Suomen julkinen talous on valtava suhteessa maan kokoon. Siinä, missä muualla yritys voi kehittää uutta toimintaa ja ottaa markkinaosuuksia, meillä on pakko saada tilauksia myös julkiselta puolellta.
Teoriassa yritys voisi hankkia uudet koneetja laitteet ja voittaa kilpailutuksia. Käytännössä kuitenkin kilpailutukset suunnataan sille, jonka halutaan voittavan. Ja jos käy niin, että joku muu voittaa, niin tuloksella pyyhitään takapuoli ja ostetaan kaverilta niin kuin ennenkin.
Teoriassa yritys voisi hankkia uudet koneetja laitteet ja voittaa kilpailutuksia. Käytännössä kuitenkin kilpailutukset suunnataan sille, jonka halutaan voittavan. Ja jos käy niin, että joku muu voittaa, niin tuloksella pyyhitään takapuoli ja ostetaan kaverilta niin kuin ennenkin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
vedä hallinto- oikeuteen jos epäilet rikosta.
Kyllä tässä maassa oikeutta saa kun hakee.
Virkamiesten rehellisyys on vajonnut Venäjän tasolle.
Byrokraatit ovat yleensä sosialisteja. SDP
Kun demari saa tarpeeksi monta varoitusta hän lentää Kelan päivärahoille.
( virkamieslaki )
Asiakkaan vetäminen oikeuteen onkin hieno idea 😁😁😁
Kun markkinaoikeudessa parin vuoden päästä todetan, että vituiks meni, niin sama tyyppi tekee uuden kilpailutuksen ja sopii vielä tarkemmin, minkä värinen pakoputken kannatinlaakerin pitää olla.
Kenellekän ei ole koskaan ollut pienintäkään seurausta siitä, että suosii tietoisesti yhtä toimijaa ja tilaa tavaraa tai palveluita yritykseltä vastoin kilpailutusta. Kunnat ovat joskus maksaneet jotain, mutta virkamiehet ovat teflonia.
Hankintoja ohjaa kuitenkin hankintalaki. Mitä tahansa ehtoja ei voi hankinnoissa käyttää.
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161397
Riippuu täysin yrityksestä ja sen tuotteista. Isoin osa yrityksistä eivät tuota mitään valtiolle. Silloin valtion kilpailutukset eivät liity näihin yrityksiin mitenkään.
Aloittajan mielipide oli hyvin hämmentävä ja väärä.
Suomen valtion taloudella on vaikutusta yritysten kasvuun yritystukien ja verotuksen kautta.
Valtio maksaa yrityksille kymmeniä erilaisia yritystukia, arvioiden mukaan kaikkiaan lähes kuusi miljardia. Miljardi = tuhat miljoonaa.
Yritykset maksavat yritysveroa vain 20 %.
Lue tästä linkistä Helsingin Sanomien hyvä pääkirjoitus, josta selviää miksi yrityksillä Suomessa menee heikosti, konkurssit ovat nopeasti lisääntyneet. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä menee vielä huonommin.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011042131.html
Kyllä julkista sektoria nykyään haukutaan monin eri tavoin, eityisesti sote-palveluja. Tarkoittaakohan aloittaja hoiva-palvelujen kilpailuttamista, kun niitä on yksityistetty? Sote-palvelut olivat ennen hyvinvointialueiden perustamisesta kuntien kontolla ja silloin kyllä arvosteltiin sitä, että kunnat eivät osanneet kilpailuttaa.
Kyllä, mutta vain kourallinen isoja vientiyrityksiä saa tukia.
Nyt puhutaan 99% yrityksistä eikä 1% poikkeuksista
Ovatko raviradat ja laivayhtiöt kuten Viking line, isoja vientiyrityksiä?
Valtio jakaa monen miljardin tuet lähinnä vanhaa säilyttäville yrityksille, jotka eivät edistä tulevaisuuden kasvua. Raviratojen yritystuet lienevät vanhaa perua, millä ei ole mitään merkitystä talouskasvun kannalta.
https://yle.fi/a/74-20082162
yritysten ei kannata investoida kun ne saa yritystukia ,niin mitä sitä sen kummempia sitten investoimaan .kun ei yritystuet ole myöskään vastuullistettu mitenkään ,niin ei kun nostellaan tukia ja vihellellään. Siinä meillä on suurin kasvun este kun ei tartte tehdä mitään ei ole kannustetta tehdä mitään.
Kokoomus suhmurit tuhonneet koko maan.
Kokoomus toteuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitteita. Ovat kuin paita ja peppu.
Suurin osa niistä tavoitteista on hyviä kansalaisten kannalta.
Suuri osa ovat hyviä lähinnä yksityisen sektorin yritysten ja sijoittajien näkökulmasta, eikä niinkään julkisen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.
Mikä on julkiset talouden kannalta hyvä?
Minun mielestäni asiaa kannattaa todellakin pohtia. Onko paras julkinen talous suuri julkinen talous niin kuin Neuvostollitossa oli ja Kuubassa sekä Pohjois-Koreassa on edelleen?
Onko parhaat verotulot suurimmat verotulot?
Kun tiedämme, että yksityinen raha tuo kasvua ja tehokkuutta, niin sitä kannattaa jättää mahdollisimman paljon yksityiseen käyttöön.
Asian näkee tilastosta !
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomessa suhde on 55% ! Suomen luku on toiseksi korkein/huonoin !?
Muissa Pohjoismaissa luku on alle 50%
Sveitsissä luku on 32%
Yhdysvalloissa luku on 34%
Tuossa oli esimerkkejä, joissa näkyy historiallinen tausta. Sveitsi ja Yhdysvallat ovat kehittyneet kapitalismin hengessä. Taustalla on Länsi-Euroopan kalvinismin (yksi Lutherista alkaneen reformaation haara), jossa on ollut sensuuntIsta opetusta, että kapitalistinen menestyminen on osoitus Jumalan valinnasta). Se ei ole kristillistä opetusta vaan pikemmin materialismia (vrt. Trump ja hänen valtiovarainministerinsä, joka on sitä taustaa) ja siihen liittyvä ahneus on epäjumalanpalvelusta kirjoitetun Jumalan sanan mukaan. Luther ei ollut sellainen. Hän tahtoi auttaa tarvitsevia, jopa niin, että hänen taloutensa olisi vaarantunut, ellei hänellä olisi ollut sellainen toimellinen talousihminen vaimona.
Täydennyksenä luterilaisen opetuksen ytimeen. Katolisessa kirkossa oli aamut. Se ei sopinut Lutherille. Tarvitsevien auttaminen piti tehdä niin, ettei vasen käsi tiennyt, mitä oikea käsi teki. Siihen soveltui ja yhä soveltuu paremmin julkinen valta ja sitä säätelevät lait. Viranomaistehtävään valitut ohjaavat varoja yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan eikä omaa kunniaa tavoitellen tai kenties vain omaa imagoa rakentamalla taloudellisen voitontavoittelun ja eli oman edun ohessa. Amerikkalaisten miljardöörien vapaaehtoiset lahjoitukset ovat usein tällaisia ja se sopinee kalvonismin taustan omaaville liikemiehille juuri saadun oman edun vuoksi eikä niinkään kristillisistä oikeista lähtökohdista. Siksi luterilaisen maan suurempi julkinen sektori ainakin voi olla kristillisempi ratkaisu kuin muut tässä esillä olleet.
Takaisin asiaan hankintalaista ja rehellisistä kilpailutuksista. Jonkin kerran valtion omistaman rautateillä toimivan kuljetusyhtiön kilpailutuksiin osallistuneena yksityisen kuljetusyhtiön työntekijänä, olen ollut hämmästynyt, kuinka alihankinnan kilpailutuksen lopulliset tulokset ei ole ollut julkisia / tai edes osallistujien tietoon saatettavia tietoja. On ihan ymmärrettävää, jos et kilpailussa pärjää, niin et pärjää. Mutta, kun et saa tietoon muuta kuin, "ette tulleet valitukset". Ja vertailuhintoja tiedostellessa tulee tyly vastaus, että heillä ei ole velvollisuutta siihen vastata. Hiipii mieleen, onko tässä jokin "hyvä veli-järjestelmä", jolla näitä hankintoja järjestellään vai onko kyse rehellisestä kilpailusta. Avoimuutta kaivaten
Suomessa yritystukia on paljon. On energiatukia (sähköveroluokka II), on erilaisia suoria tukia ja on erilaisia verotukia. Asiantuntijoiden mukaan yritystuet ovat kaikkiaan jopa 6-7 miljardia vuodessa. Yritystukia ei ole sidottu työllistämiseen tai yritysten uusiin innovaatioihin. Monet tukia saaneet ovat jakaneet isot osingot, jopa lähes koko tuloksen.
Yritystuet eivät koske pieniä yrityksiä, joiden verotus on lähes yhtä suurta kuin palkansaajilla.
Hallitus pienentää yritysveroa 20 prosentista 18 prosenttiin, mikä on toiseksi pienin yritysvero EU-maissa. Herääkin kysymys, että joko yritykset saavat enemmän tukea kuin mitä maksavat yritysveroa?
Ihmiset, yritykset, eläimet, planeetat...
Planeetat ovat punaisia
Eläimet ovat karvaisia.
Yritykset saavat liikaa tukia.
Ihmiset ovat naisia.
Olet ymmärtänyt kirjoitusten ytimen.
Valitaan harvinainen poikkeus ja yleistetään se koskemaan ryhmää ja taputetaan itseä olalle palkinnoksi.