Uusi puoluebarometri lupaa hyvää...

Ja vaarallinen isänmaallemme näin epävakaana aikana. Punamultaa kaivataan pelastamaan isänmaamme. Britannian ja Tanskan demaripääministerit ovat näyttäneet todellista johtajuutta eivätkä pelkää Putleria eikä Trumpia. Mitä tekee meidän pääministeri Lapanen? Näkyy olevan ihan tuuliajolla Trumpin ja Putlerin keskinäisen lepertelyn paljastuttua julkisuuteen.

Satusetä Satonenhan on pitänyt USA:ta ihannemaanaan. Mitähän nyt mahtaa ajatella? Yhä edelleen Suomi pitäisi amerikkalaistaa? Nyt katse EU-kumppanimaihin. Meidän pitää puolustaa Eurooppaa ja eurooppalaisia arvoja uhkaavilta tyrannioilta.

Olen tismalleen samaa mieltä.

Nykyhallitus tekee nyt päivastaista, yrittää purkaa hyvinvointivaltiomme perusteita. Työehtosopimusten sitovuuksia ja tinkiä mahdollisimman niistä asioista joille hyvinvointivaltion perustoimet ovat tärkeimpiä, sairaita ja vanhuksia ja oikeastaan kaikkia heitä joilla ei ole varaa "pörriäisten" antamaan hoitoon.

Tästä voi olla osittain samaa mieltä, mutta vain osittain. Punamullan punainen osa on ajanut hyvinvointi- ja oikeusvaltiota. Multapuoli on harjoittanut ensisijaisesti maatalous- ja aluepolitiikkaa. Kun punaiset ajavat ihmisten tasa-arvoa, multapuolue on ajanut maan eri alueiden eli asuinpaikkojen tasa-arvoa. Ihmisten ja alueiden tasa-arvo eivät ole sama asia. Alueiden tasa-arvolla ei nimittäin poisteta näiden alueiden sisällä asuvien ihmisten epätasa-arvoa. Demarit ovat maksaneet Kepulle hinnan hyvinvointi-Suomen rakentamisesta maatalous- ja aluetukina.

Itse en pidä Suomelle ainakaan taloudellisesti edullisena pyrkimistä alueelliseen tasa-arvoon. Yritykset sijoittuvat sinne missä katsovat olevan parhaat edellytykset taloudelliselle toiminnalle. Koska yrityksiä on vapaassa markkinataloudessa vaikeaa ohjata toimimaan kannattamattomasti, ne tekevät ratkaisunsa aivan muilla kuin aluepoliittisilla perusteilla. Talouselämä on ohjannut asutusta niin Suomessa kuin muuallakin keskittymään suuriin kaupunkeihin ja merenrantataajamiin. Tätä kehitystä ei ole järkevää estää aluepoliittisen perustein. Päinvastoin yritysten haluamaa kehitystä pitäisi tukea. Aluepolitiikalla pitäisi siis suosia keskittämistä, jos ja kun se elenkeinoelämänkin tavoite.

Sen vuoksi pidän Suomelle edullisimpana sellaista poltiikkaa, joka edustaa yritysten taloudellista kannattavuutta, mutta tukee tasa-arvosyistä sen saavutusten jakamista oikeudenmukaisin tasa-arvoperustein.. Suomen etu on se, että koko kansalla on ostovoimaa ja potentiaalia osallistua työelämään ja sillä tavoin kustantamaan oman elämänsä. Demarien politiikan ydinhän on ollut ns. työn linja kautta aikojen. Vasemmisto on jakautunut tässä suhteessa kahtia. Muu vasemmisto painottaa sosiaaliturvaa, demarit työtä. Tästä syystähän demarit eivät ole koskaan erityisemmin lämmenneet kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmile eikä kotihoidon tuelle. Näitä järjestelmiä ovat ajaneet Kepu ja SKDL/Vasemmistoliitto. Demarien päähuomio on sen sijaan ansiosidonnaisissa järjestelmissä. Naisten kotiinjäämiseen demarit eivät ole kannustaneet.

mielipidepankki kirjoitti:

Tästä voi olla osittain samaa mieltä, mutta vain osittain. Punamullan punainen osa on ajanut hyvinvointi- ja oikeusvaltiota. Multapuoli on harjoittanut ensisijaisesti maatalous- ja aluepolitiikkaa. Kun punaiset ajavat ihmisten tasa-arvoa, multapuolue on ajanut maan eri alueiden eli asuinpaikkojen tasa-arvoa. Ihmisten ja alueiden tasa-arvo eivät ole sama asia. Alueiden tasa-arvolla ei nimittäin poisteta näiden alueiden sisällä asuvien ihmisten epätasa-arvoa. Demarit ovat maksaneet Kepulle hinnan hyvinvointi-Suomen rakentamisesta maatalous- ja aluetukina.

Itse en pidä Suomelle ainakaan taloudellisesti edullisena pyrkimistä alueelliseen tasa-arvoon. Yritykset sijoittuvat sinne missä katsovat olevan parhaat edellytykset taloudelliselle toiminnalle. Koska yrityksiä on vapaassa markkinataloudessa vaikeaa ohjata toimimaan kannattamattomasti, ne tekevät ratkaisunsa aivan muilla kuin aluepoliittisilla perusteilla. Talouselämä on ohjannut asutusta niin Suomessa kuin muuallakin keskittymään suuriin kaupunkeihin ja merenrantataajamiin. Tätä kehitystä ei ole järkevää estää aluepoliittisen perustein. Päinvastoin yritysten haluamaa kehitystä pitäisi tukea. Aluepolitiikalla pitäisi siis suosia keskittämistä, jos ja kun se elenkeinoelämänkin tavoite.

Sen vuoksi pidän Suomelle edullisimpana sellaista poltiikkaa, joka edustaa yritysten taloudellista kannattavuutta, mutta tukee tasa-arvosyistä sen saavutusten jakamista oikeudenmukaisin tasa-arvoperustein.. Suomen etu on se, että koko kansalla on ostovoimaa ja potentiaalia osallistua työelämään ja sillä tavoin kustantamaan oman elämänsä. Demarien politiikan ydinhän on ollut ns. työn linja kautta aikojen. Vasemmisto on jakautunut tässä suhteessa kahtia. Muu vasemmisto painottaa sosiaaliturvaa, demarit työtä. Tästä syystähän demarit eivät ole koskaan erityisemmin lämmenneet kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmile eikä kotihoidon tuelle. Näitä järjestelmiä ovat ajaneet Kepu ja SKDL/Vasemmistoliitto. Demarien päähuomio on sen sijaan ansiosidonnaisissa järjestelmissä. Naisten kotiinjäämiseen demarit eivät ole kannustaneet.

Voikos hyvinvoinnin syvintä olemusta enää paremmin kuvailla?

"pidän Suomelle edullisimpana sellaista poltiikkaa, joka edustaa yritysten taloudellista kannattavuutta, mutta tukee tasa-arvosyistä sen saavutusten jakamista oikeudenmukaisin tasa-arvoperustein.. Suomen etu on se, että koko kansalla on ostovoimaa ja potentiaalia osallistua työelämään ja sillä tavoin kustantamaan oman elämänsä"

Samalla kun tätä hyvää jaetaan oikeudenmukaisesti niin sivussa pidetään huolta heistä jotka eivät enää tai vielä kykene itsestään huolehtimaan.

mielipidepankki kirjoitti:

Tästä voi olla osittain samaa mieltä, mutta vain osittain. Punamullan punainen osa on ajanut hyvinvointi- ja oikeusvaltiota. Multapuoli on harjoittanut ensisijaisesti maatalous- ja aluepolitiikkaa. Kun punaiset ajavat ihmisten tasa-arvoa, multapuolue on ajanut maan eri alueiden eli asuinpaikkojen tasa-arvoa. Ihmisten ja alueiden tasa-arvo eivät ole sama asia. Alueiden tasa-arvolla ei nimittäin poisteta näiden alueiden sisällä asuvien ihmisten epätasa-arvoa. Demarit ovat maksaneet Kepulle hinnan hyvinvointi-Suomen rakentamisesta maatalous- ja aluetukina.

Itse en pidä Suomelle ainakaan taloudellisesti edullisena pyrkimistä alueelliseen tasa-arvoon. Yritykset sijoittuvat sinne missä katsovat olevan parhaat edellytykset taloudelliselle toiminnalle. Koska yrityksiä on vapaassa markkinataloudessa vaikeaa ohjata toimimaan kannattamattomasti, ne tekevät ratkaisunsa aivan muilla kuin aluepoliittisilla perusteilla. Talouselämä on ohjannut asutusta niin Suomessa kuin muuallakin keskittymään suuriin kaupunkeihin ja merenrantataajamiin. Tätä kehitystä ei ole järkevää estää aluepoliittisen perustein. Päinvastoin yritysten haluamaa kehitystä pitäisi tukea. Aluepolitiikalla pitäisi siis suosia keskittämistä, jos ja kun se elenkeinoelämänkin tavoite.

Sen vuoksi pidän Suomelle edullisimpana sellaista poltiikkaa, joka edustaa yritysten taloudellista kannattavuutta, mutta tukee tasa-arvosyistä sen saavutusten jakamista oikeudenmukaisin tasa-arvoperustein.. Suomen etu on se, että koko kansalla on ostovoimaa ja potentiaalia osallistua työelämään ja sillä tavoin kustantamaan oman elämänsä. Demarien politiikan ydinhän on ollut ns. työn linja kautta aikojen. Vasemmisto on jakautunut tässä suhteessa kahtia. Muu vasemmisto painottaa sosiaaliturvaa, demarit työtä. Tästä syystähän demarit eivät ole koskaan erityisemmin lämmenneet kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmile eikä kotihoidon tuelle. Näitä järjestelmiä ovat ajaneet Kepu ja SKDL/Vasemmistoliitto. Demarien päähuomio on sen sijaan ansiosidonnaisissa järjestelmissä. Naisten kotiinjäämiseen demarit eivät ole kannustaneet.

Jatkoksi voi sanoa, että nykymallisen talouden ja sosiaalipoltiikan yhdistämistä painottavaa ns. sosiaalista markkinataloutta edistäisi parhaiten Kokoomuksen ja demarien muodostama sinipunahallitus. Punamulta oli paljolti toimiva sen vuoksi, että elimme sen kulta-aikana suljetussa taloudessa, missä suuri osa vientituloista tuli kahdenvälisestä kaupasta NL:n kanssa. Nyt elämme globaalissa markkinataloudessa, missä kilpaillaan verisesti eikä ilmaisia lounaita anneta, joita me vielä taloudellisesti osaamattomilta neukuilta silloin saimme maksuna siitä, että olimme heille ulko- ja turvallisuuspoliittisesti uskollisia eli kuuluimme NL:n etupiiriin.