On epätodellista seurata päivä päivältä, kuinka Kiinan ja Venäjän vuosikymmeniä rakentamat ja suunnittelemat operaatiot Yhdysvaltojen heikentämiseksi ja läntisen yhteistyön tuhoamiseksi tapahtuu juuri nyt silmiemme edessä.
Eikä vain presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin historiallinen ja dramaattinen ajautuminen avoimeen yhteenottoon toimittajien edessä Oval Officessa Valkoisessa talossa.
Kiinan ja Venäjän yhteinen pitkäaikainen strategia on ollut luoda vastavoima ’läntiselle hegemonialle’, Yhdysvalloille ja vähentää lännen valta-asemaa. Peking ja Moskova rakentavat aktiivisesti moninapaista maailmanjärjestystä Yhdysvaltoja ja länttä vastaan.
Kiinan pitkän aikavälin strategia ja tavoite on maailmanlaajuinen taloudellinen dominanssi, kun taas Venäjä pyrkii hajottamaan eritysesti Euroopan yhtenäisyyttä.
Yhteinen päämäärä on murtaa läntinen globalisaatiokäsitys, rapauttaa demokratian legitimiteetti ja edistää moninapaista maailmanjärjestystä, jossa Kiinan ja Venäjän omat intressit ovat hallitsevia.
Ja tämä kaikki tapahtuu nyt koko maailman edessä iltauutisissa.
Kiina ja Venäjä eivät ole kuitenkaan historiallisesti luontaisia liittolaisia. Koska länsi on este Moskovan ja Pekingin tavoitteiden toteutumiselle on läntinen maailma yhteinen vihollinen ja yhdistää maat taktisesti.
Kun katsoo tätä päivittäistä dramaattista uutisvirtaa, tuntuu kuin Yhdysvaltojen sisäinen hajoaminen ja transatlanttisten suhteiden haperoituminen tapahtuisi kuin suoraan kiinalaisen filosofin Laozin kuvaamalla wúwéilla ( 无为), luonnollisesti ja vaivattomasti, eli ei-tekemällä.
Trumpin johtaman Yhdysvaltojen sisäinen polarisaatio, hajaannus sekä kaaos ja lännen pirstaloituminen palasiksi täytyy piirtyä Kiinan ja Venäjän horisontissa kuin historian käden piirtämänä ’luonnollisena virtauksena’.
Sen sijaan, että Moskova ja Peking yrittäisivät nyt hallita lännen kaaosta tai pakottaa Yhdysvaltoja ja Eurooppaa syventämään kriisiään, vihollisen hajoamisen annetaan wúwéin lailla, ei-tekemällä edetä luonnollisesti.
Ei tehdä mitään, reagoidaan vain taktisesti tarvittaessa muuttuneisiin tilanteisiin.
Pyrkimyksillä heikentää länttä on historialliset juuret aina kylmän sodan ajalta. Vuosikymmeniä Moskova ja Peking ovat pitäneet Yhdysvaltoja ensisijaisena kilpailijanaan, halunneet heikentää länsimaailman globaalia vaikutusvaltaa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana maat ovat myös kehittäneet erillisiä ja osittain päällekkäisiä yhteistyöstrategioita lännen romahduttamista varten.
Kiinan tavoitteiden ytimessä on käsite ’keskeiset edut’ (héxīn lìyì). Ydinedut ovat ei-neuvoteltavia ja ehdottoman suojeltavia. Keskeisin niistä on kommunistisen puolueen (CCP) vallan säilyttäminen, talouskasvun edistäminen ja Kiinan suvereniteetin suojeleminen.
Kiinan taktiikat ovat monimuotoisia ja tehokkaita. Peking ei tarvitse sotilaallista konfliktia heikentääkseen länttä, vaan se käyttää taloutta, teknologiaa ja disinformaatiota aseinaan.
Putin ja Venäjä ovat puolestaan määritelleet kansalliset ei-neuvoteltavat strategiset tavoitteensa pyrkimyksiksi palauttaa imperialistinen vaikutusvalta lähialueillaan ja haastaa Yhdysvaltojen maailmanlaajuinen ylivalta.
Venäjä pyrkii saamaan ’veto-oikeuden’ naapurivaltioidensa, kuten Ukrainan, tekemiin päätöksiin, heikentämään systemaattisesti Naton asemaa ja vaikutusta Euroopassa sekä muokkaamaan Euroopan sekä Lähi-idän turvallisuusjärjestelmiä omaksi edukseen.
Venäjä käyttää sotilaallista ja poliittista painostusta geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi Venäjä keskittyy yhä enemmän liittoutumien muodostamiseen niiden maiden kanssa, jotka jakavat yhteisen intressin Yhdysvaltojen vaikutusvallan vastustamisessa.
Strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi Kiina ja Venäjä ovat käynnistäneet keskinäisiä länttä heikentäviä yhteistyöhankkeita. Kuten taloudellista ja sotilaallista strategista yhteistyötä, joiden avulla maat voivat jakaa resursseja ja tietoa vahvistaakseen asemaansa geopolitiikassa.
Maat tekevät kohdennettuja investointeja, antavat sotilaallista apua ja vahvistavat diplomaattisia suhteita tuodakseen epäröiviä valtioita vaikutuspiiriinsä. Ja haastavat näin perinteiset Euroopan ja Yhdysvaltojen kumppanuudet.
Strategista kisaa lännen kanssa käydään Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Arktisella alueella.
Kilpailutaktiikkoihin kuuluvat tietenkin Yhdysvaltojen liittolaissuhteiden haavoittuvuuksien hyödyntäminen, länteen perinteisesti suuntautuneiden alueiden sisäisten epävakaustekijöiden hyväksikäyttö sekä disinformaatiokampanjat.
Elon Muskin lopetettua kertaiskulla Yhdysvaltojen USAAID-ohjelman, globaali kenttä on avoin niin Kiinalle kuin Venäjälle tarjota eri puolilla maailmaa vaihtoehtoja Yhdysvaltojen taloudelliselle ja sotilaalliselle tuelle.
Eikä vain presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin historiallinen ja dramaattinen ajautuminen avoimeen yhteenottoon toimittajien edessä Oval Officessa Valkoisessa talossa.
Kiinan ja Venäjän yhteinen pitkäaikainen strategia on ollut luoda vastavoima ’läntiselle hegemonialle’, Yhdysvalloille ja vähentää lännen valta-asemaa. Peking ja Moskova rakentavat aktiivisesti moninapaista maailmanjärjestystä Yhdysvaltoja ja länttä vastaan.
Kiinan pitkän aikavälin strategia ja tavoite on maailmanlaajuinen taloudellinen dominanssi, kun taas Venäjä pyrkii hajottamaan eritysesti Euroopan yhtenäisyyttä.
Yhteinen päämäärä on murtaa läntinen globalisaatiokäsitys, rapauttaa demokratian legitimiteetti ja edistää moninapaista maailmanjärjestystä, jossa Kiinan ja Venäjän omat intressit ovat hallitsevia.
Ja tämä kaikki tapahtuu nyt koko maailman edessä iltauutisissa.
Kiina ja Venäjä eivät ole kuitenkaan historiallisesti luontaisia liittolaisia. Koska länsi on este Moskovan ja Pekingin tavoitteiden toteutumiselle on läntinen maailma yhteinen vihollinen ja yhdistää maat taktisesti.
Kun katsoo tätä päivittäistä dramaattista uutisvirtaa, tuntuu kuin Yhdysvaltojen sisäinen hajoaminen ja transatlanttisten suhteiden haperoituminen tapahtuisi kuin suoraan kiinalaisen filosofin Laozin kuvaamalla wúwéilla ( 无为), luonnollisesti ja vaivattomasti, eli ei-tekemällä.
Trumpin johtaman Yhdysvaltojen sisäinen polarisaatio, hajaannus sekä kaaos ja lännen pirstaloituminen palasiksi täytyy piirtyä Kiinan ja Venäjän horisontissa kuin historian käden piirtämänä ’luonnollisena virtauksena’.
Sen sijaan, että Moskova ja Peking yrittäisivät nyt hallita lännen kaaosta tai pakottaa Yhdysvaltoja ja Eurooppaa syventämään kriisiään, vihollisen hajoamisen annetaan wúwéin lailla, ei-tekemällä edetä luonnollisesti.
Ei tehdä mitään, reagoidaan vain taktisesti tarvittaessa muuttuneisiin tilanteisiin.
Pyrkimyksillä heikentää länttä on historialliset juuret aina kylmän sodan ajalta. Vuosikymmeniä Moskova ja Peking ovat pitäneet Yhdysvaltoja ensisijaisena kilpailijanaan, halunneet heikentää länsimaailman globaalia vaikutusvaltaa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana maat ovat myös kehittäneet erillisiä ja osittain päällekkäisiä yhteistyöstrategioita lännen romahduttamista varten.
Kiinan tavoitteiden ytimessä on käsite ’keskeiset edut’ (héxīn lìyì). Ydinedut ovat ei-neuvoteltavia ja ehdottoman suojeltavia. Keskeisin niistä on kommunistisen puolueen (CCP) vallan säilyttäminen, talouskasvun edistäminen ja Kiinan suvereniteetin suojeleminen.
Kiinan taktiikat ovat monimuotoisia ja tehokkaita. Peking ei tarvitse sotilaallista konfliktia heikentääkseen länttä, vaan se käyttää taloutta, teknologiaa ja disinformaatiota aseinaan.
Putin ja Venäjä ovat puolestaan määritelleet kansalliset ei-neuvoteltavat strategiset tavoitteensa pyrkimyksiksi palauttaa imperialistinen vaikutusvalta lähialueillaan ja haastaa Yhdysvaltojen maailmanlaajuinen ylivalta.
Venäjä pyrkii saamaan ’veto-oikeuden’ naapurivaltioidensa, kuten Ukrainan, tekemiin päätöksiin, heikentämään systemaattisesti Naton asemaa ja vaikutusta Euroopassa sekä muokkaamaan Euroopan sekä Lähi-idän turvallisuusjärjestelmiä omaksi edukseen.
Venäjä käyttää sotilaallista ja poliittista painostusta geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi Venäjä keskittyy yhä enemmän liittoutumien muodostamiseen niiden maiden kanssa, jotka jakavat yhteisen intressin Yhdysvaltojen vaikutusvallan vastustamisessa.
Strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi Kiina ja Venäjä ovat käynnistäneet keskinäisiä länttä heikentäviä yhteistyöhankkeita. Kuten taloudellista ja sotilaallista strategista yhteistyötä, joiden avulla maat voivat jakaa resursseja ja tietoa vahvistaakseen asemaansa geopolitiikassa.
Maat tekevät kohdennettuja investointeja, antavat sotilaallista apua ja vahvistavat diplomaattisia suhteita tuodakseen epäröiviä valtioita vaikutuspiiriinsä. Ja haastavat näin perinteiset Euroopan ja Yhdysvaltojen kumppanuudet.
Strategista kisaa lännen kanssa käydään Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Arktisella alueella.
Kilpailutaktiikkoihin kuuluvat tietenkin Yhdysvaltojen liittolaissuhteiden haavoittuvuuksien hyödyntäminen, länteen perinteisesti suuntautuneiden alueiden sisäisten epävakaustekijöiden hyväksikäyttö sekä disinformaatiokampanjat.
Elon Muskin lopetettua kertaiskulla Yhdysvaltojen USAAID-ohjelman, globaali kenttä on avoin niin Kiinalle kuin Venäjälle tarjota eri puolilla maailmaa vaihtoehtoja Yhdysvaltojen taloudelliselle ja sotilaalliselle tuelle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Trump on Putinin uskollinen koira
Älä hauku ihmistä koiraksi
Onko Putin käyttänyt lahjontaa,uhkailua vai kiristystä Trumppiin?
Sillä ei ole väliä.
Agentteja on aina tehty jollain vivulla.
Raha, ideologia, hunajaa tai kiristystä.
Nyt kreml sai ukkonsa jenkkien pressaksi.
Kommarit voitti.