjoitti:

Olet kehittänyt ihan oman keskihakuvoima- käsitteenkin...
Aluksissa tunnetaan kaksi merkittävää painopistettä, koko aluksen painon painopiste ja aluksen uppouman painopiste. Niiden keskinäinen suhde on ratkaiseva siinä, pysyykö alus pystyssä ja missä tilanteissa ja milloin se kaatuu jne. Uppouman painopisteen on aina oltava aluksen koko painon (sis. myös lastin yms.) painopistettä alempana jolloin aluksen kallistuessa syntyy oikaiseva momentti joka estää aluksen kaatumisen.
Vesirajalla ei ole tässä muuta merkitystä kuin että se sattuu olemaan se vesiraja...
Kun alus mistä tahansa voimasta kallistuu, se kallistuu aina uppouman painopisteen suhteen ja se sijaitsee esim. mainitsemillasi laivoilla hyvin alhaalla, lastissa olevassa laivassa 3,5- 4 metriä vesirajan alapuolella.
Uppoumarunkoinen alus, pieni tai suuri, pyrkii aina kaarteessa kallistumaan ulkokaarteen suuntaan.

Lue lisää

Käy peruskoulu uudestaan, siellä sinun olisi pitänyt oppia mitä keskihakuvoima tarkoittaa.
Uppouman keskipiste voi olla painopisteen alapuolella, mutta näin ei todellakaan tarvitse olla että alus olisi vakaa. Päinvastoin, mitä alempana painopiste on, sitä vakaampi alus. Ja ylivakaita ei haluta, koska liikkeet ovat silloin äkkinäisiä aallokossa.
Olet siis pihalla myös aluksen vakauteen liittyvistä asioista, taikka trollaat tahallasi misinformaatiolla.

Anonyymi kirjoitti:

Käy peruskoulu uudestaan, siellä sinun olisi pitänyt oppia mitä keskihakuvoima tarkoittaa.
Uppouman keskipiste voi olla painopisteen alapuolella, mutta näin ei todellakaan tarvitse olla että alus olisi vakaa. Päinvastoin, mitä alempana painopiste on, sitä vakaampi alus. Ja ylivakaita ei haluta, koska liikkeet ovat silloin äkkinäisiä aallokossa.
Olet siis pihalla myös aluksen vakauteen liittyvistä asioista, taikka trollaat tahallasi misinformaatiolla.

Lue lisää

Hi hi hi, myötähäpeää aiheuttaa kirjoituksesi sisältö.

Anonyymi kirjoitti:

Hi hi hi, myötähäpeää aiheuttaa kirjoituksesi sisältö.

Eli tunnustat olevasi Trolli. Asia selvä.

Minun veneen nimi on selipaatti.

Ei se ole koosta kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole koosta kiinni.

Jaa, mistä se sitten on kiinni?

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole koosta kiinni.

Miksi et kerro mistä se on kiinni?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et kerro mistä se on kiinni?

Kerroin jo, käydessäni koulua opettaja määritteli sen kallistukseen liittyväksi ja löydät sen aikaisemmasta kirjoituksestani.

Samassa koulussa ope kertoi meri koneen ja moottorin eron.

Koneen eroittaa moottorista hammaspyörillä rakennettu nokkaakseli vs muut ketjut ja remmit.

Logiikka, kone on varmempi merellä

Anonyymi kirjoitti:

Kerroin jo, käydessäni koulua opettaja määritteli sen kallistukseen liittyväksi ja löydät sen aikaisemmasta kirjoituksestani.

Samassa koulussa ope kertoi meri koneen ja moottorin eron.

Koneen eroittaa moottorista hammaspyörillä rakennettu nokkaakseli vs muut ketjut ja remmit.

Logiikka, kone on varmempi merellä

Lue lisää

Yritä unohtaa opesi satuilut, hän ei ollut ainakaan merialan asiantuntija. Heikko kirjoitustaitosi paljastaa ettet ole paljoa opiskellut, pienet seikat kertovat usein niin paljon...
Minulle muistiin on jäänyt merenkulkuopintojen laivatekniikan oppituntien ensimmäisen tentin ensimmäinen lyhyt mutta ytimekäs kysymys: Miksi laiva ei kaadu?

Anonyymi kirjoitti:

Yritä unohtaa opesi satuilut, hän ei ollut ainakaan merialan asiantuntija. Heikko kirjoitustaitosi paljastaa ettet ole paljoa opiskellut, pienet seikat kertovat usein niin paljon...
Minulle muistiin on jäänyt merenkulkuopintojen laivatekniikan oppituntien ensimmäisen tentin ensimmäinen lyhyt mutta ytimekäs kysymys: Miksi laiva ei kaadu?

Lue lisää

Minä olen sivusta seuraaja, mutta en voinut olla vastaamasta sinulle.
Miksi sinun täytyy mennä henkilöön kohdistuvaan vähättelyyn.
Et voi toisen postauksista päätellä riittävällä tarkkuudella hänen koulutustaan.

Kerro asiallisesti mielipiteesi aiheesta ja jätä nuo vihjailut pois, niin saamme harmonisen keskusteluympäristön.

Provon tarkastaja

Anonyymi kirjoitti:

Kerroin jo, käydessäni koulua opettaja määritteli sen kallistukseen liittyväksi ja löydät sen aikaisemmasta kirjoituksestani.

Samassa koulussa ope kertoi meri koneen ja moottorin eron.

Koneen eroittaa moottorista hammaspyörillä rakennettu nokkaakseli vs muut ketjut ja remmit.

Logiikka, kone on varmempi merellä

Lue lisää

Moottori (motor) toimii sähköllä, kone (internal combustion engine) taas polttoaineella.
Sinulla oli todella osaamaton ope, joka olisi ansainnut potkut.

Anonyymi kirjoitti:

Moottori (motor) toimii sähköllä, kone (internal combustion engine) taas polttoaineella.
Sinulla oli todella osaamaton ope, joka olisi ansainnut potkut.

No, kylläpä olit näppärä ja auktoriteettinen.

Kuitenkin ajatuksesi ontuu, kun tutustut Wikibedian tai mihin tahansa sivustoon.

Motor & boat = motorboat ja se ei määrittele sähkön pyörittävän propulsiota.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Motorboat

Anonyymi kirjoitti:

Yritä unohtaa opesi satuilut, hän ei ollut ainakaan merialan asiantuntija. Heikko kirjoitustaitosi paljastaa ettet ole paljoa opiskellut, pienet seikat kertovat usein niin paljon...
Minulle muistiin on jäänyt merenkulkuopintojen laivatekniikan oppituntien ensimmäisen tentin ensimmäinen lyhyt mutta ytimekäs kysymys: Miksi laiva ei kaadu?

Lue lisää

Kaikki laivat voivat kaatua ja vain harva kääntyy takaisin kellumaan pohjalleen. Kaatumista voi kyllä välttää, jos on ymmärrystä ja käytännön osaamista pääliköstä muuhun miehistöön, kuten yleensä on, toki havereita silti voi sattua.

Vaikka osaisit kirjoittaa, sen osaaminen ei ole ymmärryksen tae ja tämän huomaa kirjoituksesi sisällöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Moottori (motor) toimii sähköllä, kone (internal combustion engine) taas polttoaineella.
Sinulla oli todella osaamaton ope, joka olisi ansainnut potkut.

Höpö höpö. Miksi sotket tähän englannin kieltä? Suomen kielessä auton voimanlähdettä kutsutaan moottoriksi, käy se sitten polttoaineella tai sähköllä.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen sivusta seuraaja, mutta en voinut olla vastaamasta sinulle.
Miksi sinun täytyy mennä henkilöön kohdistuvaan vähättelyyn.
Et voi toisen postauksista päätellä riittävällä tarkkuudella hänen koulutustaan.

Kerro asiallisesti mielipiteesi aiheesta ja jätä nuo vihjailut pois, niin saamme harmonisen keskusteluympäristön.

Provon tarkastaja

Lue lisää

Hyvä provon tarkastaja. Koulutustaso ei myöskään kerro aina sitä kuinka fiksu ja tietävä ihminen on. Kansakoulun käynyt voi totta kai tietää laivan voimanlähteistä paljon enemmän kuin sukupuolentutkimuksen tohtori.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä provon tarkastaja. Koulutustaso ei myöskään kerro aina sitä kuinka fiksu ja tietävä ihminen on. Kansakoulun käynyt voi totta kai tietää laivan voimanlähteistä paljon enemmän kuin sukupuolentutkimuksen tohtori.

Lue lisää

Tuo eka lause oli siis kehu, eli hyvä kun Provon tarkastaja on taas välillä aktiivinen.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä provon tarkastaja. Koulutustaso ei myöskään kerro aina sitä kuinka fiksu ja tietävä ihminen on. Kansakoulun käynyt voi totta kai tietää laivan voimanlähteistä paljon enemmän kuin sukupuolentutkimuksen tohtori.

Lue lisää

Tuossa olet oikeassa. Korkeakoulutuksen käyneistäkin löytyy myös usein henkiseltä tasolta mitattuna melko ohutta ainesta.

Tuossa puuttumisessani en maininnut mitkä tekijät voivat aiheuttaa sen, että kirjallinen esitys näyttää ulkopuolisesta kypsymättömältä.

Esimerkiksi neurobiologinen häiriö dyslexia eli lukihäiriö. Tuosta kärsivän henkilön kirjoitus voi joskus näyttää hyvinkin omalaatuiselta.
Nuo ihmiset ovat aivan yhtä älykkäitä ja lahjakkaita kuten muukin väestö.

Tuo on yksi syy miksi olen vuosien saatossa puuttunut täällä usein esiintyvien wanna be äidinkielen ”opettajien” joskus melko epäkohteliaasti annettuihin palautteisiin.
Mielestäni meidän tehtävänämme ei ole antaa täällä toisillemme pyytämätöntä äidinkielen opetusta.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. Miksi sotket tähän englannin kieltä? Suomen kielessä auton voimanlähdettä kutsutaan moottoriksi, käy se sitten polttoaineella tai sähköllä.

Suomenkielessä on murteita, ja eräässä niistä on käytössä ilmaisu moottorin kone.
Siinä kone on se joka pyörittää akselia polttoaineen palamisenergialla, ja moottori tarkoittaa venettä jossa kone sijaitsee.

Anonyymi kirjoitti:

Suomenkielessä on murteita, ja eräässä niistä on käytössä ilmaisu moottorin kone.
Siinä kone on se joka pyörittää akselia polttoaineen palamisenergialla, ja moottori tarkoittaa venettä jossa kone sijaitsee.

Lue lisää

Voisitko ihan rohkeasti kertoa missä murteessa aivopierusi ilmaisu esiintyy?

Anonyymi kirjoitti:

Voisitko ihan rohkeasti kertoa missä murteessa aivopierusi ilmaisu esiintyy?

Kymen murteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa olet oikeassa. Korkeakoulutuksen käyneistäkin löytyy myös usein henkiseltä tasolta mitattuna melko ohutta ainesta.

Tuossa puuttumisessani en maininnut mitkä tekijät voivat aiheuttaa sen, että kirjallinen esitys näyttää ulkopuolisesta kypsymättömältä.

Esimerkiksi neurobiologinen häiriö dyslexia eli lukihäiriö. Tuosta kärsivän henkilön kirjoitus voi joskus näyttää hyvinkin omalaatuiselta.
Nuo ihmiset ovat aivan yhtä älykkäitä ja lahjakkaita kuten muukin väestö.

Tuo on yksi syy miksi olen vuosien saatossa puuttunut täällä usein esiintyvien wanna be äidinkielen ”opettajien” joskus melko epäkohteliaasti annettuihin palautteisiin.
Mielestäni meidän tehtävänämme ei ole antaa täällä toisillemme pyytämätöntä äidinkielen opetusta.

Lue lisää

Olet oikeassa, minulla on lukihäiriö, älykkyys osamäärän perusteella yli keskiverron. Kirjoitus ongelmista huolimatta löytänyt paikkani lauivanrakennuksen parista johtotehtävistä, eipä ole haitannut kielioppi tai oikein kirjoitus.

Terveisin
Lukihäiriöinen

Se on purjevene vain tiedotusvälineiden uutisoinneissa, ei missään muualla, laiva on laiva laivalle kohdistuvine miehitys- ym. määräyksineen.

Eräs hauska määritelmä on myös tavarayksikkö kolli, paljonko se painaa?

Anonyymi kirjoitti:

Eräs hauska määritelmä on myös tavarayksikkö kolli, paljonko se painaa?

77,5 kg.

Kuinka isoja purjeveneitä kutsutaan purjelaivoiksi?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka isoja purjeveneitä kutsutaan purjelaivoiksi?

Sanomalla pur-je-lai-va.

Anonyymi kirjoitti:

Sanomalla pur-je-lai-va.

Pur- je- lai- va on kuitenkin pitempi, paljonko suurempi on sen uppouma?

Oikea termi on "kulussa" ja veneet, laivat yms. Ovat aluksia.

Eli kävin aluksella kulussa.

Ydinkäyttöisissä laivoissa ei ole korsteenia. Eikä useimmissa purjelaivoissakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ydinkäyttöisissä laivoissa ei ole korsteenia. Eikä useimmissa purjelaivoissakaan.

Osassa on osassa ei. Purjelaivoissa on myös usein nestejäähdytetty pakokputkisto ja ydinkäyttösissä on ilmanvaihtoa palvelevat korsteenit katsoppa vaikka jäänsärkijä jamal ja purjelaiva Suomen joutsenessa on korsteni katso takimmaisen maston edessä on korsteni ja siitä hieman edempänä ilmanotto torvi.
https://digimuseo.fi/suomen-joutsen-seilaa-digiaikaan/

Anonyymi kirjoitti:

Ydinkäyttöisissä laivoissa ei ole korsteenia. Eikä useimmissa purjelaivoissakaan.

Kyllä niistä löytyy apukoneisto sähköntuotantoon ym, löytyy kuumavesikattilat keskuslämmityksen ja lämpimän veden tekoon yms. tarpeellista ja niille on myös pakokaasujen poisto eli savupiiput löytyvät.
Ja Suomen Joutsenessa muuten on moottorit, siis ellei ole poistettu, toimintakuntoisia ne tuskin ovat. Kaksi dieseliä laitettiin jossain vaiheessa helpottamaan satamissa kääntyilyä.
Savupiiput löytyvät myös ydinvoimaloista...