... Sanotaan. Entäs sitten *pakotettu* sellainen? Minulla näet on Visio (jonka syntyhistoriasta voisi käynnistää kokonaan uuden keskustelun, alkaen aikuisviihteelle altistumisen vaaroista): puhdas forced smoking -sessio, jossa kasvoillani olisi kumimaski, johon olisi kiinnitetty muovi- tai lasiputki (tai vaikka läpinäkyvä letkunpätkä) jonka lävitse raskaasti maalattu suttura puhaltaisi savua hengitettäväkseni. Savua suoraan keuhkoista keuhkoihin. Jumalaista. Savukeaski tai pari, välissä muutama sikari. Ahhh...
Itse asiassa olen jo buukannut seuraavalle tilikaudelle jonkin sortin kaasunaamarin tai kumisen hengityssuojaimen hankkimisen, jonka voisi sitten modifioida em. sessioon sopivaksi. Kaikki (köh, joo...) kiinnostuneet ottakoot kernaasti yhteyttä sähköpostitse.
Itse asiassa olen jo buukannut seuraavalle tilikaudelle jonkin sortin kaasunaamarin tai kumisen hengityssuojaimen hankkimisen, jonka voisi sitten modifioida em. sessioon sopivaksi. Kaikki (köh, joo...) kiinnostuneet ottakoot kernaasti yhteyttä sähköpostitse.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... Mutta en kyllä totuuden - sen tuhannestikirotun kiimajarrun (terveisiä Kinkylle!) nimessä muuta odottanutkaan. Miehen ja naisen korvienvälit eivät yksinkertaisesti ole yhteensovitettavissa...
Tänään tuli sitten maistettua ihka ensimmäistä kertaa *savuketta*. Sikareiden nimeenhän olen vannonut jo liki vuosikymmenen. Miksi sitten moinen invaasio aiemmin halveksumalleni (poislukien naisten savukoinnin) alueelle? No, vastaus on yksinkertainen: Täytyyhän sitä totutella savukkeiden makuun, jos sattuisi vaikka meikäpolon surkuelämään siunautumaan sellainen hetki, jolloin pääsisi nauttimaan Tosielämässä (tm) tämän rihman ensimmäisessä viestissä fantasioimastani kaasunaamarisessiosta. Entäs sitten se *maku*? No joo; menettelihän tuo. Odotin huomattavasti vastenmielisempää kokemusta...
Kohtuullisesta päihtymystilasta huolimatta lähes virheetön esimerkki suomen kielestä ja kielioppisäännöistä. Ottakaa oppia, kuolevaiset...