Nato koetaan uhkana useista syistä. Yksi keskeinen syy on sen laajentuminen Itä-Euroopassa, mikä on herättänyt pelkoja Venäjän naapurimaissa. Monet pitävät Natoa sotilaallisena liittoumana, joka voi uhata valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Lisäksi Naton toiminta, kuten harjoitukset ja kriisinhallintatehtävät, saattavat aiheuttaa jännitteitä alueilla, joissa Venäjä kokee oman vaikutusvaltansa olevan uhattuna. Tämä johtaa siihen, että jotkut maat ja niiden kansalaiset kokevat Naton toiminnan aggressiivisena ja provosoivana.
Myös ideologiset syyt, kuten lännen ja idän väliset erimielisyydet, vaikuttavat asenteisiin Natoa kohtaan.
Vaikuttiko hyökkäys Jugoslaviaan asiaa?
Kyllä, hyökkäys Jugoslaviaan 1990-luvulla vaikutti merkittävästi siihen, miten Nato koetaan. Erityisesti vuonna 1999 tapahtunut ilmanvoimien interventio Kosovossa herätti kritiikkiä ja huolta. Monet näkivät sen esimerkkinä Naton mahdollisesta ylivallasta ja interventioista ilman YK:n mandaatia. Tämä loi pelkoa siitä, että Nato voi käyttää voimaa omien etujensa ajamiseen, mikä lisäsi vastustusta ja epäluottamusta liittoumasta erityisesti Venäjällä ja sen vaikutuspiirissä olevissa maissa.
Entä Kiinan suurlähetystön tuhoaminen?
Kiinan suurlähetystön tuhoaminen vuonna 1999 Belgradissa, Naton pommituksissa, vaikutti merkittävästi Kiinan ja Naton suhteisiin. Kiina piti tapahtumaa vakavana provokationa ja loukkauksena sen suvereniteetille. Tämä lisäsi Kiinan epäluottamusta Natoa kohtaan ja sai aikaan voimakkaita protesteja. Tapahtuma on jäänyt mieliin symbolina siitä, miten Naton toimet voivat aiheuttaa laajempia geopoliittisia jännitteitä ja vastareaktioita, erityisesti suurvaltojen keskuudessa.
Lisäksi Naton toiminta, kuten harjoitukset ja kriisinhallintatehtävät, saattavat aiheuttaa jännitteitä alueilla, joissa Venäjä kokee oman vaikutusvaltansa olevan uhattuna. Tämä johtaa siihen, että jotkut maat ja niiden kansalaiset kokevat Naton toiminnan aggressiivisena ja provosoivana.
Myös ideologiset syyt, kuten lännen ja idän väliset erimielisyydet, vaikuttavat asenteisiin Natoa kohtaan.
Vaikuttiko hyökkäys Jugoslaviaan asiaa?
Kyllä, hyökkäys Jugoslaviaan 1990-luvulla vaikutti merkittävästi siihen, miten Nato koetaan. Erityisesti vuonna 1999 tapahtunut ilmanvoimien interventio Kosovossa herätti kritiikkiä ja huolta. Monet näkivät sen esimerkkinä Naton mahdollisesta ylivallasta ja interventioista ilman YK:n mandaatia. Tämä loi pelkoa siitä, että Nato voi käyttää voimaa omien etujensa ajamiseen, mikä lisäsi vastustusta ja epäluottamusta liittoumasta erityisesti Venäjällä ja sen vaikutuspiirissä olevissa maissa.
Entä Kiinan suurlähetystön tuhoaminen?
Kiinan suurlähetystön tuhoaminen vuonna 1999 Belgradissa, Naton pommituksissa, vaikutti merkittävästi Kiinan ja Naton suhteisiin. Kiina piti tapahtumaa vakavana provokationa ja loukkauksena sen suvereniteetille. Tämä lisäsi Kiinan epäluottamusta Natoa kohtaan ja sai aikaan voimakkaita protesteja. Tapahtuma on jäänyt mieliin symbolina siitä, miten Naton toimet voivat aiheuttaa laajempia geopoliittisia jännitteitä ja vastareaktioita, erityisesti suurvaltojen keskuudessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Venäjän sota jokaista vastaan
Giles kuvaa Venäjää katkeroituneena valtiona, jota loukkaa se, ettei sitä kohdella suurvaltana, jollainen se haluaisi olla, vaikka rahkeet eivät siihen riitäkään.
Venäjän oikeus etupiiriin
Venäläisen teorian mukaan vain harvalukuinen määrä suurvaltoja on oikeutettu täyteen itsenäisyyteen. Muut kuuluvat suurvaltojen etupiiriin ja ovat vain rajoitetusti itsenäisiä. Kun Nato tarjoaa uusille jäsenilleen suojaa Venäjää vastaan, on se tavallaan varastamista Venäjältä. Mehän esimerkiksi ajattelemme, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole mitenkään pois Venäjältä, ellei Venäjällä ole katalia aikeita Suomea kohtaan.
Ukraina kuuluu tässä ajattelussa Venäjälle ja siksi maan nykyaikaistuminen ja länsimaistuminen on hyökkäys Venäjän ydinintressejä vastaan.
Suorastaan koomiselta tuntuvat houreet Venäjästä kolmantena Roomana, mutta tähän hassutukseen törmää yhä useammin.
Valta maailmanpolitiikassa kasvaa tämän vision mukaan kiväärin piipusta, kun se oikeasti kasvaa talouden, teknologian ja innovaatioiden mukana, ja niissähän Venäjä on paarialuokkaa. Takapajuisesta maasta ei ole suurvallaksi.
Alas ammutussa hävittäjässä ikkunaan teipattu länsimaista ostettu kotikäyttöön tarkoitettu GPS-laite.
Menikö väärään aloitukseen?
Venäjä kokee Naton uhkaavan sen laajentumispyrkimyksiä.
Ei vaan Natohan laajenemisellaan pyrkii pienentämään Venäjän liikkumistilaa.
Minkäs maan Nato onkaan valloittanut?
Venäjä oli Naton rauhankumppani mutta putin halusi pienentää venäläisten liikkumatilaa.
Ja päinvastoin kokee muu maailma.
Jos tarkoitat Eurooppaa, niin Euroopan mielipiteellä saa pyyhkiä takapuolensa. Ei Venäjää kiinnosta miten Eurooppa asian kokee.
Venäjä pelkää Natoa koska se estää pieniin maihin kohdistuvat sotilastoimet joita Venäjä haluaisi niille tehdä.
Nato on vartija jota varas Venäjä pelkää.
Suoraan ... "Keskuksen" A-Palvelun ohjeistamana.