Monessa keskustelussa sivutaan täällä tällä hetkellä seksuaalisuutta, joten en voi olla vielä vähän hämmentämättä keitosta. Katselin tässä yhtenä iltana nauhalta kotimaista elokuvaa, Levottomat 3, joka oli tehty kuvaamaan seksiaddiktia ja sen vaikutuksia koko perheeseen. Elokuvaan oli varmastikin tarkoitushakuisesti valittu naispuolinen addiktoitunut henkilö, koska uskon, että aihe on myyvämpi sinällään kuin että elokuvassa olisi ollut addiktoitunut mies.
Nyt puuttumatta sukupuoliin niinkään mietityttää, että miten paljon itsensäpaljastelussa, pettämisissä, protituution käytössä ja yleisessä seksuaalimoraalin höllentymisessä on kysymys suorastaan seksiaddiktiosta tai kehittyvästä sellaisesta.
Ja mitkä asiat juontavat addiktioon, jossa on mielestäni vahvasti kysymys paljosta enemmästä kuin seksistä. Onko addiktio seksin alueella uusi ja lisääntyvä juttu... jopa jonkinlainen muotisairaus?
Nyt puuttumatta sukupuoliin niinkään mietityttää, että miten paljon itsensäpaljastelussa, pettämisissä, protituution käytössä ja yleisessä seksuaalimoraalin höllentymisessä on kysymys suorastaan seksiaddiktiosta tai kehittyvästä sellaisesta.
Ja mitkä asiat juontavat addiktioon, jossa on mielestäni vahvasti kysymys paljosta enemmästä kuin seksistä. Onko addiktio seksin alueella uusi ja lisääntyvä juttu... jopa jonkinlainen muotisairaus?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Koska panetus on karpeloitu rikokseksi aina jollain tapaa, on se aina addiktio, varsinkin jos se suuntautuu rotuopillisesti arveluttavaan itä- tai eteläsuuntaan. Jos tuheron seutuvilla esiintyy paisumista kostumisesta puhumattakaan, tai katse harhailee herrakansan suuntaan olet alhainen miesten alistaja ja näkymien väärinkäyttäjä. Onneksi useimmat e-pillerit normalisoivat tilanteen.
Terve suomalainen nainen on seksitön!
... tai sitten ei. Minulle nousi esiin tuosta kirjoituksestasi oikeastaan yksi asia ylitse muiden. Voisiko olla, että osalla prostituoiduista on taustalla nimenomaan seksiaddikti?
"Voisiko olla, että osalla prostituoiduista on taustalla nimenomaan seksiaddikti?"
- Onhan se varmaan niin... Yleensä naisprostituoidulla on "taustalla" miespuolinen seksiaddikti, jonka tiedetään maksavan.
Mutta koska tarkoitit varmaan seksiaddiktiota, on pakko kommentoida tässäkin, että vaikka ajatuksesi ei varmaankaan ole ihan hatusta repäisty, samalla lailla tuntuvat ajattelevan prostituutiota ihannoivat miehet. Niin pitkälle, että ajatus itse kuulostaa seksifantasialta: "kutsumushuora ei voi elää ilman seksin myyntiä..."
Minusta tuntuu, että aika harva ajattelee prostituoidun naisen nauttivan seksistä maksavan asiakkaan kanssa. Kuitenkin jos nainen on addiktoitunut seksiin, ei tämäkään aivan poissuljettua ole. Olen ymmärtänyt, että jotkut ihmiset (minä en ;D) addiktoituvat työhön yleensäkin, niin miksipä ei silloin kun työssä ydistyy kaksi addiktoivaa elementtiä, työ ja seksi. Väärien johtopäätösten välttämiseksi korostan tämän olevan puhdasta pohdintaa, ei esim. oma mielipide.
Onko koko yhteiskuntamme seksiaddiktoitunutta? Ovatko markkinamiehet keksineet edesauttaa tätä addiktion syntyä? Onko nähtävissä tällainen laajempi addiktio ja yksityisempi addiktio, joka toki on myös vakavammin otettava ja saattaa pahimmillaan johtaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön, raiskauksiin, väkivaltaan.
Hmmm... aiheeseen ei näköjään syystä tai toisesta haluta ottaa täällä nyt kantaa laajemmalti. Itseäni aihe tällä tasolla pohtien kiinnostaa kovasti. Syyt ja seuraukset. Miksi, miksi, miksi?
Melko kaukaa haettu ajatus. Jos ajatellaan että vaikkapa minä olisin addiktoitunut suklaan syömiseen, niin kyllä mielummin syön laadukasta ja maukasta kelpo suklaata hienosta rasiasta kuin viisi vuotta vanhojen venäläisen suklaakalenterien jämäpaloja.
Sama asia seksissä. Jos on addiktoitunut seksiin, sitä luultavasti valitsee kumppanin, josta itse pitää, eikä ota ketä tahansa tumppua. Ja kuten täälläkin on käynyt ilmi, saa etenkin nainen seksiseuraa milloin tahansa. Tuskin silloin tyytyy johonkin epämiellyttävään ja kaikin puolin luontaantyötävään ällötykseen jos voi valita jonkun, jonka kanssa HALUAA harrastaa seksiä. Kun tähän päälle vielä ottaa sen, kuinka seksin ostamiseen liittyy niin paljon muita negatiivisia tuntemuksia, niin tuntuu erittäin epätodennäköiseltä, että kukaan alkaisi itseään myymään ihan vain sen takia, että saisi seksiä, päinvastoin kylläkin mahdollista.
Tämä oli tosi hyvä pointti.
Lähtökohtahan on se että ihmistä tulee aina kiinnostamaan seksi. Sitä ei saa pois kulumallakaan takaraivosta koska ei ole suhteellisesti ajateltuna niin kauaa siitä kun elettiin savimajoissa ym. ja suvun jatkuminen turvattiin saamalla paljon jälkeöäisiä jne jne.
Katso vaikka eläinkuntaa, eihän siellä paljoa muuta tehdä kuin syödään ja kuksitaan jotta suku jatkuu.
Vaikka ollaan niin 2000 luvulla ja sivistyneitä oikein moraalikäsiteyksen omaavia ihmisiä niin ei se mitään auta (miksi pitäisi?). Lisääntyminen (=seksi) on kaikilla eliöillä ja elävillä se tärkein päämäärä.
Katsokaa nyt, koko ajan tupsahtaa uutisia kun papit, joiden siis pitäisi omata harvinaisen hyvä moraalikäsitys ne 10 käskyä, kärähtelee vieraissakäynneistä ja alaikäisiin sekaantumisista.
Seurausta siitä kun yritetään väkisellä tukahduttaa ihmisen perustavanlaatuisia ominaisuuksia ja tarpeita. Ei se tule onnistumaan.
Kyse on varmaankin samasta asiasta kuin esimerkiksi ruuasta. Kun sitä on yllin kyllin tarjolla niin kyllä varmasti ahmitaan vaikka järki sanoo aivan muuta.
Samanlainen ilmiöhän on kun naiselle sattuu tulemaan "paha" vauvakuume...vauva on pakko saada sanoi ukko mitä hyvänsä. Minkäs teet.
Nykyinen yhteiskunta vain edesauttaa seksin esiintulemista, keskiajalla se oli tabu by kirkko. Ei enään.
Siinä syyt. Entä seuraukset? Hommat menee perseelleen. Mielestäni joka paikasta pursuaa liikaa seksiä. Sen pitäisi mieluummin olla omassa makuuhuoneessa.
Niin syyt: hormonit. Testo panettaa.
"Onko koko yhteiskuntamme seksiaddiktoitunutta?"
Ei ole. Yhteiskunnan säännöt ja normit lähinnä säätelevät sitä. Joskus enemmän ja joskus vähemmän.
Jos asiaa mietitään hiukan syvällisemmin, niin seksiaddikti on ikäänkuin rakennettu ihmisen sisälle eli se on siellä valmiina. Jos sitä ei keinotekoisesti rajoitettaisi a. Saattaisi täällä olla aika villi meno päällänsä b. Kukaan ei kiinnittäisi siihen mitään erityistä huomiota ;D
En taaskaan halua puolustella prostituutiota millään tavalla, mutta mutta.
Mistä sinä olet saanut päähäsi ajatuksen, ettei prostituoitu nainen voisi valita asiakkaitaan? Toisaalta jos on seksiaddiktio saattaa olla, että silloin kelpaa aika ajoin vähän huonompikin seksiseura.
Hyvä vertaus vois olla vaikkapa alkoholisti. Tottakai jokainen alkoholisti joisi kalliita ja laadukkaita juomia jos siihen olisi mahdollisuus, mutta joillekin kelpaa hätätapauksessa esim. korvikkeet.
Sinä siis olet medikalisoimassa eli määrittelemässä kaikki ne toisten ihmisten ja ehkä itsessäkin piilevänä elävät taipumukset sairaudeksi, jota sitten pääsisit kieltämään ja tuomitsemaan, ja etenkin syyttämään toisenlaisia ja herättämään heissä syyllisyyttä. Sinun asenteesi ja halusi leimata sinulle ahdistava sairaaksi on monille tuttu homoseksuaalisuuden sairaaloisuusleimasta jonka aiheuttamat jäänteet poistuivat Suomen laista vasta 1999, eli vain kuusi vuotta sitten. Leimaamalla homoseksuaalisuus sairaudeksi voittiin syyllistää homseksuaaleja heidän elämäntavastaan vuosikymmeniä ja syrjiä heitä törkeällä ja julmalla tavalla. Pahin muoto oli Natsisaksa, jossa satojatuhansia homseksuaaleja poltettiin keskitysleireillä heidän sairaaloisuutensa takia.
Parempi sinun Jöröjukka-Kukka olisi lukea esmerkiksi Olli Ståhlströmin väitöskirja Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu ennenkuin jatkossa kirjoitat mitään tänne palstalle seksistä jatkossa.
Löytyy linkistä
http://www.finnqueer.net/pdf/Homoseksuaalisuuden.pdf
Puhuin vakavasta yhteiskuntaamme hallitsevasta ilmiöstä, jossa kaikki seksistetään, valjastetaan yhden asian käyttöön eli talouden. Seksi sinällään on hieno asia, mutta addiktiona se on erittäin vaarallinen. Ja on se nyt kummallista, jos tällä palstalla ei saa puhua asiasta, jota tulee tuutin täydeltä kaikkialta. Ihmeellistä vaientamismentaliteettia sinulla.
Älä pelkää, en todellakaan syyllistä seksuaalisuudella, vaan herättelen keskustelua, mikä on positiivisesti ihmistä palvelevaa seksuaalisuutta.
Homoudesta en puhunut sanaakaan, eikä se liitty aiheeseeni. Seksuaalisuuntauksesta riippumatta ihminen voi toki olla addiktoitunut.
Eikä seksuaalisuus ahdista minua millään tavalla. Miksi ihmeestä halusit väitteen ottaa esiin?!? :(
Tuo nyt on sinänsä määrittelykysymys, mitä voidaan leimata sairaukdeksi, poikkeavuudeksi tai väärin tekemiseksi. Mielstäni kuitenkin esim. pettäminen voidaan lukea vääryydeksi, jos pari on luvannu toisilleen uskollisuutta. En myöskään usko, että itsensäpaljastelu on mieleltään täysin terveen ihmisen toimintatapa, eli en usko sen olevan ihmiselle luontaista toimintaa vaan jonkinlaisen vääristymän aiheuttama käyttäytymismalli. Jos vertaa tätä itsensäpaljastelua tai pettämistä homoseksuaalisuuteen, niin kyse on kahdesta täysin erilaisesta ilmiöstä. Homoseksuaalisuus sinällään tarkoittaa yhdessä tuumin harrastettua seksiä kahden ihmisen välillä. Sen sijaan itsensäpaljastamisessa vain yksi ihminen harrastaa seksiä toista hyväksikäyttäen ja pettämisessä samoin yksi ihminen harrastaa seksiä kolmannen kanssa loukaten täten vakinaista seksikumppaniaan.
Itse en sanoisi aloittajan olevan välttämättä medikalisoimassa toisten seksuaalisuutta, mutta olen kanssasi samaa mieltä siitä, että seksuaalisuudens suhteen voidaan kyllä hyvin kyseenalaistaa tieteen objektiivisuus, niin usein on nähty ja nähdään tuollaista roskaa kuin tuo homouden näkeminen sairautena.
Aloittaja muistaakseni kysyi mikä johtaa seksiaddiktioon ym. Saattoi tosiaan puhua sairaana pitämästiin "seksiaddiktiyksilöistä", mutta toisaalta myös puhe saattoi olla- tai pitäisi olla - siitä, mikä johtaa seksiaddiktion käsitteesseen. Millä perustein tällainen tauti luokitellaan, vai onko sitä mainitun elokuvan ulkopuolella lainkaan? Viihde ja katukuva ovat läpiseksuaalistuneita, eikä välttämättä edes enemmistön seksuaalisuuden ehdoilla (eikä enemmistön käsitys saisi olla virallinen kuva muutenkaan). Tällä palstallakin puhutaan toisaalla jälleen siitä ovatko prostituoidut työssään omasta halustaan ja peräti seksiaddiktionsa vuoksi. Seksiaddiktiosta puhuttaessa voisi puhua myös siitä, addiktoidaanko meitä johonkin tiettyyn seksuaalisuuden muotoon? Ja miten meidän/yleisön/lääketieteen tulee reagoida sen poikkeuksiin? Esimerkkielokuvan tapauksessa ilmeisesti "poikkeus" on niin lievä (ja päähenkilö kaunis menestyvä nuori nainen) että tirkistely on sallittua, jopa suotavaa, kun aiheesta puhutaan virallisella, muka-huolestuneella kielellä.
Itse asiassa Levottomista tulee (sekä nimensä että "vakavan" tirkistelyn kautta) mieleen Anna Kortelaisen kirja Levoton nainen, mikä käsittelee myös seksuaalisuuden medikalisointia (hysterian kulttuurihistoriaa). Sen mukaan 1800-luvun lopun lääkärit järjestivät näytöksiä, joissa kansannaiset suggeroitiin (tai he näyttelivät) hysteriakohtauksiin jotka olivat vahvasti seksuaalisesti latautuneita. Sivistyneistön miehet tulivat sitten "tieteellisestä" mielenkiinnosta seuraamaan näytöksi, kirjoittivat niiden pohjalta romaanihenkilöitä (Flaubert) ja maalasivat tauluja (Edelfelt). Näiden kulttuurituotteiden kautta käsitys naisellisesta seksuaalisesta taudista (hysteria) levisi ja uusiutui: lääkärit kehuivat kirjailijoita realistisesta kuvauksesta, ja lukijat omaksuivat oireet ja päätyivät lääkärien hoidettaviksi. Medikalisaation historiaa sekin.
"Suuttunut" taisi ymmärtää että puhuit yksittäisten ihmisten seksiaddiktiosta tautina, vaikka taisit ennemmin kohdistaa kritiikin kulttuuriin joka tuputtaa meille näitä seksiaddiktioita. Tuollaisten taudinmääritysten kuin seksiaddiktio tai homoseksuaalisuuskin kautta lääketiede kontrolloi "väärinajattelijoitaan". Sen sijaan yhteiskunnan/kulttuurin seksiaddiktio/seksimania on ihan selkeä kysymys - vai onko?
Puhuin yhteiskunnallisella ja yksilötasolla. Mutta tottakai pohdinta yksilötasolla pitää olla ei-leimaavaa, eikä kontrolloivaa. Toki ihmiset voivat jo pelkästä aiheen käsittelystä ahdistua. Toisaalta asiasta pitää uskaltaa puhua julkisesti.
Tuossa itsensäpaljastus-ohjelmassa sanoi useampikin, että vasta siitä lähti toipuminen, kuin JOKU ILMOITTI HEIDÄT POLIISILLE. Itse en tässä ole ilmiantamassa poliisille ketään, vaan herättelemässä keskustelua.
Onko pieni ihminen markkinavoimien uhri? Voidaanko mitenkään määrittää "terve" seksuaalisuus?
Ja onko tärkeää määrittää "terve" seksuaalisuus?
"Ja onko tärkeää määrittää "terve" seksuaalisuus?"
- Avainpointti. Yleensä siitä seuraa vain huonoa mielestäni. Onhan se oma minä hyvä määrittää, mutta kun aletaan puhua toisille terveydestä...
Toki silloin kun joku on seksuaalisesti toiselle vaarallinen, tarvitaan väliintuloa. En itse tiedä mitään esim. pedofilian ja lääketieteen suhteesta - onko hedelmällisiä hoitomenetelmiä vai pitäisikö pedofiilit vain pitää esivallan pelossa ja pahimmillaan lukkojen takana?
"Olla vaaraksi muille", tai vaaraksi itselleen. Johdannaisvaikutuksia? Mitä siitä seuraa? Eteneekö toimintamalli jne...
(Mielenkiintoista muuten, että kukaan koskaan ei ole tällä palstalla kysynyt omia ajatuksiani seksin suhteen ja sen erilaisiin muotoihin, vaan ainoastaan syytelty on ja väitetty minun olevan milloin mitäkin mieltä. Mielenkiintoista sanoisin. Hyökkäys on näköjään ollut puolustus johonkin.... mihin. En tiedä.)
Ja toisaalta, mitä on "terve" seksuaalisuus kenenkin mielestä, siitähän täällä on nytkin mahdollisuus puhua.
tuli mieleen itsensä paljastajista, haittaisiko sinua jos sellainen viuhahtaisi sinulle (ei alaikäisiä ympärillä?)?
itseäni tuommoinen lähinnä naurattaisi :D
ai niin, jenkeissä jossain osavaltioissa joutuu suunnilleen vankilaan jos olet omalla pihalla alasti....
Ongelmana on se, että itsensäpaljastaminen ei ole sama asia kuin alastomuus. Jos tepastelet pihallasi alasti kaikessa rauhassa, on se aivan eri juttu kuin se, että menet tyrkyttämään kaluasi toisen naaman eteen jossain yleisellä paikalla.
Toisaalta tuossa itsensäpaljastajien touhussa ja sen uhkaavana kokemisessa on varmasti melko suuri osuus myös raiskauksilla. Paljastelun kohteeksi joutunut nainen ei voi tietää, mitä mies aikoo kalullaan tehdä. Ikävä kyllä naiset eivät ole ajatuksenlukijoita, jotka osaisivat automaattisesti tietää, että jaahas, tämä vain touhuaa yksinään eikä aio koskea minuun. Toisaalta myös mielestäni itsensätyydyttäminen ja jo pelkästään sukupuolielinten näyttely on sen verran intiimiä hommaa, että en halua tahtomattani ja minulta sitä kysymättä tarkastella ketään tässä touhussa.
Tämä on siis ensimmäinen kysymys näissä asioissa, joka minulle esitetään. Hyvä, että saan itsekin kertoa mielipiteitäni, ettei toiset kerro, mitä minä ajattelen.
Ensinnäkin olen aina luullut, että itsensäpaljastaja EI ole vaarallinen. Näin on aina sanottu ja minä olen uskonut. En ole ollut asiasta niin kiinnostunut, että olisi etsinyt asiasta faktatietoa.
Nyt tv-ohjelmasta opin ensimmäisen kerran elämässäni, että paljastelu voi johtaa raiskaukseen ja että se voi äityä lapsille paljasteluun jne... Tämä uusi tieto suoraan sanoen hämmästytti minut!
Siis paljastelija ei ole minua ennen juurikaan häirinnyt. Välillä olen huvittunut, välillä kiukustunut, että pitääkö sitä joka helv... paikassa olla sössäämässä tuon kal...nsa kanssa. Nämä ovat siis olleet reaktioni. Olen törmännyt paljastelijoihin jonkin verran. Myös kuseksijat välillä huutelevat, että haluanko katsoa! ;D
Nyt tv-ohjelman myöstä suhtautumiseni saattaa muuttua, enkä ole ehkä ihan niin levollinen, kun joku vetää pelit esiin. Tokikaan en myöskään tee ilmoitusta poliisille, vaikka se saattaisi olla palvelus paljastelijalle itselleen.
Levottomat elokuvissa on seksuaalista riippuvuutta käsitelty kaupallisella tavalla. Naisten seksuaalisuus on myyvää.
Addiktiot katsotaan kuuluviksi neurooseihin. Neuroottiselle käytökselle on typpillistä, että käyttäytymisen sairaaloiset muodot lisääntyvät ajan myötä. Seksuaalisuudessa kierre ilmenee siten, että saadakseen samanlaisen vaikutuksen aikaiseksi, toiminnan on muututtava rajummaksi. Pornoaddiktit vaihtavat yhä rajumpaan suuntaan lapsi-, eläin ja s/m pornon tms käyttöön. Seksuaalipartreneiden määrä lisääntyy jne... Neurootinen käytös on sijaistoimintaa esim. ahdistusta pyritään torjumaan erilaisilla käyttäytymisriiteillä. Seksuaalisuuden kanssa addiktiolla on aika vähän tekemistä. Pakkoneuroottisen siivousoireiston kyseessä ollessa ei myöskään puhtaus ole se tärkeä tekijä, muun tyyppisestä tarpeesta on kyse. Seksiaddiktiot ovat lisääntymään päin, samoin kuin muutkin neuroottiset ongelmat.
Itsensäpaljastelu on eräs perverssion muoto. Paljastelijat hakevat uhriensä pelästymistä ja inhon tunteita, tyydytys tulee näiden tunteiden näkymisestä. Naisten harrastamassa paljastelussa on kyse hieman erilaisesta tarpeesta. Naiset hakevat paljastelullaan katselijoiden kiihottumista. Naisilla on toisaalta nykyaikana helppo harrastaa ko. taipumustaan. Riittävällä ulkonäollä voi jopa taipumuksellaan ansaita.
Tarve käyttää prostituutiota on huomattavasti laajenpi kysymys. Ilotyttöjen määrä on sitä suurenpi, mitä ahdasmielisempi kulttuuri on kyseessä. Tässä voi ajatella tarpeen synnyttävän palveluja.
Pettämisen psykologia on myös monisuuntainen. Tarve vieraissa käymiseen voi johtua monesta syystä, parisuuhteessa voi ongelmia olla, ihastuminen, oman viehätysvoiman mittaaminen jne...
Seksuaalisuus on nykyisin muotia toisaalta on hyvä, että näistäkin asioista keskustelua voidaan käydä.
Eiköhän useilla meistä ihmisistä ole erilaisia addiktion tapaisia riippuvuuksia, niissä on aste-eroja ja laatueroja sikäli, että jotkut mielletään vaarattomammiksi kuin toiset. Olennaista kai olisi itse tiedostaa, mikä alkaa olla haitaksi. Omaa reagointiaan voi muuttaa tai turvautua viiteryhmien tai ammattiauttajien apuun.
Olen ollut siinä käsityksessä, että addiktioksi asti päässeenä riippuvuudesta on tullut sairaus. Apu olisi paikallaan, ei siis ole kyse turhasta medikalisoinnista, itse asiassa ei kaikkiin addiktioihin kaiketi edes sovelleta esim. lääkehoitoa. Mm. Taavi Kassila on puhunut tv:ssa omasta seksiaddiktiostaan ja sen kanssa kamppailemisesta, kyllä kyseessä on tuskaisen vakava asia.
En millään pysty pitämään nyky-yhteiskuntaa sen seksiaddiktisempana kuin menneillä vuosisadoilla. Ennen on piiloteltu enemmän, mutta ne, joilla on ollut halu, valta ja mahdollisuus, ovat tehneet samaa kuin nykyään. Näkyvyys on nyt suurempaa, siinä on hyvät ja huonot puolensa. Huonoa on se, jos seksiä tunkee silmille (ja päälle) kaikkialta, ja kokemattomat yksilöt kuvittelevat yliseksuaalisuuden olevan ihan tavallista. Ei se ole. Hyvänä pitäisin sitä, että tabu-hohde kaikkoaa ja tietoisuus/tottuneisuus opettaa itsenäisiin valintoihin. Myös kieltäytymiseen, suojauksiin jne.
Mielestäni nykynen yhteiskunta on addiktioita tukevaa, niin paljon on mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Seksuaalisuuden puolella tämä näkyy tarjonnan lisääntymisenä. Pornoa on helposti saatavissa olohuoneeseen. Lasten hyväksikäyttäminen on mahdollistettu, matkailun lisääntymisen myöstä. Prostituoitujen palvelut ovat helposti saavutettavissa. Parisuhteet eivät ole välttämättömiä. Rinnakkaissuhteet ovat seksikkäitä. Partnereiden vaihtaminen on jossain piireissä elämäntapa. Nämä kaikki tekijät mahdollistavat riippuvuuden kehittymisen.
Nykyinen yhteiskuntamme on oiva kasvualusta neuroottisen käytöksen lisääntymiseen.
Peliriippuvuudetkin ovat lisääntyneet hälyttävästi, peliautomaattien lisääntymisen myötä.
Aina on ollut ihmisiä, jotka eivät ole kykeneviä pitämään itseään kurissa. Nykyisin kiusausten määrä on lisääntynyt merkittävästi.
.. ovat periaatteessa olleet aina. Väittäisin, että yhtä himoittuja ja yhtä helposti tarjolla viimeisimpien muutaman sadan vuoden ajalla. Juominen, syöminen, seksi, prostituutio, pedofilia, pelaaminen ja mitä niitä onkaan. Kun lukee kuvauksia tai katsoo ajankuvamaalauksia vaikkapa Kreikan ja Rooman historiasta, renesanssi- tai rokokoo-kausilta, 1800- ja 1900-luvuilta, maalla ja kaupungeissa, ylhäisöstä ja alhaisosta, ei voi välttyä vaikutelmalta, että on juotu, naitu, rötöstelty ja tapettu paljon ja melkein estoitta. Alistetut oli pakotettu uskollisuuteen, mutta siitä luistettiin nopsasti, kun silmä vältti. Tekohurskaus vallitsi, kaksinaismoraali oli vallitseva tapakoodi. Tytöt naitettiin nuorina.
Nykyään sentään tiedotetaan, suojellaan, kasvatetaan ja hoidetaan paremmin. Pidän enemmän nykytilanteesta, kuin menneistä ajoista. Tietysti muinoin on ollut erittäin suojeltuja ihmisryhmiä, yhteisöjä, kuin saarekkeita, jopa kuin vankeja, mahtavan kirkon suosiollisella avustuksella, ei käy kateeksi nekään.
Itsekuria on tarvittu aina ja tarvitaan tänä päivänä, siihen on opittava.
Totta, samat kiusaukset ovat olleet aina. Kautta historian on ollut ihmisryhmiä, joilla on ollut mahdollisuus viettejään seurata. Mitään merkittävää muutosta ihmisten sisäisessä toiminassa ei ole tapahtunut satoihin vuosiin. Ihmisten luoma ympäristö on kuitenkin siten muuttunut, että yhä useampi voi harrastaa haluamiaan asioita. Ympäristön kontrolli on löystynyt, osittain kirkon merkityksen vähentyessa,sekä myös yhteisöllisyyden katoamisen myötä. Itsekuri on osittain sisäsyntyistä. Osalla ihmisistä itsesäätely on puutteellistä, heidän toimintaansa säätelee ympäristön odotukset ja ulkoiset moraalikoodistot. Uskonto, laki ja häpeärangaistukset pitävät osan kansasta kurissa, kaikille ei toki riitä nämäkään keinot. Nyky-yhteiskunta sallii paljon vapauksia, kontrolli on vähäistä. Siksi osalla ihmisiä on elämänhallinnassan vaikeuksia. Tämä näkyy neuroottisten ongelmien lisääntymisenä. Nykyisin on myöskin enemmän vapaa aikaa toteuttaa itseään. Ennenvanhaan vain rikkaalla yläluokalla oli näin runsaasti vapaata. Väestöstä suurimalla osalla elämä meni perustoimeentulon hankintaan, aikaa ei kertakaikkiaan ollut paheiden harjottamiseen.
En haikaile minäkään menneiden perään. Pohdiskelen vain näiden ongelmien lisääntymisen syitä.
Kontrollin höllentymisen myötä ovat kauppamiehet keksineet, että seksin liittäminen yhä useampiin myytäviin tuotteisiin, saa rahavirrat auki. Myydään mielikuvia käyttäen ihmisten erästä perusviettiä räikeästi hyväksi. (Esim. musiikkivideoiden seksistyminen jaksaa yhä uudelleen hämmästyttää minua.) Ja kaikille epäilijöille: En ole ollenkaan seksikielteinen, eikä minulla ole nutturaa, ei kukkahattua, eikä pipoakaan! :D
Maapallon väkimäärä on kasvanut huikeasti, niinpä "paheiden ja hyveiden" harjoittajiakin on enemmän. Samassa vai eri tahdissa, en yritä edes arvailla. Suvaitsevaisuus on jonkin verran lisääntynyt, osa tabuista kaatunut tai teho väljähtynyt. Usein väitetään, että välinpitämättömyys on vallannut alaa, ollaan piittaamattomampia kuin ennen. Tekisi mieli väittää vastaan. Kun muinoin Lontoon tai Pariisin kujilla hakattiin, juotiin ja raiskattiin, niin "tavalliset" ihmiset kiirehtivät ohi niinkuin nykyäänkin. Ei kannata sotkeutua vieraisiin asioihin, ellei ole resursseja toimia. Alistumista tosiasioihin. Sama nytkin.
Kyllä me välitämme, vain psykopaatteja tai muuten tunnevammaisia eivät vääryydet kosketa. Ollaan vain opittu, ettei sotkeuduta muiden juttuihin, saadaan vielä itse syytteet tai kuukausien hankaluudet niskoille. Osasyyn tästä kantavat mielestäni lainsäätäjät ja viranomaiskoneisto. Olen varma, että jokseenkin jokainen, joka kulkee välinpitämättömän näköisenä kadulla makaavan ihmismytyn ohi, kokee pahan kirpaisun ja avuttomuuden tunteen, kertoo tapahtumasta kotonakin. Onneksi kännykät on keksitty, niillä voi sentään kutsua viranomaisapua. Toimitaan protokollan mukaan.
Kiusauksia on joka puolella ja niitä väläytellään rohkeammin, kynnykset ovat madaltuneet. Toisaalta kiusaukset ovat tavallaan arkipäiväistyneet, menettäneet osan vetovoimastaan, eivät herätä entisenlaista uteliaisuutta. Silti niitä harrastetaan, toki. Kiusaukset ja niiden seuraamukset ovat niin näkyvissä, että ovat pahus vieköön tilastoitavissa. Paremmin yhteiskunnan hallinnassa tietyssä mielessä. Niinpä kasvatus, valistus, suojelu yms. ovat käynnistäneet vastavoimia ihmisten turvaksi ja puolustamaan tavoitteittensa mukaista arvoilmastoa.
Jonkinlaista sotaa sieluista siis, ulkoapäin ohjautuvilla on myös suositeltavia arvoja, joihin nojautua. On vertaisryhmiä, jotka haluavat toimia "kunnolla" tai siedettävästi. Suojeluun erikoistuneita organisaatioita. Media rummuttaa hälyuutisten ohella myös "hyvää sanomaa", joskus ällöttävästi sentimentalisoiden, myy paremmin. Erilaisia vahteja ja indikaattoreita on runsain mitoin käytettävissä.
Jaan samat huolet, joihin viittaat. Ja tiedän, ettet ole "ennen oli kaikki paremmin"-haikailija. Usein vain näyttää olevan tapana kauhistella "nykymenoa", ja on siinä kauhistelemistakin. Toivottomuus voi valahtaa päälle, varsinkin, jos työssään joutuu sen ongelmapuolen kanssa tekemisiin. Jotkut detaljit olivat 20 tai 50 v. sitten paremmin monen kannalta, mutta enimmät asiat ovat nyt paremmalla tolalla. Jos on valittava koko paketti romppeineen, valitsisin nykypaketin. Ja alkaisin tietysti heti miettiä, miten sisältöä voi vaihtaa.
Olen ehdottomasti nykymenon kannalla. Jo pelkästään ihmisarvon antaminen, ansioista riippumatta on nykyisessa arvomaalmassa niin arvokas asia, että muutamat kiusat menevät siinä sivussa.
Ihmiset pyrkivät pääsääntöisesti toimimaan oikein ja kunniallisesti. Kannetaan huolta lähimmäisistä, jopa kaukana olevat otetaan huolenpidon piiriin. Ympäristönsuojelu on tärkeää. Ihmisoikeusjärjestöillä on paljon aktiivisia kannattajia. Lastensuojeluun kiinitetään huomiota jne...
Naapurieden ja kanssakulkijoiden moralisoiminen on vähentynyt, tämä on asekä positiivinen että negatiivinen piirre. Aiemmin häpeä piti ihmisiä kaidalla polulla, julkijuopottelu, irtosuhteet, tms eivät olleet mahdollisia julkisen häpeän vuoksi. Nykyisin kontrolli on vähempää. Etenkin naisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ovat parantuneet.
Yhteisöllisen kontrollin mielenkiintoisimpia piirteitä on sen kohdistumisen ensisijaisesti naisiin. Tämä on maailmanlaajuinen tapa. Matriarkaalistenkin yhteisöjen kontrolli kohdistuu naisiin. Sosiologina olen ajatellut, naisten kontrolloimisen tarpeen lähtevän lasten hoiva tarpeen huomioimisesta, muita perusteita on vaikea hahmottaa.
..lueskelin tässä kerran amerikkalaisia uskonnollisia web-sivuja ja siellä silmiini sattui juuri tuosta addiktiosta meuhkaaminen, mielestäni se on samaa sarjaa kuin kaikki nämä uudet adhd:t sun muut, joita ilman on ennen tultu hyvin toimeen, mutta joita jostakin syystä on alettu diagnosoida..
..onkohan näissä kysymys pyrkimyksestä määritellä kaikki hankalat tyypit sairaiksi, siis sellaisiksi, joita yhteiskunta ei voi sietää..??
..
Seksiä seksiä seksiä, tämän vuosisadan epidemia...
Veikkaisn, että suurehko syyllinen on nykyinen tapa tyrkyttää seksiä joka tuutista.
Luodaan ihmisille, etenkin nuorille sellaisille, mielikuva, että seksi on välttämätöntä ja että olet poikeava jos et harrasta seksiä niin usein kuin mahdollista ja niin monen kanssa kuin mahdollista.
Seksin kaupallistamisesta ja seksillä myymisestä tuli mieleeni eräs autonäyttely jossa kävin. Pikinipukuiset plikat keikistelee jonkin tötterön vieressä ja tojotakorollatollot läähättää vieressä pankkikortteja rapistellen.
Minkäänlaisia teknisiä tietoja ko. rakkineesta ei plikat kuitenkaan osanneet kertoa.
Tyypillinen esimerkki seksin kaupallistamisesta, mikä vain saadaan kaupaksi kunhan siitä annetaan sexy mielikuva.
Seksi ei enää ole kahden ihmisen välistä intiimiä kanssakäymistä vaan siitä on tehty suorituskeskeinen urheilulaji. Heh, on omat välinekaupatkin...