Vielä vaan Nojatuolista kerrottua.

Huomenta, räntää sataa ja aurinko paksun pilviverhon takana, mutta kyllä se sieltä esiin tulee, joskus vaan liian hätäisiä ollaan, kuitenkin eka kevätkuukausi tavoitettu ja jatkossa aurinko esiin ilmaantuu aina vaan useammin.
Olin eilen hieman mieli mörttinä, mutta tämän aamun viestit luettua taas elämä hymyilee, kiitos teille uskolliset kirjoittaja ystävät.

Kyllä nuo kissatarinat mielen nostaa, muistelen omia kissojani, kun mökiltä aloimme kotiin lähtöä suunnitelle, kissat katosivat, eivät olisi kaupunkiin halunneet. Vastentahtoista se oli meillekin, oli se sellainen paratiisi vaatimattomin tarjouksin, antaen iloa ja mielenrauhaa.
Koirat olivat tottelevaisia, tekivät isäntiensä tahdon mukaisesti kaikessa muussakin, kissat ei ihan niin tottelevaisia ole, itsenäisiä haluavat olla.

Edellinen ketju meni paljolti sairaala asioissa, keskustelua syntyi kertomista, missä omat mietteet tilaa vaativat.
Arvostelua herätti myös myötäeläminen potilaan kanssa, mitä muuta olisi pitänyt viestiä, minulle on mahdotonta antaa ilkeää palautetta jo kärsivälle sairaalle ihmiselle.
En pahimmalle vihollisellekaan mitään ilkeää hänen vaikeuksien lisäksi halua antaa., toivotan parempaa elämää ja paranemista.

Anoja moitin koko ryhmänä vaikka tiedän, että suurin osa heistä ovat mukavia ihmisiä, kirjoitukset asiallisia, mutta kun ei osaa tunnistaa, kaikki menee muutaman ikävästi kirjoittavan tiliin.
Siksi olen esittänyt, että viestin perään joku Mikko, tai Liisa tulisi, sitä välttyisi aiheettomista moitteista.
Tuo minäminäminä myös ärsyttää, no aivan pakosti sitä omaa elämää peilaa tämän tyylisessä ketjussa, jos ei mitään aihetta anneta.
Ottamalla kiinni toisten viesteistä keskusteluksi muuttuu ja siitä se ilo mukaan liittyy.
Vielä anolle, jota ärsytti aina uuden ketjun aloittaminen, se on jäänyt siltä ajalta mieleen, kun ylläpito ketjun katkaisi 200:dan jlkeen ja punainen tiplu loppuun ilmaantui.

Tässäpä uusi ketju kirjoitelle mukavia asioita ja moittia vaikka säätä;)

304

3434

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hyvää aamupäivää Korvesta@

      Kiva kun aloitit uuden ketjun, ei vanhaan ollut enää mitään lisättävää.

      Aamulla oli Korvessa lupaava auringon nousu mutta tiheä lumisade otti vallan. No eipä tuo haittaa, ulkona olosta on jo kulunut toista kuukautta, joten säiden vaihteluja seuraan vaan ikkunasta.

      Saimme ikävän tiedon huonekaverini kanssa. Hän joutuu vaihtamaan osastoa. Hän nimittäin pääsisi kotiin, mutta kun ei ole vielä kotia minne mennä. Hän on hakenut hoitokotiin.

      Itse voin noin päällisin puolin hyvin, mutta tulehdusarvot jurraavat paikoillaan.

      Mieheni soitti ja kertoi saavansa huippu hyvät kuulokojeet, joiden toimitus on kolmen viikon päästä.
      Joten kevättä kohti mennään ja parempia aikoja molemmat odotellaan.

      • Anonyymi

        Mitäpä silä kodilla tekisikään, jos ei yksin pärjää tai joutuisi olemaan yhtä huonokuntoisen omaishoidettava. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle pitää sairaalapaikalla . Harva haluaa lastensa nurkkiinkaan asumaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitäpä silä kodilla tekisikään, jos ei yksin pärjää tai joutuisi olemaan yhtä huonokuntoisen omaishoidettava. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle pitää sairaalapaikalla . Harva haluaa lastensa nurkkiinkaan asumaan.

        Mitäpä sitä yksinelävä leski kodilla tekisi.
        Kalliksi vaan tulee, niin kalliksi eikä ole edes lapsia.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Mitäpä sitä yksinelävä leski kodilla tekisi.
        Kalliksi vaan tulee, niin kalliksi eikä ole edes lapsia.

        Kyllä jokainen oman kodin tarvitsee ja ansaitsee, Melkein kaikkihan me lopulta leskeksi jäädään. Ja vaikka on lapsia, heillä on omat perheet ja asunnot. Niinkuin heidänkin lapsillaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä jokainen oman kodin tarvitsee ja ansaitsee, Melkein kaikkihan me lopulta leskeksi jäädään. Ja vaikka on lapsia, heillä on omat perheet ja asunnot. Niinkuin heidänkin lapsillaan.

        Olen samaa mieltä. Vastasin ylimieliselle anolle 12.11.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Vastasin ylimieliselle anolle 12.11.

        No itse sinä tuosta kodittomasta potilaskaverista palstalle juorusit. Sellainen on salassapidettävää tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäpä silä kodilla tekisikään, jos ei yksin pärjää tai joutuisi olemaan yhtä huonokuntoisen omaishoidettava. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle pitää sairaalapaikalla . Harva haluaa lastensa nurkkiinkaan asumaan.

        Lähimmäisenrakkaus on taitolaji.
        Sitä ei voi oppia, se joko on tai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No itse sinä tuosta kodittomasta potilaskaverista palstalle juorusit. Sellainen on salassapidettävää tietoa.

        Nii-i!
        Nyt meille on selvinnyt, että jossakin sairaalassa on potilas, jolla on asunto-ongelmia. Se on ilmiselvä juoru.
        Ja kuten sanottu, juoruaminen on salassapidettävää tietoa.


      • Anonyymi

        Oli ihan satamaton päivä. Taisi se aurinkokin aamupäivällä pilkahtaa. Tämä lopputalven aika on vähän ruus-tukin herkkää. Jo vuosia sitten ennustettiin, että lähivuosina on paljon harmaita päiviä.
        Seuraavasta yöstä sanottiin, että se on kylmänlaista. On yksi klapeilla lämmitettävä uusvanha pönttöuuni. Äsken oli vielä häkäpitoista hehkua hiilloksen yllä.

        Muistan, että moni ihminen on kuollut häkämyrkytykseen, vähän jokavuotinen ilmiö.

        Etelä-Suomeen saapuvilla muuttolinnuilla on edes sulamaa etsiä syötävää. Toivoisin kaupunkien järjestävän niille syöttöpaikkoja. Tässä iässä en järjestä pienelle pihamaalle erilaisia jyviä. Nokkelat varislinnut etsivät kyllä ruokansa.
        Yli sadan naakan ruokkimiseen en ala.

        Mukavalla mallilla taas talvi. Kohta sitä taas lauletaan, notta "taas leivoset ilmassa leikkiä lyö".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oli ihan satamaton päivä. Taisi se aurinkokin aamupäivällä pilkahtaa. Tämä lopputalven aika on vähän ruus-tukin herkkää. Jo vuosia sitten ennustettiin, että lähivuosina on paljon harmaita päiviä.
        Seuraavasta yöstä sanottiin, että se on kylmänlaista. On yksi klapeilla lämmitettävä uusvanha pönttöuuni. Äsken oli vielä häkäpitoista hehkua hiilloksen yllä.

        Muistan, että moni ihminen on kuollut häkämyrkytykseen, vähän jokavuotinen ilmiö.

        Etelä-Suomeen saapuvilla muuttolinnuilla on edes sulamaa etsiä syötävää. Toivoisin kaupunkien järjestävän niille syöttöpaikkoja. Tässä iässä en järjestä pienelle pihamaalle erilaisia jyviä. Nokkelat varislinnut etsivät kyllä ruokansa.
        Yli sadan naakan ruokkimiseen en ala.

        Mukavalla mallilla taas talvi. Kohta sitä taas lauletaan, notta "taas leivoset ilmassa leikkiä lyö".

        Pikkulinnut tulevat luonnonlakien mukaan. Ihminen ruokki eläimiä summamutikassa, ja suurimman saaliin saavat rotat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäpä silä kodilla tekisikään, jos ei yksin pärjää tai joutuisi olemaan yhtä huonokuntoisen omaishoidettava. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle pitää sairaalapaikalla . Harva haluaa lastensa nurkkiinkaan asumaan.

        Aika tyly mielipide ikäihmisten palstalle: "Mitäpä sillä kodilla tekisikään, jos ei yksin pärjää . . ."
        Arvon mekin ansaitsemme.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä jokainen oman kodin tarvitsee ja ansaitsee, Melkein kaikkihan me lopulta leskeksi jäädään. Ja vaikka on lapsia, heillä on omat perheet ja asunnot. Niinkuin heidänkin lapsillaan.

        Kyllä jokaineen kodin tarvitsee. Paha tilanne olisi, jos mummukka möisi asuntonsa ja muuttaisi seniorikotiin hoivattavaksi. Se pidentäisi hänen elämäänsä vuosilla ja söisi perinnöt.
        Kyllä jokaisen tulee asua omassa kodissaan loppuun saakka.


    • Anonyymi

      Motkotetaanpa nyt sitten vähän!
      Olin eilen pitkät tovit puhelimessa, jonotin virastoon "Odota sulkematta puhelinta"-tyyliin.
      Tänä aamuna uudelleen kun eilen hermo petti.
      Eikö nyt näistä työttömistä työnhakijoista löytyisi lisäapua ihan tavallisille töille yhteiskunnassamme. Pitääkö jokaista asiaa vain venyttää sillä ajatuksella, että joutaahan rahvas alistumaan herrojen hallintoon. Luuri korvaan vaan.
      Yritetään tulla toimeen yhä pienemmällä henkilömäärällä, vaikka monet asiat on siirretty virastoihin ja byrokratia venyttää asioiden sujuvuutta.

      Sain asiani hoidettua kuitenkin tänä aamuna. Harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka esim. työpaikaltaan yrittävät päästä hoitamaan asioitaan. Virastot ovat kaikki auki samaan aikaan. Työpäivä siinä pakostakin kuluu.

      No nyt siis mot-mot-motkotus!
      Helpottaa.
      Mkr.

    • Anonyymi

      Tervehdys!
      Alkuun sanon, että podin pientä syyllisyyttä edellisen ketjun terveys/sairasosioon. Kyselin nääs silloin korpipiksen kuulumisia olettaen , että muitakin kiinnosti, mutta eivät tohtineet kysyä. "Oma lehmä oli ojassa" sen verran, että halusin tietoa toimenpiteen kulusta tuoreeltaan. Tuttavani lonkka leikattiin maanantaina ja viikonlopuksi kotiin, jos etenee hyvin.
      Yllättäen sain kutsun kontrollitutkimuksiin, olin luullut, että vasta parin vuoden päästä. Eipä jää omien arvelujen varaan. Se siitä ja loppu tulee aikanaan vääjäämättä.

      Tuo puhelinrumba on yhtä hammasten kiristelyä. Muistelen aikoinaan erään puhelinoperaattorin kanssa viettäneeni aikaa tuntitolkulla, ensin se loputon ohjeistus paina 1, paina 2 jne, sitten tylsä musiikki ja väliin tiedotus "olet edelleen jonossa, palvelemme mahdollisimman pian". No, ei palveltu pian ja katkaisin lopullisesti suhteeni ko. firmaan. Nykyisin onneksi useimmiten saa asiat hoidettua yritysten "chatissa".

      Olen viettänyt paljon aikaa tyttären perheen kanssa. Käyty kahdenkeskisillä kävelyillä tyttären kanssa. Nuorin lapsenlapsi on ilahduttanut käynneillään luonani ruoka-aikaan. Se aika on joustava :))

      Nuorin tyttäreni lähettää minulle kissavideoita. Nyt charmantti pappavanhus "vaatii" selänrapsuttimella kokovartalorapsutusta. Näyttää nauttivan "hymyssä suin", kiehnäten ja kehräten.

      Valon määrä on lisääntynyt huomattavasti ja lämpöäkin ollut jopa +6 °.

      Ilonpisaroita!
      /ex-brinkkala

      • Toivon, että ystäväsi lonkkaleikkauksesta toipuminen sujuu hyvin. Minulla oli huono tuuri, mutta olen kuullut, että en ole ainut jonka hoito on pitkittynyt tulehduksien myötä.

        Olen täällä niin kauan kun tulehdus saadaan aisoihin. Kevät odottaa ja mökin kukkapenkit mullassa möyrijää.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Toivon, että ystäväsi lonkkaleikkauksesta toipuminen sujuu hyvin. Minulla oli huono tuuri, mutta olen kuullut, että en ole ainut jonka hoito on pitkittynyt tulehduksien myötä.

        Olen täällä niin kauan kun tulehdus saadaan aisoihin. Kevät odottaa ja mökin kukkapenkit mullassa möyrijää.

        Toivotaan, ettei mitään komplikaatioita synny. Hän on leski, mutta siskoltaan saanee apua. Lapset asuvat kaukana.

        Kuulin erään makuuhaavaan pitkäaikaispotilaan saaneen sairaalabakteerin. Meni kuukausia eikä oikein toipunut ennalleen.

        Todella harmi kohdallasi, että noin kävi. Ei voi koskaan tietää, mutta ei voi pelossakaan elää.
        Eivätpä onneksi sairaalasta kotiin laita, jos tulehdusarvot ovat korkealla. Ja hyvä niin.
        Luin kirjoituksesi "laitostumisen pelostasi". Nyt ehkä tuntuu siltä, kun et voi oikein tehdä mitään. Treeniä ja pakolliset rutiinit. Sen verran tekstejäsi lukeneena uskon, että palaudut entiseen puuhakkuuteesi. Mikä parasta kevättä ja kesää kohti mennään.
        Näin ulkopuolisen silmin näyttää hyvältä, että puolisosi on ollut matkalla tuon ikävän ajan ja palaa kotiin kuulokin petraantuneena.

        Tsemppiä toipumiseesi! Koeta pitää mieli hyvänä. Ja se itku helpottaa jos on tullakseen. Se on voimavara.
        /ex-brinkkala


    • Anonyymi

      Olipa mukava huomata, että kaikki on taas reilassa - ainakin hetken ajan..))
      Viittaan siis Hil-lan aamunavaukseen ja uuteen Nojatuoli-ketjuun. Mitenkäs se tuttu Räsymatto-sanoitus menikään ? "Jos nuo tummat raidat ottaisimme pois, ei niin kirkkaita ne vaaleatkaan ois"...
      Ja olihan ihan hyvä huomata, että Hillakin joskus on "mieli mörttinä" enkä vain minä..))

      Samaa olen monesti miettinyt kuin Makriina: eikö tosiaan näihin palvelunumeroihin löydy IHMISTÄ vastaamaan ? Vanhalle nekin ovat ylimääräinen rasitus, kun sormet tönkköinä ja aivot viritettynä väärälle nopeudelle yrität pysyä nauhoitetun viestin tahdissa. Kyllä se on kiusaamista eikä palvelua. eikö ? ..))

      Eilen muistelimme tuon nettihuijaustani hoitavan pankkivirkalijan kanssa vanhaa hyvää aikaa. Kun tulimme pankin asiakkaaksi, meidät toivotettiin tervetulleiksi ja esiteltiin pankin henkilökunta: pankinjohtaja ja kaksi virkailijaa, kauppakassikin tuli lahjaksi ja kahvit tarjottiin..))
      Nyt sekin pankin konttori on suljettu. Edes yhtä virkailijaa ei ole palvelemassa muutamaa tuntia viikossa. Miten näin on päässyt käymään ? Palveluyhteiskunnassa ei palvella.

      Virkailijat tietenkin tekevät parhaansa, minullekin löytyi kohtuullinen ratkaisu tuohon tilinavausongelmaan. Ei tarvitse lähteä 200 kilometrin päähän tunnistautumaan, 20 kilometrin päässä oleva pankkikonttori suostui hoitamaan tunnistautumisen, siellä allekirjoitan dokumentit, he näkevät naamani ja saan tilini käyttöön.
      Ei sentään asiakasta voi kyykyttää miten vaan - maassa, joka ylpeilee teknisellä osaamisella tiedonsiirron alalla.

      Siltikään en tykkää tästä digimaailman orjuudesta. Kyllä se myös syrjii meitä. Minäkään en saanut hyödynnettyä hyvää kahvitarjousta kun minulla ei ollut mobiilisovellusta kännykässä - tai oli, mutta se ei toiminut kun sen itse asensin..))

      Toisaalta, kun joudun uusimaan henkilökortin, valokuvaamo hoitaa kuvat poliisilaitokselle, minä täytän lomakkeen netissä ja säästyn yhteltä viranomaiskäynniltä.

      Rähjäinen ilma taas. Ensin satoi räntää, sitten vettä. Pari päivää olen joutunut norkoilemaan sisällä kun päivystin puhelinta tuon pankkiasian vuoksi.
      Alkaa jo tuntua "ummehtuneelta" täälläkin (kuten kuulemma nojatuolissa eilen..))

      Ei vaineskaan. Ilmalämpöpumppu pitää huoneilman raikkaana ja kirjoittajat (Anot ja rekatut) pitävät Nojatuolin ilmapiirin soveliaana lepohetkille. Ainakin sen voisi asettaa tavoitteeksi, eikö ?
      Mukavaa päivää kaikille,
      demeter1

      • Anonyymi

        Minäkin otatin kuvan henkilökorttia varten ja täytin lomakkeen netissä. Luulin että asia on selvä. Ei ollut. Pitää mennä poliisilaitokselle antamaan sormenjälkitunnisteet.
        Olen antanut ne 10 vuotta sitten.
        Mennyt vanhaksi.
        Varasin netistä ajan siihen poliisilaitoksella käyntiin.


      • Anonyymi

        Oho, Ano 14.34. Enpä sitten taida päästäkään niin helpolla. Harmi, kun on "pitkä matka ja kivinen tie". Oma korttini tosin meni vanhaksi vasta viime kesänä. Saa nähdä.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin otatin kuvan henkilökorttia varten ja täytin lomakkeen netissä. Luulin että asia on selvä. Ei ollut. Pitää mennä poliisilaitokselle antamaan sormenjälkitunnisteet.
        Olen antanut ne 10 vuotta sitten.
        Mennyt vanhaksi.
        Varasin netistä ajan siihen poliisilaitoksella käyntiin.

        Miten sormenjälkitunniste voi mennä " vanhaksi"!
        Ei sormenjälki miksikään muutu. Kukahan näitä määräyksiä oikein keksii? Kysymyksiä herää kansalaisten kohtelusta. Henkilökuntaa korvataan automaatiolla, ja asiakkaita juoksutetaan turhan päiten. Tänään juuri aamutveessä kerrottiin, että Joensuun seudulla päivystykseen joudutaan lähtemään jopa 150 km päähän.
        Toivottavasti seuraavissa vaaleissa päättäjiksi valikoituu äänestäjiä kunnioittavia edustajia, joille kansalaisten hyvinvointi on tärkeä tavoite.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sormenjälkitunniste voi mennä " vanhaksi"!
        Ei sormenjälki miksikään muutu. Kukahan näitä määräyksiä oikein keksii? Kysymyksiä herää kansalaisten kohtelusta. Henkilökuntaa korvataan automaatiolla, ja asiakkaita juoksutetaan turhan päiten. Tänään juuri aamutveessä kerrottiin, että Joensuun seudulla päivystykseen joudutaan lähtemään jopa 150 km päähän.
        Toivottavasti seuraavissa vaaleissa päättäjiksi valikoituu äänestäjiä kunnioittavia edustajia, joille kansalaisten hyvinvointi on tärkeä tavoite.
        Mkr.

        Jatkossa sekä passi että henkilökortti voidaan myöntää ilman käyntiä poliisiasemalla, jos henkilö on viimeisen kuuden vuoden aikana käynyt passia tai henkilökorttia myönnettäessä tunnistettavana ja tässä yhteydessä on otettu sormenjäljet ja muut edellytykset täyttyvät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkossa sekä passi että henkilökortti voidaan myöntää ilman käyntiä poliisiasemalla, jos henkilö on viimeisen kuuden vuoden aikana käynyt passia tai henkilökorttia myönnettäessä tunnistettavana ja tässä yhteydessä on otettu sormenjäljet ja muut edellytykset täyttyvät.

        Ihminen on sama syntymästä kuolemaan. Sormenjäljet, veriryhmät, iiriksen väri, dna . . .
        Ei ne muutu, vaikka ei olisi viimeisen kuuden vuoden aikana käynytkään tunnistettavana! "henkilökortti voidaan myöntää ilman käyntiä"! - Mikä tässä muuttuu? sen kuuden vuoden aikana on kuitenkin käytävä tunnistettava. Byrokraatit keksivät lisää syitä rahvaan juoksuttamiseen.
        Mitähän vielä keksitään!


    • Melko keväisiä lämpötiloja on etelärannikolla saatu kokea päiväsaikaan, tosin tuimat tuulen tuiverrukset ja pilvisyys eivät vielä kevättunnelmiin vie ja lämmin pukeutuminen pitää muistaa. Linturetkillä näkee paitsi muita bongareita, myös kevätmuuttajia. Kyhmyjoutsenia asustaa avovedessä ympäri vuoden, erilajisia hanhia on saapunut on jo havaittu myös esimerkiksi merikotkia, harmaasorsia ja hiirihaukkoja. Aurinko hemmotteli maanantaina, olimmekin Porkkalannniemessä kiikareinemme ja eväinemme, posket tuulen ja auringon vaikutuksesta punoittavina.

      Laskiaisunnnuntaina saimme nuoria lounaalle, tyttärenpoika esitteli tyttöystävänsä, siskolikka ja serkkupoikakin tulivat samalla kyydillä. Tarjosin borssikeittoa, ja puheeksi tuli sen alkuperämaa Ukraina. Unesco on liittänyt borssin aineettoman nmaailmanperinnön luetteloonsa ukrainalaisena kansallisruokana, se ei siis ole venäläistä alkuperää. Punajuurta, kaalia, porkkanaa, purjoa, naudanlihaa, timjamia, hiukan sitruunamehua ja hunajaa, annoksen päälle kunnon keko smetanaa. Lisänä Aallon leipomon aitorukiista reikäleipää, jota tuomme aina mökillä käydessä Ylöjärveltä pakkaseen.Laskiaispullia syötiin kahvin kanssa, omatekoisten pikkupullien väliin sai laittaa joko kermavaahtoa ja mansikkahilloa tai mantelimassaa ja sen kanssa haluttiin omatekoista luumuhilloa.

      Luin Tanskan kuninkaallisten illallistarjoilusta, puhtaita suomalaisia makuja oli porosta siikaan ja tyrnimarjoihin, mustajuurta ja maa-artisokkaa. Erikoista oli ruskistetulla voilla terästetty jäätelö, toki taisi vadelmiakin olla. Nyt tuo ruskistettu voi tuntuu olevan huippukokkien muotia, sitä lorautellaan lihojen, kalojen ja kasvisten päälle ja makeisiinkin ruokiin . Onhan siinä kiva paahteinen maku, sama minkä saa aidossa ruskeassa kastikkeessa, sekin on nyt muodissa. Olen aikuisikäni leiponut kahvikekkereille ja suvun juhliin pyynnöstä lusikkaleipiä, jatkan näin äitini perinnettä. Pääsiäisenä niitä pitää tietysti seuraavan kerran olla. Lusikkaleipiä minulla oli essun taskussa eväänä, kun Kahvipirtissä lennettiin Kyöpelinvuorelle, kiva jälkkäri sammakko-käärmekeiton jälkeen. Nokipannut oli monella luudan varressa, tokihan nuotiokahvit vuorella keitettiin tanssin lomassa. Lusikkaleivissä sen hienon hieman pähkinäisen maun ja suussasulavuuden tekee juuri sopivan kullanruskeaksi kuumennettu voi. Eipä muikkujakaan tulisi mieleen öljyissä paistella, kyllä ne voissa paiston vaativat.

      Myötäeläen minäkin seuraan korppiksen sairaala-aikaa ja vaiheita, mistäs muusta nyt kertoisitkaan. Mukavaa kuulla, että miehesi on saanut asioitaan järjestettyä, on tulossa ja kuulee sitten tavallistakin herkemmällä korvalla sinua. :) Kyllä sille uudelle passillekin vielä käyttöä tulee. Lämpimät terveiset !

      • Anonyymi

        Niinpä tietenkin.
        Lusikkaleivillä tästä lapsenlapsestakin tuli armeijassa urhoollinen sotilas, varmaankin.


    • Anonyymi

      Sairaalasarja jatkuu...

      • Anonyymi

        Hyppää niiden kommenttien yli äläkä motkota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyppää niiden kommenttien yli äläkä motkota.

        miksi pitäisi hypätä yli? onko toteaminen motkotusta? mitä sinun kommenthisi edustaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyppää niiden kommenttien yli äläkä motkota.

        Malliesimerkki riidänkylväjästä! Et pystynyt itse ohittamaan edellistä kommenttia. Olisit itse hypännyt sen yli, kuten käskit, etkä motkottanut 😂😂😂


      • Anonyymi

        Sykettäkö tarkoitat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sykettäkö tarkoitat?

        Syke, uusi kausi nelosella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syke, uusi kausi nelosella.

        En ole ikinä katsonut.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syke, uusi kausi nelosella.

        Ai että, minä olen katsonut kaikki vapaana näytetyt Sykkeen kaudet . Pidän todella. Nyt alkaa tv:ssä näkyä kausi 17,,, hyvä juttu,,,.


    • Lumet sulaa, kun ei vaan lisää tulisi.

      Jossain kohtaa Hilla tuosta näköjutusta kysyit.
      Kyllä olen sen puolen kanssa hyvin pärjännyt. Tänään olin siellä silmälääkärissä.
      Tilanne on ihan hyvä.
      Pienta alkavaa kaihia näkyvissä, kelläpä ei olisi tässä iässä. Suurin osahan sitä saa.
      No jos jossain kohtaa pahenee, hoituuhan se leikkauksella.

      Tuo kissojen katoaminen, kun lähteä pitäisi, sen ne kyllä osaa.
      Alkuun Väinön sain ihan lattialta nostettua koriin muutaman kerran. Äkkiä se sen sitten keksi, että kun peilin eteen menen ja tiettyjä tavaroita otan käsiini, niin koppaan menon vaara piilee ja sohvan taa äkkiä.

      Olisi kiva ollut Tepankin kissajuttuja lukea, vaan taisi kyllästyä joihinkin ikäviin kommentteihin.

      Lauantaina on pojantyttärentyttären synttärit. Sinne pitää mennä ja samalla ollaan Väinon kanssa veljeni luona pari päivää.

      Kevään odotusta, vielä ei leskenlehtiä näy.

    • Anonyymi

      Katsoin juur kolmoselta sen FLOOR ohjelman, juontajana Janne Kataja. Hyvä oli.

      • Anonyymi

        Ai oli hyvä. Näin mainoksen siitä ja oli ei-julkisuuden henkilöitä kilpailijoina. Puhuin puhelimessa ohjelman alkaessa, joten katson huomenna Katsomosta.
        Kiitos vinkistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ai oli hyvä. Näin mainoksen siitä ja oli ei-julkisuuden henkilöitä kilpailijoina. Puhuin puhelimessa ohjelman alkaessa, joten katson huomenna Katsomosta.
        Kiitos vinkistä.

        Huomenta ja räntäsadetta, kovasti vaihtelee tuo sää, eilinen iltapäivä auringon paisteinen.
        Onhan ne matikkamyrskytkin vielä edessä.
        Made ja hauki on niitä kaloja joihin en ole ihastunut.

        Kuuntelin saman mistä mkr:n kertoi ja tuo digipalvelu on minulle täyttä hepreaa.
        Saunassa eilen naapuri kertoi käyvänsä taloyhtiön sivuilla ja sieltä saa selvää taloon muuttavat, osakkeiden myynnit ja muut tärkeät asiat, en ole vielä kertaakaan käynyt, kai sitä pitäisi sen verran innostua ja lukea mitä talossa tapahtuu.
        Uteliaisuus ei vaivaa, mutta onhan siellä asiaakin esillä, olen ajatellut, että kai asiat hvvin hoitavat ja laskut on pysyneet kohtuudessa, ne maksamalla olen kai asiani hyvin hoitanut.

        Noita kertomisiasi tapauksia soittelun pakosta tulee, ei jaksa aina odottaa ja laskuhan siinä kasvaa, pitää nyt puhelinta monta minuuttia korvalla.
        Laiskuuttani on ilmeisesti, että en jaksa edes kampaajaa tilata, no sen voi tältä istuimeltakin tilata netistä, mutta jos tilaa on myös paikalle ilmaannuttava.
        Jätän peiliin kurkkimisen vähäiseksi ja annan tukan kasvaa, mutta vaikeudet sen myötä lisääntyy, kun käsistä voima loppuu ja ei jaksa muutamaakaan rullaa päähän kiertää, no omia on harmini.

        Mielestäni tämä nojatuoli täyttää paikkansa, kun kirjoittaja jotakin lohtua saa vertaistuen myötä.
        Kun kerrotaan omia kokemuksia monen asian kohdalla, niihin aina löytyy vastauksia, joista voi apuakin löytyä.
        Onneksi tuota ajokortti ongelmaa ei ole, mieheni kuoleman jälkeen luovuin autosta ja siinä yhteydessä annoin kortinkin mennä vanhaksi, ei harmita, kaikki on sujunut hyvin, asunhan kaiken keskellä, sairaala ainoastaan toisella puolen kaupunkia.

        Katselin eilen telkkarista, sarjaa Prinssi Harryn puolison elämisestä, olipa kaunista katseltavaa, aivan arkea esitti, oli kuin kotiäiti konsaan, teki ruokaa ja esitteli oman puutarhan tuotteita, kanojaan ja teki lounaita ystävilleen,
        Säilöi pikkelsiä ja teki säilykkeitä ystävilleen ja näytti lastenjuhlien suunnittelusta, siis aivan katsottava sarja, elämää kaiken yltä kyläisyyden keskeltä.
        Toden tuntuista, mutta puitteet toiset kuin meillä nojatuolissa.

        Mukava aina, kun joku muistaa Kahvipirtin ja siellä tapahtuneet jutut, ikävä sitä aikaa, muistelen jonkun keksineen Kyöpelinlentoon moottoroidun luuan;)
        Pitänee sanoa, voi niitä aikoja ja aika entinen ei koskaan palaa.

        Nyt mene katosmaan LaPromesan alkuaikoja, hyvä muistutella, mistä tähän päivään on tultu, Currokin niin ilkeä Janalle, en muistanutkaan.
        Ykkösellä vajaan tunnin jaksot kymmeneltä, jos joku ei alkuja nähnyt, nyt sen voi korjata.
        Hyvää päivän jatkoa.


    • Anonyymi

      Huomenta! Puolipilvinen taivas ja lämpöasteita, yöllä heräsin kovaan sateeseen, onneksi on loppunut.
      Innostuin ikkunaverhojen pesuun ja nyt olisi siinä vaiheessa, että pitäisi ripustaa ikkunaan. Se onkin toinen juttu, en uskalla enää kiipeillä, mutta saan kyllä apua,
      aina saman, joka ehtii kyllä, vaikka itsellä on monta rautaa tulessa.
      Olen siitä kiitollinen hänelle.
      Eilinen meni keskustaan ajellessa ja siellä asioita toimittaessa, nyt on kotopäivä.
      Hyvä Hilla, että jakoit vielä mukaan tulla, aina mukava lukea ja onhan nyt aikaa, kun ollaan jo senioreita, ei ole työkiireitä.
      Toivottavasti Korppiksen tulehdusarvot laskee ja vointi paranee.
      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Pelottaa mennä mihinkään leikkaukseen, kun tuollainen tukehdus voi tulla.Jos ei antibiootit tehoa, niin mitä sitte eteen? Kyllähän tulehdustila on elimistölle tosi rasittava samoin vahva pitkä lääkitys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelottaa mennä mihinkään leikkaukseen, kun tuollainen tukehdus voi tulla.Jos ei antibiootit tehoa, niin mitä sitte eteen? Kyllähän tulehdustila on elimistölle tosi rasittava samoin vahva pitkä lääkitys.

        Minä olen niin luottavainen, että ei pelko iske, vaikka olen muutaman kerran leikkauspöydälle joutunut. Leikkauspäivän odottaminen se enemmän mieltä on askarruttanut.
        Mkr.


    • "Torstai on toivoa täynnä" sanotaan ja niinhän se varmaan menikin, silloin vielä kun oltiin työelämässä mukana. Torstaina alkoi jo viikonloppu häämöttämään. Nyt päivät seuraavat toisiaan samankaltaisina kuin helmet nauhassa ja niiden toivottomuus tai toivorikkaus taitaa vaihdella väjhän mielialan mukaan.

      Daalajoen alavirrassa on jo jäätöntä paitsi rannan tuntumassa, matalikoilla ja kohdissa missä vesi ei virtaa. Ulkona11 astetta lämmintä ja tuulee navakasti. Lumet ovat sulaneet lähes kaikki ja kunhan tuuli vähän tyyntyy pitänee kai alkaa siivoilla piihaa ja alkaa valmistella kasvihuonetta ja kukkapenkkejä kevään tuloa varten. Mies ja "otto" kävivät jo leikkaamassa siperianhernepensasaidan tontin ympäriltä matalaksi.

      Taitaa tulla kukkien siivouspäivä tänään, kun hiihdotkin on peruttu koska Trondheimissä myrskyää. Pelargoniat pitäisi napsia pienemmäksi ja lisätä kai multaakin, orkideat jpudun todennäköisesti heittämään roskiin kaikki; niihin on tullut pöpöjä, joita olen yrittänyt hoitaa pois koko talven, mutta nyt ne viimeisetkin ovat kuolemassa pois. Ihme otukset kun syövät oman ruokapöytänsä kuoliaaksi. Sitten vain uudistamaan kantaa, varovasti, tutkien tarkkaan jo kaupassa ettei kukkien mukana tule mitään tuholaisia.

      Nyt on hiihtolomat taas kertaalleen hiihdetty ja laskiaiset lasketeltu; pääsiäinen kai vasta joskus huhtikuussa ja siihen vielä aikaa. Eilen olin ensimmäisessä etäpalaverissa kustannustoimittajani kanssa ja hyvin lähti yhteistyö menemään, vaikka ikäeroa meillä onkin reilusti, minä juuri 77 täyttänyt ja "kustini" on 26. Nyt seuraa sitten muutaman viikon jakso kässärin työstämistä ja todennäköisesti vähemmän aikaa palstalla roikkumiseen, mikä onkin ehkä hyvä asia.

      • Anonyymi

        voitko paljastaa hengentuotteen suunnan, mihin mennään nyt dekkariin vai proosaan?
        ehdottoman hyvä idea olla palstalta poissa

        jokun kirjoittama käännetty sivusto
        Nämä organofosfatinsekticider on hermokaasun tapaisi
        https://hk-green.se/blog/orkide-och-dess-sjukdomar


      • Anonyymi

        Ei tarvitse täällä roikkua, vaan käväistä.


      • Anonyymi

        Hienoa, että olet noin skarppi, pystyt kirjoittamaan kirjoja lähes 80 vuotiaana! Moni ei pysty edes keskittymään kirjan lukuun..


      • Anonyymi kirjoitti:

        voitko paljastaa hengentuotteen suunnan, mihin mennään nyt dekkariin vai proosaan?
        ehdottoman hyvä idea olla palstalta poissa

        jokun kirjoittama käännetty sivusto
        Nämä organofosfatinsekticider on hermokaasun tapaisi
        https://hk-green.se/blog/orkide-och-dess-sjukdomar

        Ihan proosaa vain, pohjois/eteläakselilla. Päähenkilönä suomalainen reppureissaaja ja näyttämönä Amazonia, Andit , Päijät-Häme ja Lappi. Selviytymis, kehitys ja kasvukertomus.
        Julkaistaan ennen 31/05.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Ihan proosaa vain, pohjois/eteläakselilla. Päähenkilönä suomalainen reppureissaaja ja näyttämönä Amazonia, Andit , Päijät-Häme ja Lappi. Selviytymis, kehitys ja kasvukertomus.
        Julkaistaan ennen 31/05.

        Ja kiitos vinkistä orkideankasvattajablogiin.
        Orkideani ei ole enää pelastettavaissa. Pidän nyt tauon ennen kuin hankin uusia. Luulen että luovun käytännöstä upottaa monia kukkia samaan vesisaaviin, koska jos jossain niistä on pöpöjä ja niin se yhteinen upotuskylpy levittää ne kukasta toiseen.


    • Anonyymi

      Vaihda lannoitettuihin multiin sekä desinfioi ruukut.

      Hortonomi

      • Aurinkoista huomenta, pilvetön taivas ja sää niin kuin morsian, sitä kevään tuntua ilmassa.
        Näin ne säät muuttuvat, eilen vielä harmaudesta valitin, nyt sitten ei sään syytä ole ainakaan jos mieli apeutuu.
        Mitään muutakaan syytä olla allapäin, iloisia uutisia sain, tyttärenpojanpojan poliisikoulutus loppui vuoden alusta ja nyt sitten työpaikka on löytynyt, rikospoliisin tehtävissä.
        On aina mukava kuulla lapsenlapsien ja heidän lastensa elämän sujumisista, vaikka itse ei ristiärastiin ole pistänyt.
        Viikonlopuksi hyvää säätä luvassa, tytär mökilleen vielä jään yli pääsee, varoittelevat kylläkin, että jää heikkenee lämpimien ilmojen vuoksi nopeaankin.

        Minäkin olen orkideani kanssa paininut, lehtiä tekee, mutta ei kukkavanoja, olen hoito-ohjeita Facesta ottanut ja nyt uuteen ruukkuun laitoin sitruuna siivun, kun sen kerrottiin kasvua edistävän, käpyjä ja metsän karriketta olen ruukkuun kasvamisen parantamiseksi laittanut, kärsivällisen hommaa se on tuokin kasvatus..
        Joka aamu käyn katsomassa, onko kasvua ilmaantunut.

        Minä olisin kauhusta jäykkänä, jos leikkaukseen joutuisin, koskaan ei minua ole leikattu, sairaalassa oloni typistyy synnytyksiin (kaksi) ja 15 vuotiaan kuukauden olo silmäsairaalassa.
        Kulkutautisairaalassa olin lapsena viikon verran, tulirokon vuoksi, silloin oli semmoinenkin sairaala. mihin eristettiin sairastuneet, ikävä kotiin oli valtava.

        Verhojani pesen harvoin, vaihdon yhteydessä vaan puhdistelen ja tuuletan, keittiön verhot pesua useinkin kaipaa.
        Olen yrittänyt karsia noita suurempia verhojen kanssa laittamisiani, vaikka apua kyllä löytyy tarvittaissa.
        Pölyä kyllä verhotkin kerää, mutta varsinaista likaa ei niissä ole, kun tupakoimaton koti on aina ollut.
        Ehkä pesu onnen tunteen ja raikkauden mieleen tuo, mutta laiskana siltäkin osin olen.

        Tässäpä nämä aamun mietteet, nyt rupean nauttimaan auringon paisteisesta säästä ja parvekkeen keväisen ilmeen suunnittelua, kohta aurinkotuolini sinne asetan, kevät aurinko puree, hyvin vaan on rasvan laitto muistaa.

        Hyvää viikonlopun alkua ja aurinkoa kaikille.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Aurinkoista huomenta, pilvetön taivas ja sää niin kuin morsian, sitä kevään tuntua ilmassa.
        Näin ne säät muuttuvat, eilen vielä harmaudesta valitin, nyt sitten ei sään syytä ole ainakaan jos mieli apeutuu.
        Mitään muutakaan syytä olla allapäin, iloisia uutisia sain, tyttärenpojanpojan poliisikoulutus loppui vuoden alusta ja nyt sitten työpaikka on löytynyt, rikospoliisin tehtävissä.
        On aina mukava kuulla lapsenlapsien ja heidän lastensa elämän sujumisista, vaikka itse ei ristiärastiin ole pistänyt.
        Viikonlopuksi hyvää säätä luvassa, tytär mökilleen vielä jään yli pääsee, varoittelevat kylläkin, että jää heikkenee lämpimien ilmojen vuoksi nopeaankin.

        Minäkin olen orkideani kanssa paininut, lehtiä tekee, mutta ei kukkavanoja, olen hoito-ohjeita Facesta ottanut ja nyt uuteen ruukkuun laitoin sitruuna siivun, kun sen kerrottiin kasvua edistävän, käpyjä ja metsän karriketta olen ruukkuun kasvamisen parantamiseksi laittanut, kärsivällisen hommaa se on tuokin kasvatus..
        Joka aamu käyn katsomassa, onko kasvua ilmaantunut.

        Minä olisin kauhusta jäykkänä, jos leikkaukseen joutuisin, koskaan ei minua ole leikattu, sairaalassa oloni typistyy synnytyksiin (kaksi) ja 15 vuotiaan kuukauden olo silmäsairaalassa.
        Kulkutautisairaalassa olin lapsena viikon verran, tulirokon vuoksi, silloin oli semmoinenkin sairaala. mihin eristettiin sairastuneet, ikävä kotiin oli valtava.

        Verhojani pesen harvoin, vaihdon yhteydessä vaan puhdistelen ja tuuletan, keittiön verhot pesua useinkin kaipaa.
        Olen yrittänyt karsia noita suurempia verhojen kanssa laittamisiani, vaikka apua kyllä löytyy tarvittaissa.
        Pölyä kyllä verhotkin kerää, mutta varsinaista likaa ei niissä ole, kun tupakoimaton koti on aina ollut.
        Ehkä pesu onnen tunteen ja raikkauden mieleen tuo, mutta laiskana siltäkin osin olen.

        Tässäpä nämä aamun mietteet, nyt rupean nauttimaan auringon paisteisesta säästä ja parvekkeen keväisen ilmeen suunnittelua, kohta aurinkotuolini sinne asetan, kevät aurinko puree, hyvin vaan on rasvan laitto muistaa.

        Hyvää viikonlopun alkua ja aurinkoa kaikille.

        Huomenta!
        "Kevät keikkuen tulevi", tarkoittanee kaiketi tuota säiden vaihtelua. Täällä oli eilen aurinkoista +10. Nyt pilvistä.

        Tulin Nojatuolista hakemaa "Skillanilta" virtaa, olisi siivouspäivä ja lattioiden pesut.

        Minulla ei ole hortonoomin geeniä noihin eksoottisimpiin ruukkukasveihin. "Pelakuut", petuniat, orvokit, ne tavikset ja joitakin isompia viherkasveja.

        Mietin tässä, että tuleekohan jokin uusi sarja, joka ottaisi otteeseensa La Promesan loputtua. Vielä en ole koukuttunut mihinkään muuhun. Muutenkin television katsominen on jäänyt vähemmälle, kun tiet on sulat ja pystyy olemaan ulkona. Ilokseni huomasin eilen, että osin on jo katuja puhdistettu katupölystä.
        Leskenlehtiä en ole vielä bongannut. Lumikelloja talojen seunustoilla ja nupullaan olevia krookuksia.

        Niin se aika rientää, ei uskoisi näinkin verkkaisesti eläjällä :)

        Voikaa hyvin ja hyvää viikonloppua!
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta!
        "Kevät keikkuen tulevi", tarkoittanee kaiketi tuota säiden vaihtelua. Täällä oli eilen aurinkoista 10. Nyt pilvistä.

        Tulin Nojatuolista hakemaa "Skillanilta" virtaa, olisi siivouspäivä ja lattioiden pesut.

        Minulla ei ole hortonoomin geeniä noihin eksoottisimpiin ruukkukasveihin. "Pelakuut", petuniat, orvokit, ne tavikset ja joitakin isompia viherkasveja.

        Mietin tässä, että tuleekohan jokin uusi sarja, joka ottaisi otteeseensa La Promesan loputtua. Vielä en ole koukuttunut mihinkään muuhun. Muutenkin television katsominen on jäänyt vähemmälle, kun tiet on sulat ja pystyy olemaan ulkona. Ilokseni huomasin eilen, että osin on jo katuja puhdistettu katupölystä.
        Leskenlehtiä en ole vielä bongannut. Lumikelloja talojen seunustoilla ja nupullaan olevia krookuksia.

        Niin se aika rientää, ei uskoisi näinkin verkkaisesti eläjällä :)

        Voikaa hyvin ja hyvää viikonloppua!
        /ex-brinkkala

        Nyt jäi hiertämään oma kömpelö tekstini:
        "verkkaisesti elävällä", "verkkaan eläjällä".

        Jotain vetkuttelua ettei tarvisisi "tarttua toimeen".

        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt jäi hiertämään oma kömpelö tekstini:
        "verkkaisesti elävällä", "verkkaan eläjällä".

        Jotain vetkuttelua ettei tarvisisi "tarttua toimeen".

        /ex-brinkkala

        Kyllä se lisävirta kelpaisi minullekin - vähävirtaisena heräsin..)) Eikös se ollut takavuosina Upon tuotemerkkejä - Vähävirtanen ? Ei taida enää olla markkinoilla.

        Väkisin lisäsin tuota yöunen määrää kun lyhyeksi taas jäi. Lukeminen auttaa minua edelleen.
        Jos herätys tulee muutaman tunnin nukkumisen jälkeen tartun kirjaan - luen tovin ja uni tulee. Tällä kertaa tarjolla oli Marquezin "Rakkautta koleran aikaan". Odottamassa oli myös Paloman kolme kirjaa: "Lempeät tuulet Tyyneltämereltä", "Riikinkukon siiven alla" ja "Kuolema Tuhannen nuolen lahdella". Niin että Nojatuolimatkani kohteena on nyt
        Etelä-Amerikka..)) Marquezin "Sadan vuoden yksinäisyys" on tilauksessa...

        Ajatelkaas, että meillä on näin upea kirjastolaitos! Sitä saat mitä tilaat - sieltäkin..))
        Ja ajatelkaas, että meillä on keskuudessamme Paloman kaltainen tuottelias kirjailija!
        Luulen, että kun tämän sanon, nuolemissyytöstä pukkaa, mutta jotenkin ajattelen, ettei tuota itsekontollia jaksa kaiken aikaa pitää yllä - kun kuitenkin sananvapautta puolustellaan purevankin kritiikin oikeutuksena. Haukkua saa mutta ei kehua ? Niinkös ?

        Kyllä se kodin keväthuolto olisi paikallaan minullekin. Verhoja en tapaa vaihtaa, eikä ikkunanpesukaan ole vielä ajankohtainen. Aterioista yritän tehdä "houkuttelevia" - ainakin välillä - tänäkin aamuna aamiaispöytäni muistutti La Promesan vastaavaa kun eilisen kauppareissun tuoretuotteet ja herkkuostot olivat kaikki tarjolla..))

        Eilen sattui hauska tapaus kun poika kuskasi minut valokuvaamoon henkilökorttia varten. Kun astuin ovesta sisään, oven vieressä istuva myrtyneen oloinen tumma hahmo tokaisi:
        "mitä asiaa" ? Ilmoitin tulevani valokuvattavaksi ja heti ilmestyikin toinen yhtä myrtsi tyyppi ja osoitti toiseen huoneeseen. Yritin hätäpäissäni vähän kohentaa piponi latistamaa hiuspehkoani ja muutenkin suoristaa olemustani. Selittelin toimenpiteitäni sillä, että joudun kuitenkin katselmaan sitä tulevaa valokuvaa viimeiset vuoteni. "Oikeinko yöpöydälle asetat kuvasi" kysäisi kuvaaja ja vasta hoksasin, että eihän minun tarvitse sitä kuvaa itse ja usein katsella. Lompakossa kulkee ja harvoin kysellään perään.

        No. Homma hoitui ja kuvat ovat jo poliisilaitoksen arkistossa tulevaa käyttöä varten. Oikeastaan valokuvaamossa käynnistä jäi ihan kiva fiilis ! Että noinkin, yleisestä linjasta poiketen, voi asiakaspalvelua hoitaa..)) Tuskin nämä kaverit mitään gerontofobiaakaan potivat, hoitivat vain hommansa vähin äänin...

        Meidän kyläkerhon ohjaaja, 67 v, koko ikänsä paikkakunnalla, samassa talossa asunut, kertoi myyneensä talonsa ja muuttavansa Turkuun (!) poikansa lähelle. Perhe odottaa lasta ja hän tahtoo jatkossa omistautua isoäitiydelle. Rohkea veto häneltä. Sitä pohdittiin joukolla ja tietysti peilattiin omaan tilanteeseen.
        Ikääntyessä ne omat läheiset ja suhde heihin saa uutta merkitystä. Veri on vettä sakeampaa...
        Poutapäivä täälläkin. Aurinkoa ei ole vielä näkynyt, mutta hyvä näinkin.
        Mukavaa tätä päivää ja viikonloppua kaikille,
        demeter1













        amerikka


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se lisävirta kelpaisi minullekin - vähävirtaisena heräsin..)) Eikös se ollut takavuosina Upon tuotemerkkejä - Vähävirtanen ? Ei taida enää olla markkinoilla.

        Väkisin lisäsin tuota yöunen määrää kun lyhyeksi taas jäi. Lukeminen auttaa minua edelleen.
        Jos herätys tulee muutaman tunnin nukkumisen jälkeen tartun kirjaan - luen tovin ja uni tulee. Tällä kertaa tarjolla oli Marquezin "Rakkautta koleran aikaan". Odottamassa oli myös Paloman kolme kirjaa: "Lempeät tuulet Tyyneltämereltä", "Riikinkukon siiven alla" ja "Kuolema Tuhannen nuolen lahdella". Niin että Nojatuolimatkani kohteena on nyt
        Etelä-Amerikka..)) Marquezin "Sadan vuoden yksinäisyys" on tilauksessa...

        Ajatelkaas, että meillä on näin upea kirjastolaitos! Sitä saat mitä tilaat - sieltäkin..))
        Ja ajatelkaas, että meillä on keskuudessamme Paloman kaltainen tuottelias kirjailija!
        Luulen, että kun tämän sanon, nuolemissyytöstä pukkaa, mutta jotenkin ajattelen, ettei tuota itsekontollia jaksa kaiken aikaa pitää yllä - kun kuitenkin sananvapautta puolustellaan purevankin kritiikin oikeutuksena. Haukkua saa mutta ei kehua ? Niinkös ?

        Kyllä se kodin keväthuolto olisi paikallaan minullekin. Verhoja en tapaa vaihtaa, eikä ikkunanpesukaan ole vielä ajankohtainen. Aterioista yritän tehdä "houkuttelevia" - ainakin välillä - tänäkin aamuna aamiaispöytäni muistutti La Promesan vastaavaa kun eilisen kauppareissun tuoretuotteet ja herkkuostot olivat kaikki tarjolla..))

        Eilen sattui hauska tapaus kun poika kuskasi minut valokuvaamoon henkilökorttia varten. Kun astuin ovesta sisään, oven vieressä istuva myrtyneen oloinen tumma hahmo tokaisi:
        "mitä asiaa" ? Ilmoitin tulevani valokuvattavaksi ja heti ilmestyikin toinen yhtä myrtsi tyyppi ja osoitti toiseen huoneeseen. Yritin hätäpäissäni vähän kohentaa piponi latistamaa hiuspehkoani ja muutenkin suoristaa olemustani. Selittelin toimenpiteitäni sillä, että joudun kuitenkin katselmaan sitä tulevaa valokuvaa viimeiset vuoteni. "Oikeinko yöpöydälle asetat kuvasi" kysäisi kuvaaja ja vasta hoksasin, että eihän minun tarvitse sitä kuvaa itse ja usein katsella. Lompakossa kulkee ja harvoin kysellään perään.

        No. Homma hoitui ja kuvat ovat jo poliisilaitoksen arkistossa tulevaa käyttöä varten. Oikeastaan valokuvaamossa käynnistä jäi ihan kiva fiilis ! Että noinkin, yleisestä linjasta poiketen, voi asiakaspalvelua hoitaa..)) Tuskin nämä kaverit mitään gerontofobiaakaan potivat, hoitivat vain hommansa vähin äänin...

        Meidän kyläkerhon ohjaaja, 67 v, koko ikänsä paikkakunnalla, samassa talossa asunut, kertoi myyneensä talonsa ja muuttavansa Turkuun (!) poikansa lähelle. Perhe odottaa lasta ja hän tahtoo jatkossa omistautua isoäitiydelle. Rohkea veto häneltä. Sitä pohdittiin joukolla ja tietysti peilattiin omaan tilanteeseen.
        Ikääntyessä ne omat läheiset ja suhde heihin saa uutta merkitystä. Veri on vettä sakeampaa...
        Poutapäivä täälläkin. Aurinkoa ei ole vielä näkynyt, mutta hyvä näinkin.
        Mukavaa tätä päivää ja viikonloppua kaikille,
        demeter1













        amerikka

        Heh, tulikohan tuo "amerikka" nyt muidenkin näytölle tuon pitkän viestini jälkeen ?

        Jokin outo liike tuli kai tehtyä kirjoittamisen aikana. Kyllä sivustokin tökkii välillä...
        Sorry nyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se lisävirta kelpaisi minullekin - vähävirtaisena heräsin..)) Eikös se ollut takavuosina Upon tuotemerkkejä - Vähävirtanen ? Ei taida enää olla markkinoilla.

        Väkisin lisäsin tuota yöunen määrää kun lyhyeksi taas jäi. Lukeminen auttaa minua edelleen.
        Jos herätys tulee muutaman tunnin nukkumisen jälkeen tartun kirjaan - luen tovin ja uni tulee. Tällä kertaa tarjolla oli Marquezin "Rakkautta koleran aikaan". Odottamassa oli myös Paloman kolme kirjaa: "Lempeät tuulet Tyyneltämereltä", "Riikinkukon siiven alla" ja "Kuolema Tuhannen nuolen lahdella". Niin että Nojatuolimatkani kohteena on nyt
        Etelä-Amerikka..)) Marquezin "Sadan vuoden yksinäisyys" on tilauksessa...

        Ajatelkaas, että meillä on näin upea kirjastolaitos! Sitä saat mitä tilaat - sieltäkin..))
        Ja ajatelkaas, että meillä on keskuudessamme Paloman kaltainen tuottelias kirjailija!
        Luulen, että kun tämän sanon, nuolemissyytöstä pukkaa, mutta jotenkin ajattelen, ettei tuota itsekontollia jaksa kaiken aikaa pitää yllä - kun kuitenkin sananvapautta puolustellaan purevankin kritiikin oikeutuksena. Haukkua saa mutta ei kehua ? Niinkös ?

        Kyllä se kodin keväthuolto olisi paikallaan minullekin. Verhoja en tapaa vaihtaa, eikä ikkunanpesukaan ole vielä ajankohtainen. Aterioista yritän tehdä "houkuttelevia" - ainakin välillä - tänäkin aamuna aamiaispöytäni muistutti La Promesan vastaavaa kun eilisen kauppareissun tuoretuotteet ja herkkuostot olivat kaikki tarjolla..))

        Eilen sattui hauska tapaus kun poika kuskasi minut valokuvaamoon henkilökorttia varten. Kun astuin ovesta sisään, oven vieressä istuva myrtyneen oloinen tumma hahmo tokaisi:
        "mitä asiaa" ? Ilmoitin tulevani valokuvattavaksi ja heti ilmestyikin toinen yhtä myrtsi tyyppi ja osoitti toiseen huoneeseen. Yritin hätäpäissäni vähän kohentaa piponi latistamaa hiuspehkoani ja muutenkin suoristaa olemustani. Selittelin toimenpiteitäni sillä, että joudun kuitenkin katselmaan sitä tulevaa valokuvaa viimeiset vuoteni. "Oikeinko yöpöydälle asetat kuvasi" kysäisi kuvaaja ja vasta hoksasin, että eihän minun tarvitse sitä kuvaa itse ja usein katsella. Lompakossa kulkee ja harvoin kysellään perään.

        No. Homma hoitui ja kuvat ovat jo poliisilaitoksen arkistossa tulevaa käyttöä varten. Oikeastaan valokuvaamossa käynnistä jäi ihan kiva fiilis ! Että noinkin, yleisestä linjasta poiketen, voi asiakaspalvelua hoitaa..)) Tuskin nämä kaverit mitään gerontofobiaakaan potivat, hoitivat vain hommansa vähin äänin...

        Meidän kyläkerhon ohjaaja, 67 v, koko ikänsä paikkakunnalla, samassa talossa asunut, kertoi myyneensä talonsa ja muuttavansa Turkuun (!) poikansa lähelle. Perhe odottaa lasta ja hän tahtoo jatkossa omistautua isoäitiydelle. Rohkea veto häneltä. Sitä pohdittiin joukolla ja tietysti peilattiin omaan tilanteeseen.
        Ikääntyessä ne omat läheiset ja suhde heihin saa uutta merkitystä. Veri on vettä sakeampaa...
        Poutapäivä täälläkin. Aurinkoa ei ole vielä näkynyt, mutta hyvä näinkin.
        Mukavaa tätä päivää ja viikonloppua kaikille,
        demeter1













        amerikka

        No nyt varmasti soi hälytyskellot palomalla, tulee noin äitelää manipulointia demeteriltä. Sitähän se paloman mielestä on ollut esim. kun hillaa on kehuttu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No nyt varmasti soi hälytyskellot palomalla, tulee noin äitelää manipulointia demeteriltä. Sitähän se paloman mielestä on ollut esim. kun hillaa on kehuttu.

        Rojahdin nojatuoliin, silmät sikkaralla. Väsyttää niin maan perusteellisesti. Eilen kävin asioimassa, ja olen huomannut, että seuraava päivä on sitten lepopäivä, halusin tai en.
        Paneudun palstan antiin.

        En vain opi lukemaan rivien välistä!
        En löytänyt Demeterin äitelää manipulointia, vaikka otin suurennuslasin ja tarkastelin tekstiä. Se amerikkakin oli pudonnut laidan yli.
        Voiko olla mahdollista, että joku muukin kuin minä lukee kommentit kirjan kirjaimelta eikä tulkitse sen kummemmin?
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rojahdin nojatuoliin, silmät sikkaralla. Väsyttää niin maan perusteellisesti. Eilen kävin asioimassa, ja olen huomannut, että seuraava päivä on sitten lepopäivä, halusin tai en.
        Paneudun palstan antiin.

        En vain opi lukemaan rivien välistä!
        En löytänyt Demeterin äitelää manipulointia, vaikka otin suurennuslasin ja tarkastelin tekstiä. Se amerikkakin oli pudonnut laidan yli.
        Voiko olla mahdollista, että joku muukin kuin minä lukee kommentit kirjan kirjaimelta eikä tulkitse sen kummemmin?
        Mkr.

        En minäkään löytänyt manipulointia hillaa kohtaan silloin kun paloma sitä löysi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rojahdin nojatuoliin, silmät sikkaralla. Väsyttää niin maan perusteellisesti. Eilen kävin asioimassa, ja olen huomannut, että seuraava päivä on sitten lepopäivä, halusin tai en.
        Paneudun palstan antiin.

        En vain opi lukemaan rivien välistä!
        En löytänyt Demeterin äitelää manipulointia, vaikka otin suurennuslasin ja tarkastelin tekstiä. Se amerikkakin oli pudonnut laidan yli.
        Voiko olla mahdollista, että joku muukin kuin minä lukee kommentit kirjan kirjaimelta eikä tulkitse sen kummemmin?
        Mkr.

        Kyllä tuon rivien välistä lukemisen kanssa on oltava tarkkana.
        Useimmiten se näyttää menevän pieleen.
        En minäkään mitään äitelää manipulointia huomannut.
        On ihan hienoa, että ihmisistä löytyy luovuutta. Yksi osaa yhtä ja toinen toista.
        Kyllä elämä olisi paljon köyhenpää ainakin minulla, ellei kirjailijoita olisi.

        Aurinkoinen paistelee, kauppareissun tein puolen päivän aikaan.

        Katselin aamulla sitä Studio65-ohjelmaa, jossa vanhustenhoidossa keskusteltiin.
        Aivan samat ne näyttää olevan ongelmat sielläkin, kun Suomessa.

        Viikonvaihteessa suunnittelen tuolla Tampereen puolessa ikkunoiden pesua.
        Lienee sitä hyvää päiväkeliä sen verran tulevan ennen mökille muuttoa, että täällä kotonakin nuo ikkunat tulisi pestyä.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Kyllä tuon rivien välistä lukemisen kanssa on oltava tarkkana.
        Useimmiten se näyttää menevän pieleen.
        En minäkään mitään äitelää manipulointia huomannut.
        On ihan hienoa, että ihmisistä löytyy luovuutta. Yksi osaa yhtä ja toinen toista.
        Kyllä elämä olisi paljon köyhenpää ainakin minulla, ellei kirjailijoita olisi.

        Aurinkoinen paistelee, kauppareissun tein puolen päivän aikaan.

        Katselin aamulla sitä Studio65-ohjelmaa, jossa vanhustenhoidossa keskusteltiin.
        Aivan samat ne näyttää olevan ongelmat sielläkin, kun Suomessa.

        Viikonvaihteessa suunnittelen tuolla Tampereen puolessa ikkunoiden pesua.
        Lienee sitä hyvää päiväkeliä sen verran tulevan ennen mökille muuttoa, että täällä kotonakin nuo ikkunat tulisi pestyä.

        Ennen tiistaita sitten! Pouta sanoi vakaumuksen rintaäänellä että tiistaina talvi tulee.
        Ikkunanpesu saattaa siirtyä.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No nyt varmasti soi hälytyskellot palomalla, tulee noin äitelää manipulointia demeteriltä. Sitähän se paloman mielestä on ollut esim. kun hillaa on kehuttu.

        "Äitelää manupulointia"..)) Jos noin sanot, Ano 13.03.
        Itse en nyt kyllä sellaista löydä, kuten ei moni muukaan näytä löytävän. Neljä kirjaa sittenkin aika lyhyessä ajassa on minusta melkoinen saavutus teki sen kuka tahansa ja kai sen nyt voi "huomata" kuten monet muutkin esiin tulleet taidot huomataan täällä.

        Kuten Eliaana totesi: yksi osaa yhtä, toinen toista.
        Se alkuperäinen manipulointihavainto oli kyllä minunkin mielestäni niin kiemurainen ja oudosti rakentunut, etten osannut sitä todesta ottaa, yksinkertainen kun olen...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rojahdin nojatuoliin, silmät sikkaralla. Väsyttää niin maan perusteellisesti. Eilen kävin asioimassa, ja olen huomannut, että seuraava päivä on sitten lepopäivä, halusin tai en.
        Paneudun palstan antiin.

        En vain opi lukemaan rivien välistä!
        En löytänyt Demeterin äitelää manipulointia, vaikka otin suurennuslasin ja tarkastelin tekstiä. Se amerikkakin oli pudonnut laidan yli.
        Voiko olla mahdollista, että joku muukin kuin minä lukee kommentit kirjan kirjaimelta eikä tulkitse sen kummemmin?
        Mkr.

        Samanlaista on minunkin jaksamiseni, Makriina. Jos yhden päivän jaksaa, toinen meneekin jo ketuille. Siihen on vaan nöyrryttävä, minun ainakin.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Samanlaista on minunkin jaksamiseni, Makriina. Jos yhden päivän jaksaa, toinen meneekin jo ketuille. Siihen on vaan nöyrryttävä, minun ainakin.

        Mä nyt vasta ehdin aamun jälkeen rojahtaa :) Sain yliannoksen aamulla virtaa, oikein korkeajännitettä, ei mitään vähävirtasta :)
        Luuttusin, pyyhin, tuuletin, harjasin, roudasin matot koko päiväksi ulos.
        Kun meinasin lopettaa, niin muutama päivä sitten esille ottamani ompelukone vaati tekemään suunnitellut työt.
        Sitten paistoin silakkapihvejä, ne onnistui. Kadotin tuorejuustopaketin kannen. Sitä etsiessä höyrystyi parsakaalit mössöksi :(
        Ylitöiksi meni, mutta nyt on koti siisti, silakan haju tuuletettu ja maha täynnä.
        Ei tarvii kehua, kehuin itse ja nyt mietin manipuloinko itseäni samalla. Höpsis, pää on pehmee :)

        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä nyt vasta ehdin aamun jälkeen rojahtaa :) Sain yliannoksen aamulla virtaa, oikein korkeajännitettä, ei mitään vähävirtasta :)
        Luuttusin, pyyhin, tuuletin, harjasin, roudasin matot koko päiväksi ulos.
        Kun meinasin lopettaa, niin muutama päivä sitten esille ottamani ompelukone vaati tekemään suunnitellut työt.
        Sitten paistoin silakkapihvejä, ne onnistui. Kadotin tuorejuustopaketin kannen. Sitä etsiessä höyrystyi parsakaalit mössöksi :(
        Ylitöiksi meni, mutta nyt on koti siisti, silakan haju tuuletettu ja maha täynnä.
        Ei tarvii kehua, kehuin itse ja nyt mietin manipuloinko itseäni samalla. Höpsis, pää on pehmee :)

        /ex-brinkkala

        Kyllä nyt on taas tuota manipulointia liikkeellä - en minä, mutta tuo brinkkala..))
        Kertoi paistaneensa silakkapihvejä ja niitä minäkin paistoin. Keitin myös parsakaalia.
        Jotakin rataa pitkin se manipulointi tapahtui kun näin kävi.
        Siivoamaan ei sentään pystynyt minua manipuloimaan, mutta paras pitää varansa jatkossa..)) Tiedä mitä tässä vielä joutuu tekemään...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se lisävirta kelpaisi minullekin - vähävirtaisena heräsin..)) Eikös se ollut takavuosina Upon tuotemerkkejä - Vähävirtanen ? Ei taida enää olla markkinoilla.

        Väkisin lisäsin tuota yöunen määrää kun lyhyeksi taas jäi. Lukeminen auttaa minua edelleen.
        Jos herätys tulee muutaman tunnin nukkumisen jälkeen tartun kirjaan - luen tovin ja uni tulee. Tällä kertaa tarjolla oli Marquezin "Rakkautta koleran aikaan". Odottamassa oli myös Paloman kolme kirjaa: "Lempeät tuulet Tyyneltämereltä", "Riikinkukon siiven alla" ja "Kuolema Tuhannen nuolen lahdella". Niin että Nojatuolimatkani kohteena on nyt
        Etelä-Amerikka..)) Marquezin "Sadan vuoden yksinäisyys" on tilauksessa...

        Ajatelkaas, että meillä on näin upea kirjastolaitos! Sitä saat mitä tilaat - sieltäkin..))
        Ja ajatelkaas, että meillä on keskuudessamme Paloman kaltainen tuottelias kirjailija!
        Luulen, että kun tämän sanon, nuolemissyytöstä pukkaa, mutta jotenkin ajattelen, ettei tuota itsekontollia jaksa kaiken aikaa pitää yllä - kun kuitenkin sananvapautta puolustellaan purevankin kritiikin oikeutuksena. Haukkua saa mutta ei kehua ? Niinkös ?

        Kyllä se kodin keväthuolto olisi paikallaan minullekin. Verhoja en tapaa vaihtaa, eikä ikkunanpesukaan ole vielä ajankohtainen. Aterioista yritän tehdä "houkuttelevia" - ainakin välillä - tänäkin aamuna aamiaispöytäni muistutti La Promesan vastaavaa kun eilisen kauppareissun tuoretuotteet ja herkkuostot olivat kaikki tarjolla..))

        Eilen sattui hauska tapaus kun poika kuskasi minut valokuvaamoon henkilökorttia varten. Kun astuin ovesta sisään, oven vieressä istuva myrtyneen oloinen tumma hahmo tokaisi:
        "mitä asiaa" ? Ilmoitin tulevani valokuvattavaksi ja heti ilmestyikin toinen yhtä myrtsi tyyppi ja osoitti toiseen huoneeseen. Yritin hätäpäissäni vähän kohentaa piponi latistamaa hiuspehkoani ja muutenkin suoristaa olemustani. Selittelin toimenpiteitäni sillä, että joudun kuitenkin katselmaan sitä tulevaa valokuvaa viimeiset vuoteni. "Oikeinko yöpöydälle asetat kuvasi" kysäisi kuvaaja ja vasta hoksasin, että eihän minun tarvitse sitä kuvaa itse ja usein katsella. Lompakossa kulkee ja harvoin kysellään perään.

        No. Homma hoitui ja kuvat ovat jo poliisilaitoksen arkistossa tulevaa käyttöä varten. Oikeastaan valokuvaamossa käynnistä jäi ihan kiva fiilis ! Että noinkin, yleisestä linjasta poiketen, voi asiakaspalvelua hoitaa..)) Tuskin nämä kaverit mitään gerontofobiaakaan potivat, hoitivat vain hommansa vähin äänin...

        Meidän kyläkerhon ohjaaja, 67 v, koko ikänsä paikkakunnalla, samassa talossa asunut, kertoi myyneensä talonsa ja muuttavansa Turkuun (!) poikansa lähelle. Perhe odottaa lasta ja hän tahtoo jatkossa omistautua isoäitiydelle. Rohkea veto häneltä. Sitä pohdittiin joukolla ja tietysti peilattiin omaan tilanteeseen.
        Ikääntyessä ne omat läheiset ja suhde heihin saa uutta merkitystä. Veri on vettä sakeampaa...
        Poutapäivä täälläkin. Aurinkoa ei ole vielä näkynyt, mutta hyvä näinkin.
        Mukavaa tätä päivää ja viikonloppua kaikille,
        demeter1













        amerikka

        Kiitos Demeter1 palautteestasi ja kiva kun olet löytänyt kirjoistani ajankulua ja viihdykettä arjen harmauteen. Tuo Rakkautta koleran aikaan on myös tehty elokuvaksi ja siihen on parikin kaunista musiikkivideota , jotka löytyy Youtubesta. Tunteellista ja romanttista, mutta etenkin visuaalisesti vaikuttavaa kuvausta .
        https://www.youtube.com/watch?v=5h102eY7K5Y
        https://www.youtube.com/watch?v=hu6yFOeZVDY

        Ihan vain jokunen sana tuosta manipuloinnista: minäkin saatan lukea rivien välistä ja tulkita väärinkin lukemaani, mutta jos jotain ihmistä kiitellään ylimaallisen runsaasti ja tavattoman useasti, samalla kun seuraavassa repliikissä nuijitaan lujaa ja armottomasti jotain muuta, tuntematta henkilökohtaisesti kumpaakaan, niin mieleeni herää epäily.

        On aivan eri asia antaa tunnustusta jostain esille tuodusta seikasta, saavutuksesta, suorituksesta, kuin jakaa ylenmäärin ruusuja vain joidenkin luettujen kommenttien perusteella. Minäkin voin antaa ja annankin tunnustusta ja arvostan esim. Hil-lan tauluja, Korppiksen sitkeyttä, Mkr:n elämänviisautta, ja vaikkapa sinun kirjallisuuden tuntemustasi ja filosofisen seesteistä elämänasennettasi, mutta en manipulointimielessä, koska en halua kilpailla kenenkään kanssa suosiosta tai pyrkiä mihinkään "piireihin", minun elämässäni ei ole tarvetta sellaiseen eikä kuulu muutenkaan tapaoihini .

        Hyvää viikonloppua!


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kiitos Demeter1 palautteestasi ja kiva kun olet löytänyt kirjoistani ajankulua ja viihdykettä arjen harmauteen. Tuo Rakkautta koleran aikaan on myös tehty elokuvaksi ja siihen on parikin kaunista musiikkivideota , jotka löytyy Youtubesta. Tunteellista ja romanttista, mutta etenkin visuaalisesti vaikuttavaa kuvausta .
        https://www.youtube.com/watch?v=5h102eY7K5Y
        https://www.youtube.com/watch?v=hu6yFOeZVDY

        Ihan vain jokunen sana tuosta manipuloinnista: minäkin saatan lukea rivien välistä ja tulkita väärinkin lukemaani, mutta jos jotain ihmistä kiitellään ylimaallisen runsaasti ja tavattoman useasti, samalla kun seuraavassa repliikissä nuijitaan lujaa ja armottomasti jotain muuta, tuntematta henkilökohtaisesti kumpaakaan, niin mieleeni herää epäily.

        On aivan eri asia antaa tunnustusta jostain esille tuodusta seikasta, saavutuksesta, suorituksesta, kuin jakaa ylenmäärin ruusuja vain joidenkin luettujen kommenttien perusteella. Minäkin voin antaa ja annankin tunnustusta ja arvostan esim. Hil-lan tauluja, Korppiksen sitkeyttä, Mkr:n elämänviisautta, ja vaikkapa sinun kirjallisuuden tuntemustasi ja filosofisen seesteistä elämänasennettasi, mutta en manipulointimielessä, koska en halua kilpailla kenenkään kanssa suosiosta tai pyrkiä mihinkään "piireihin", minun elämässäni ei ole tarvetta sellaiseen eikä kuulu muutenkaan tapaoihini .

        Hyvää viikonloppua!

        Kyllä siinä pitää ollakkin laaja kirjallusuuden tuntemus, kun tuntee omakustanteetkin🤣🤣🤣


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kiitos Demeter1 palautteestasi ja kiva kun olet löytänyt kirjoistani ajankulua ja viihdykettä arjen harmauteen. Tuo Rakkautta koleran aikaan on myös tehty elokuvaksi ja siihen on parikin kaunista musiikkivideota , jotka löytyy Youtubesta. Tunteellista ja romanttista, mutta etenkin visuaalisesti vaikuttavaa kuvausta .
        https://www.youtube.com/watch?v=5h102eY7K5Y
        https://www.youtube.com/watch?v=hu6yFOeZVDY

        Ihan vain jokunen sana tuosta manipuloinnista: minäkin saatan lukea rivien välistä ja tulkita väärinkin lukemaani, mutta jos jotain ihmistä kiitellään ylimaallisen runsaasti ja tavattoman useasti, samalla kun seuraavassa repliikissä nuijitaan lujaa ja armottomasti jotain muuta, tuntematta henkilökohtaisesti kumpaakaan, niin mieleeni herää epäily.

        On aivan eri asia antaa tunnustusta jostain esille tuodusta seikasta, saavutuksesta, suorituksesta, kuin jakaa ylenmäärin ruusuja vain joidenkin luettujen kommenttien perusteella. Minäkin voin antaa ja annankin tunnustusta ja arvostan esim. Hil-lan tauluja, Korppiksen sitkeyttä, Mkr:n elämänviisautta, ja vaikkapa sinun kirjallisuuden tuntemustasi ja filosofisen seesteistä elämänasennettasi, mutta en manipulointimielessä, koska en halua kilpailla kenenkään kanssa suosiosta tai pyrkiä mihinkään "piireihin", minun elämässäni ei ole tarvetta sellaiseen eikä kuulu muutenkaan tapaoihini .

        Hyvää viikonloppua!

        Kehut ansaitaan palstalla ja sitä sinä et ymmärrä.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kiitos Demeter1 palautteestasi ja kiva kun olet löytänyt kirjoistani ajankulua ja viihdykettä arjen harmauteen. Tuo Rakkautta koleran aikaan on myös tehty elokuvaksi ja siihen on parikin kaunista musiikkivideota , jotka löytyy Youtubesta. Tunteellista ja romanttista, mutta etenkin visuaalisesti vaikuttavaa kuvausta .
        https://www.youtube.com/watch?v=5h102eY7K5Y
        https://www.youtube.com/watch?v=hu6yFOeZVDY

        Ihan vain jokunen sana tuosta manipuloinnista: minäkin saatan lukea rivien välistä ja tulkita väärinkin lukemaani, mutta jos jotain ihmistä kiitellään ylimaallisen runsaasti ja tavattoman useasti, samalla kun seuraavassa repliikissä nuijitaan lujaa ja armottomasti jotain muuta, tuntematta henkilökohtaisesti kumpaakaan, niin mieleeni herää epäily.

        On aivan eri asia antaa tunnustusta jostain esille tuodusta seikasta, saavutuksesta, suorituksesta, kuin jakaa ylenmäärin ruusuja vain joidenkin luettujen kommenttien perusteella. Minäkin voin antaa ja annankin tunnustusta ja arvostan esim. Hil-lan tauluja, Korppiksen sitkeyttä, Mkr:n elämänviisautta, ja vaikkapa sinun kirjallisuuden tuntemustasi ja filosofisen seesteistä elämänasennettasi, mutta en manipulointimielessä, koska en halua kilpailla kenenkään kanssa suosiosta tai pyrkiä mihinkään "piireihin", minun elämässäni ei ole tarvetta sellaiseen eikä kuulu muutenkaan tapaoihini .

        Hyvää viikonloppua!

        Hilla on todella ihana ja monilahjakas ihminen, ei rajoitu tauluihin.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Kiitos Demeter1 palautteestasi ja kiva kun olet löytänyt kirjoistani ajankulua ja viihdykettä arjen harmauteen. Tuo Rakkautta koleran aikaan on myös tehty elokuvaksi ja siihen on parikin kaunista musiikkivideota , jotka löytyy Youtubesta. Tunteellista ja romanttista, mutta etenkin visuaalisesti vaikuttavaa kuvausta .
        https://www.youtube.com/watch?v=5h102eY7K5Y
        https://www.youtube.com/watch?v=hu6yFOeZVDY

        Ihan vain jokunen sana tuosta manipuloinnista: minäkin saatan lukea rivien välistä ja tulkita väärinkin lukemaani, mutta jos jotain ihmistä kiitellään ylimaallisen runsaasti ja tavattoman useasti, samalla kun seuraavassa repliikissä nuijitaan lujaa ja armottomasti jotain muuta, tuntematta henkilökohtaisesti kumpaakaan, niin mieleeni herää epäily.

        On aivan eri asia antaa tunnustusta jostain esille tuodusta seikasta, saavutuksesta, suorituksesta, kuin jakaa ylenmäärin ruusuja vain joidenkin luettujen kommenttien perusteella. Minäkin voin antaa ja annankin tunnustusta ja arvostan esim. Hil-lan tauluja, Korppiksen sitkeyttä, Mkr:n elämänviisautta, ja vaikkapa sinun kirjallisuuden tuntemustasi ja filosofisen seesteistä elämänasennettasi, mutta en manipulointimielessä, koska en halua kilpailla kenenkään kanssa suosiosta tai pyrkiä mihinkään "piireihin", minun elämässäni ei ole tarvetta sellaiseen eikä kuulu muutenkaan tapaoihini .

        Hyvää viikonloppua!

        Minä en ole tainnut nähdä tuota elokuvaa,Rakkautta koleran aikaan, enkä ollut lukenut kirjaakaan, pari muuta olen Marquezilta lukenut tuon Sadan vuoden yksinäisyyden lisäksi, mutta aion lukea sen nyt uudelleen.
        Kiehtovaahan tuo kuvaus on, niin aistivoimaista että tuntee itsekin pääsevänsä kohteisiin, todistajaksi tapahtumiin, myös Valkohaikaroissa oli samaa taikaa.
        Linkittämäsi musiikkikappaleet olivat upeita, kiitos, en tuntenut niitäkään.

        Terveiset sinne ja voimia seuraavaan kirjaprojektiin.
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Kyllä nyt on taas tuota manipulointia liikkeellä - en minä, mutta tuo brinkkala..))
        Kertoi paistaneensa silakkapihvejä ja niitä minäkin paistoin. Keitin myös parsakaalia.
        Jotakin rataa pitkin se manipulointi tapahtui kun näin kävi.
        Siivoamaan ei sentään pystynyt minua manipuloimaan, mutta paras pitää varansa jatkossa..)) Tiedä mitä tässä vielä joutuu tekemään...

        Tuo oli kyllä hyvää manipulointia kumpi sitten olikaan manipuloitavissa :) Toivottavasti sinun parsakaalit olivat napakoita.
        Jotenkin minua huvitti sen valokuvausliikkeen toimijan kysymys siitä passikuvan esillelaitosta pöydälle :)
        Kiitos, kun jaoit tapahtuman.
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        "Äitelää manupulointia"..)) Jos noin sanot, Ano 13.03.
        Itse en nyt kyllä sellaista löydä, kuten ei moni muukaan näytä löytävän. Neljä kirjaa sittenkin aika lyhyessä ajassa on minusta melkoinen saavutus teki sen kuka tahansa ja kai sen nyt voi "huomata" kuten monet muutkin esiin tulleet taidot huomataan täällä.

        Kuten Eliaana totesi: yksi osaa yhtä, toinen toista.
        Se alkuperäinen manipulointihavainto oli kyllä minunkin mielestäni niin kiemurainen ja oudosti rakentunut, etten osannut sitä todesta ottaa, yksinkertainen kun olen...

        Eikö ole sellainen sanonta, että ”ei määrä, vaan laatu”?


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kiitos Demeter1 palautteestasi ja kiva kun olet löytänyt kirjoistani ajankulua ja viihdykettä arjen harmauteen. Tuo Rakkautta koleran aikaan on myös tehty elokuvaksi ja siihen on parikin kaunista musiikkivideota , jotka löytyy Youtubesta. Tunteellista ja romanttista, mutta etenkin visuaalisesti vaikuttavaa kuvausta .
        https://www.youtube.com/watch?v=5h102eY7K5Y
        https://www.youtube.com/watch?v=hu6yFOeZVDY

        Ihan vain jokunen sana tuosta manipuloinnista: minäkin saatan lukea rivien välistä ja tulkita väärinkin lukemaani, mutta jos jotain ihmistä kiitellään ylimaallisen runsaasti ja tavattoman useasti, samalla kun seuraavassa repliikissä nuijitaan lujaa ja armottomasti jotain muuta, tuntematta henkilökohtaisesti kumpaakaan, niin mieleeni herää epäily.

        On aivan eri asia antaa tunnustusta jostain esille tuodusta seikasta, saavutuksesta, suorituksesta, kuin jakaa ylenmäärin ruusuja vain joidenkin luettujen kommenttien perusteella. Minäkin voin antaa ja annankin tunnustusta ja arvostan esim. Hil-lan tauluja, Korppiksen sitkeyttä, Mkr:n elämänviisautta, ja vaikkapa sinun kirjallisuuden tuntemustasi ja filosofisen seesteistä elämänasennettasi, mutta en manipulointimielessä, koska en halua kilpailla kenenkään kanssa suosiosta tai pyrkiä mihinkään "piireihin", minun elämässäni ei ole tarvetta sellaiseen eikä kuulu muutenkaan tapaoihini .

        Hyvää viikonloppua!

        Paloman arvostuslistan ulkopuolelle jäi ainakin Eliaana, Ramoona, Exbrinkkala, Mira, Neeasa ja Hurskis. Ja tietenki me kaikki anot.


    • Anonyymi

      Moi! Kaunis päivä ja oikein jo kevättä ilmassa! Pouta kyllä varoitti, että tulee ilman suhteen pian täyskäännös.
      Selvähän se, ei näin aikaisin vielä kevä, tai ainakaan kesä tule.
      Monelaisissa hommissa on päivä vierähtänyt. muutaman ikkunan pesin sisäpuolelta, odotan lämpimämpiä päiviä ulkolasien kanssa.
      Orkideani alkoi kukkimaan, yksi kukkavana, mutta siinä on useampia kukkia.
      Pian sinunkin Hilla alkaa kukkimaan, jos siihen jo uusia lehtiä tulee.
      Olin jo nälkäinen ja mietin, että mitä söisi, jonka saisi nopeasti, kunnes keksin ottaa pakasteesta pinaattikeiton , ja keitin parikananmunaa, joista toinen jää huomiseksi.
      Siinä jo alku huomisenkin ruuaksi.
      Tosi hyvää, tuo pinaattikeitto! Vai olinko niin nälkäinen?

      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Hyvää se pinaattikeitto oli usko pois :)
        Ansaitsit sen todellakin uurastamisen jälkeen.
        Minä ohitin ikkunoiden pesun suosiolla, vaikka ikkunoita avatessa panin merkille semmoisenkin urakan olevan edessä.
        Täällä iltapäivällä aurinko tuli esiin ja kyllä se antoi energiaa ja hyvää mieltä.

        Hyvää kevään etenemistä, Neeasalle!
        /ex-brinkkala


    • Anonyymi

      En usko, että ylläpito on halunnut katkaista ketjua, se on joku kateellinen
      ja kaunainen henkilö täällä, jonka omat aloitukset eivät ole vetäneet.
      Muilla palstoilla voi olla 400:n kommentinkin ketjuja.

      • Anonyymi

        Miten ketjun voi katkaista? Kerro meille, tieto on valttia.
        Mkr.


      • Skillanin maininta ketjun katkaisemisesta ei liity millään tavalla mihinkään luulemaasi ´´kaunaiseen kateelliseen henkilöön´´ täällä,


      • Anonyymi

        Täällä ei ole yhtäkään kateellista eikä kaunaista.
        Muilla palstoilla voi tietysti olla monen sadan kommentin ketjuja. On niitä tässä Nojatuolissakin nähty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä ei ole yhtäkään kateellista eikä kaunaista.
        Muilla palstoilla voi tietysti olla monen sadan kommentin ketjuja. On niitä tässä Nojatuolissakin nähty.

        Mitä kadehtimista jossain pitkässä jankkausketjussa olisikaan?


      • Eliaana kirjoitti:

        Skillanin maininta ketjun katkaisemisesta ei liity millään tavalla mihinkään luulemaasi ´´kaunaiseen kateelliseen henkilöön´´ täällä,

        Huomenet, vuorossa olikin pilvinen päivä, vaikka luuloni oli, että aurinkohan se paistaa, no ei mitään, ehkä huomenna sitten.
        Oikein hyvää Naistenpäivää,, paljon on elämänsä kulkuun voineet naiset sitkeydellään vaikuttaa, mutta näin ei ole koko maailman kartalla.
        Paljon on vielä tehtävä, että kaikilla naisilla, kuin miehilläkin on ihmisarvoinen elämä.

        Tuosta ketjun katkaisusta, se tapahtui 70+ palstalla, siis kauan aikaa sitten, säännöt muuttuivat ja enää ei ylläpito niin tee. mikä harmi sinänsä.
        Oli oksapuu mikä selvensi vastauksien kohteen, väärinymmärtämistä esti, sitäkin kaipaan,
        Silloin Kahvipirtin aikaan, ketjun ylläpito katkaisi 200 viestin jälkeen, kateudesta ei ole ollut kyse.
        Uusin aloituksen ja taas sama tapahtui 200 viestin jälkeen, joskus neljäkin ketjua palstalla, ne oli numeroitava, että löysi viimeisen.
        Tämä tästä.

        Tuo kateus ja kehuminen on aivan turha aihe, minusta saa kehua, jos siihen aiheen löytää, eihän se keneltäkään mitään pois vie , voi vaikka intoa nostaa.
        Itse en kehuista muutu, sama mummo tässä kirjoittelee, mutta kiitän kauniisti sen kaltaisista viesteistä.
        Kehua saadessaan jokainen itse tietää, miksi sen kokee.
        Kehut ja moitteen on paikallaan, mutta moitteiden tapana on mielialaa laskea, siksi ne raskaammilta tuntuu.
        Siksi aina toivoisi, että viestit kannustavia olisi, eikä kehumisina niitä pidettäisi.

        Pidän hieman piikikkäänä tuon kuvaajan lausetta demeter, mutta sepä on hänen tyhmyys, eipä väliä, määrätyn ilmeen itsestään antoi.
        Ne passikuvat onkin sitten niitä, mitä harvemmin halusta katselee.

        Onnittelen brinkalaa jaksamisen pinnan noin valtavaksi kasvamisesta, jaksoit kerralla kaiken, pieni virhe se muusiksi kiehuminen, kun tuon urakan jaksoit.
        Minun on jo jaettava kahdelle päivälle siivoamiset ja ikkunan pesu ei vielä ole mieleenkään tullut, meinaako unohtua koko homma.
        Niin paljon turhaa kuormaa hartioillemme keräämme, kun paljon vähemmällä selviää.
        Vaikka ylistän naistenpäivää ja tasa-arvoa, niin myönnettävä on se, että heikompia voimiltamme olemme.
        On tietenkin poikkeuksia, kuten Eliaana joka jaksaa kaiken, eikä pelkää tarttua työhön kuin työhön, siinä naisen mallia meille jotka uikutamme pienestäkin, vaikka olen ymmärtänyt, että sisar hellä valkoinen oli ammatissaan, tai jotain siihen suuntaan.
        sanotaanhan, että ei ole naisten ei miesten töitä, mihin ei kumpikin osapuoli pysty.

        Tuon orkidean kukkivaksi saamista odotan joka aamu käyn ruukkua kääntelemässä, hyvin vihreä kyllä on, eikä sitruuna ole ainakaan sitä tappanut.
        Olen nähnyt maidolla paksulehtisiä kukkia pyyhittävän, onko siinä taikaa?

        Nyt en kehu, en moiti, mutta laatikoiden uuniin saaminen odottaa, jos meinaan puolilta päivin peruna ja kaalilaatikkoa saada.,
        Ehkä vaan toista syön ja toisen laitan huomiseksi jääkaappiin.
        Iloa ja riemua naisena olemiselle ja pidetään huoli miehistäkin, jos kumppani on olemassa.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenet, vuorossa olikin pilvinen päivä, vaikka luuloni oli, että aurinkohan se paistaa, no ei mitään, ehkä huomenna sitten.
        Oikein hyvää Naistenpäivää,, paljon on elämänsä kulkuun voineet naiset sitkeydellään vaikuttaa, mutta näin ei ole koko maailman kartalla.
        Paljon on vielä tehtävä, että kaikilla naisilla, kuin miehilläkin on ihmisarvoinen elämä.

        Tuosta ketjun katkaisusta, se tapahtui 70 palstalla, siis kauan aikaa sitten, säännöt muuttuivat ja enää ei ylläpito niin tee. mikä harmi sinänsä.
        Oli oksapuu mikä selvensi vastauksien kohteen, väärinymmärtämistä esti, sitäkin kaipaan,
        Silloin Kahvipirtin aikaan, ketjun ylläpito katkaisi 200 viestin jälkeen, kateudesta ei ole ollut kyse.
        Uusin aloituksen ja taas sama tapahtui 200 viestin jälkeen, joskus neljäkin ketjua palstalla, ne oli numeroitava, että löysi viimeisen.
        Tämä tästä.

        Tuo kateus ja kehuminen on aivan turha aihe, minusta saa kehua, jos siihen aiheen löytää, eihän se keneltäkään mitään pois vie , voi vaikka intoa nostaa.
        Itse en kehuista muutu, sama mummo tässä kirjoittelee, mutta kiitän kauniisti sen kaltaisista viesteistä.
        Kehua saadessaan jokainen itse tietää, miksi sen kokee.
        Kehut ja moitteen on paikallaan, mutta moitteiden tapana on mielialaa laskea, siksi ne raskaammilta tuntuu.
        Siksi aina toivoisi, että viestit kannustavia olisi, eikä kehumisina niitä pidettäisi.

        Pidän hieman piikikkäänä tuon kuvaajan lausetta demeter, mutta sepä on hänen tyhmyys, eipä väliä, määrätyn ilmeen itsestään antoi.
        Ne passikuvat onkin sitten niitä, mitä harvemmin halusta katselee.

        Onnittelen brinkalaa jaksamisen pinnan noin valtavaksi kasvamisesta, jaksoit kerralla kaiken, pieni virhe se muusiksi kiehuminen, kun tuon urakan jaksoit.
        Minun on jo jaettava kahdelle päivälle siivoamiset ja ikkunan pesu ei vielä ole mieleenkään tullut, meinaako unohtua koko homma.
        Niin paljon turhaa kuormaa hartioillemme keräämme, kun paljon vähemmällä selviää.
        Vaikka ylistän naistenpäivää ja tasa-arvoa, niin myönnettävä on se, että heikompia voimiltamme olemme.
        On tietenkin poikkeuksia, kuten Eliaana joka jaksaa kaiken, eikä pelkää tarttua työhön kuin työhön, siinä naisen mallia meille jotka uikutamme pienestäkin, vaikka olen ymmärtänyt, että sisar hellä valkoinen oli ammatissaan, tai jotain siihen suuntaan.
        sanotaanhan, että ei ole naisten ei miesten töitä, mihin ei kumpikin osapuoli pysty.

        Tuon orkidean kukkivaksi saamista odotan joka aamu käyn ruukkua kääntelemässä, hyvin vihreä kyllä on, eikä sitruuna ole ainakaan sitä tappanut.
        Olen nähnyt maidolla paksulehtisiä kukkia pyyhittävän, onko siinä taikaa?

        Nyt en kehu, en moiti, mutta laatikoiden uuniin saaminen odottaa, jos meinaan puolilta päivin peruna ja kaalilaatikkoa saada.,
        Ehkä vaan toista syön ja toisen laitan huomiseksi jääkaappiin.
        Iloa ja riemua naisena olemiselle ja pidetään huoli miehistäkin, jos kumppani on olemassa.

        Hyvää iltapäivää, jo!
        Eilen hyörin väkkärä nyt reporankana kerään voimia kauppareissuun.
        Totuuden nimissä on sanottava, että minun huushollini on vain kaksio yhdessä kerroksessa. Levein mattoni tuskin metriä ja pisin tuskin kolmea metriä. Kaksi muuttoa viiden vuoden sisällä matkojen päähän on tehnyt kodistani aika askeettisen. Sain vaihdettua sen ylileveän sänkyni lapsenlapsen kanssa. Hän hongankolistajana on tyytyväinen ja kaiketi tyttöystävä joskus mahtuu kainaloitumaan paremmin.
        Kaponen, nykyinen sänkyni taas helpottaa minua petaamisessa ja moppaamisessa sängyn alustan.

        Pitänee vähän selitellä miksi hymyilytti tuon valokuvaajan kysymys passikuvan esillepanosta yöpöydälle.
        Itse puolisen vuotta sitten hankin passikuvan "henkkariin". Silloin totesin näyttäväni vankikarkurilta kuvassa ja sanoin ettei kai parempaakaan saa.
        Näin miekuvassani demeterin kohentelevan hiuksiaan ja toteavan kuvan olevan vuosia katseltavana. Jotenkin kuvittelen tuon asiakaspalvelijan aistineen, että demeterille voi "sarkastisen vitsin sanoa".
        Tänään väsyneenä voisin tulkita tilanteen toisin.
        Päälaellaanhan tuossa mielikuvassa kaikki on, vanhempi arvokas rouva ja nuorempi asiakaspalvelija. Ei vuosikymmeniä sitten vanhemmalle vitsailtu.

        En ole yhtään kertaa henkkareita näyttänyt vielä, ännestämässä sitten korkkaan. Joten vähällä käytöllä kuva on ja katsoja sitten toteaa vain yhdennäköisyyden ja tiedot oikeaksi, tuskin hän näkee minussa vankikarkurin :).

        Naistenpäivä tosiaan ja ruusuja jaellaan. Onkos joku sanonta ;"kauneinkin ruusu kätkee piikin pistävän".

        Kaunista viikonloppua!
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää iltapäivää, jo!
        Eilen hyörin väkkärä nyt reporankana kerään voimia kauppareissuun.
        Totuuden nimissä on sanottava, että minun huushollini on vain kaksio yhdessä kerroksessa. Levein mattoni tuskin metriä ja pisin tuskin kolmea metriä. Kaksi muuttoa viiden vuoden sisällä matkojen päähän on tehnyt kodistani aika askeettisen. Sain vaihdettua sen ylileveän sänkyni lapsenlapsen kanssa. Hän hongankolistajana on tyytyväinen ja kaiketi tyttöystävä joskus mahtuu kainaloitumaan paremmin.
        Kaponen, nykyinen sänkyni taas helpottaa minua petaamisessa ja moppaamisessa sängyn alustan.

        Pitänee vähän selitellä miksi hymyilytti tuon valokuvaajan kysymys passikuvan esillepanosta yöpöydälle.
        Itse puolisen vuotta sitten hankin passikuvan "henkkariin". Silloin totesin näyttäväni vankikarkurilta kuvassa ja sanoin ettei kai parempaakaan saa.
        Näin miekuvassani demeterin kohentelevan hiuksiaan ja toteavan kuvan olevan vuosia katseltavana. Jotenkin kuvittelen tuon asiakaspalvelijan aistineen, että demeterille voi "sarkastisen vitsin sanoa".
        Tänään väsyneenä voisin tulkita tilanteen toisin.
        Päälaellaanhan tuossa mielikuvassa kaikki on, vanhempi arvokas rouva ja nuorempi asiakaspalvelija. Ei vuosikymmeniä sitten vanhemmalle vitsailtu.

        En ole yhtään kertaa henkkareita näyttänyt vielä, ännestämässä sitten korkkaan. Joten vähällä käytöllä kuva on ja katsoja sitten toteaa vain yhdennäköisyyden ja tiedot oikeaksi, tuskin hän näkee minussa vankikarkurin :).

        Naistenpäivä tosiaan ja ruusuja jaellaan. Onkos joku sanonta ;"kauneinkin ruusu kätkee piikin pistävän".

        Kaunista viikonloppua!
        /ex-brinkkala

        Kiitos brinkkala terveisistä ja sinulle hyvää naistenpäivää! Myös kaikille palstalaisille!
        Kiva lukea brinkkala tuota siivous intoa, mikä sinulla on, saan siitä lisävirtaa itsellenikin

        Olin hijattain kaupassa, josssa myytiin koululaisten tekemiä kakkuja ja piirakoita.
        Ostin yhden kanttarelli piirakan ja laitoi pakastimeen.
        Olen näköjään tottunut helppoon ruuanlaittoon, niin sieltä piirakka uuniin ja lähdin pikkulenkille, että paistukoonpa siellä.
        Ulkona oli senverran kova tuuli, että täytyi pian hipsiä sisätiloihin. Vastassa olikin mitä ihanin kanttarellipiirakan tuoksu, ja maku hyvä.
        Mitähän keksin huomiseksi, ettei tarvi itse alkaa asta asti ruokaa laittamaan!

        Mukavaa päivää,
        Neeasa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää iltapäivää, jo!
        Eilen hyörin väkkärä nyt reporankana kerään voimia kauppareissuun.
        Totuuden nimissä on sanottava, että minun huushollini on vain kaksio yhdessä kerroksessa. Levein mattoni tuskin metriä ja pisin tuskin kolmea metriä. Kaksi muuttoa viiden vuoden sisällä matkojen päähän on tehnyt kodistani aika askeettisen. Sain vaihdettua sen ylileveän sänkyni lapsenlapsen kanssa. Hän hongankolistajana on tyytyväinen ja kaiketi tyttöystävä joskus mahtuu kainaloitumaan paremmin.
        Kaponen, nykyinen sänkyni taas helpottaa minua petaamisessa ja moppaamisessa sängyn alustan.

        Pitänee vähän selitellä miksi hymyilytti tuon valokuvaajan kysymys passikuvan esillepanosta yöpöydälle.
        Itse puolisen vuotta sitten hankin passikuvan "henkkariin". Silloin totesin näyttäväni vankikarkurilta kuvassa ja sanoin ettei kai parempaakaan saa.
        Näin miekuvassani demeterin kohentelevan hiuksiaan ja toteavan kuvan olevan vuosia katseltavana. Jotenkin kuvittelen tuon asiakaspalvelijan aistineen, että demeterille voi "sarkastisen vitsin sanoa".
        Tänään väsyneenä voisin tulkita tilanteen toisin.
        Päälaellaanhan tuossa mielikuvassa kaikki on, vanhempi arvokas rouva ja nuorempi asiakaspalvelija. Ei vuosikymmeniä sitten vanhemmalle vitsailtu.

        En ole yhtään kertaa henkkareita näyttänyt vielä, ännestämässä sitten korkkaan. Joten vähällä käytöllä kuva on ja katsoja sitten toteaa vain yhdennäköisyyden ja tiedot oikeaksi, tuskin hän näkee minussa vankikarkurin :).

        Naistenpäivä tosiaan ja ruusuja jaellaan. Onkos joku sanonta ;"kauneinkin ruusu kätkee piikin pistävän".

        Kaunista viikonloppua!
        /ex-brinkkala

        Iltapäivää ! Kyllä tuo brinkkalan ahkerointi kunniamaininnan ansaitsee. Ei minusta olisi.
        Vähän vähältä minäkin yritän paikkoja kohentaa mutta ellei ole vieraita tulossa, annan olla.
        Koen mieluummin sitä "kotihäpeää" - uusi sana minulle - kuin siivoan..))

        Nyt kun "puutuitte asiaan", Hil-la ja brinkkala niin olihan se aika rankka veto asiakaspalvelijalta tuo "omakuva yöpöydällä" - minua se kyllä vaan nauratti, naurattaa vieläkin. Jos nyt tilannetta analysoin niin taidan kallistua brinkkalan päätelmään - minun ulkoinen olemukseni ei suinkaan viesti arvokkuutta - kiitos vain brinkkala - vaan pikemminkin päinvastaista. Ellei nyt ihan arvottomuutta niin jonkinlaista huolettomuutta,
        minulle sopii sanoa.
        Ja totta, jos oma fiilis on hyvä näkee asiat paremmassa valossa kuin myrtsinä ollessa.

        Jankkaamiseksi nyt meni, mutta mitäpä tässä muutakaan..)) Kun ei oikein jaksa vakavoitua isojen asioiden äärelle.
        Eilen niistä tuli kälyn kanssa puhetta, eikä tarvinnut montaa repliikkiä vaihtaa ennen kuin tiukat äänenpainot saivat sijaa. Mietin, ovatko nämä tiukat kannanotot ja siihen liittyvä tylytys meiltä ikääntyneiltä naisilta todiste siitä, että meitä ei ole kuultu ? Ainakin käly kertoi kärsineensä siitä. Itsellänikin oli vaihe, jolloin julistaminen oli lähes ainoa tapani olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Häpeillen muistan tuota aikaa enkä tiedä, olenko vieläkään tuosta tavasta täysin päässyt.
        Eiköhän se ikä kuitenkin tasoita luonteen särmikkyyttä ja ymmärrys lisääntyy sen myötä ?
        Toivoa sopii.
        Eliaana joskus mainitsi katsoneensa (Teemalta) tuota Studio65. Minäkin seuraan sitä. Tämän päivän aihe on "Diagnoosi myöhäisellä iällä". Kiinnostaa kyllä minua. Veikkaan, että ADHD olisi päädiagnoosi minullekin - olinhan kouluaikanakin ainoa tyttölapsi, joka sai kotimuistutuksia. En ilkeillyt, mutta en myöskään pystynyt keskittymään opetukseen.
        Minulla oli myös lukihäiriö, mutta eipä tullut koskaan mieleen, että olisin tullut huomioon otetuksi "erilaisena oppijana". "Tyhmä" riitti silloin diagnoosiksi..))

        Tänä päivänä noita diagnooseja satelee niin tiheään tahtiin, että jos meidät testattaisiin, monille meistä voisi olla tarjolla ikioma diagnoosi...Kalliiksi tulisi - ja tulee - senkin seulominen, erityisjärjestelyistä puhumattakaan.

        Upea ulkoilusää täällä: aurinkoa ja lämpöä riittää, mutta kylmä tuuli viilentää. Väkeä oli runsaasti liikkeellä ja ihmekin tapahtui: nuori pariskunta tuli vastaan ja tervehti iloisesti..))
        Nuorimies oli jo sortseissa liikkeellä. Ehkä niiden aika on kohta.

        Neeasa! Sinulta sain nyt innoitusta tuohon kotipihan risujen keräämiseen. Puuskatuulet niitä saavat aikaan ja rumentavathan ne pihaa, maatuneista koivunlehdistä puhumattakaan. "Kyllä olis nuijalla töitä" - vai miten se Simo Salmisen protestilaulu kuuluikaan ?..))

        Mukavaa lauantai-iltaa kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Iltapäivää ! Kyllä tuo brinkkalan ahkerointi kunniamaininnan ansaitsee. Ei minusta olisi.
        Vähän vähältä minäkin yritän paikkoja kohentaa mutta ellei ole vieraita tulossa, annan olla.
        Koen mieluummin sitä "kotihäpeää" - uusi sana minulle - kuin siivoan..))

        Nyt kun "puutuitte asiaan", Hil-la ja brinkkala niin olihan se aika rankka veto asiakaspalvelijalta tuo "omakuva yöpöydällä" - minua se kyllä vaan nauratti, naurattaa vieläkin. Jos nyt tilannetta analysoin niin taidan kallistua brinkkalan päätelmään - minun ulkoinen olemukseni ei suinkaan viesti arvokkuutta - kiitos vain brinkkala - vaan pikemminkin päinvastaista. Ellei nyt ihan arvottomuutta niin jonkinlaista huolettomuutta,
        minulle sopii sanoa.
        Ja totta, jos oma fiilis on hyvä näkee asiat paremmassa valossa kuin myrtsinä ollessa.

        Jankkaamiseksi nyt meni, mutta mitäpä tässä muutakaan..)) Kun ei oikein jaksa vakavoitua isojen asioiden äärelle.
        Eilen niistä tuli kälyn kanssa puhetta, eikä tarvinnut montaa repliikkiä vaihtaa ennen kuin tiukat äänenpainot saivat sijaa. Mietin, ovatko nämä tiukat kannanotot ja siihen liittyvä tylytys meiltä ikääntyneiltä naisilta todiste siitä, että meitä ei ole kuultu ? Ainakin käly kertoi kärsineensä siitä. Itsellänikin oli vaihe, jolloin julistaminen oli lähes ainoa tapani olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Häpeillen muistan tuota aikaa enkä tiedä, olenko vieläkään tuosta tavasta täysin päässyt.
        Eiköhän se ikä kuitenkin tasoita luonteen särmikkyyttä ja ymmärrys lisääntyy sen myötä ?
        Toivoa sopii.
        Eliaana joskus mainitsi katsoneensa (Teemalta) tuota Studio65. Minäkin seuraan sitä. Tämän päivän aihe on "Diagnoosi myöhäisellä iällä". Kiinnostaa kyllä minua. Veikkaan, että ADHD olisi päädiagnoosi minullekin - olinhan kouluaikanakin ainoa tyttölapsi, joka sai kotimuistutuksia. En ilkeillyt, mutta en myöskään pystynyt keskittymään opetukseen.
        Minulla oli myös lukihäiriö, mutta eipä tullut koskaan mieleen, että olisin tullut huomioon otetuksi "erilaisena oppijana". "Tyhmä" riitti silloin diagnoosiksi..))

        Tänä päivänä noita diagnooseja satelee niin tiheään tahtiin, että jos meidät testattaisiin, monille meistä voisi olla tarjolla ikioma diagnoosi...Kalliiksi tulisi - ja tulee - senkin seulominen, erityisjärjestelyistä puhumattakaan.

        Upea ulkoilusää täällä: aurinkoa ja lämpöä riittää, mutta kylmä tuuli viilentää. Väkeä oli runsaasti liikkeellä ja ihmekin tapahtui: nuori pariskunta tuli vastaan ja tervehti iloisesti..))
        Nuorimies oli jo sortseissa liikkeellä. Ehkä niiden aika on kohta.

        Neeasa! Sinulta sain nyt innoitusta tuohon kotipihan risujen keräämiseen. Puuskatuulet niitä saavat aikaan ja rumentavathan ne pihaa, maatuneista koivunlehdistä puhumattakaan. "Kyllä olis nuijalla töitä" - vai miten se Simo Salmisen protestilaulu kuuluikaan ?..))

        Mukavaa lauantai-iltaa kaikille,
        demeter1

        Tosi hienoa kun noin innostatte toisianne siivoamaan ja syötte samoja ruokiakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tosi hienoa kun noin innostatte toisianne siivoamaan ja syötte samoja ruokiakin.

        Eikö, Ano 16.16. Kaikilla on annettavaa - myös heillä, jotka seurailevat.
        "Hiljaista ihmistä kannattaa kuunnella"...))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosi hienoa kun noin innostatte toisianne siivoamaan ja syötte samoja ruokiakin.

        Oikeassa olet ano, pääsee paljon vähemmällä kun nappaa muilta ideoita.
        Minä nappasin Hil-lalta idean ostaa kaalia tehdäkseni kaalilaatikkoa. Neeasan kertomus kantarellipiirakasta sai minut vaihtamaan laatikon kaalipiiraaksi. Pellillinen kaalipiirakkaa syntyy huomenna. Se käy ateriasta salaatin kanssa tai evääksi teen kanssa metsäretkelle.

        Demeter tuli telepaattiselle taajuudelle miettimällä menikö keskustelumme jankutukseksi. Se oli pälkähtänyt omaankin päähäni, että jankutan, kun selvensin. Täällä on vähän niin ettei saisi ottaa kuin kerran kantaa.

        Noista diagnooseista. Minä saan kyllä agitoitua itseni lähes maaniseksi, kuten tuon siivouksen kanssa. Päätän tehdä ja teen sitten "hullun lailla";). Onko se kaksisuuntainen mielialahäiriö vai saisiko sen ympättyä ADHD:n alle. Aikuiset, lähes vanhusjulkkikset ovat saaneet tuon ADHD-diagnoosin.
        En kyllä millään saa sinua tyhmäksi lapseksi, demeter. Panettelua se.
        Arja Tiainen on kertonut lukihäiriöstään. Silti hän on runoilija, kirjailija ja taitaa teatteriakin tehdä.

        Tytär laittoi juuri viestiä, että on tomaatintaimien kanssa ehkä helisemässä . Ottaisinko minä osan pikku pihaani kasvamaan, kysyi. Haastetta pukkaa tomaatin viljelyssä. Onneksi täältä saa siihen vinkkejä, Hil-lalta :)

        Minä ostin leipomosta pullapitkon. Kyllä maistui kahvin kanssa.

        Leppoisaa iltaa ja hyviä löylyjä!
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oikeassa olet ano, pääsee paljon vähemmällä kun nappaa muilta ideoita.
        Minä nappasin Hil-lalta idean ostaa kaalia tehdäkseni kaalilaatikkoa. Neeasan kertomus kantarellipiirakasta sai minut vaihtamaan laatikon kaalipiiraaksi. Pellillinen kaalipiirakkaa syntyy huomenna. Se käy ateriasta salaatin kanssa tai evääksi teen kanssa metsäretkelle.

        Demeter tuli telepaattiselle taajuudelle miettimällä menikö keskustelumme jankutukseksi. Se oli pälkähtänyt omaankin päähäni, että jankutan, kun selvensin. Täällä on vähän niin ettei saisi ottaa kuin kerran kantaa.

        Noista diagnooseista. Minä saan kyllä agitoitua itseni lähes maaniseksi, kuten tuon siivouksen kanssa. Päätän tehdä ja teen sitten "hullun lailla";). Onko se kaksisuuntainen mielialahäiriö vai saisiko sen ympättyä ADHD:n alle. Aikuiset, lähes vanhusjulkkikset ovat saaneet tuon ADHD-diagnoosin.
        En kyllä millään saa sinua tyhmäksi lapseksi, demeter. Panettelua se.
        Arja Tiainen on kertonut lukihäiriöstään. Silti hän on runoilija, kirjailija ja taitaa teatteriakin tehdä.

        Tytär laittoi juuri viestiä, että on tomaatintaimien kanssa ehkä helisemässä . Ottaisinko minä osan pikku pihaani kasvamaan, kysyi. Haastetta pukkaa tomaatin viljelyssä. Onneksi täältä saa siihen vinkkejä, Hil-lalta :)

        Minä ostin leipomosta pullapitkon. Kyllä maistui kahvin kanssa.

        Leppoisaa iltaa ja hyviä löylyjä!
        /ex-brinkkala

        Sunnuntaiaamua ja sen hiljaisuutta, radiosta kuulen naisasiaa kerrottavan.
        Yllättävää on kertoma, naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt, joka kymmenes nainen tuolla maailmalla, on kohdannut väkivaltaa jo omaisen tekemänä, puhumattakaan raiskauksien uhreista, kamalaa tietoa vuonna 2025.
        Englannissa tilanne on huono, siellä seurataan jotakin idolia, jonka sana on laki, Tramp tällekin ilkiölle on turvapaikan antanut.
        Minusta aivan uskomatonta kuulla tämä asia, olemmekohan kotimaassamme sen turvatuimpia, mistä nämä pahantekijät sikiävät.
        Surullisia asioita kauniin pyhäaamun alkuun.
        Aurinko siis taas tänään paistaa, niinhän povasinkin;)

        Voi, minultako kysyisit tomaatin kasvatuksesta, ei kovin hyviä tuloksia, parvekekasvattaminen ainakaan onnistunut, muistan äitini aikoinaan kasvattaneen liiterin seinustalla ja isoja ryppäitä tomaatit tekivät.
        Aurinkoinen paikka, oikea lannoitus ja hyvin tuettuna ne kasvavat, tai sitten ei, tässäpä minun tietoni.
        Kai se niiden pienten alkujen kasvatus antaa pohjan hyvään tulokseen.
        Minäkin kuuntelen ja katselen ruokaohjelmia ja sitten toteutan jos mieli siihen luvan antaa, kaali on yksi herkkuni kaikessa muodossa.
        Pidän keitoista ja laatikkoruuista, pihvit ja muut siihen kuuluvat jäävät vähälle .
        Siskonmakkarakeittoon olen nyt ihastunut, siihen laitan mukaan herneistä lähtien kaiken mahdollisen ja hyvin maistuu.

        Tuo kouluaika tulimieleen demeterin maininnasta, olin sellainen kiltti tyttö, lettipäinen, (tai saparot ne oli) alaluokilla, sitten viimeisillä luokilla jo johtajan elkeitä aloin käyttää, olin rohkea suunnittelemaan ja esittämään.
        Mikään välkky en ollut, mutta luokkani vaihdoin ilman tuplauksia ja kotiin ei koskaan koululta viestiä tullut.
        Naimisissa ollessanikin jäi päätöksen teko useimmiten minulle, hyvin omatahtoinen olen aina ollut ja olen sitä edelleen, minun pillin tahtiin mennään jos kyse on minun elämästä.

        Minulle tuo ruuanlaitto ei ole vasten mieleistä, tykkään ajan kanssa valmistella monia ruokia tulevan viikon varalle, osan pakkaseen ja seuraavaksi syötävät jääkaappiin.
        Tuo kaalipiirakka on seuraavana mieliteko haaveeni, sen teen kun vaihtelua kaipaan, kanttarellit on jo pakkasesta loppunut, se piirakka ei onnistu.

        Naisasialla aloitin ja lopetan toivomuksella, että naiset pitäkää puolenne kaikessa, meidän osuus on maailman menossa kattava.
        Aurinkoa ja kevään tuoksuja, minä paistan pellillisen ruusupullia, jos sattuu joku käymän, on tarjottavaa.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Sunnuntaiaamua ja sen hiljaisuutta, radiosta kuulen naisasiaa kerrottavan.
        Yllättävää on kertoma, naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt, joka kymmenes nainen tuolla maailmalla, on kohdannut väkivaltaa jo omaisen tekemänä, puhumattakaan raiskauksien uhreista, kamalaa tietoa vuonna 2025.
        Englannissa tilanne on huono, siellä seurataan jotakin idolia, jonka sana on laki, Tramp tällekin ilkiölle on turvapaikan antanut.
        Minusta aivan uskomatonta kuulla tämä asia, olemmekohan kotimaassamme sen turvatuimpia, mistä nämä pahantekijät sikiävät.
        Surullisia asioita kauniin pyhäaamun alkuun.
        Aurinko siis taas tänään paistaa, niinhän povasinkin;)

        Voi, minultako kysyisit tomaatin kasvatuksesta, ei kovin hyviä tuloksia, parvekekasvattaminen ainakaan onnistunut, muistan äitini aikoinaan kasvattaneen liiterin seinustalla ja isoja ryppäitä tomaatit tekivät.
        Aurinkoinen paikka, oikea lannoitus ja hyvin tuettuna ne kasvavat, tai sitten ei, tässäpä minun tietoni.
        Kai se niiden pienten alkujen kasvatus antaa pohjan hyvään tulokseen.
        Minäkin kuuntelen ja katselen ruokaohjelmia ja sitten toteutan jos mieli siihen luvan antaa, kaali on yksi herkkuni kaikessa muodossa.
        Pidän keitoista ja laatikkoruuista, pihvit ja muut siihen kuuluvat jäävät vähälle .
        Siskonmakkarakeittoon olen nyt ihastunut, siihen laitan mukaan herneistä lähtien kaiken mahdollisen ja hyvin maistuu.

        Tuo kouluaika tulimieleen demeterin maininnasta, olin sellainen kiltti tyttö, lettipäinen, (tai saparot ne oli) alaluokilla, sitten viimeisillä luokilla jo johtajan elkeitä aloin käyttää, olin rohkea suunnittelemaan ja esittämään.
        Mikään välkky en ollut, mutta luokkani vaihdoin ilman tuplauksia ja kotiin ei koskaan koululta viestiä tullut.
        Naimisissa ollessanikin jäi päätöksen teko useimmiten minulle, hyvin omatahtoinen olen aina ollut ja olen sitä edelleen, minun pillin tahtiin mennään jos kyse on minun elämästä.

        Minulle tuo ruuanlaitto ei ole vasten mieleistä, tykkään ajan kanssa valmistella monia ruokia tulevan viikon varalle, osan pakkaseen ja seuraavaksi syötävät jääkaappiin.
        Tuo kaalipiirakka on seuraavana mieliteko haaveeni, sen teen kun vaihtelua kaipaan, kanttarellit on jo pakkasesta loppunut, se piirakka ei onnistu.

        Naisasialla aloitin ja lopetan toivomuksella, että naiset pitäkää puolenne kaikessa, meidän osuus on maailman menossa kattava.
        Aurinkoa ja kevään tuoksuja, minä paistan pellillisen ruusupullia, jos sattuu joku käymän, on tarjottavaa.

        Minusta pn terveellisempin syödä tuoretta vasta ehtyä ruokaa kuin lämmitellä vanhoja. Sama kuin eineksiä mikroon laittaisi. Moneen kertaan kuumennus tuhoaa vitamiinitkn,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minusta pn terveellisempin syödä tuoretta vasta ehtyä ruokaa kuin lämmitellä vanhoja. Sama kuin eineksiä mikroon laittaisi. Moneen kertaan kuumennus tuhoaa vitamiinitkn,

        Sinäpä voit huoletta niin tehdä, kerroin vain omat tapani ja hengissä olen ollut tälläkin tapaa kohta 90 vuotta.


      • Hil-la kirjoitti:

        Sunnuntaiaamua ja sen hiljaisuutta, radiosta kuulen naisasiaa kerrottavan.
        Yllättävää on kertoma, naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt, joka kymmenes nainen tuolla maailmalla, on kohdannut väkivaltaa jo omaisen tekemänä, puhumattakaan raiskauksien uhreista, kamalaa tietoa vuonna 2025.
        Englannissa tilanne on huono, siellä seurataan jotakin idolia, jonka sana on laki, Tramp tällekin ilkiölle on turvapaikan antanut.
        Minusta aivan uskomatonta kuulla tämä asia, olemmekohan kotimaassamme sen turvatuimpia, mistä nämä pahantekijät sikiävät.
        Surullisia asioita kauniin pyhäaamun alkuun.
        Aurinko siis taas tänään paistaa, niinhän povasinkin;)

        Voi, minultako kysyisit tomaatin kasvatuksesta, ei kovin hyviä tuloksia, parvekekasvattaminen ainakaan onnistunut, muistan äitini aikoinaan kasvattaneen liiterin seinustalla ja isoja ryppäitä tomaatit tekivät.
        Aurinkoinen paikka, oikea lannoitus ja hyvin tuettuna ne kasvavat, tai sitten ei, tässäpä minun tietoni.
        Kai se niiden pienten alkujen kasvatus antaa pohjan hyvään tulokseen.
        Minäkin kuuntelen ja katselen ruokaohjelmia ja sitten toteutan jos mieli siihen luvan antaa, kaali on yksi herkkuni kaikessa muodossa.
        Pidän keitoista ja laatikkoruuista, pihvit ja muut siihen kuuluvat jäävät vähälle .
        Siskonmakkarakeittoon olen nyt ihastunut, siihen laitan mukaan herneistä lähtien kaiken mahdollisen ja hyvin maistuu.

        Tuo kouluaika tulimieleen demeterin maininnasta, olin sellainen kiltti tyttö, lettipäinen, (tai saparot ne oli) alaluokilla, sitten viimeisillä luokilla jo johtajan elkeitä aloin käyttää, olin rohkea suunnittelemaan ja esittämään.
        Mikään välkky en ollut, mutta luokkani vaihdoin ilman tuplauksia ja kotiin ei koskaan koululta viestiä tullut.
        Naimisissa ollessanikin jäi päätöksen teko useimmiten minulle, hyvin omatahtoinen olen aina ollut ja olen sitä edelleen, minun pillin tahtiin mennään jos kyse on minun elämästä.

        Minulle tuo ruuanlaitto ei ole vasten mieleistä, tykkään ajan kanssa valmistella monia ruokia tulevan viikon varalle, osan pakkaseen ja seuraavaksi syötävät jääkaappiin.
        Tuo kaalipiirakka on seuraavana mieliteko haaveeni, sen teen kun vaihtelua kaipaan, kanttarellit on jo pakkasesta loppunut, se piirakka ei onnistu.

        Naisasialla aloitin ja lopetan toivomuksella, että naiset pitäkää puolenne kaikessa, meidän osuus on maailman menossa kattava.
        Aurinkoa ja kevään tuoksuja, minä paistan pellillisen ruusupullia, jos sattuu joku käymän, on tarjottavaa.

        Aina odotan aamuista viestiäsi, joka on mielestäni, kuin äidin kirje silloin aikoinaan, vaikka sekin tuntemukseni todettiin vääräksi, koska et ole äitini. Mitäs tuntemukselleen voi?

        Minun sopeutuminen tähän uuteen asuntoon on tuonut harmia jo senkin takia, että lapseni ja hänen lapsensa tekivät sen kiitettävästi, mutta nyt on kaikki tavarat hukassa, siis jossain?

        Seuraava olikin WC-pönttö, johon joku oli ulostanut sementtiä, eikä kuin suomimies, söi rautaa ja pas- kakkasi kettinkiä?

        Nyt on uusi pönttö korotettu, mutta täytyi korotta myös lämpöpatteri, koska siihen ei mahtunut se uusikaan.

        Pieniähän ovat murheeni, kun ajattelen "erästä", joka taistelee sairaala bakteerin kourissa ja toivottavasti hän kertoo pian lisää.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Sinäpä voit huoletta niin tehdä, kerroin vain omat tapani ja hengissä olen ollut tälläkin tapaa kohta 90 vuotta.

        Anteeksi kun uskalsin mielipiteeni tuoda julki, mutta ruoka voi olla nautintokin eikä vain mahan täyte hengissä pysymiseksi. Vaikka asun yksin, minulle on päivän kohokohta laittaa joka päivä uusi kaunis ja terveellinen ruoka annos, aina on myös tuore salaatti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi kun uskalsin mielipiteeni tuoda julki, mutta ruoka voi olla nautintokin eikä vain mahan täyte hengissä pysymiseksi. Vaikka asun yksin, minulle on päivän kohokohta laittaa joka päivä uusi kaunis ja terveellinen ruoka annos, aina on myös tuore salaatti.

        Mitäpä anteeksi pyytelet, sinä toit mielipiteesi, minä omani, sanan vapaus onneksi on olemassa.
        Yksin asun minäkin ja samoin pyrin nautinnoksi myös minä saada ruokahetkeni, noista vitamiineistä, syön paljon hedelmiä ja marjoja, jotain purkistakin lisäksi napsin.
        Salaattikin on tuttu.
        Jos olet seurannut käyn kesäisin aina lähiviljelijän juureksia hakemassa, ehkä tarpeeni saan kaikesta, vanhanaikaisesti säilönkin kaikenlaista.

        Kerro vaan omat juttusi toistekin, tilaa ja lukijoita riittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta pn terveellisempin syödä tuoretta vasta ehtyä ruokaa kuin lämmitellä vanhoja. Sama kuin eineksiä mikroon laittaisi. Moneen kertaan kuumennus tuhoaa vitamiinitkn,

        Päivä pelastui taas, kun sai antaa hyviä neuvoja itseään viisaammille. Ne kun osaavat ottaa neuvot mukisematta vastaan.
        Vanhat ruuat pitää syödä kylmänä, ei niitä pidä lämmitellä. Eineksetkin aina jääkaapista suoraan.


    • Anonyymi

      Morjens!
      Minä teen ruokaa 2-3 päiväksi kerrallaan. Tuosta kaalipiirakasta, jonka tuoksu nyt leviää uunista, laitan muutaman palan pakastimeen. Yleensä tykkään tehdä keittoa ison kattilallisen, samoin laatikoita ja patoja. Juureksia käytän paljon. Hedelmiä ehkä liian vähän. Tuppaa banaanit ruskettumaan. Käytän niitä sitten "smoothin".

      Tytär oli tosiaan ostanut tomaatin siemeniä eri lajikkeita. Tutuksi tullut puutarhuri ja kauppias oli vielä antanut "kaupan päälle" kokeiltavaksi uutuuksia.
      Tytär oli sitten kaikki kylvänyt ja taimia nyt odottaa tulevan "satamäärin". Minä olen tunnettu "älä heitä pois" -tyyppi, joten saan ehkä taimia. Laatikoihin ja ruukkuihin laitan, jos niikseen. En ala kykkimään maan tasalla.

      Minä olin lapsena ujo, jopa arka. En vieläkään mene itse hieromaan tuttavuutta livenä.
      Kyllä sinusta aistii johtajuutta, Hil-la. Pidät langat käsissäsi :)

      Pilvet alkaa rakoilla, se tietää leskenlehtien metsästystä. Kylmenevää povataan tulevaan.

      Hyvää päivän jatkoa!
      /ex-brinkkala

      • Anonyymi

        Hil-lan johtajuus näkyy ja vaikuttaa palstalla liikaakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hil-lan johtajuus näkyy ja vaikuttaa palstalla liikaakin.

        Odotellaan kun se varsinainen jyrä ilmaantuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hil-lan johtajuus näkyy ja vaikuttaa palstalla liikaakin.

        Vain hänen omassa aloituksessaan. Kyllä tänne mahtuu sinunkin kirjoitukset, kun avaat oman aloituksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain hänen omassa aloituksessaan. Kyllä tänne mahtuu sinunkin kirjoitukset, kun avaat oman aloituksesi.

        Ei voi olla johtajuutta ilman alaisia. Ei muitten ketjuihin tule alamaisia, vain Hillalle. Hilla määrää siivous tahdin ja ruuat. Neuvoo joka asiassa demari meiningillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei voi olla johtajuutta ilman alaisia. Ei muitten ketjuihin tule alamaisia, vain Hillalle. Hilla määrää siivous tahdin ja ruuat. Neuvoo joka asiassa demari meiningillä.

        Joskus Hilla voisi kommentoida pelkillä H-kirjaimilla. Kelpaisiko se näille ikiaikaisille arvostelijoille?
        Kysyy Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hil-lan johtajuus näkyy ja vaikuttaa palstalla liikaakin.

        Tjaah, minä kyllä aistin tuon johtajuuden hänen säntillisessä, järjestelmällisessä toiminnassaan. Niin oman kodin hoidossa, harrastusissaan, kerhojen vetäjänä ? jne.

        Minä olen niin onneton, että välillä en keksi mitään syömistä. Joskus lähikaupan tarjoukset antaa vinkin, joskus joku palstalainen.
        Ennen siivouspäiväni viritin saunapäivään, nyt ei saunapäivää ole joten jos inspistä ei ole niin sitäkin voi saada täältä :)
        Kiitos vaan Hil-lalle ja muille tsemppareille!
        Nyt maistuu ulkoilun jälkeiset pullakahvit, leipomon pullalla.
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hil-lan johtajuus näkyy ja vaikuttaa palstalla liikaakin.

        "Minun pillini mukaan mennään, jos kyse on minun elämästäni": totesi Hil-lan. Nojatuolihan on hänen elämänsä.

        Tanssikaa tahdissa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus Hilla voisi kommentoida pelkillä H-kirjaimilla. Kelpaisiko se näille ikiaikaisille arvostelijoille?
        Kysyy Mkr.

        H-kirjain on ollut jo käytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Odotellaan kun se varsinainen jyrä ilmaantuu.

        Kummallisen alistuvaista ja matelevaa väkeä täällä, kun valmiiksi pelkäävät
        " jyrän" ilmestymistä! Tunnistavat sen heti ja heittäytyvät jyrättäviksi.
        Eikö teillä ole itsetuntoa! Mikä ote muilla kirjoittajilla teihin on?
        Miksi annatte jonkun kirjoittajan vaikuttaa asenteisiinne. Ikäväksi menisi palsta, jos kukaan ei voisi olla muuta kuin samaa mieltä kuin edellinen kommentoija.
        Mkr


    • Anonyymi

      Pimeä on vallannut tienoon meilläkin. Aamuksi ennustettiin jonnekin päin Suomea lumisateita. Olisikin liian aikaista kevään tuloksi.
      Pian kuitenkin uusi lämpöaalto palaa. Odotetaan sitä kuin se entinen hevonen!

    • Anonyymi

      Hvää huomenta! Unta ei riitä, vaikka väsyttää. Olien pyöriskellyt sängysä jo pari tuntia joten lähden kahvin keittoon. Hilla varmaan tietää konstit hyvään ja ehjään yöuneen. Kiitos jo etukäteen!

      • Huomenta, pilvisen päivän vuoro, näin näkyy sää muuttelevan tilaansa joka toinen päivä, lumisadetta kyllä nyt odotellaan.
        Kävin eilen lähikaupasta Aino jäätelöä pari rasiaa, mielitekoni sekin, muusta makeasta en välitä, nyt on jäätelön vuoro.
        En vuosiin jäätelöäkään ostanut, mutta nyt iski halu siihen ja helppo on toteuttaa mieliteko.

        Voi minua, arvasin kyllä, että keskustelua syntyy, kun johtajuuden mainitsin, kävin oikein lukemassa eilisen viestin ja siellä aivan selkeästi luki, oman elämän johtamisesta.
        Miten joku saa päähänsä, että täällä minun johtaminen onnistuisi, tuntemattomia, vain kirjoitustuttuja, minunko ohjeita alkaisivat noudattaa, kukkoluuruu, järki käteen ihmiset.
        Vinkkejä elämästään antaa meistä melkein jokainen, niitä noudattaa ken haluaa.
        Ihmettelen tuotakin arviota, kotona ei voisi pakastaa, kuitenkin kaupasta pakkasesta aineita ruokaan ostetaan, eikös se ole nykypäivää.
        Hyvät jääkaapit jokaisella, kyllä ruoka jonkun päivän sielläkin kestää, eihän ole pakko tehdä huonosti säilyvää.

        Mitäs jos anona rupeaisin koiran virkaan ja haukkuisin kaikki anot yhteen kasaan, kiitos vaan vinkistä tuon H kanssa mkr.

        Oletko sitä mieltä ano 17,01, että saan palstalaiset kirjoittamaan , tanssimaan oman tahtoni mukaisesti, sanoisin, että erittäin hyvin osaat kuvitella.
        Nojatuoli ei ole koko maailmani, jos olet seurannut monessa olen mukana ollut ja kerran päivään pistäydyn viestin laittamaan, sinäkin saatat nimettömänä useimmin käydä.
        Toisekseen sitä varten kai palsta on olemassa, että halukkaat saa kirjoitella.

        Tuo johtaminen ei koskaan ole ollut tarkoitukseni, mutta rohkeasti asioihin tarttuvana on asiat siihen malliin mennyt, että vetäjäksi olen joutunut, ehkä ihan halustakin, minusta on aina ollut mukava suunnitella ja iloa tunnen asioiden onnistumisesta, etuja en ole mistään saanut, vaikka "johtaja" olenkin ollut.
        Aikani on riittänyt ja into on ollut kova, siitä kaikki koostuu.
        Kotona asiat jäivät useinkin kontolleni, kun mieheni harrastus vei paljon aikaa työn lisäksi, oli hyvillään asioiden hoidosta minun avuin.

        Tuo unen saaminen on hyvin yksilöllistä, minä ehkä nukun hyvin jo muutenkin, mutta jos yöllä herään on paras konsti karkottaa mietteet päästä, kaivertaa päälle hyvä kolo tyynyyn ja kokea olonsa rennoksi, sitten vaan syvää hengitystä.
        Vanhemmiten kaikki hankaloituu, unikin karkaa, päivän harmit kuitenkin paras unohtaa ja koettaa hyvillä mielin vuoteeseen mennä.
        Minulle tuo edellä kerrottu on auttanut, olenko tässäkin asiassa poikkeus?

        Politiikkaa on turha vetää mukaani, olen mikä olen ja siihen ei puheet vaikuta, harvoin asiaa esille tuon.
        Voi olla liikaa palstalla oloni, mutta minkäs mahdat ihan itsestäni riippuu milloin käyn ja miten paljon.
        Ei tulisi mieleenkään tyrmätä sinunkaan oloa jos tunnistaisin sinut.

        Brinkkala niin erilaisia olemme, minä en kaihda jotain sanomaan jos vastaantulijalle jotain voin sanoa.
        Eilenkin lähikaupassa tapasin entisen naapurinpojan, näkötuttuja olemme, kysäisin äitinsä oloa ja hän kertoili kuulumiset.
        Käveli aina äitinsä kanssa lenkillä, äiti huonosti liikkuva, nyt ei ole näkynyt, siksi uteluni.
        Hän on komea nuori mies, nyt harmaantunut, mainitsinkin siitä, hän naurahti 50 sivuuttaneensa ja harmaata alkoi tulla.
        Ajattelin, että jos neljäkymmentä vuotta nuorempi olisin, olisin piirittämään häntä ruvennut, tätä en ääneen lausunut, totesin vain että charmi lisääntyy.
        Enhän olisi jutustamaan ruvennut, jos olisin ihan tuntematon ollut, mutta sen verran tuttu, että tiesin hänen ymmärtävän.
        Kyllä sen aistii kelle voi keskustelun aloittaa, kai sekin elämän koulun ansiota.

        Kiitos taas teille sopuisasti kirjoittaneille anoille ja tietysti kaikille muillekin.
        Tänään taas La Promessa, milloinkahan se loppuu, aina vaan uutta juonta pukkaa.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, pilvisen päivän vuoro, näin näkyy sää muuttelevan tilaansa joka toinen päivä, lumisadetta kyllä nyt odotellaan.
        Kävin eilen lähikaupasta Aino jäätelöä pari rasiaa, mielitekoni sekin, muusta makeasta en välitä, nyt on jäätelön vuoro.
        En vuosiin jäätelöäkään ostanut, mutta nyt iski halu siihen ja helppo on toteuttaa mieliteko.

        Voi minua, arvasin kyllä, että keskustelua syntyy, kun johtajuuden mainitsin, kävin oikein lukemassa eilisen viestin ja siellä aivan selkeästi luki, oman elämän johtamisesta.
        Miten joku saa päähänsä, että täällä minun johtaminen onnistuisi, tuntemattomia, vain kirjoitustuttuja, minunko ohjeita alkaisivat noudattaa, kukkoluuruu, järki käteen ihmiset.
        Vinkkejä elämästään antaa meistä melkein jokainen, niitä noudattaa ken haluaa.
        Ihmettelen tuotakin arviota, kotona ei voisi pakastaa, kuitenkin kaupasta pakkasesta aineita ruokaan ostetaan, eikös se ole nykypäivää.
        Hyvät jääkaapit jokaisella, kyllä ruoka jonkun päivän sielläkin kestää, eihän ole pakko tehdä huonosti säilyvää.

        Mitäs jos anona rupeaisin koiran virkaan ja haukkuisin kaikki anot yhteen kasaan, kiitos vaan vinkistä tuon H kanssa mkr.

        Oletko sitä mieltä ano 17,01, että saan palstalaiset kirjoittamaan , tanssimaan oman tahtoni mukaisesti, sanoisin, että erittäin hyvin osaat kuvitella.
        Nojatuoli ei ole koko maailmani, jos olet seurannut monessa olen mukana ollut ja kerran päivään pistäydyn viestin laittamaan, sinäkin saatat nimettömänä useimmin käydä.
        Toisekseen sitä varten kai palsta on olemassa, että halukkaat saa kirjoitella.

        Tuo johtaminen ei koskaan ole ollut tarkoitukseni, mutta rohkeasti asioihin tarttuvana on asiat siihen malliin mennyt, että vetäjäksi olen joutunut, ehkä ihan halustakin, minusta on aina ollut mukava suunnitella ja iloa tunnen asioiden onnistumisesta, etuja en ole mistään saanut, vaikka "johtaja" olenkin ollut.
        Aikani on riittänyt ja into on ollut kova, siitä kaikki koostuu.
        Kotona asiat jäivät useinkin kontolleni, kun mieheni harrastus vei paljon aikaa työn lisäksi, oli hyvillään asioiden hoidosta minun avuin.

        Tuo unen saaminen on hyvin yksilöllistä, minä ehkä nukun hyvin jo muutenkin, mutta jos yöllä herään on paras konsti karkottaa mietteet päästä, kaivertaa päälle hyvä kolo tyynyyn ja kokea olonsa rennoksi, sitten vaan syvää hengitystä.
        Vanhemmiten kaikki hankaloituu, unikin karkaa, päivän harmit kuitenkin paras unohtaa ja koettaa hyvillä mielin vuoteeseen mennä.
        Minulle tuo edellä kerrottu on auttanut, olenko tässäkin asiassa poikkeus?

        Politiikkaa on turha vetää mukaani, olen mikä olen ja siihen ei puheet vaikuta, harvoin asiaa esille tuon.
        Voi olla liikaa palstalla oloni, mutta minkäs mahdat ihan itsestäni riippuu milloin käyn ja miten paljon.
        Ei tulisi mieleenkään tyrmätä sinunkaan oloa jos tunnistaisin sinut.

        Brinkkala niin erilaisia olemme, minä en kaihda jotain sanomaan jos vastaantulijalle jotain voin sanoa.
        Eilenkin lähikaupassa tapasin entisen naapurinpojan, näkötuttuja olemme, kysäisin äitinsä oloa ja hän kertoili kuulumiset.
        Käveli aina äitinsä kanssa lenkillä, äiti huonosti liikkuva, nyt ei ole näkynyt, siksi uteluni.
        Hän on komea nuori mies, nyt harmaantunut, mainitsinkin siitä, hän naurahti 50 sivuuttaneensa ja harmaata alkoi tulla.
        Ajattelin, että jos neljäkymmentä vuotta nuorempi olisin, olisin piirittämään häntä ruvennut, tätä en ääneen lausunut, totesin vain että charmi lisääntyy.
        Enhän olisi jutustamaan ruvennut, jos olisin ihan tuntematon ollut, mutta sen verran tuttu, että tiesin hänen ymmärtävän.
        Kyllä sen aistii kelle voi keskustelun aloittaa, kai sekin elämän koulun ansiota.

        Kiitos taas teille sopuisasti kirjoittaneille anoille ja tietysti kaikille muillekin.
        Tänään taas La Promessa, milloinkahan se loppuu, aina vaan uutta juonta pukkaa.

        Politiikkaa pidän mielenkiintoisena, josta en oikein pääse perille mikä hyvä on.
        Nähdäkseni siinä on kaksi suurta linjaa, joka sitä kenttää jakaa.
        Olen miettinyt hyväksikäyttääkö markkinatalous työväkeä vai työväki markkinataloutta?
        Niinpä olen päätynyt protestilaulun sanoihin: Kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä, mut ei ne oo ku hemmetinmoisia sössöjä vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Politiikkaa pidän mielenkiintoisena, josta en oikein pääse perille mikä hyvä on.
        Nähdäkseni siinä on kaksi suurta linjaa, joka sitä kenttää jakaa.
        Olen miettinyt hyväksikäyttääkö markkinatalous työväkeä vai työväki markkinataloutta?
        Niinpä olen päätynyt protestilaulun sanoihin: Kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä, mut ei ne oo ku hemmetinmoisia sössöjä vaan.

        Hyvin olet tulkinnut maailman menon. - Se vaan on sillä lailla, että . . .
        Protestilaulusta on minulle ollut paljon iloa ja hyötyä. Kun lapset olivat pieniä, niin yksi kasvattamisen keinoni oli uhkaus, että jos ei sana kuulu, niin on pakko laulaa protestilaulu. Ja se oli aina tehokas uhka. Asiat luistivat, eikä äiti laulanut.
        Musikaaliset lapseni eivät lauluani kaivanneet. Lautanenkin tyhjeni vauhdilla, jos kysyin: Laulanko?
        EI. Kyllä me syödään!

        Minä olen väsy-väsynyt, koko ajan. Nukun yöt ja päivät. Tänä aamunakin yritin heräillä ihmisten aikaan, mutta sitten oli pakko käpertyä peiton alle moneksi tunniksi vielä.
        Ehkä tämä on sitä kuuluisaa kevätväsymystä.

        Lauantaina kävin teatterissa katsomassa Agathan Eikä yksikään pelastunut-esitystä. Olinhan sen jo montakertaa lukenut kitjana ja nähnyt leffana, mutta uusi tulkinta tässä tietysti.
        En oikein lämmennyt. Vanhanaikainen asenne teatteriesitykseen varmasti vaikutti, kun mielestäni näyttelijöiden puhe ei saa olla huutamista, sanoista pitää saada selvää, eikä liikkuminen juoksemista ympäri lavaa.
        Mkr.


    • Keväisen lämpimät, aurinkoiset päivät saatiin viikonloppuna nauttia kuin esimakuna tulevasta, nyt taas viikko alkaa tavanomaissessa ajankohdan säässä. Mekin olemme kovia retkeilemään, retkieväät on siinä tärkeä osa, ja matkimissyytteen uhallakin aion kokeilla kaalipiirakkaa seuraavalle luontopiknikille, teen kanssa nimenomaan. Parasta kaalipiirakkaa olen saanut Kirkkonummen ortodoksiluostarista, jonne järjestetään käyntejä ja myyjäisiä. Palmusunnuntaina yleensä siellä on käyty, pääsiäisen tunnelma tihentyy upeissa puitteissa.

      Oman elämänsä hallinta on tärkeä taito, olla oma sisäinen johtajansa, ottaa vastuu omasta onnellisuudestaan eikä heittäytyä kenenkään varaan. Tietenkin jokaisen edellytysten mukaan, liian kovat vaatimukset voivat murtaa ihmisen. Tämän olen sisäistänyt, ja jo kotikasvatuksessa terotettiin tyttöjen tasa-arvoa tässä suhteessa. Ihan sopiva teema naistenpäivään uusillekin sukupolville. Omalla kohdallani en ole perheessä suuremmaksi vastuunkantajaksi joutunut tai halunnut, vastuun jakajaksi tietenkin olosuhteiden mukaan. Mies teki näkyvämpää uraa, minulla on ollut isompi osuus lasten ja kodin hoidossa, monta kotiäitivuottakin, silti ehdin oman eläkkeen tienata. Olen huolehtinut myös aina omista harrastuksista ja omista ystävistä, niistä on saanut voimaa. Osataan kumpikin auttavasti kaikki kodin työt , vaikka on omat erikoisalueetkin. Ajotaidon ylläpito on minulle aikamoinen haaste, muu liikenne kun saattaa olla aika hurjaa ja mielelläni istuisin vaan kuskin vieressä. Veneilyssä on tapahtumassa sukupolven vaihdos, me vanhat ostettiinkin helppo ja kätevä moottorivene vaativan purjeveneen tilalle.

      Olen kai tyypillinen tiimityöskentelijä, oppinut joustavuutta isossa lapsikatraassa. On kai se mukavuudenhaluakin, etten ole innostunut projektien ja porukoiden vetämisestä eikähän ideoitakaan niin kovasti päässäni risteile kuin luovilla ihmisillä. Sitoudun kyllä lujasti asioihin, joita pidän tärkeinä ja jos olen jotain luvannut.
      Täällä ketjussakin tulee esiin erilaisia luonteita ja toimijoita, ja ihmisethän täydentävät toisiaan. Tämän takia mielenkiinto säilyy ja haluan vielä osallistua viestittelyyn, vaikken tässä niin aktiivinen aina olisikaan.

      Kelpo ulkoilusää on tänäänkin, on kertynyt asioitavaa sopivan kävelymatkan päähän, katupöly voi vähän haitata.
      Mukavaa viikkoa!

    • En säästynyt minäkään flunssalta.
      Nenä vuotaa kuin olis hana aukaistu ja kurkku on kipeä. Neneä ei ole tukossa mutta kirkasta vetistä eritettä tulee hirveästi.
      Mutta pitää pätkötellä sängyssä kissa kainalossa, ei ole mihinkään kiirettä.
      Keskiviikkona pitäisi menää näyttämään jalkaa fysioterapeutille. En ole ollut tyytyväinen jalan hoitamiseen. Vaikuttaa että lääkäreitä ei kiinnosta mummon jalat, kunhan saavat äkkiä käsistään pois.
      NS terve jalka kärsi siitä kun joutui kovalle rasitukselle toisen jalan akillesjänteen revettyä.
      Siinä on tekonivel ja nyt on nyt paljon kipeämpi kun viottunut toinen jalka.
      Katsotaan nyt miten jatkossa fysioterapeutin kanssa.
      Vietetään hiljaista mökkielämää, mökki on lämmin kuin linnunpesä kun muistaa lämmittää.
      Kaveri tuo puita käydessään sisälle niin ei tarvitse kantaa.
      Lunta satelee ja mökkitie on peilikirkkaassa jäässä. Pelottaa ajella terkkarille keskiviikkona. Tie on ikeasti vaarallinen, saisivat lanata tai edes hiekottaa.
      Tien varrella on useita asuintaloja missä on vakituiset asukkaat heidän on ajeltava töhin joka päivä.

    • Anonyymi

      Tervehdys hyvät ystävät! Talvi tuli takaisin, ainakin kurkistamaan vielä, lunta tuli oikein reippaasti, nyt jo melkein vetenä sataa.
      Kyllä ne jalat on tärkeät, sen huomaa vasta, kun niihin tulee jotain ongelmia.
      Itselläni toinen polvi ei tykännyt minun touhuistani , kun pudonneita oksia siellä innostuin liian kovalla tempolla keräilemään.
      Ota sinäkin demeter varovaisempi vauhti noihin puuhiin tuolla ulkona.
      Puhun nyt kokemuksesta, mutta sinulla on varmaan aivan hyvä vauhti,
      toivon niin.
      Liekolle myös tervehtymistä, kyllä varmaan kesän tullessa ollaan kaikin ihan priimakunnossa, kesä tekee ihmeitä!
      Brinkkala, sinä tunnut oikein energiseltä, aina kiva lukea sinun hurjista työsuorituksista, ja kaaikista tapahtumistasi,
      saan niistä ideoita itsellenikin.
      Voidaan hyvin,
      Neeasa

    • Anonyymi

      Hurskaiselasta hei!

      Kun ulos katson harsoverhon takaa, näen pelkästään sulaa puistonäkymää. Vanhoi lehtii kellertävinä nurmella. Toistaiseksi ei sada mitään. Pilvessä kuin taljassa taivas.
      En ole nähnyt muuttolintuja maisemassa. Sitä varten lähdettävä ulos.

      Niille uusi lumikerros on iso pettymys. Sitä vähääkään einettä eivät lumen läpitte saa.
      Kumpa ottaisivat oppia jättiläisistä, kurjista ja joutsenista. Ne muuttavat myöhemmin Etelä-Suomen yli pohjoiseen lajityypillisiä ääniä lentäessään päästellen.

      On se lähettävä kauppareissulle kun murkinatilanne tätä vaatii.

    • Terveisiä Korvesta@

      Tulehdusarvot ovat laskussa, leikkaushaava sulkeutunut ja pounotus haalistunut.

      Fyysisesti olen voimistunut ja kipuja ei juurikaan ole. Selviydyn itsenäisesti pukeutumisesta ja peseytymisestä sekä arjen touhuista. Seison ilman tukea, mutta kävelyssä käytän kainalosauvoja.

      Tänään keskusteluni osastolääkärin kanssa tuotti ihanan yllätyksen, pääsen pois sairaalasta ja kotisairaanhoito saapuu kotiini. Saan antibioottipumpun, joka vaihdetaan kerran vuorokaudessa. Verikokeet ja leikkausarven tarkkailu hoituu samalla.

      Nyt tuntuu hyvältä. Apuvälineet valittiin tänään kotona selviämisen tueksi ja kotihoidon kanssa sovittiin tapaaminen kun olen kotona.

      Esikoinen saapuu huolehtimaan turvallisuudestani ensimmäisen viikon ajan. Mieheni saapuu kuun lopulla.

      Kyllä terveydenhoidossa meistä huolta pidetään, mutta sen olen pannut merkille, että kysymys on meistä itsestämme kuinka kiitollisina otamme huolenpitomme vastaan.

      • Anonyymi

        Hienoa, kun asiat ovat hyvällä tolalla.
        Perhe on paras.👍 Kaikkea hyvää.


      • Todella hienoa että toipuminen on lähtenyt kunnolla käyntiin ja pääset kotiin.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Todella hienoa että toipuminen on lähtenyt kunnolla käyntiin ja pääset kotiin.

        Huomenta lumisista maisemista, lunta tuli sen verran, että aurat sai töitä.
        Lumi harsotti puut kauniiksi, maisema todella satumainen ja aurinko taivaan reunalta kurkistelee.
        Elämä vaan jatkuu tavoillaan, mukava oli kuulla, että korpikirjailijan kunto kohenee ja kotiin pääsy lähenee.

        Makriina väsymyksen kanssa uupuilee, sama tunne täälläkin, jos puuhaa riittää ei väsymystä uneen asti tunne, mutta sitten kun istahdat, kohta huomaat torkkuvasi ja herääminen aamulla on vetkuttelua, ei viitsisi nousta vuoteesta.
        Onkos sillä niin suurta väliä vaikka nukahtelemmekin, kiire on loppunut, minulta ainakin.
        Tehokkuuttani joskus itsekin naureskelen, kun siirryn viemään jotain jonnekin, on tapani katsoa onko samaan suuntaan menevää tavaraa ja kaikki mukaan ja paikoilleen samalla kertaa.
        Sanonta vie mennessä, tuo tullessa, elää vahvana.
        Tuo huono äänen toisto ärsyttää minuakin, meinaa juonikin kärsiä, kun ei kunnolla kuule.

        Ramoona puhuit vetäjän roolin tekemisestä, ei minuakaan ole omien pyrkimysten vuoksi ole niihin valittu, jotenkin vain jouduin, kai siksi, että en ponnekkaasti vastaan inttänyt.
        Yli kymmenen vuotta sitä touhua riitti ja samojen ihmisten kanssa touhuiltiin, kai se todiste siitä, että yhdessä viihdyttiin ja aina hyvillä mielin kotiin tulin.
        Kotiäitinä en juurikaan ollut, aina oli työn perään jouduttava, kun kaksi tyhjätaskua yhteen meni, oli kaikki yhdessä myös kustannettava, hyvin onni mukana seurasi kaiken suhteen.
        Joskus kyselen lapsiltani, miten he kokivat silloisen elämän, ihan hyvin, kaveriporukoilla liki samat olosuhteet.

        Tuota politiikkaa on kyllä seurattua tullut nuoresta lähtien, niissä ympyröissä miehenikin tapasin, nyt sitten kuuntelen ja luen maailman asioita, kiinnostunut olen, mutta se on oman itseni kanssa koettua.
        Tuohon ensimmäiseen arvioosi uskon, mutta se on vaan taas minun näkemys asiasta.
        Aika vahva on uskomus tämän päivä politiikasta, kuin Salmisen laulussa sanotaan.

        Voin nähdä herttaisen mummon kissoineen pienen kodikkaan mökin asumuksessa, varmasti viihtymisesi on todella ihanaa.
        Ole nyt varovaisistakin varovaisempi, kun ulos lähdet liekko.
        Olen säilynyt flunssalta, vaikka täälläkin se heiluu ja on pitkäaikainen vaiva.

        Samoin terveiset Hurskaisellekin, kun kauppaan kiirehdit, varoen vanhan täytyy aina muistaa.
        Ikävä tilanne pikkulinnuille, kai isommillekin tuo lumen tulo, ruuan etsiminen vaikeutui.
        Kuuntelin eilen, kun radiossa joku kertoi punatulkkuja isot määrät syöttöpaikoilla, tavallaan punatulkku harvemmin syöttöpaikoilla näkee, viihtyvät metsän turvissa.
        Ikää tulee, samassa suhteessa vaivatkin lisääntyy, aina joku paikka vinksallaan, kuten Neeassakin totesit.

        Olen kukkiini vaihtanut mullat ja nyt kurkistelen joka aamu, onko kasvua ilmaantunut, ostin pari viherkasvia lisääkin, nimiä en muista.
        Pian pitäisi tilaamani taimetkin tulla, niiden kanssa sitten aika vierähtää.
        Aina on jotain pientä puuhaa keksittävä, muuten torkkumalla päivä menee. samantapaista touhuilua varmaan teillä toisillakin ?


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta lumisista maisemista, lunta tuli sen verran, että aurat sai töitä.
        Lumi harsotti puut kauniiksi, maisema todella satumainen ja aurinko taivaan reunalta kurkistelee.
        Elämä vaan jatkuu tavoillaan, mukava oli kuulla, että korpikirjailijan kunto kohenee ja kotiin pääsy lähenee.

        Makriina väsymyksen kanssa uupuilee, sama tunne täälläkin, jos puuhaa riittää ei väsymystä uneen asti tunne, mutta sitten kun istahdat, kohta huomaat torkkuvasi ja herääminen aamulla on vetkuttelua, ei viitsisi nousta vuoteesta.
        Onkos sillä niin suurta väliä vaikka nukahtelemmekin, kiire on loppunut, minulta ainakin.
        Tehokkuuttani joskus itsekin naureskelen, kun siirryn viemään jotain jonnekin, on tapani katsoa onko samaan suuntaan menevää tavaraa ja kaikki mukaan ja paikoilleen samalla kertaa.
        Sanonta vie mennessä, tuo tullessa, elää vahvana.
        Tuo huono äänen toisto ärsyttää minuakin, meinaa juonikin kärsiä, kun ei kunnolla kuule.

        Ramoona puhuit vetäjän roolin tekemisestä, ei minuakaan ole omien pyrkimysten vuoksi ole niihin valittu, jotenkin vain jouduin, kai siksi, että en ponnekkaasti vastaan inttänyt.
        Yli kymmenen vuotta sitä touhua riitti ja samojen ihmisten kanssa touhuiltiin, kai se todiste siitä, että yhdessä viihdyttiin ja aina hyvillä mielin kotiin tulin.
        Kotiäitinä en juurikaan ollut, aina oli työn perään jouduttava, kun kaksi tyhjätaskua yhteen meni, oli kaikki yhdessä myös kustannettava, hyvin onni mukana seurasi kaiken suhteen.
        Joskus kyselen lapsiltani, miten he kokivat silloisen elämän, ihan hyvin, kaveriporukoilla liki samat olosuhteet.

        Tuota politiikkaa on kyllä seurattua tullut nuoresta lähtien, niissä ympyröissä miehenikin tapasin, nyt sitten kuuntelen ja luen maailman asioita, kiinnostunut olen, mutta se on oman itseni kanssa koettua.
        Tuohon ensimmäiseen arvioosi uskon, mutta se on vaan taas minun näkemys asiasta.
        Aika vahva on uskomus tämän päivä politiikasta, kuin Salmisen laulussa sanotaan.

        Voin nähdä herttaisen mummon kissoineen pienen kodikkaan mökin asumuksessa, varmasti viihtymisesi on todella ihanaa.
        Ole nyt varovaisistakin varovaisempi, kun ulos lähdet liekko.
        Olen säilynyt flunssalta, vaikka täälläkin se heiluu ja on pitkäaikainen vaiva.

        Samoin terveiset Hurskaisellekin, kun kauppaan kiirehdit, varoen vanhan täytyy aina muistaa.
        Ikävä tilanne pikkulinnuille, kai isommillekin tuo lumen tulo, ruuan etsiminen vaikeutui.
        Kuuntelin eilen, kun radiossa joku kertoi punatulkkuja isot määrät syöttöpaikoilla, tavallaan punatulkku harvemmin syöttöpaikoilla näkee, viihtyvät metsän turvissa.
        Ikää tulee, samassa suhteessa vaivatkin lisääntyy, aina joku paikka vinksallaan, kuten Neeassakin totesit.

        Olen kukkiini vaihtanut mullat ja nyt kurkistelen joka aamu, onko kasvua ilmaantunut, ostin pari viherkasvia lisääkin, nimiä en muista.
        Pian pitäisi tilaamani taimetkin tulla, niiden kanssa sitten aika vierähtää.
        Aina on jotain pientä puuhaa keksittävä, muuten torkkumalla päivä menee. samantapaista touhuilua varmaan teillä toisillakin ?

        Politiikka-osiossa näyttäisi olevan savolaishuumoria parhaimmillaan - ovelaa ja ketterää.
        Ensin johonkin poliittiseen arvioon uskotaan, mutta sitten vedotaan Salmisen protestilauluun, jossa ei mun ymmärtääkseni vedota mihinkään poliittiseen tahoon - protestoidaan vain yleisesti.


    • 3 päivää, kun olin muualla, niin sillä välin talvi tuli tänne takaisin.
      Hilla, kiitos aiemmin laittamastasi myöteisestä maininnasta.

      Eilen katselin pojanpojan videota siltä heidän reissultaan. Olivat Ho Chi Minh´ issä.
      Kyllä siellä oli väkeä. Paljon moottoripyöriä.
      Sanovat, että kyllä siihen kaaokselta vaikuttavaan menoon pian tottui.
      He menivät retkellään halki Vietnamin.

      Hybririautonsa hajonnut pojan vävyltä. Päätyivät sähköautoon, kun kesäaikaan saavat virtaa hyvin paneleista, tulee halvemmaksi kulkeminen.
      Pojantytär kauhisteli, että pitää vissiin käydä joku kurssi, etupaneelikin täynnä kamalasti kaikenlaisia toimintoja ja ei hän ehtinyt kun istuun, niin se lähti jo käymään itsellään.

      Mulla taas tämän koneen kanssa. kun hävisi mainoksen esto, sain sen laitettua takaisin. Mutta silti lykkäsi mainoksen alkuun.
      Microsoft uhkaa että ei tueta syksystä alkaen enää tätä 10, tyrkyttää taas uutta versioo.
      Pojanpoika sano, että yrittävät laittaa, että pääsevät mainoksenestoista ohi.
      Vaihtoi mulle semmoisen alustan tähän, jossa mainoksen esto on automaattisesti.
      Sanoi itsellään olleen jo monta vuotta se versio.

      Ostin sellaista kotimaista kalasäilykettä, kun kaurakala. Muikkua ja kauraa.
      Oli hyvää, minun mielestäni päihittää tonnikalan.

      Kiva kuulla, että Korppiksella on terveysasiat menossa parenpaan päin.
      Liekolla vielä näyttää harmia olevan.
      Tuo siinä on hankaluutena, kun joutuu toiseen raajaan tukeutumaan enemmän, sekin rasittuu.
      Itselle kävi vähän vastaavalla lailla, silloin, kun oikea polveni rupesi vihoittelemaan ja vasenta jalkaa rupesin treenaamaan, että saisin enemmän tukea siitä.
      Viime syksynä piti siihenkin polviside laittaa, kun turposi sekin mokoma ja vähän kipuili.
      No tsemppiä vaan molemmille.

      • Huomenta ja neljäntoista asteen pakkasista toivottelen, nyt tyypillinen maalikuun sää, yöllä pakkasta ja päivällä lämpimämpää.
        Kevättä se pukkaa, päivä jo todella pitkä, kohta päivä yön voittaa.
        Voisi sanoa, että päivät siirtyvät päätä pyöritellen, niin saamattomaksi itseni tunnen.
        Yrittääpä mitä vaan, niin toteamus, aivan turhaa mieleen tulee, mitään en tarvitse, en edes kodin suhteen.
        Kadonnut on se aika, kun jotain kaunista näin, tuli tarve tehdä tai hankia kyseinen, nyt en keksi mitään puutetta.
        Liian valmis on elämäni, nyt vain sen loppumista odotan., no kai se aikanaan sekin tulee.
        Valittamalla taas alkoi, mutta ei kannata kovin vakavasti tätäkään pohtia, aina voi yllätyksiä eteen tulla.

        Yllätys tulikin, ystäväni kutsui syntymäpäivilleen, 90 vuotta täyttää ja tuntuu kuin vasta olisimme yhdessä toimineet kaiken mahdollisen keskellä, hyvinkin tärkeiksi itsemme koimme.
        No muistoja kertyi. joita nyt voimme yhdessä muistella, hyvin vaikea on uskoa, että noinkin paljon vuosia kertynyt, jaksaa olla vielä miehensä omaishoitajana.
        Loppukuusta vuottansa juhlii ja kokoonnumme pienellä ystäväporukalla häntä juhlistamaan.

        Ano 10,14, eipä tuota politiikkaa jaksa muuksi ajatella, kun kyselytuntia katselee ja kuuntelee, opposition tehtävä on purnata, mutta, että samaan yhtyy arvon hallituskin, alkaa usko päätösten suhteen horjua.
        Miten jaksaakin noita madon lukuja joku uskoa ja lopputulema pahalta näyttää, aina leikataan ja mistä?
        Eduskunta on kuin ylivilkas koululuokka, mitä puhemieskään ei kuriin saa, huutelu on äänekästä, ei kansaedustajille sopivaa.
        Eipä tästä tämän enempää, tekevät mitä tekevät, minulta kysymättä.

        Minun koneeni mainokset on vähissä, en tietäen ole mitään kieltoa laittanut, vahingossa on tullut, jos sellinen on päällä.
        Muuten koneeni jo huoltoa kaipaa, aloittaessa herjaa olevan pois internetistä pienen hetken päästä palaa, hidastelee, se oire jostakin häikästä mahtaa olla.
        Onhan kone jo nelisen vuotta kiltisti pelannut.
        Minä olen hyvin araksi tullut noiden kaikenlaisten kehotusten suhteen, kun ei tiedä missä vaara piilee.
        Kaikki henkilökohtainenkin on tarkkaan läpi käytävä, ettei vaan anna mitään vahingoittavaa tietoa.
        Kyllähän se niin on, jos jotain joutuu varomaan liikkumisessa, toinen paikka kipeentyy ja noita kipeitä kohtia aina vaan enemmän ilmaantuu, eli kunto heikkenee ja pienikin väärä asento saa kipeytymistä aikaan.
        Joka päivä saa miettiä tekemisiään, kun aina jostakin kohti kipeää oloa tuntee.
        Toivon minäkin, että liekko ja korpikirjailija kuntonsa saa entiselleen ja iloiten kesää vastaan ottaa.
        Samaa toivon toisillekin ja osani toivon minäkin kuntoni suhteen saavani ja mahdollisuuden kesän odotuksiin.
        Korttia iskemään tänään, iloista mieltä sieltä löytyy, jospa se taas kantaa jonkun aikaa.
        Jospa tässä tämän aamun tervehdys, tyhjää parempi kumminkin;)


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta ja neljäntoista asteen pakkasista toivottelen, nyt tyypillinen maalikuun sää, yöllä pakkasta ja päivällä lämpimämpää.
        Kevättä se pukkaa, päivä jo todella pitkä, kohta päivä yön voittaa.
        Voisi sanoa, että päivät siirtyvät päätä pyöritellen, niin saamattomaksi itseni tunnen.
        Yrittääpä mitä vaan, niin toteamus, aivan turhaa mieleen tulee, mitään en tarvitse, en edes kodin suhteen.
        Kadonnut on se aika, kun jotain kaunista näin, tuli tarve tehdä tai hankia kyseinen, nyt en keksi mitään puutetta.
        Liian valmis on elämäni, nyt vain sen loppumista odotan., no kai se aikanaan sekin tulee.
        Valittamalla taas alkoi, mutta ei kannata kovin vakavasti tätäkään pohtia, aina voi yllätyksiä eteen tulla.

        Yllätys tulikin, ystäväni kutsui syntymäpäivilleen, 90 vuotta täyttää ja tuntuu kuin vasta olisimme yhdessä toimineet kaiken mahdollisen keskellä, hyvinkin tärkeiksi itsemme koimme.
        No muistoja kertyi. joita nyt voimme yhdessä muistella, hyvin vaikea on uskoa, että noinkin paljon vuosia kertynyt, jaksaa olla vielä miehensä omaishoitajana.
        Loppukuusta vuottansa juhlii ja kokoonnumme pienellä ystäväporukalla häntä juhlistamaan.

        Ano 10,14, eipä tuota politiikkaa jaksa muuksi ajatella, kun kyselytuntia katselee ja kuuntelee, opposition tehtävä on purnata, mutta, että samaan yhtyy arvon hallituskin, alkaa usko päätösten suhteen horjua.
        Miten jaksaakin noita madon lukuja joku uskoa ja lopputulema pahalta näyttää, aina leikataan ja mistä?
        Eduskunta on kuin ylivilkas koululuokka, mitä puhemieskään ei kuriin saa, huutelu on äänekästä, ei kansaedustajille sopivaa.
        Eipä tästä tämän enempää, tekevät mitä tekevät, minulta kysymättä.

        Minun koneeni mainokset on vähissä, en tietäen ole mitään kieltoa laittanut, vahingossa on tullut, jos sellinen on päällä.
        Muuten koneeni jo huoltoa kaipaa, aloittaessa herjaa olevan pois internetistä pienen hetken päästä palaa, hidastelee, se oire jostakin häikästä mahtaa olla.
        Onhan kone jo nelisen vuotta kiltisti pelannut.
        Minä olen hyvin araksi tullut noiden kaikenlaisten kehotusten suhteen, kun ei tiedä missä vaara piilee.
        Kaikki henkilökohtainenkin on tarkkaan läpi käytävä, ettei vaan anna mitään vahingoittavaa tietoa.
        Kyllähän se niin on, jos jotain joutuu varomaan liikkumisessa, toinen paikka kipeentyy ja noita kipeitä kohtia aina vaan enemmän ilmaantuu, eli kunto heikkenee ja pienikin väärä asento saa kipeytymistä aikaan.
        Joka päivä saa miettiä tekemisiään, kun aina jostakin kohti kipeää oloa tuntee.
        Toivon minäkin, että liekko ja korpikirjailija kuntonsa saa entiselleen ja iloiten kesää vastaan ottaa.
        Samaa toivon toisillekin ja osani toivon minäkin kuntoni suhteen saavani ja mahdollisuuden kesän odotuksiin.
        Korttia iskemään tänään, iloista mieltä sieltä löytyy, jospa se taas kantaa jonkun aikaa.
        Jospa tässä tämän aamun tervehdys, tyhjää parempi kumminkin;)

        Luin uutissivuja netistä ja silmiini osui uutinen Varkaudesta. Siellä on rikottu bussipysäkkien laseja oikein urakalla. Artikkelissa arveltiin, että koululaisten alkaneella talvilomalla on jotain tekemistä tihutöiden kanssa. Aktiivista joukkoa!
        Mikä saa ihmiset toimimaan vastoin ohjeita ja tervettä järkeä. Ei voi kuin kummastella. Toisessa uutisessa kerrottiin, että poliisi oli hälytetty paikalle, kun joku kulki heikoilla jäillä, ja he ehtivätkin paikalle viime hetkellä, kun kulkija pulahti railoon.
        Sotauutisia ei jaksa enää lukea. Tulitaukoa kaavaillaan samalla kun Kurskin alueella käydään tulisia taisteluita.
        Aikoinaan Lasse Liemola lauloi "Mä lehden luin" . . . Eipä ole maaliman meno miksikään muuttunut niistä ajoista.
        Hillan ystävä jaksaa olla tarmokas ja juhlistaa synttäreitään. Ei voi kuin haikeana onnitella. Masennus on monella ikätoverilla vaivana kaikkien kremppojen lisäksi.
        Pitää avata Areena ja tarkistaa Promesan tilanne. Kävi nimittäin taas niin vanhanaikaisesti, että nukahdin eilen jakson puolessa välissä. Olen niin kimpaantunut kartanon väen saamattomuuteen. Vakuuttavat kaiken aikaa, että selvittävät Martinan syyttömyyden, kukaan ei kuitenkaan pane tikkua ristiin.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta ja neljäntoista asteen pakkasista toivottelen, nyt tyypillinen maalikuun sää, yöllä pakkasta ja päivällä lämpimämpää.
        Kevättä se pukkaa, päivä jo todella pitkä, kohta päivä yön voittaa.
        Voisi sanoa, että päivät siirtyvät päätä pyöritellen, niin saamattomaksi itseni tunnen.
        Yrittääpä mitä vaan, niin toteamus, aivan turhaa mieleen tulee, mitään en tarvitse, en edes kodin suhteen.
        Kadonnut on se aika, kun jotain kaunista näin, tuli tarve tehdä tai hankia kyseinen, nyt en keksi mitään puutetta.
        Liian valmis on elämäni, nyt vain sen loppumista odotan., no kai se aikanaan sekin tulee.
        Valittamalla taas alkoi, mutta ei kannata kovin vakavasti tätäkään pohtia, aina voi yllätyksiä eteen tulla.

        Yllätys tulikin, ystäväni kutsui syntymäpäivilleen, 90 vuotta täyttää ja tuntuu kuin vasta olisimme yhdessä toimineet kaiken mahdollisen keskellä, hyvinkin tärkeiksi itsemme koimme.
        No muistoja kertyi. joita nyt voimme yhdessä muistella, hyvin vaikea on uskoa, että noinkin paljon vuosia kertynyt, jaksaa olla vielä miehensä omaishoitajana.
        Loppukuusta vuottansa juhlii ja kokoonnumme pienellä ystäväporukalla häntä juhlistamaan.

        Ano 10,14, eipä tuota politiikkaa jaksa muuksi ajatella, kun kyselytuntia katselee ja kuuntelee, opposition tehtävä on purnata, mutta, että samaan yhtyy arvon hallituskin, alkaa usko päätösten suhteen horjua.
        Miten jaksaakin noita madon lukuja joku uskoa ja lopputulema pahalta näyttää, aina leikataan ja mistä?
        Eduskunta on kuin ylivilkas koululuokka, mitä puhemieskään ei kuriin saa, huutelu on äänekästä, ei kansaedustajille sopivaa.
        Eipä tästä tämän enempää, tekevät mitä tekevät, minulta kysymättä.

        Minun koneeni mainokset on vähissä, en tietäen ole mitään kieltoa laittanut, vahingossa on tullut, jos sellinen on päällä.
        Muuten koneeni jo huoltoa kaipaa, aloittaessa herjaa olevan pois internetistä pienen hetken päästä palaa, hidastelee, se oire jostakin häikästä mahtaa olla.
        Onhan kone jo nelisen vuotta kiltisti pelannut.
        Minä olen hyvin araksi tullut noiden kaikenlaisten kehotusten suhteen, kun ei tiedä missä vaara piilee.
        Kaikki henkilökohtainenkin on tarkkaan läpi käytävä, ettei vaan anna mitään vahingoittavaa tietoa.
        Kyllähän se niin on, jos jotain joutuu varomaan liikkumisessa, toinen paikka kipeentyy ja noita kipeitä kohtia aina vaan enemmän ilmaantuu, eli kunto heikkenee ja pienikin väärä asento saa kipeytymistä aikaan.
        Joka päivä saa miettiä tekemisiään, kun aina jostakin kohti kipeää oloa tuntee.
        Toivon minäkin, että liekko ja korpikirjailija kuntonsa saa entiselleen ja iloiten kesää vastaan ottaa.
        Samaa toivon toisillekin ja osani toivon minäkin kuntoni suhteen saavani ja mahdollisuuden kesän odotuksiin.
        Korttia iskemään tänään, iloista mieltä sieltä löytyy, jospa se taas kantaa jonkun aikaa.
        Jospa tässä tämän aamun tervehdys, tyhjää parempi kumminkin;)

        Niin Hil-la: "turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta" - jos asioita ajattelee pohjaan saakka.
        Eero Paloheimo, vihreä tohtori ja suuri ajattelija, luokitteli aikanaan meidän työtehtävät: katsoi, että on olemassa paljon nollatyötä, osa siitä on suorastaan vahingollista. Tarpeellista ja rakentavaa työtä on hyvin vähän, siis luonnontalouden ja kestävän kehityksen kannalta.
        Rakentaviksi töiksi hän laski kyllä erilaiset ihmisten parissa ja heidän hyväkseen tehtävät työt.
        Carlos Castanedan intiaanitietäjä taas kehotti suhtautumaan työhön "kuin se olisi tärkeätä, tietäen, että se ei ole tärkeätä". Revi sitten näistä. Ei taidä jäädä kuin se omenapuun istutus maailmanloppua odotellessa..))

        Mutta ihan tosissaan. Uskoisin, että nuo turhuuden tunnot kuuluvat useampien ikäihmisten kokemusmaailmaan - ja ehkä on niinkin, että suorituskeskeisillä ihmisillä nuo tunnot ovat rajumpia kuin meillä, jotka emme ole koskaan olleet "hyviä" missään.
        Meillä ei ole niin paljon menetettävää..))

        Tietysti joku ahkerikko (Tepan sanastosta) voi alkaa vielä alusta, löytää itselleen jotakin aivan uutta ja saada elämänsisältöä siitä. Surullista taas on se, että terveys ja yleinen jaksaminen asettaa usein armottomat reunaehdot näille uusille löydoille.
        On sanottu myös että vanhuus alkaa silloin kun uteliaisuus päättyy. Tämän allekirjoitan ja toivon, ettei se ihan vielä päättyisi omalla kohdallani..))

        Aikaisemmin ketjussa, Ano 14.33/eilen, oli aika erikoinen tulkinta ryhmän vetämisestä ja johtajuudesta.
        Onneksi Hil-la osasi vastata siihenkin niin tyhjentävästi, ettei muiden tarvinnut yrittää..))
        Herjahan tuo väite oli, tarkoitushakuinen ja kovin läpinäkyvä. Ja niinkuin aina, arvostelu kertoo enemmän arvostelijasta kuin arvosteltavasta.

        Omat kokemukseni erilaisten ryhmien vetämisestä ovat samansuuntaiset kuin Hil-lan.
        En ole niihin tehtäviin hakeutunut vaan "joutunut", ehkä korostunut velvollisuuden tunto on ollut pääsyy ja kai siihen jonkinlaista innostustakin on tarvittu. Ja samoin kuin Hilla on kertonut, tehtävä on palvellut myös minua itseäni, pitänyt omaakin harrastusta ja mielenvireyttä yllä.
        Luuten, että noidenkin tehtävien sisältö on muuttunut vuosien varrella: osallistujien kriittisyys on lisääntynyt, samoin keskinäinen kilpailu - myös suhteessa vetäjään.
        Sen huomaan myös meidän omassa kyläkerhossa, niin hienosti kuin se vertaisryhmänä toimiikin. Ehkä tuo liittyy tähän minä/minä-kulttuurin, joka meille lanseerattiin Amerikoista -80-luvulla.
        Innoissani minäkin niillä luennoilla kuljin, kuuntelin julistusta siitä, että ihminen käyttää vain pienen osan henkisestä kapasiteetistään ja kivahan se on uskoa, että itsestä on vaikka mihin..)) Ei tarvinnut kuin löytää omat lahjansa ja alkaa kukoistaa..)) Vai "sisäinen sankariko" se oli, mikä piti löytää ?..))
        No. Ihminen löytää sen mitä etsii, mutta se ei välttämättä ole yleispätevä totuus...
        Vaikka nuorempana tuli mentyä mukaan näihin imuihin, ikä suojelee isommilta höyrähdyksiltä. Eipä niistä haittaakaan tainnut olla, koska en yrittänyt saada muita mukaan, en edes luonnonsuojeluaatteeseen uskonnosta puhumattakaan. Kannettu vesi ei pysy kaivossa vaikka se voi janon hetkeksi sammuttaa...

        Ilmanlaatu oli täällä tänään "välttävä" ja sen huomasi kyllä lenkillä. Katupöly pahimillaan.
        La Promesakin on jo katsottu ja kyllä taas on jännää kun ei tiedä miten Catalinan ja kreivin (?) käy..)) On se vaan ihme, että sarja jaksaa koukuttaa...

        Tsemppiä kaikille kuntoutujille. Ei voisi kuvitella omalle kohdalleen noin pitkää potemisjaksoa. Kevät ja kesä on kuitenkin tiedossa ja kai se meille kaikille uutta intoa antaa...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin Hil-la: "turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta" - jos asioita ajattelee pohjaan saakka.
        Eero Paloheimo, vihreä tohtori ja suuri ajattelija, luokitteli aikanaan meidän työtehtävät: katsoi, että on olemassa paljon nollatyötä, osa siitä on suorastaan vahingollista. Tarpeellista ja rakentavaa työtä on hyvin vähän, siis luonnontalouden ja kestävän kehityksen kannalta.
        Rakentaviksi töiksi hän laski kyllä erilaiset ihmisten parissa ja heidän hyväkseen tehtävät työt.
        Carlos Castanedan intiaanitietäjä taas kehotti suhtautumaan työhön "kuin se olisi tärkeätä, tietäen, että se ei ole tärkeätä". Revi sitten näistä. Ei taidä jäädä kuin se omenapuun istutus maailmanloppua odotellessa..))

        Mutta ihan tosissaan. Uskoisin, että nuo turhuuden tunnot kuuluvat useampien ikäihmisten kokemusmaailmaan - ja ehkä on niinkin, että suorituskeskeisillä ihmisillä nuo tunnot ovat rajumpia kuin meillä, jotka emme ole koskaan olleet "hyviä" missään.
        Meillä ei ole niin paljon menetettävää..))

        Tietysti joku ahkerikko (Tepan sanastosta) voi alkaa vielä alusta, löytää itselleen jotakin aivan uutta ja saada elämänsisältöä siitä. Surullista taas on se, että terveys ja yleinen jaksaminen asettaa usein armottomat reunaehdot näille uusille löydoille.
        On sanottu myös että vanhuus alkaa silloin kun uteliaisuus päättyy. Tämän allekirjoitan ja toivon, ettei se ihan vielä päättyisi omalla kohdallani..))

        Aikaisemmin ketjussa, Ano 14.33/eilen, oli aika erikoinen tulkinta ryhmän vetämisestä ja johtajuudesta.
        Onneksi Hil-la osasi vastata siihenkin niin tyhjentävästi, ettei muiden tarvinnut yrittää..))
        Herjahan tuo väite oli, tarkoitushakuinen ja kovin läpinäkyvä. Ja niinkuin aina, arvostelu kertoo enemmän arvostelijasta kuin arvosteltavasta.

        Omat kokemukseni erilaisten ryhmien vetämisestä ovat samansuuntaiset kuin Hil-lan.
        En ole niihin tehtäviin hakeutunut vaan "joutunut", ehkä korostunut velvollisuuden tunto on ollut pääsyy ja kai siihen jonkinlaista innostustakin on tarvittu. Ja samoin kuin Hilla on kertonut, tehtävä on palvellut myös minua itseäni, pitänyt omaakin harrastusta ja mielenvireyttä yllä.
        Luuten, että noidenkin tehtävien sisältö on muuttunut vuosien varrella: osallistujien kriittisyys on lisääntynyt, samoin keskinäinen kilpailu - myös suhteessa vetäjään.
        Sen huomaan myös meidän omassa kyläkerhossa, niin hienosti kuin se vertaisryhmänä toimiikin. Ehkä tuo liittyy tähän minä/minä-kulttuurin, joka meille lanseerattiin Amerikoista -80-luvulla.
        Innoissani minäkin niillä luennoilla kuljin, kuuntelin julistusta siitä, että ihminen käyttää vain pienen osan henkisestä kapasiteetistään ja kivahan se on uskoa, että itsestä on vaikka mihin..)) Ei tarvinnut kuin löytää omat lahjansa ja alkaa kukoistaa..)) Vai "sisäinen sankariko" se oli, mikä piti löytää ?..))
        No. Ihminen löytää sen mitä etsii, mutta se ei välttämättä ole yleispätevä totuus...
        Vaikka nuorempana tuli mentyä mukaan näihin imuihin, ikä suojelee isommilta höyrähdyksiltä. Eipä niistä haittaakaan tainnut olla, koska en yrittänyt saada muita mukaan, en edes luonnonsuojeluaatteeseen uskonnosta puhumattakaan. Kannettu vesi ei pysy kaivossa vaikka se voi janon hetkeksi sammuttaa...

        Ilmanlaatu oli täällä tänään "välttävä" ja sen huomasi kyllä lenkillä. Katupöly pahimillaan.
        La Promesakin on jo katsottu ja kyllä taas on jännää kun ei tiedä miten Catalinan ja kreivin (?) käy..)) On se vaan ihme, että sarja jaksaa koukuttaa...

        Tsemppiä kaikille kuntoutujille. Ei voisi kuvitella omalle kohdalleen noin pitkää potemisjaksoa. Kevät ja kesä on kuitenkin tiedossa ja kai se meille kaikille uutta intoa antaa...
        demeter1

        Eihän tämä poliitikko Paavo Väyrynenkään mihinkään pyrkinyt.
        Kepulaiset vain valitsivat hänet.
        Paavo vain joutui, kun jostain syystä tuli valituksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin Hil-la: "turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta" - jos asioita ajattelee pohjaan saakka.
        Eero Paloheimo, vihreä tohtori ja suuri ajattelija, luokitteli aikanaan meidän työtehtävät: katsoi, että on olemassa paljon nollatyötä, osa siitä on suorastaan vahingollista. Tarpeellista ja rakentavaa työtä on hyvin vähän, siis luonnontalouden ja kestävän kehityksen kannalta.
        Rakentaviksi töiksi hän laski kyllä erilaiset ihmisten parissa ja heidän hyväkseen tehtävät työt.
        Carlos Castanedan intiaanitietäjä taas kehotti suhtautumaan työhön "kuin se olisi tärkeätä, tietäen, että se ei ole tärkeätä". Revi sitten näistä. Ei taidä jäädä kuin se omenapuun istutus maailmanloppua odotellessa..))

        Mutta ihan tosissaan. Uskoisin, että nuo turhuuden tunnot kuuluvat useampien ikäihmisten kokemusmaailmaan - ja ehkä on niinkin, että suorituskeskeisillä ihmisillä nuo tunnot ovat rajumpia kuin meillä, jotka emme ole koskaan olleet "hyviä" missään.
        Meillä ei ole niin paljon menetettävää..))

        Tietysti joku ahkerikko (Tepan sanastosta) voi alkaa vielä alusta, löytää itselleen jotakin aivan uutta ja saada elämänsisältöä siitä. Surullista taas on se, että terveys ja yleinen jaksaminen asettaa usein armottomat reunaehdot näille uusille löydoille.
        On sanottu myös että vanhuus alkaa silloin kun uteliaisuus päättyy. Tämän allekirjoitan ja toivon, ettei se ihan vielä päättyisi omalla kohdallani..))

        Aikaisemmin ketjussa, Ano 14.33/eilen, oli aika erikoinen tulkinta ryhmän vetämisestä ja johtajuudesta.
        Onneksi Hil-la osasi vastata siihenkin niin tyhjentävästi, ettei muiden tarvinnut yrittää..))
        Herjahan tuo väite oli, tarkoitushakuinen ja kovin läpinäkyvä. Ja niinkuin aina, arvostelu kertoo enemmän arvostelijasta kuin arvosteltavasta.

        Omat kokemukseni erilaisten ryhmien vetämisestä ovat samansuuntaiset kuin Hil-lan.
        En ole niihin tehtäviin hakeutunut vaan "joutunut", ehkä korostunut velvollisuuden tunto on ollut pääsyy ja kai siihen jonkinlaista innostustakin on tarvittu. Ja samoin kuin Hilla on kertonut, tehtävä on palvellut myös minua itseäni, pitänyt omaakin harrastusta ja mielenvireyttä yllä.
        Luuten, että noidenkin tehtävien sisältö on muuttunut vuosien varrella: osallistujien kriittisyys on lisääntynyt, samoin keskinäinen kilpailu - myös suhteessa vetäjään.
        Sen huomaan myös meidän omassa kyläkerhossa, niin hienosti kuin se vertaisryhmänä toimiikin. Ehkä tuo liittyy tähän minä/minä-kulttuurin, joka meille lanseerattiin Amerikoista -80-luvulla.
        Innoissani minäkin niillä luennoilla kuljin, kuuntelin julistusta siitä, että ihminen käyttää vain pienen osan henkisestä kapasiteetistään ja kivahan se on uskoa, että itsestä on vaikka mihin..)) Ei tarvinnut kuin löytää omat lahjansa ja alkaa kukoistaa..)) Vai "sisäinen sankariko" se oli, mikä piti löytää ?..))
        No. Ihminen löytää sen mitä etsii, mutta se ei välttämättä ole yleispätevä totuus...
        Vaikka nuorempana tuli mentyä mukaan näihin imuihin, ikä suojelee isommilta höyrähdyksiltä. Eipä niistä haittaakaan tainnut olla, koska en yrittänyt saada muita mukaan, en edes luonnonsuojeluaatteeseen uskonnosta puhumattakaan. Kannettu vesi ei pysy kaivossa vaikka se voi janon hetkeksi sammuttaa...

        Ilmanlaatu oli täällä tänään "välttävä" ja sen huomasi kyllä lenkillä. Katupöly pahimillaan.
        La Promesakin on jo katsottu ja kyllä taas on jännää kun ei tiedä miten Catalinan ja kreivin (?) käy..)) On se vaan ihme, että sarja jaksaa koukuttaa...

        Tsemppiä kaikille kuntoutujille. Ei voisi kuvitella omalle kohdalleen noin pitkää potemisjaksoa. Kevät ja kesä on kuitenkin tiedossa ja kai se meille kaikille uutta intoa antaa...
        demeter1

        Montakohan Hillan kaksoisolentoa täällä onkaan. Nytkin D hehkuttaa miten hän on ihan kuin Hilla. Johtaja ainesta kympikin. Kun näitä Eturivin eetloja alkaa taas kokoontua, voi päät alkaa kolahdella yhteen. Takarivistä ei johtajia nouse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin Hil-la: "turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta" - jos asioita ajattelee pohjaan saakka.
        Eero Paloheimo, vihreä tohtori ja suuri ajattelija, luokitteli aikanaan meidän työtehtävät: katsoi, että on olemassa paljon nollatyötä, osa siitä on suorastaan vahingollista. Tarpeellista ja rakentavaa työtä on hyvin vähän, siis luonnontalouden ja kestävän kehityksen kannalta.
        Rakentaviksi töiksi hän laski kyllä erilaiset ihmisten parissa ja heidän hyväkseen tehtävät työt.
        Carlos Castanedan intiaanitietäjä taas kehotti suhtautumaan työhön "kuin se olisi tärkeätä, tietäen, että se ei ole tärkeätä". Revi sitten näistä. Ei taidä jäädä kuin se omenapuun istutus maailmanloppua odotellessa..))

        Mutta ihan tosissaan. Uskoisin, että nuo turhuuden tunnot kuuluvat useampien ikäihmisten kokemusmaailmaan - ja ehkä on niinkin, että suorituskeskeisillä ihmisillä nuo tunnot ovat rajumpia kuin meillä, jotka emme ole koskaan olleet "hyviä" missään.
        Meillä ei ole niin paljon menetettävää..))

        Tietysti joku ahkerikko (Tepan sanastosta) voi alkaa vielä alusta, löytää itselleen jotakin aivan uutta ja saada elämänsisältöä siitä. Surullista taas on se, että terveys ja yleinen jaksaminen asettaa usein armottomat reunaehdot näille uusille löydoille.
        On sanottu myös että vanhuus alkaa silloin kun uteliaisuus päättyy. Tämän allekirjoitan ja toivon, ettei se ihan vielä päättyisi omalla kohdallani..))

        Aikaisemmin ketjussa, Ano 14.33/eilen, oli aika erikoinen tulkinta ryhmän vetämisestä ja johtajuudesta.
        Onneksi Hil-la osasi vastata siihenkin niin tyhjentävästi, ettei muiden tarvinnut yrittää..))
        Herjahan tuo väite oli, tarkoitushakuinen ja kovin läpinäkyvä. Ja niinkuin aina, arvostelu kertoo enemmän arvostelijasta kuin arvosteltavasta.

        Omat kokemukseni erilaisten ryhmien vetämisestä ovat samansuuntaiset kuin Hil-lan.
        En ole niihin tehtäviin hakeutunut vaan "joutunut", ehkä korostunut velvollisuuden tunto on ollut pääsyy ja kai siihen jonkinlaista innostustakin on tarvittu. Ja samoin kuin Hilla on kertonut, tehtävä on palvellut myös minua itseäni, pitänyt omaakin harrastusta ja mielenvireyttä yllä.
        Luuten, että noidenkin tehtävien sisältö on muuttunut vuosien varrella: osallistujien kriittisyys on lisääntynyt, samoin keskinäinen kilpailu - myös suhteessa vetäjään.
        Sen huomaan myös meidän omassa kyläkerhossa, niin hienosti kuin se vertaisryhmänä toimiikin. Ehkä tuo liittyy tähän minä/minä-kulttuurin, joka meille lanseerattiin Amerikoista -80-luvulla.
        Innoissani minäkin niillä luennoilla kuljin, kuuntelin julistusta siitä, että ihminen käyttää vain pienen osan henkisestä kapasiteetistään ja kivahan se on uskoa, että itsestä on vaikka mihin..)) Ei tarvinnut kuin löytää omat lahjansa ja alkaa kukoistaa..)) Vai "sisäinen sankariko" se oli, mikä piti löytää ?..))
        No. Ihminen löytää sen mitä etsii, mutta se ei välttämättä ole yleispätevä totuus...
        Vaikka nuorempana tuli mentyä mukaan näihin imuihin, ikä suojelee isommilta höyrähdyksiltä. Eipä niistä haittaakaan tainnut olla, koska en yrittänyt saada muita mukaan, en edes luonnonsuojeluaatteeseen uskonnosta puhumattakaan. Kannettu vesi ei pysy kaivossa vaikka se voi janon hetkeksi sammuttaa...

        Ilmanlaatu oli täällä tänään "välttävä" ja sen huomasi kyllä lenkillä. Katupöly pahimillaan.
        La Promesakin on jo katsottu ja kyllä taas on jännää kun ei tiedä miten Catalinan ja kreivin (?) käy..)) On se vaan ihme, että sarja jaksaa koukuttaa...

        Tsemppiä kaikille kuntoutujille. Ei voisi kuvitella omalle kohdalleen noin pitkää potemisjaksoa. Kevät ja kesä on kuitenkin tiedossa ja kai se meille kaikille uutta intoa antaa...
        demeter1

        Minä arvostan Hillaa ja kaikkia jotka jaksavat ylläpitää ketjuja jotka ovat monelle yksinäiselle tärkeä henkireikä.
        Ei ole mukavaa kun saa kuraa niskaansa vaikka ei ole tehnyt mitään ansaitakseen sellaista.
        Ihmettelen miksi ei anneta ketjun olla ja ihmisten kertoilla asioistaan. Jos ei tykkää niin Suomi24 löytyy hirveä määrä vaihtoehtoja joista voi löytyä itselle sopiva.
        Minä ainakin pysyttelen poissa paikoista joissa tunnen oloni häiriintyneeksi.
        En tarkoita että aina pitää olla samaa mieltä kaikesta, sellainen ei olisi aitoa.
        Voi kertoa eriävän mielipiteensäkin ihan nätisti ja loukkaamatta.
        Minäkin tässä neuvon muita vaikka en taatusti ole täydellinen , en edes hyvä.
        Mutta tuollaisia ajatuksia tuli mileen kun lueskelin ketjua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montakohan Hillan kaksoisolentoa täällä onkaan. Nytkin D hehkuttaa miten hän on ihan kuin Hilla. Johtaja ainesta kympikin. Kun näitä Eturivin eetloja alkaa taas kokoontua, voi päät alkaa kolahdella yhteen. Takarivistä ei johtajia nouse.

        Kyllä te totuuskomissiosta olette niitä, jotka laitatte päät kolisemaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Montakohan Hillan kaksoisolentoa täällä onkaan. Nytkin D hehkuttaa miten hän on ihan kuin Hilla. Johtaja ainesta kympikin. Kun näitä Eturivin eetloja alkaa taas kokoontua, voi päät alkaa kolahdella yhteen. Takarivistä ei johtajia nouse.

        No voi ! Noinko nyt viestini tulkitsit, Ano 16.59 ja harmistus ja huoli iski päälle.
        Mitenkähän tässä osaisi olla ja sanojaan sovitella kun aina menee jotakin pieleen ?


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        No voi ! Noinko nyt viestini tulkitsit, Ano 16.59 ja harmistus ja huoli iski päälle.
        Mitenkähän tässä osaisi olla ja sanojaan sovitella kun aina menee jotakin pieleen ?

        Älä ole noin tosikko !


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Minä arvostan Hillaa ja kaikkia jotka jaksavat ylläpitää ketjuja jotka ovat monelle yksinäiselle tärkeä henkireikä.
        Ei ole mukavaa kun saa kuraa niskaansa vaikka ei ole tehnyt mitään ansaitakseen sellaista.
        Ihmettelen miksi ei anneta ketjun olla ja ihmisten kertoilla asioistaan. Jos ei tykkää niin Suomi24 löytyy hirveä määrä vaihtoehtoja joista voi löytyä itselle sopiva.
        Minä ainakin pysyttelen poissa paikoista joissa tunnen oloni häiriintyneeksi.
        En tarkoita että aina pitää olla samaa mieltä kaikesta, sellainen ei olisi aitoa.
        Voi kertoa eriävän mielipiteensäkin ihan nätisti ja loukkaamatta.
        Minäkin tässä neuvon muita vaikka en taatusti ole täydellinen , en edes hyvä.
        Mutta tuollaisia ajatuksia tuli mileen kun lueskelin ketjua.

        Emmekö ole yksilöitä. Me olemme nähneet ja kokeneet elämää vuosikymmenet. Keskustelemme.
        Koemme asiat eri tavoin. Ei ole järkevää loukkaantua erilaisista mielipiteistä. "Yksi pitää äidistä, toinen tyttärestä" sanoo kansanviisauskin.
        Olisi luullut että ymmärryksemme olisi laajentunut elämän opettamana.
        Ilmeisesti se on vaikea läksy.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Emmekö ole yksilöitä. Me olemme nähneet ja kokeneet elämää vuosikymmenet. Keskustelemme.
        Koemme asiat eri tavoin. Ei ole järkevää loukkaantua erilaisista mielipiteistä. "Yksi pitää äidistä, toinen tyttärestä" sanoo kansanviisauskin.
        Olisi luullut että ymmärryksemme olisi laajentunut elämän opettamana.
        Ilmeisesti se on vaikea läksy.
        Mkr.

        Miksi Liekolle luennoit erilaisuuden hyväksymisestä ja läksyn oppimisesta?
        Totta kuitenkin että tämä ketju on johtajan myötäilyä eikä tasapuolista keskustelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi Liekolle luennoit erilaisuuden hyväksymisestä ja läksyn oppimisesta?
        Totta kuitenkin että tämä ketju on johtajan myötäilyä eikä tasapuolista keskustelua.

        Älä leiki postitoimistoa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi Liekolle luennoit erilaisuuden hyväksymisestä ja läksyn oppimisesta?
        Totta kuitenkin että tämä ketju on johtajan myötäilyä eikä tasapuolista keskustelua.

        Saat minulta 10 pistettä ja papukaijamerkin kommentistasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä leiki postitoimistoa.
        Mkr.

        Miten niin postitoimistoa joku leikkisi, kun huomauttaa ihan asiasta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin postitoimistoa joku leikkisi, kun huomauttaa ihan asiasta?

        Tiedät varsin hyvin, että en osoittanut sanojani Liekolle.
        Ketjut eivät ole loogisessa järjestyksessä senkin tiedät ihan hyvin.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedät varsin hyvin, että en osoittanut sanojani Liekolle.
        Ketjut eivät ole loogisessa järjestyksessä senkin tiedät ihan hyvin.
        Mkr.

        Kommentteja ei osoiteta nimeltä mainitulle osallistujalle, sitä varten on chatti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedät varsin hyvin, että en osoittanut sanojani Liekolle.
        Ketjut eivät ole loogisessa järjestyksessä senkin tiedät ihan hyvin.
        Mkr.

        Osoitit viestisi Liekolle . Ketjussa olevat viestit on loogisesti ihan järjestyksessä. Miten se on niin vaikeaa ymmärtää, kelle mikin viesti on?


    • Anonyymi

      Kyllä vain, opposition tehtävä on purnata, mutta sekin purnaus menettää uskottavuutensa, kun jonkun ajan kuluttua näitä voimakkaasti ajettuja purnauksia sitten "vesitetään".
      Tämä käy ilmi opposition varjobudjeteista, joissa sitten hyväksytään niitä hallituksen tekemiä toimia, joita opppositio aikaisemmin voimakkaasti vastusti.

      • Anonyymi

        Niinpä niin, eli keneen luotat?


    • Anonyymi

      Minäpä olen sellainen mummeli , että te kaikki ootte ihan samanarvoisia vanhuksia. Ei ole mustikat ,hillat ja karpalot sen kummempia. Arvostan kaikkia ihania ihmisiä.

      • Anonyymi

        Tuo on ihanan reilun mummelin puhetta. 👍


      • Anonyymi

        Vanhalla kansanviisaudella: Oma maa mansikka, muu maa mustikka, ei ole enää mitään arvoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on ihanan reilun mummelin puhetta. 👍

        Taas uusi aamu ja uudet (vanhat) mietteet, todella uusia ajatuksia ei liioin tarjolla ole.
        Skippo tuli taas useaan kertaan pelattua ja kahvit hyvän vehnäsen kanssa nautittiin.
        Oli todella hyvää lettipullaa, mitä itseni harvoin tulee tehtyä, pitänee siirtyä takaisin tuorehiivaan, olen kuivahiivalla leiponut ja ei kyllä eilistä makunautintoa ole tullut.
        Kotiin viemisiäkin saimme, kun leipoja jakoi työnsä tulokset, hän on aivan ihana ihminen, lupasivat maalla käydessään tuovansa minulle perunoita, porkkanoita ja sipulia.
        Pakkasta sanoi tarkastaneensa ja kanttarelli varasto vielä runsas, lupasi niitäkin minulle tuoda.
        On aika vaikea jäädä kiitollisuuden velkaan, vaikka tiedän pyytettömästi hän näitä jakaa, jospa keksin jotain minäkin.
        Hän on aivan yli innokas haalimaan metsän tuotteita koreihinsa ja sitten ystävilleen niitä jakaa, kepin kanssa meni mustikkaankin, kun jalka oli kipeä.
        Saamattomaksi itsensä tuntee.

        Hyvä mummeli, olen samaa mieltä kanssasi, ei tässä mitään parempaan ole koskaan tavoiteltu, yritetty vaan elää vanhan ihmisen elämää.

        Liekko noin minäkin ketjuamme arvostan, joka aamu avaan koneen ja viestit luen, ammennan kaiken sen itselleni minkä uudeksi, tuntemattomaksi koen, otan vinkkejä ja syvällisempiäkin viestejä opikseni tai ainakin yritän ne sillä tapaa ymmärtää.
        Paljon on asioita, joita en osaa, en ymmärrä ja vielä jää paljon oppimattakin, mutta siihen on tyydyttävä.
        Joskus tulee aivan ihana olo, kun lukee myönteisiä, rakentavia kommentteja, siinäkin koen saman hyvän mielen kuin sinäkin.

        Olen hyvin iloinen, jos vertaus minun ja demeterin välillä olisi totta, mutta uskon jääväni kauas hänen tietomäärän ja oivallusten taakse.
        Hänellä varmaan kyky johtajuuteenkin, mitä tässä hehkutellaan, itse en sitä taakkaa ole päälleni hamunnut, tuskin demeterkään, on vain ihmisiä jotka innostuvat yhteisön asioista ja jaksaa itsensä valjastaa jos mihin.
        Olin huomattavasti nuorempi kun liityin Eläkkeensaajien yhdistykseen ja tekemisen halu syttyi, kun vetäjäksi pyydettiin.
        Uurastin monessa ryhmässä ja into oli kova, tein käsitöitä kotonanikoin, että myyjäisiin myytävää kertyi ja kaupan käydessä yhdistyksen tili kasvoi.
        Siitä sitten matkojen , teatterin ja muun touhuilun kustannuksia maksettiin jäsenten iloksi.
        Nyt ollaan siinä tilanteessa kuin koko maassa ollaan, talkootyön tekijöitä ei löydy, nuoremmat ei itseään sido mihinkään yrittämiseen.
        Muistan epäilyn, kun esitimme muutaman toisen kanssa emäntäryhmän perustamista, koska ostopulla tuli kalliiksi, yritys onnistui, sekin paisui jopa myyntiin asti ja yli kymmenen vuotta taikinaa veivasin, alussa muutaman henkilön kanssa, nyt sitten lopettamassa on jo liki kymmenen emäntää.
        Surullista katsoa sivusta miten takapakkia tulee, kaikki se mitä itsekin uurastaen teki valuu kuin vesi sorsan selästä.
        Muistoja kuitenkin mukavasta yhteiselosta ja tekemisistä, paljon hauskaa mukana ollen koin.
        Iloiten näitä hommia tehtiin, iloja ja töitäkin jaettiin, ei mitään ikävää mieleen jäänyt.
        Katselin ohjelmaa Espanjan oloista sisällissodan aikaan, kansan noususta maan hallintoa vastaan, oli aika raju kuvaus siitä ajasta, silloin tämä LaPromesakin oli loistossaan.
        Historia kiinnostaa ja näin katsellen voi siitäkin pieniä väläyksiä saada.

        Mkr näin meilläkin eletään, nuoriso repii alas kaiken mikä yhteistä hyvää olisi, samanlaista varmaan kuin siellä etelämmässäkin, vaikka luulisi täällä hieman rauhaisampaa olisi, ehkä kadulla vielä pimeänkin aikaan voi liikkua.
        Kyllä Martina pelastetaan, olen kuvia nähnyt, mutta taitaa Curro unholaan hänen tiimoilta jäädä.

        Nyt innostuin pitkän viestin rakentamaan, mutta kai se on sitä, kun yksin ollen ei kenellekään voi sanaista arkkuaan julki tuoda, tänne sitten kaiken, hyvä, että on olemassa keskustelumahdollisuus.

        Lumisateisin terveisin Hil-la.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Taas uusi aamu ja uudet (vanhat) mietteet, todella uusia ajatuksia ei liioin tarjolla ole.
        Skippo tuli taas useaan kertaan pelattua ja kahvit hyvän vehnäsen kanssa nautittiin.
        Oli todella hyvää lettipullaa, mitä itseni harvoin tulee tehtyä, pitänee siirtyä takaisin tuorehiivaan, olen kuivahiivalla leiponut ja ei kyllä eilistä makunautintoa ole tullut.
        Kotiin viemisiäkin saimme, kun leipoja jakoi työnsä tulokset, hän on aivan ihana ihminen, lupasivat maalla käydessään tuovansa minulle perunoita, porkkanoita ja sipulia.
        Pakkasta sanoi tarkastaneensa ja kanttarelli varasto vielä runsas, lupasi niitäkin minulle tuoda.
        On aika vaikea jäädä kiitollisuuden velkaan, vaikka tiedän pyytettömästi hän näitä jakaa, jospa keksin jotain minäkin.
        Hän on aivan yli innokas haalimaan metsän tuotteita koreihinsa ja sitten ystävilleen niitä jakaa, kepin kanssa meni mustikkaankin, kun jalka oli kipeä.
        Saamattomaksi itsensä tuntee.

        Hyvä mummeli, olen samaa mieltä kanssasi, ei tässä mitään parempaan ole koskaan tavoiteltu, yritetty vaan elää vanhan ihmisen elämää.

        Liekko noin minäkin ketjuamme arvostan, joka aamu avaan koneen ja viestit luen, ammennan kaiken sen itselleni minkä uudeksi, tuntemattomaksi koen, otan vinkkejä ja syvällisempiäkin viestejä opikseni tai ainakin yritän ne sillä tapaa ymmärtää.
        Paljon on asioita, joita en osaa, en ymmärrä ja vielä jää paljon oppimattakin, mutta siihen on tyydyttävä.
        Joskus tulee aivan ihana olo, kun lukee myönteisiä, rakentavia kommentteja, siinäkin koen saman hyvän mielen kuin sinäkin.

        Olen hyvin iloinen, jos vertaus minun ja demeterin välillä olisi totta, mutta uskon jääväni kauas hänen tietomäärän ja oivallusten taakse.
        Hänellä varmaan kyky johtajuuteenkin, mitä tässä hehkutellaan, itse en sitä taakkaa ole päälleni hamunnut, tuskin demeterkään, on vain ihmisiä jotka innostuvat yhteisön asioista ja jaksaa itsensä valjastaa jos mihin.
        Olin huomattavasti nuorempi kun liityin Eläkkeensaajien yhdistykseen ja tekemisen halu syttyi, kun vetäjäksi pyydettiin.
        Uurastin monessa ryhmässä ja into oli kova, tein käsitöitä kotonanikoin, että myyjäisiin myytävää kertyi ja kaupan käydessä yhdistyksen tili kasvoi.
        Siitä sitten matkojen , teatterin ja muun touhuilun kustannuksia maksettiin jäsenten iloksi.
        Nyt ollaan siinä tilanteessa kuin koko maassa ollaan, talkootyön tekijöitä ei löydy, nuoremmat ei itseään sido mihinkään yrittämiseen.
        Muistan epäilyn, kun esitimme muutaman toisen kanssa emäntäryhmän perustamista, koska ostopulla tuli kalliiksi, yritys onnistui, sekin paisui jopa myyntiin asti ja yli kymmenen vuotta taikinaa veivasin, alussa muutaman henkilön kanssa, nyt sitten lopettamassa on jo liki kymmenen emäntää.
        Surullista katsoa sivusta miten takapakkia tulee, kaikki se mitä itsekin uurastaen teki valuu kuin vesi sorsan selästä.
        Muistoja kuitenkin mukavasta yhteiselosta ja tekemisistä, paljon hauskaa mukana ollen koin.
        Iloiten näitä hommia tehtiin, iloja ja töitäkin jaettiin, ei mitään ikävää mieleen jäänyt.
        Katselin ohjelmaa Espanjan oloista sisällissodan aikaan, kansan noususta maan hallintoa vastaan, oli aika raju kuvaus siitä ajasta, silloin tämä LaPromesakin oli loistossaan.
        Historia kiinnostaa ja näin katsellen voi siitäkin pieniä väläyksiä saada.

        Mkr näin meilläkin eletään, nuoriso repii alas kaiken mikä yhteistä hyvää olisi, samanlaista varmaan kuin siellä etelämmässäkin, vaikka luulisi täällä hieman rauhaisampaa olisi, ehkä kadulla vielä pimeänkin aikaan voi liikkua.
        Kyllä Martina pelastetaan, olen kuvia nähnyt, mutta taitaa Curro unholaan hänen tiimoilta jäädä.

        Nyt innostuin pitkän viestin rakentamaan, mutta kai se on sitä, kun yksin ollen ei kenellekään voi sanaista arkkuaan julki tuoda, tänne sitten kaiken, hyvä, että on olemassa keskustelumahdollisuus.

        Lumisateisin terveisin Hil-la.

        Nykyään naisten on oltava ansiotyössä. Monessa ammatissa työ vie ihmisiltä kaikki voimat, eikä heille jää enää energiaa toimia yhdistyksissä ja vapaaehtoistöissä.
        Ajat ovat muuttuneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhalla kansanviisaudella: Oma maa mansikka, muu maa mustikka, ei ole enää mitään arvoa.

        Miksei ole?
        Etkö enää arvosta kotimaatasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään naisten on oltava ansiotyössä. Monessa ammatissa työ vie ihmisiltä kaikki voimat, eikä heille jää enää energiaa toimia yhdistyksissä ja vapaaehtoistöissä.
        Ajat ovat muuttuneet.

        Ei maailma niin kauheasti ole muuttunut. Kyllä Hillan ja muiden palstalaisten ruuhkavuodet ovat sujuneet ansiotyössä ja taloudenpidossa. Sodan jälkeinen Suomi pyrki pois köyhyydestä. Siihen auttoi vain työ. Oli elettävä suu säkkiä myöten.
        Vapaa-aikojen yhdessäolo toteutui hienosti yhteisissä harrastuksissa ja talkoissa. Yhdistykset toimivat ja tarjosivat matkoja ja illanviettoja.

        Nyt ei enää tarvita yhteisiä vapaa-ajan viettoja. Talkoofiilis on lopahtanut. Harrastuksiin osallistutaan rahalla. Vähävaraisten perheiden lapset joutuvat seuraamaan sivusta urheilukenttien vilskettä.
        Talkoohenkeä tarvittaisiin yhä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Taas uusi aamu ja uudet (vanhat) mietteet, todella uusia ajatuksia ei liioin tarjolla ole.
        Skippo tuli taas useaan kertaan pelattua ja kahvit hyvän vehnäsen kanssa nautittiin.
        Oli todella hyvää lettipullaa, mitä itseni harvoin tulee tehtyä, pitänee siirtyä takaisin tuorehiivaan, olen kuivahiivalla leiponut ja ei kyllä eilistä makunautintoa ole tullut.
        Kotiin viemisiäkin saimme, kun leipoja jakoi työnsä tulokset, hän on aivan ihana ihminen, lupasivat maalla käydessään tuovansa minulle perunoita, porkkanoita ja sipulia.
        Pakkasta sanoi tarkastaneensa ja kanttarelli varasto vielä runsas, lupasi niitäkin minulle tuoda.
        On aika vaikea jäädä kiitollisuuden velkaan, vaikka tiedän pyytettömästi hän näitä jakaa, jospa keksin jotain minäkin.
        Hän on aivan yli innokas haalimaan metsän tuotteita koreihinsa ja sitten ystävilleen niitä jakaa, kepin kanssa meni mustikkaankin, kun jalka oli kipeä.
        Saamattomaksi itsensä tuntee.

        Hyvä mummeli, olen samaa mieltä kanssasi, ei tässä mitään parempaan ole koskaan tavoiteltu, yritetty vaan elää vanhan ihmisen elämää.

        Liekko noin minäkin ketjuamme arvostan, joka aamu avaan koneen ja viestit luen, ammennan kaiken sen itselleni minkä uudeksi, tuntemattomaksi koen, otan vinkkejä ja syvällisempiäkin viestejä opikseni tai ainakin yritän ne sillä tapaa ymmärtää.
        Paljon on asioita, joita en osaa, en ymmärrä ja vielä jää paljon oppimattakin, mutta siihen on tyydyttävä.
        Joskus tulee aivan ihana olo, kun lukee myönteisiä, rakentavia kommentteja, siinäkin koen saman hyvän mielen kuin sinäkin.

        Olen hyvin iloinen, jos vertaus minun ja demeterin välillä olisi totta, mutta uskon jääväni kauas hänen tietomäärän ja oivallusten taakse.
        Hänellä varmaan kyky johtajuuteenkin, mitä tässä hehkutellaan, itse en sitä taakkaa ole päälleni hamunnut, tuskin demeterkään, on vain ihmisiä jotka innostuvat yhteisön asioista ja jaksaa itsensä valjastaa jos mihin.
        Olin huomattavasti nuorempi kun liityin Eläkkeensaajien yhdistykseen ja tekemisen halu syttyi, kun vetäjäksi pyydettiin.
        Uurastin monessa ryhmässä ja into oli kova, tein käsitöitä kotonanikoin, että myyjäisiin myytävää kertyi ja kaupan käydessä yhdistyksen tili kasvoi.
        Siitä sitten matkojen , teatterin ja muun touhuilun kustannuksia maksettiin jäsenten iloksi.
        Nyt ollaan siinä tilanteessa kuin koko maassa ollaan, talkootyön tekijöitä ei löydy, nuoremmat ei itseään sido mihinkään yrittämiseen.
        Muistan epäilyn, kun esitimme muutaman toisen kanssa emäntäryhmän perustamista, koska ostopulla tuli kalliiksi, yritys onnistui, sekin paisui jopa myyntiin asti ja yli kymmenen vuotta taikinaa veivasin, alussa muutaman henkilön kanssa, nyt sitten lopettamassa on jo liki kymmenen emäntää.
        Surullista katsoa sivusta miten takapakkia tulee, kaikki se mitä itsekin uurastaen teki valuu kuin vesi sorsan selästä.
        Muistoja kuitenkin mukavasta yhteiselosta ja tekemisistä, paljon hauskaa mukana ollen koin.
        Iloiten näitä hommia tehtiin, iloja ja töitäkin jaettiin, ei mitään ikävää mieleen jäänyt.
        Katselin ohjelmaa Espanjan oloista sisällissodan aikaan, kansan noususta maan hallintoa vastaan, oli aika raju kuvaus siitä ajasta, silloin tämä LaPromesakin oli loistossaan.
        Historia kiinnostaa ja näin katsellen voi siitäkin pieniä väläyksiä saada.

        Mkr näin meilläkin eletään, nuoriso repii alas kaiken mikä yhteistä hyvää olisi, samanlaista varmaan kuin siellä etelämmässäkin, vaikka luulisi täällä hieman rauhaisampaa olisi, ehkä kadulla vielä pimeänkin aikaan voi liikkua.
        Kyllä Martina pelastetaan, olen kuvia nähnyt, mutta taitaa Curro unholaan hänen tiimoilta jäädä.

        Nyt innostuin pitkän viestin rakentamaan, mutta kai se on sitä, kun yksin ollen ei kenellekään voi sanaista arkkuaan julki tuoda, tänne sitten kaiken, hyvä, että on olemassa keskustelumahdollisuus.

        Lumisateisin terveisin Hil-la.

        Joitakin lumihiutaleita satoi meillä tänään iltapäivällä. Lunta oli yön aikana kertynyt n. 5 sm.
        Kuulemma koululaiset eivät pääse hiihtämään paikoin etelä-Suomessa hiihtolomallaan.

        Saattaa sitä vielä pelmahtaa maisemaan vaikka 20 cm. Hurskainen kiittää hyvää talvea tähän asti. Pienellä lumityöllä on tällä kohtaa Kymenlaaksoa päästyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei maailma niin kauheasti ole muuttunut. Kyllä Hillan ja muiden palstalaisten ruuhkavuodet ovat sujuneet ansiotyössä ja taloudenpidossa. Sodan jälkeinen Suomi pyrki pois köyhyydestä. Siihen auttoi vain työ. Oli elettävä suu säkkiä myöten.
        Vapaa-aikojen yhdessäolo toteutui hienosti yhteisissä harrastuksissa ja talkoissa. Yhdistykset toimivat ja tarjosivat matkoja ja illanviettoja.

        Nyt ei enää tarvita yhteisiä vapaa-ajan viettoja. Talkoofiilis on lopahtanut. Harrastuksiin osallistutaan rahalla. Vähävaraisten perheiden lapset joutuvat seuraamaan sivusta urheilukenttien vilskettä.
        Talkoohenkeä tarvittaisiin yhä.
        Mkr.

        Minulle ei mikään yhdistys tarjonnut matkoja sodan jälkeen eikä myöhemmnkään. Itse olen joka reissun maksanut .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulle ei mikään yhdistys tarjonnut matkoja sodan jälkeen eikä myöhemmnkään. Itse olen joka reissun maksanut .

        Huomenta ja pakkasaamuun herättiin, siispä kiikutin matot ulos ja siivous odottaa.
        aamusta yleensä olen tarmokkaampi, vaikka väsymys nopsaan tavoittaa, mutta hidastan ja lepään, taas onnistuu.
        Kauppaankin olisi mentävä, mutta jos jaksaminen loppuu, ei hätää, uusi päivä huomenna.

        Noinhan se oli, kuten mkr kerrot, ruuhkavuodet työn tekemiseen meni ja kodin maksamiseen, ei silloin muuta juurikaan ehtinyt.
        Yhdistystoiminta niihin aikoihin oli vähäistä, mutta eläkkeelle päästyä sitten alkoi sen tapainen toiminta.
        Niissä touhuissa parikymmentä vuotta ja nyt vapaana kaikesta, yksin eläen ja omaa tahtoani kuunnellen.
        Kuuntelin minäkin noista harrastusmenoista nuorten kasken, kaikki on maksullisia, joten ei kaikilla mahdollisuuksia harrastaa ihmeemmin, nyt kuitenkin asiaan on puututtu ja mahdollisuuksia pyritään tekemään, mihin kaikilla mahdollisuus osallistua.
        Kai sitä talkoohenkeä edes jossakin on.

        Matkat kaikki omakustannettuja, ainoastaan matkan järjestely tuli yhdistyksen matkanjohtajan hoitamina.
        Pieni osa jouluruokailusta, teatterin ja muiden tapahtumien maksuista yhdistys maksoi kaikille, pieni talkooporukka rahaa keräsi toiminnallaan.
        Niissä toiminnoissa minäkin mukana olen ollut.
        Mielekästä niin kauan kuin siltä tuntui ja nyt sitten jäljellä vain tuo korttiporukka.
        Ystäviä kertyi paljonkin ja nyt heidän kanssaan yhteyksiä pidetään, tosin harvenee sekin , ihmiset sairastuvat, eivät enää jaksa yhteisiä menoja, siihen ryhmään minäkin alan kuulumaan.
        Arvelin juuri, että en taida kyetä 90 juhlimaan, kun kyytiä ei ole, sanoivat johonkin autoon minut sullovansa, saa nyt nähdä.

        Hyvä talvi on lämmityksen ja lumen tulon suhteen ollut, kunnon routa ehkä kuitenkin puuttuu, mitä see vaikuttaa kasvuun jää nähtäväksi.
        Valkoinen on näkymä täällä meilläkin, vaikka vain ohut lumikerros on, pian sulaa päivän lämmetessä.

        Näin mietiskelin tänä aamuna, mihin teidän toisten ajatukset rientävät, saatikka kaikki tekemiset, mihin ehditte.
        Hyvän päivän toivotuksiin ja kiitoksin olemassa olostannne.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta ja pakkasaamuun herättiin, siispä kiikutin matot ulos ja siivous odottaa.
        aamusta yleensä olen tarmokkaampi, vaikka väsymys nopsaan tavoittaa, mutta hidastan ja lepään, taas onnistuu.
        Kauppaankin olisi mentävä, mutta jos jaksaminen loppuu, ei hätää, uusi päivä huomenna.

        Noinhan se oli, kuten mkr kerrot, ruuhkavuodet työn tekemiseen meni ja kodin maksamiseen, ei silloin muuta juurikaan ehtinyt.
        Yhdistystoiminta niihin aikoihin oli vähäistä, mutta eläkkeelle päästyä sitten alkoi sen tapainen toiminta.
        Niissä touhuissa parikymmentä vuotta ja nyt vapaana kaikesta, yksin eläen ja omaa tahtoani kuunnellen.
        Kuuntelin minäkin noista harrastusmenoista nuorten kasken, kaikki on maksullisia, joten ei kaikilla mahdollisuuksia harrastaa ihmeemmin, nyt kuitenkin asiaan on puututtu ja mahdollisuuksia pyritään tekemään, mihin kaikilla mahdollisuus osallistua.
        Kai sitä talkoohenkeä edes jossakin on.

        Matkat kaikki omakustannettuja, ainoastaan matkan järjestely tuli yhdistyksen matkanjohtajan hoitamina.
        Pieni osa jouluruokailusta, teatterin ja muiden tapahtumien maksuista yhdistys maksoi kaikille, pieni talkooporukka rahaa keräsi toiminnallaan.
        Niissä toiminnoissa minäkin mukana olen ollut.
        Mielekästä niin kauan kuin siltä tuntui ja nyt sitten jäljellä vain tuo korttiporukka.
        Ystäviä kertyi paljonkin ja nyt heidän kanssaan yhteyksiä pidetään, tosin harvenee sekin , ihmiset sairastuvat, eivät enää jaksa yhteisiä menoja, siihen ryhmään minäkin alan kuulumaan.
        Arvelin juuri, että en taida kyetä 90 juhlimaan, kun kyytiä ei ole, sanoivat johonkin autoon minut sullovansa, saa nyt nähdä.

        Hyvä talvi on lämmityksen ja lumen tulon suhteen ollut, kunnon routa ehkä kuitenkin puuttuu, mitä see vaikuttaa kasvuun jää nähtäväksi.
        Valkoinen on näkymä täällä meilläkin, vaikka vain ohut lumikerros on, pian sulaa päivän lämmetessä.

        Näin mietiskelin tänä aamuna, mihin teidän toisten ajatukset rientävät, saatikka kaikki tekemiset, mihin ehditte.
        Hyvän päivän toivotuksiin ja kiitoksin olemassa olostannne.

        Kyllähän taksit palvelee ja antaa kyytiä, ei tarvitse sulloutua kenenkään autoon. Luovuin omasta autosta, koska sen ylläpito tulee niin kalliiksi. Taksin käyttö on paljon halvempaa, pari kolme kertaa kuussa taksia käytän ihan itse maksaen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän taksit palvelee ja antaa kyytiä, ei tarvitse sulloutua kenenkään autoon. Luovuin omasta autosta, koska sen ylläpito tulee niin kalliiksi. Taksin käyttö on paljon halvempaa, pari kolme kertaa kuussa taksia käytän ihan itse maksaen.

        Kiitos muistutuksesta, olin jo tuotakin miettinyt, mutta porukka oli sitä mieltä, että taksia et tilaa.
        Vieläpä on aikaa vaikka kuolla, ei tarvitse ketään rasittaa, sitä en mielellänikään tekisi, juhlat vasta 29 päivä, noita taksikyytejä harvemmin olen käyttänytkään, menoni aina lähellä on olleet.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Kiitos muistutuksesta, olin jo tuotakin miettinyt, mutta porukka oli sitä mieltä, että taksia et tilaa.
        Vieläpä on aikaa vaikka kuolla, ei tarvitse ketään rasittaa, sitä en mielellänikään tekisi, juhlat vasta 29 päivä, noita taksikyytejä harvemmin olen käyttänytkään, menoni aina lähellä on olleet.

        Ei se nyt kenenkäään rasittamista ole, jos tarjotun kyydin ottaa vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle ei mikään yhdistys tarjonnut matkoja sodan jälkeen eikä myöhemmnkään. Itse olen joka reissun maksanut .

        Oletko sitä mieltä, että yhdistysten jäsenilleen järjestämät matkat olivat ilmaisia?
        Olet väärässä, mutta ei se mitään. Oikaisen tässä tietosi. Jäsenet maksoivat matkoista, joita yhdistykset järjestivät. Ne saattoivat suuntautua vaikkapa naapurikaupungin markkinoille tai jääkiekko-otteluun. Ei monillakaan yhdistyksillä ollut mahdollisuuksia ulkomaanmatkoihin.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko sitä mieltä, että yhdistysten jäsenilleen järjestämät matkat olivat ilmaisia?
        Olet väärässä, mutta ei se mitään. Oikaisen tässä tietosi. Jäsenet maksoivat matkoista, joita yhdistykset järjestivät. Ne saattoivat suuntautua vaikkapa naapurikaupungin markkinoille tai jääkiekko-otteluun. Ei monillakaan yhdistyksillä ollut mahdollisuuksia ulkomaanmatkoihin.
        Mkr.

        Anot oikastaan ja pannaan ruotuun. Onkin hiljasta ollut kun ollaan aina väärässä ja vääränlaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko sitä mieltä, että yhdistysten jäsenilleen järjestämät matkat olivat ilmaisia?
        Olet väärässä, mutta ei se mitään. Oikaisen tässä tietosi. Jäsenet maksoivat matkoista, joita yhdistykset järjestivät. Ne saattoivat suuntautua vaikkapa naapurikaupungin markkinoille tai jääkiekko-otteluun. Ei monillakaan yhdistyksillä ollut mahdollisuuksia ulkomaanmatkoihin.
        Mkr.

        Olen ollut järjestöissä, yhdistyksissä, urheiluseuroissa ja maamiesseurassa toimiva jäsen, hallituksessa tms.
        Koskaan ei ole mikään yhdistys maksanut reissuja/matkoja.
        Yksi järjestö, jossa tehdään vapaaehtoistyötä joka kerta kun järjestön tiloissa jotain järjestetään. Se järjestö maksoi merille kaikille talkootyönä työt tehneille yhden ikimuistoisen matkan, jolla olimme ihan kaikki mukana, kymmeniä ihmisiä yhdessä, monen vuoden työputki kaikilla.
        Se oli tavallaan palkkaa tehdystä työstä, siitäkin jo vuosia aikaa.

        Yhden järjestön kautta RAY;n tukemalla lomaviikolla, josta yhdistys ei osallistunut maksuihin.
        Talkootöiden tekemisestäkin on jo hallitus tehnyt monia päätöksiä ja se järjestö jonka talkootyöhön osallistun, hoitaa velvotteensa, mitä määräyksiin liitty.
        Lasten hyväksi tehtäviin talkoisiin osallistun, mukana aina kun tarvitaan.
        Talkootyöstä ei saada y


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anot oikastaan ja pannaan ruotuun. Onkin hiljasta ollut kun ollaan aina väärässä ja vääränlaisia.

        Sinä olet ilmeisesti varakkaissa yhdistyksissä jäsenenä.
        Onnittelut. Missä kaikkialla olet päässyt matkustelemaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän taksit palvelee ja antaa kyytiä, ei tarvitse sulloutua kenenkään autoon. Luovuin omasta autosta, koska sen ylläpito tulee niin kalliiksi. Taksin käyttö on paljon halvempaa, pari kolme kertaa kuussa taksia käytän ihan itse maksaen.

        Oletteko muuten laskeneet. Ei autoa kannata pitää, ellei JATKUVASTI käy monta kertaa viikossa kylillä.
        Laskeppa : auton hinta n 7000e ,jonka arvo tippuu joka vuosi . Vakuutus vuodessa (trafi+ vakuutus n , minimi 900e.
        Kun myyt auton pois sinulla on käytössäsi rahaa n 8000e Taksimaksu edestakin kylillä 50e

        No 8000e/50 e=160 edestakaista taksireissua . Siis kun käyt asioillasi. Siinä saa aika paljon ajella , niin ja polttoainekuluja + vuosittaista katsastusta en edes ottanut huomioon.

        No, missäs sitten käydään 1, terveyskeskuksessa 2, labroissa.3. Apteekissa 3 kuukauden välein. 4. Kyläilemässä usein??? . 5. Ruokakaupassa kerran viikossa ,ja samalla reissulla voi ostaa ,kun käy muilla asioilla. Ja monissa kaupungeissa voi ruokakassit tilata kotiin ja laittaa pakkaseen ( olen tätä harrastanut jo 5 vuotta) , vaikka kauppa on päivälenkkini varrella.
        Okei on tietysti eri asia ,jos asuu maan korvessa 30km:n päässä kaupoista ym:ssa ja heitä on paljon.


    • Anonyymi

      En ole koskaan maksamatta ollut, vaikka ihan pyytämättä olen jotain kyytejä tai marjoja ym. saanut.
      Periaatteella, ilmaista se ei ole ollut heillekään!

      • Anonyymi

        Jos saa lahjaksi jotain, siitä ei kuulu maksaa.


    • Iltaa Korvesta@

      Kotona vihdoin, laitoksesta normaali elämään paluu ei ole yksinkertaista. Onneksi on tukijoita. Serkku varmisti että pääsen alkuun kotona.

      Olin tilannut ruokaa K-marketista ja Wolt toi jääkaapin täydennystä.

      Nukuin iltapäivällä kolme tuntia. Aamupäivän järjestelyt verottivat voimia.


      Alakertaan en ole vielä itse uskaltanut ehkä huomenna kun poika tulee voin yrittää. Täällä yläkerrassa on kaikki ja sairaalasta lähtiessäni kävin suihkussa.
      Antipiootti pumppu asennettiin ja kertoivat tilanneensa 5 pumppua eli viisi päivää. Sitten on kirurgin tarkastus, joka tulehdus olisi voitettu.

      Kiva viilis, tosin ei ole hälytyskelloa avun pyyntöön. Hyvä niin itse on alettava selviytymään. Lääkkeitäkin lopetetaan viikottain.

      Kyllä tämä tästä. Toivotaan.

      • Anonyymi

        On varmasti ihanaa olla kotona pitkästä aikaa.
        Pidähän kännykkä mukanasi koko ajan. Sillä hälytät apua, jos jotain yllättävää tapahtuu.

        Toivottavasti se pöpö älyää lähteä muille maille.

        Hyvää viikonloppua täältä Savosta!

        kylmätotuus


      • Anonyymi kirjoitti:

        On varmasti ihanaa olla kotona pitkästä aikaa.
        Pidähän kännykkä mukanasi koko ajan. Sillä hälytät apua, jos jotain yllättävää tapahtuu.

        Toivottavasti se pöpö älyää lähteä muille maille.

        Hyvää viikonloppua täältä Savosta!

        kylmätotuus

        Lauantaiaamua tässä aloittelen, täysi päivä jo on, pari viikkoa ja sitten yhtä pitkä yö kuin päiväkin.
        Niin ne kuukaudet vierii, nauroinkin lenkkisaunassa, että tuntuu kuin eilen olisimme edelliset löylyt ottaneet.

        Onnellista elämää kotiin päässeelle korpikirjailijalle, nyt vaan lepäile rauhassa ja kunto pikkuhiljaa kohentuu.

        Tytär ja vävy eilen tulivat käymään kauppaan lähtöä tehdessäni ja niinpä sain kyydin kauppaan ja takaisin.
        Olin jo Panadolin ottanut varmistuksena sille, että kävelyn jaksaisin, no kävelyä tuli kaupassa silti, joten hyötyä oli pilleristä.
        Kauhistelin juhlamokan hintaa, yli kahdeksan euroa, tarjouksena oli Costarica kahvi, siihen tyydyin, kolme pakettia 10 euroa., hyvin näkyi muillekin kelpaavan.
        Eipä taida halvalla enää mitään saada, kunpa ketjun alapää näistä korkeista hinnoista hyötyisi.
        Tarkkailen kilohintoja mielenkiinnosta ja eri kaupoissa hinnat kovin erilaisia. isojakin eroja saman tavaran kohdalla, esimerkkinä irtoperuna, edulliseksi väitetyssä kilohinta 1.20 ja minun vakikaupassa 0,75, näin seuraten aina jotain voittaa.
        Toinen silmään pistänyt oli kurkun hinta, siis kotimaisen, kalliiksi luokitelleessa kaupassa yli viisi euroa kilo, toisessa euroa halvempi.
        Kuitenkin lähiviljelijöiden tuotteita, mihin se välihinta meneekään?
        No eihän koira karvoistaan pääse, aina olen tuota hintapolitiikka seurannut, on ollut melkein pakko, nyt voisin jo unohtaa.
        Harvoin taitaa ruokakaupat konkurssiin menevän.

        Kuka on väärässä kuka oikeassa, aina vaan törmätään tähän rekattu/ ano kiistaan, mielipiteet voi olla hyviä molemmilla, miksi aina niihin löytyy vääntelyä ja väärin ymmärryksiä.
        Hyvin ymmärrettävästi minäkin yritän sanani valita, aina vaan korjausta tulee.
        Minulla ei ole tarvetta väittää, että oikeassa olen, kerron vain omia näkemyksiäni asioista, yritän nuo arvioinnit viesteistäni loukkaantumatta ja loukkaamatta ketään, ohittaa.
        Kirjoitusten ymmärtäminen oikein, vaatii myös mietintää.

        Noista talkoista vielä sen verran, että ei niillä suuria rahoja kerätä, mutta joskus voi saada alennusta vaikka teatterilippuun, näin jäsenyydestä on hyötyä.
        Suuria bonuksia ei jaeta, ei ole mistä jakaa, jäsenmaksut menevät pakollisiin kuluihin.

        Tuokin, että mikään ei ole ilmaista, ei edes tarjottu kyyti, koska kustannuksia auto vie ja toisten kustannuksella en halua elää, kaikesta maksan mistä itselleni apua saankaan.
        Harva haluaa rahoja vastaan ottaa, mutta minulla on aina jalkoja lämmittäviä sukkia jakaa ja näin vastalahja tulee saaduista avuista ja hyvä mieli autetulle kuin auttajalle.
        Vuorovaikutusta tämä elämä on ja sitä toteutan kaikella tapaa.

        No ehkä löytyy taas jollakin eriäviä mietteitä, mutta eihän kertomani mitään Herran sanaa ole, siitä vaan omia näkemyksiä esittämään.
        Iloista viikonlopun alkua kaikille, yritetään ymmärtää toisiamme.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Lauantaiaamua tässä aloittelen, täysi päivä jo on, pari viikkoa ja sitten yhtä pitkä yö kuin päiväkin.
        Niin ne kuukaudet vierii, nauroinkin lenkkisaunassa, että tuntuu kuin eilen olisimme edelliset löylyt ottaneet.

        Onnellista elämää kotiin päässeelle korpikirjailijalle, nyt vaan lepäile rauhassa ja kunto pikkuhiljaa kohentuu.

        Tytär ja vävy eilen tulivat käymään kauppaan lähtöä tehdessäni ja niinpä sain kyydin kauppaan ja takaisin.
        Olin jo Panadolin ottanut varmistuksena sille, että kävelyn jaksaisin, no kävelyä tuli kaupassa silti, joten hyötyä oli pilleristä.
        Kauhistelin juhlamokan hintaa, yli kahdeksan euroa, tarjouksena oli Costarica kahvi, siihen tyydyin, kolme pakettia 10 euroa., hyvin näkyi muillekin kelpaavan.
        Eipä taida halvalla enää mitään saada, kunpa ketjun alapää näistä korkeista hinnoista hyötyisi.
        Tarkkailen kilohintoja mielenkiinnosta ja eri kaupoissa hinnat kovin erilaisia. isojakin eroja saman tavaran kohdalla, esimerkkinä irtoperuna, edulliseksi väitetyssä kilohinta 1.20 ja minun vakikaupassa 0,75, näin seuraten aina jotain voittaa.
        Toinen silmään pistänyt oli kurkun hinta, siis kotimaisen, kalliiksi luokitelleessa kaupassa yli viisi euroa kilo, toisessa euroa halvempi.
        Kuitenkin lähiviljelijöiden tuotteita, mihin se välihinta meneekään?
        No eihän koira karvoistaan pääse, aina olen tuota hintapolitiikka seurannut, on ollut melkein pakko, nyt voisin jo unohtaa.
        Harvoin taitaa ruokakaupat konkurssiin menevän.

        Kuka on väärässä kuka oikeassa, aina vaan törmätään tähän rekattu/ ano kiistaan, mielipiteet voi olla hyviä molemmilla, miksi aina niihin löytyy vääntelyä ja väärin ymmärryksiä.
        Hyvin ymmärrettävästi minäkin yritän sanani valita, aina vaan korjausta tulee.
        Minulla ei ole tarvetta väittää, että oikeassa olen, kerron vain omia näkemyksiäni asioista, yritän nuo arvioinnit viesteistäni loukkaantumatta ja loukkaamatta ketään, ohittaa.
        Kirjoitusten ymmärtäminen oikein, vaatii myös mietintää.

        Noista talkoista vielä sen verran, että ei niillä suuria rahoja kerätä, mutta joskus voi saada alennusta vaikka teatterilippuun, näin jäsenyydestä on hyötyä.
        Suuria bonuksia ei jaeta, ei ole mistä jakaa, jäsenmaksut menevät pakollisiin kuluihin.

        Tuokin, että mikään ei ole ilmaista, ei edes tarjottu kyyti, koska kustannuksia auto vie ja toisten kustannuksella en halua elää, kaikesta maksan mistä itselleni apua saankaan.
        Harva haluaa rahoja vastaan ottaa, mutta minulla on aina jalkoja lämmittäviä sukkia jakaa ja näin vastalahja tulee saaduista avuista ja hyvä mieli autetulle kuin auttajalle.
        Vuorovaikutusta tämä elämä on ja sitä toteutan kaikella tapaa.

        No ehkä löytyy taas jollakin eriäviä mietteitä, mutta eihän kertomani mitään Herran sanaa ole, siitä vaan omia näkemyksiä esittämään.
        Iloista viikonlopun alkua kaikille, yritetään ymmärtää toisiamme.

        Kyllä se on niinpäin, että anojen sanomisia koko ajan oikaistaan ja mitätöidään. Kyllä anotkin vain oman mielipiteensä ja näkemyksensä asioista kertoo. Ei se mielipide siitä parane että siinä on nikki edessä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se on niinpäin, että anojen sanomisia koko ajan oikaistaan ja mitätöidään. Kyllä anotkin vain oman mielipiteensä ja näkemyksensä asioista kertoo. Ei se mielipide siitä parane että siinä on nikki edessä.

        Ei parane, ei, mutta on vain mukava oppia tuntemaan viestin takana olevat, siksi nikillisiä tutumpina opimme kokemaan.
        Heidän olemuksen kirjoittaen opimme tuntemaan, anot saavat kaikki jonkun epämääräisesti kirjoittavan synnit niskaansa, harmillista se on.
        Hyvin paljon asiallisia anoja on, ehkä voittopuolisesti, mutta se yksin ano saa kaikki samaan porukkaan.
        Miten se vältettäisiin?


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Lauantaiaamua tässä aloittelen, täysi päivä jo on, pari viikkoa ja sitten yhtä pitkä yö kuin päiväkin.
        Niin ne kuukaudet vierii, nauroinkin lenkkisaunassa, että tuntuu kuin eilen olisimme edelliset löylyt ottaneet.

        Onnellista elämää kotiin päässeelle korpikirjailijalle, nyt vaan lepäile rauhassa ja kunto pikkuhiljaa kohentuu.

        Tytär ja vävy eilen tulivat käymään kauppaan lähtöä tehdessäni ja niinpä sain kyydin kauppaan ja takaisin.
        Olin jo Panadolin ottanut varmistuksena sille, että kävelyn jaksaisin, no kävelyä tuli kaupassa silti, joten hyötyä oli pilleristä.
        Kauhistelin juhlamokan hintaa, yli kahdeksan euroa, tarjouksena oli Costarica kahvi, siihen tyydyin, kolme pakettia 10 euroa., hyvin näkyi muillekin kelpaavan.
        Eipä taida halvalla enää mitään saada, kunpa ketjun alapää näistä korkeista hinnoista hyötyisi.
        Tarkkailen kilohintoja mielenkiinnosta ja eri kaupoissa hinnat kovin erilaisia. isojakin eroja saman tavaran kohdalla, esimerkkinä irtoperuna, edulliseksi väitetyssä kilohinta 1.20 ja minun vakikaupassa 0,75, näin seuraten aina jotain voittaa.
        Toinen silmään pistänyt oli kurkun hinta, siis kotimaisen, kalliiksi luokitelleessa kaupassa yli viisi euroa kilo, toisessa euroa halvempi.
        Kuitenkin lähiviljelijöiden tuotteita, mihin se välihinta meneekään?
        No eihän koira karvoistaan pääse, aina olen tuota hintapolitiikka seurannut, on ollut melkein pakko, nyt voisin jo unohtaa.
        Harvoin taitaa ruokakaupat konkurssiin menevän.

        Kuka on väärässä kuka oikeassa, aina vaan törmätään tähän rekattu/ ano kiistaan, mielipiteet voi olla hyviä molemmilla, miksi aina niihin löytyy vääntelyä ja väärin ymmärryksiä.
        Hyvin ymmärrettävästi minäkin yritän sanani valita, aina vaan korjausta tulee.
        Minulla ei ole tarvetta väittää, että oikeassa olen, kerron vain omia näkemyksiäni asioista, yritän nuo arvioinnit viesteistäni loukkaantumatta ja loukkaamatta ketään, ohittaa.
        Kirjoitusten ymmärtäminen oikein, vaatii myös mietintää.

        Noista talkoista vielä sen verran, että ei niillä suuria rahoja kerätä, mutta joskus voi saada alennusta vaikka teatterilippuun, näin jäsenyydestä on hyötyä.
        Suuria bonuksia ei jaeta, ei ole mistä jakaa, jäsenmaksut menevät pakollisiin kuluihin.

        Tuokin, että mikään ei ole ilmaista, ei edes tarjottu kyyti, koska kustannuksia auto vie ja toisten kustannuksella en halua elää, kaikesta maksan mistä itselleni apua saankaan.
        Harva haluaa rahoja vastaan ottaa, mutta minulla on aina jalkoja lämmittäviä sukkia jakaa ja näin vastalahja tulee saaduista avuista ja hyvä mieli autetulle kuin auttajalle.
        Vuorovaikutusta tämä elämä on ja sitä toteutan kaikella tapaa.

        No ehkä löytyy taas jollakin eriäviä mietteitä, mutta eihän kertomani mitään Herran sanaa ole, siitä vaan omia näkemyksiä esittämään.
        Iloista viikonlopun alkua kaikille, yritetään ymmärtää toisiamme.

        Kyllä yö ja päivä ovat yhtä pitkät jo ensi viikon torstaina (20.3.)
        Kelloja vain siirretään kesäaikaan parin viikon päästä (30.3.).


      • Anonyymi

        Lopeta nyt se portaissa kulku ja laitata suihku siihen asuin kerrokseen . Saa varmaan jotain avustiksiakin muutostöihin. Eikö se mieskin ole jo liian vanha könyämään portaissa? Tekonivel lonkka ei kaatumisista tykkää eikä vanhus muutenkaan saisi kaatua. Kun tulee murtuma ja joutuu makaamaan, seuraa helposti veritulppa ja keuhkokuume.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Ei parane, ei, mutta on vain mukava oppia tuntemaan viestin takana olevat, siksi nikillisiä tutumpina opimme kokemaan.
        Heidän olemuksen kirjoittaen opimme tuntemaan, anot saavat kaikki jonkun epämääräisesti kirjoittavan synnit niskaansa, harmillista se on.
        Hyvin paljon asiallisia anoja on, ehkä voittopuolisesti, mutta se yksin ano saa kaikki samaan porukkaan.
        Miten se vältettäisiin?

        Vai että yhden epämääräisesti kirjoittavan anon synnit tässä joudutaan kantamaan🤣🤣🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopeta nyt se portaissa kulku ja laitata suihku siihen asuin kerrokseen . Saa varmaan jotain avustiksiakin muutostöihin. Eikö se mieskin ole jo liian vanha könyämään portaissa? Tekonivel lonkka ei kaatumisista tykkää eikä vanhus muutenkaan saisi kaatua. Kun tulee murtuma ja joutuu makaamaan, seuraa helposti veritulppa ja keuhkokuume.

        Siis neuvo korppikselle tuo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai että yhden epämääräisesti kirjoittavan anon synnit tässä joudutaan kantamaan🤣🤣🤣

        Kylmää totuutta jakavat anona nimimerkilliset vielä astetta ilkeämpänä. Yksi ano, joopa joo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylmää totuutta jakavat anona nimimerkilliset vielä astetta ilkeämpänä. Yksi ano, joopa joo

        Totuuskomissiolla ylin syytös ja tuomiovalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuuskomissiolla ylin syytös ja tuomiovalta.

        Ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä "totuuden nimissä".


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Lauantaiaamua tässä aloittelen, täysi päivä jo on, pari viikkoa ja sitten yhtä pitkä yö kuin päiväkin.
        Niin ne kuukaudet vierii, nauroinkin lenkkisaunassa, että tuntuu kuin eilen olisimme edelliset löylyt ottaneet.

        Onnellista elämää kotiin päässeelle korpikirjailijalle, nyt vaan lepäile rauhassa ja kunto pikkuhiljaa kohentuu.

        Tytär ja vävy eilen tulivat käymään kauppaan lähtöä tehdessäni ja niinpä sain kyydin kauppaan ja takaisin.
        Olin jo Panadolin ottanut varmistuksena sille, että kävelyn jaksaisin, no kävelyä tuli kaupassa silti, joten hyötyä oli pilleristä.
        Kauhistelin juhlamokan hintaa, yli kahdeksan euroa, tarjouksena oli Costarica kahvi, siihen tyydyin, kolme pakettia 10 euroa., hyvin näkyi muillekin kelpaavan.
        Eipä taida halvalla enää mitään saada, kunpa ketjun alapää näistä korkeista hinnoista hyötyisi.
        Tarkkailen kilohintoja mielenkiinnosta ja eri kaupoissa hinnat kovin erilaisia. isojakin eroja saman tavaran kohdalla, esimerkkinä irtoperuna, edulliseksi väitetyssä kilohinta 1.20 ja minun vakikaupassa 0,75, näin seuraten aina jotain voittaa.
        Toinen silmään pistänyt oli kurkun hinta, siis kotimaisen, kalliiksi luokitelleessa kaupassa yli viisi euroa kilo, toisessa euroa halvempi.
        Kuitenkin lähiviljelijöiden tuotteita, mihin se välihinta meneekään?
        No eihän koira karvoistaan pääse, aina olen tuota hintapolitiikka seurannut, on ollut melkein pakko, nyt voisin jo unohtaa.
        Harvoin taitaa ruokakaupat konkurssiin menevän.

        Kuka on väärässä kuka oikeassa, aina vaan törmätään tähän rekattu/ ano kiistaan, mielipiteet voi olla hyviä molemmilla, miksi aina niihin löytyy vääntelyä ja väärin ymmärryksiä.
        Hyvin ymmärrettävästi minäkin yritän sanani valita, aina vaan korjausta tulee.
        Minulla ei ole tarvetta väittää, että oikeassa olen, kerron vain omia näkemyksiäni asioista, yritän nuo arvioinnit viesteistäni loukkaantumatta ja loukkaamatta ketään, ohittaa.
        Kirjoitusten ymmärtäminen oikein, vaatii myös mietintää.

        Noista talkoista vielä sen verran, että ei niillä suuria rahoja kerätä, mutta joskus voi saada alennusta vaikka teatterilippuun, näin jäsenyydestä on hyötyä.
        Suuria bonuksia ei jaeta, ei ole mistä jakaa, jäsenmaksut menevät pakollisiin kuluihin.

        Tuokin, että mikään ei ole ilmaista, ei edes tarjottu kyyti, koska kustannuksia auto vie ja toisten kustannuksella en halua elää, kaikesta maksan mistä itselleni apua saankaan.
        Harva haluaa rahoja vastaan ottaa, mutta minulla on aina jalkoja lämmittäviä sukkia jakaa ja näin vastalahja tulee saaduista avuista ja hyvä mieli autetulle kuin auttajalle.
        Vuorovaikutusta tämä elämä on ja sitä toteutan kaikella tapaa.

        No ehkä löytyy taas jollakin eriäviä mietteitä, mutta eihän kertomani mitään Herran sanaa ole, siitä vaan omia näkemyksiä esittämään.
        Iloista viikonlopun alkua kaikille, yritetään ymmärtää toisiamme.

        Aamupäivää ! Tarjosin itselleni vapaapäivän, kun eilinen otti voimille. Minulla oli tuo poliisiasia - henkilökortin uusiminen - listalla ja aika toimenpiteelle varattuna.

        Kävely/bussi/juna/kävely (=harhailu) - niillä mentiin. Kaupunginosa, missä Poliisitalo sijaitsee oli minulle tuntematon ja kun kaupungin infra on sekava sokkeloisine kadunpätkineen minun oli pakko turvautua "vieraan apuun", järjestyksen valvojiin kauppakeskuksessa ja asemalla.
        Tunsin kyllä nahoissani, että "asia ei kuulu heille" ja toinen kehottikin turvautumaan googleen. Kun kerroin totuudenmukaisesti etten osaa, valvoja heltyi ja pitkin hampain näytti kartalta talon sijainnin. Eihän se kovin kaukana ollut ja onneksi talon katolla loisti kyltti "Poliisi". Onnistuin löytämään sopivan sisäänkäynninkin taloon ja turvatarkastuksen kautta mentiin sisään. Tulipa syyllinen olo..))
        Mietin, miksi kaiken täytyy olla näin suurta ? Jopa näiden pienen ihmisen palvelupisteidenkin. Ei vanha sovi tähän maailmaan, maalaistyttö ainakaan, joka vain hämmentyy kylmän, teknisen "palvelun" keskellä.

        Hoituihan se homma tietysti sutjakkaasti ja kortti toimitetaan parin kilsan päässä olevaan K-kauppaan. Kortti maksoi 67 euroa ja pari kymppiä lisää hintaan niin sen olisi saanut 2-3 päivässä.
        Kyllä helpotuksesta huokaisin kun saavuin kotiasemalle odottelemaan bussia, joka lähtisi 20 minuuntin kuluttua.
        Tuli kyllä matkalla mietittyä, että minusta ei saisi city-ihmistä tekemälläkään. Ei ainakaan asumaan modernille, tiheästi rakennetulle asuinalueelle, missä talot muistuttivat toisiaan, ja kaikki on keinotekoista, hengetöntä kulissia. Onneksi itse vielä asun "kylän" laidalla, minulla on muutama tuttu naapuri, metsään lyhyt matka ja matkalla isohko viljapelto, missä peurat laiduntavat - viljelijän kiusaksi tietenkin...
        "Kyllä se tästä vielä huononee" - tapaa tuttuni sanoa, jos jokin asia vielä on hyvin..))
        Itse ajattelen - ja toivon, että tämä pikku idyllini kestää "minun aikani"...

        Voi, voi, tulipa taas tympeää tekstiä - ainakin sille, joka tietää ja osaa asiat.
        Näyttäisi siltä kuin keskinäinen kilpailu ja vertailu olisi taas valtaamassa alaa. Ei olla tasavertaisia, "johtajaa myötäillään" ja Anoja syrjitään....

        Mistähän tuo johtajuuskin nyt tempaistiin ? Ymmärrän, että joku ryhmästä, yleensä se joka ottaa vetovastuun, valikoituu helposti arvojohtajaksi, mutta jos joku pitää tuota asemaa helppona, ei ole luultavasti sitä itse kokeillut.
        Uskomattoman kärsivällinen ja sitkeä on Hil-la tuossa tehtävässä ollut, enpä ole ketään hänen kaltaistaan tavannut ja puhuuhan tämä ketjun ikäkin puolestaan - kuten myös "seuraajien", lukijoiden määrä.
        Siksi tuntuu aika kohtuuttomalta tämä loputon pikku naljailu ja maalitus, mikä sekin usein kohdistetaan ketjun vetäjään, vaikka "sisällöntuottajia" olemme me kaikki.

        Kauniin päivän taidamme saada tänäänkin. Pojan, tämän lähellä asuvan, elämä pyörii nyt aika tavalla tämän "uuden perheenjäsenen" ympärillä: opetetaan tavoille, käydään koirakoulua, tavataan pennun lajitovereita - "velikin" asuu naapurikunnassa.
        Ymmärrän nyt hiukan paremmin tuota koirakulttuuriakin. Kiintymistä ja lemmikin terapeuttista vaikutusta, mikä ei ole vähäinen. Se avaa myös uusia väyliä sosiaalisiin suhteisiin - koiraihmiset ovat yleensä helposti lähestyttäviä, paljon olen jutellut heidän kanssaan lenkilläkin ja jos itsellä olisi oma lemmikki niin johan sitä jaettavaa löytyisi...

        Mukavaa talvipäivää kaikille. Jospa se tästä...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai että yhden epämääräisesti kirjoittavan anon synnit tässä joudutaan kantamaan🤣🤣🤣

        Kyllä minua käy tervehtimässä menneisyyden henkilöt. Tänäänkin kun nostin katseeni kirjasta meni joku keittiöön, hoikka, mustassa takissa. Piti ihan huutaa perään hei,onko siellä joku? Ei vastannut, en mennyt perään.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuuskomissiolla ylin syytös ja tuomiovalta.

        Lakitekstiä.
        Mitähän tuomioita tullaan näkemään.
        Nyt on jännät ajat. Synnit luetellaan ennen tuomiota.


    • Anonyymi

      Ei sada ei paista nyt, tuulee ja ilma tuntuu kylmemmältä mitä onkaan.

    • Anonyymi

      Joku kirjoitteli , että anoja syrjitään. Kuin ihmeessä, olen ollut aina ns ano, eikä minua kukaan ole ikinä syrjinyt tms.

      • Anonyymi

        Huvitti tuo kommenttisi, pakko vastata huumori mielessä,
        Silität aina tietysti myötäkarvaan!
        (En kuulu vakiokalustoon)


      • Anonyymi

        Minäkin aina myötäilen Hillaa, laitan samaa ruokaa ja alan siivota kun hänkin alkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin aina myötäilen Hillaa, laitan samaa ruokaa ja alan siivota kun hänkin alkaa.

        Oletko myös johtaja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko myös johtaja?

        En ole johtaja vaan takarivin tyyppi.


      • Anonyymi

        Minuakaan ei kukaan syrji , koska en edes halua kenenltäkään mitään huomiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole johtaja vaan takarivin tyyppi.

        Kaksi savolaista tässä ketjussa jotka esiintyvät johtajan elkein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaksi savolaista tässä ketjussa jotka esiintyvät johtajan elkein.

        Kuuluuko Kainuu Savoon?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuuluuko Kainuu Savoon?

        Mainitsin vain kaksi savolaista johtajan elkein osallistuvaa.
        Tokihan täällä on muitakin johtajuutta esittävää ja janoavaa. Jopa rajan takana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mainitsin vain kaksi savolaista johtajan elkein osallistuvaa.
        Tokihan täällä on muitakin johtajuutta esittävää ja janoavaa. Jopa rajan takana.

        Ai niin se kylmis lähetti savon terkut kainuuseen. Rajantakainen saisi pysyä lestissään , aina täällä neuvomassa. .


    • Tuulista päivää.
      Touhotuspäivä tänään.
      Aamulla aloin imuroimalla.
      Läksin sitten asioille 5 paikassa kävin plus mökille vein hiirenloukkuja. Kamerassa näkynyt hiiri sisällä.
      Aina ne jostain sen tiensä kaivaa, vaikka kuinka yrittää tukkia kaikki mahdolliset kolot.

      Ajoin auton rapun eteen, kun oli tavaraa sisälle. Vanha rouva rollan kanssa yritti sisälle.
      Ovikin painaa, niinpä loikkasin autosta, ovea auki pitämään.
      Sitten kun nostelin tavaroitani autosta, tuli yläkerrassa asuva mies lenkiltä ja heti kysymään, tarvitko apua.
      Kiittelin tarjouksesta, hissille niin lyhyt matka, etten tällä kertaa tarvinnut.
      Hyvän jakaminen kasvaa, niinkuin pahankin.

      Sitten kun sain tavarat sisälle ja keitin kahvit, istahdin sitten tuoliin, salamana Väinö sylissä ja sitten ´´leivotaan´´ on se sylivauva.
      No kohta syön makkarasoppaa, en ole aikoihin sitä tehnytkään, nyt tein.
      Huomasin, että mullahan on pakkasessa mustikoita, mustikkapiirakka voisi olla hyvää, tiedä jaksanko tänään enää tehdä.

      Aamulla sain pojanpojan 1 matkavideon, laittaa vielä lisääkin.
      Olivat mm. jossain kalastajakylässäkin. Mielenkiintoista katseltavaa ja poika kun selittää koko ajan mistä kyse.
      Ihmisten tunneskaala on kaikkialla sama, mutta elämäntavat vaihtelevat olosuhteiden myötä.

      Leppoisaa lauantai-iltaa.

    • Anonyymi

      Tervehdy! Voisin melkein yhtäläisyysmerkin vetää tuon Eliaanan viestin jälkeen!
      Siivosin ja pyhin ja silitin, lopuksi menin itse suihkuun, aika kuumaan ja lopuksi viileään. tulipa rehkittyä, panadollin otin minäkin varmuudeksi.

      la promesaa en viitsinyt katsoa, sehän on uusintaa ja pitkäveteistä muutenkin. Hetkisen katsoin , Poliisikoira Rexiä, onpa hieno koira siinä, ja
      taltuttaa kyllä varkaat!

      Kylmä tuuli, vähän luntakin hiteli, en viitsinyt kauempaa ulkona olla, mitä nyt postin hain ja senkin autolla näin lauantaisin, kun sitä ei kanneta omaaan postilaatikkoon, vaan jää tuonne yhteishakuun kilometrin päähän.

      Hyvää jatkoa,
      Neeasa

      • Olen tässä vähän kiikunkaakun koneineni, kun kissa oli valloittanut tuolini, kun olin 50min, ammeessa lötköttemässä ja kuuntelin radiota.
        Kun tuolini valloitin takaisin, tuossa tuo on sylissä pötköttämässä.
        Kaukana on ne ajat maalla varsinkin, kun posti kanettiin kotio.
        Veljeni katoi postia 15-vuotiaana traktorilla ajaen. Melkoisia metsätiepolkuja, ei autolla olisi silloin päässytkään varsinkaan talvisin. Pieni osuus kulki ns, pikatietä, jossa joutui pari kertaa ratsiaan. No oli kortin ajanut maatalouskolussa, joten kaikki hyvin.

        Hyvää jatkoa Sinullekin Neeasa, olet aina niin rauhaisan myönteinen.


    • Anonyymi

      Tervehdy, onko se imperatiivi? eli käskymuoto?

    • Anonyymi

      Onhan se imperatiivi, en halua kuitenkaan ketään komentaa ja käskeä, ainoastaan toivomus meille kaikille, että pysyttäisi terveenä j atervehdyttäis niistä vaivoista jota on,
      Suomenkielen kielioppi meinaa vähän unohtua, mutta kun alkaa kirjoittamaan, niin tuleehan ne mieleen.
      Kirjoitellaan,
      Neeasa

    • Jos joku näkee vaivaa ylläpitää keskustelua joka on tullut monelle tärkeäksi niin pitäisi suoda rauha kirjoitella.
      Jos on kateellinen huomiosta ym.. niin ainahan on mahdollisuus tehdä itse sama, mutta se vaatii aikaa ja vaivaa.
      Minä olen liian laiska ja tykkään olla olla omissa oloissani. Mutta pidän siitä että on tällainen paikka mihin voi erakkokin osallistua ilman sitoumuksia.
      Olen kirjautunut siksi että ei siitä ole mitään harmiakaan ollut.

      • Sunnuntaiaamun hiljaisuutta ja kauneutta katselen ikkunastani.
        Eilisen tuulisen päivän jälkeen taas tyyntä ja uuttaa lunta on yöllä satanut, kaunistaen maisemat.
        Kaikki hyvin elämä jopa hymyilee, ei koske mihinkään ja muutenkin mieli kirkas ja valoisa.
        Kotini on siisti ja ruokaa jääkaapissa ja pakkasessa, mistäpä valittaisin.
        Tein eilen eka mustikkakukkoni ja aika hyvin onnistui, kuori nielaisi paljon voita, sitä tehdessäni jo ihmettelin ja kyllä se aika rasvaiselta tuntuikin, mutta hyvää silti.
        Seuraavaan kukkoon vähennän voin osuutta, mutta talouskoulun opettajan kirjasta ohjeen otin ja pitihän se uskoa.
        Mustikat meinaa jäädä pakkaseen, nyt on urakalla niitä syömään ruvettava, on vähän liian hapoton marja minun makuuni, mutta terveystiedot kyllä sitä puoltavat.

        Mistä kummasta tuo johtajuus jäikään elämään, itse taisin mainita ja nyt sitten on aihe kertaukseen. ja savolaisuuskaan ei synti liene, reilusti savolaiseksi tunnistaudun.
        Johtaja en ole, ehkä joskus harhaanjohtaja, no onhan johtajia monenlaisia, mutta olkoon, pitäkää niin halutessa mietteenne.

        Ano 15,05 sinulla varmaan hyvin menee, kun malliani noin seuraat, minulla ainakin hyvin pyyhkii.
        Ainahan ei näin ole, ei ollutkaan, kyllä vaikeuksia milloin mitäkin ja myötäelän huolien kanssa kampailevia, vaivoja minullakin, mutta silloin, kun hyvältä tuntuu osaan siitä iloita.
        Kun ponnistellen elämä hyvin sujuu, siitä voi ja pitääkin osata iloita.
        Tuo anojen syrjiminen on tuulesta temmattu ajatus, kun viestin asiallisena lähettää, jotain asiaa kertoo, kyllä huomioidaan, onko tarvis huomioida, no se on jokaisen ajatus omassa mielessä, asiaa sisältäviin ainakin minä pyrin vastaamaan.
        Odottaako joku vastaamista, se on sitten jokaisen oma mielipide.

        Demeter mietteesi noista virastoista ja muusta mukaan kuuluvista saa vastakaikua minulta, tosin täällä "maalla" on vielä lupsakkuutta virastoissakin, tai minua on hyvin kohdeltu, harvoin mitään virastoa tarvitsenkaan.
        Ei suuret kaupungit houkuttele minuakaan, kyllä täällä missä asustan on vielä uskaltanut kadulla kulkevaltakin apua kysyä, jos tarve ilmaantuu.
        En suurin surminkaan sinne pääkaupunki seuduille muuttaisi, maalla olen aina asunut ja tänne matkani päätän.
        Onnea kortin saamisesta, kallista on tuokin homma.
        Tuli mieleeni asia, kun täällä uusi liikeketju ovensa avasi, miten ihmiset noiden tarjousten perässä juoksevat ja sitä jonotetaan,, milloin on ämpäri tai makkara ilmaiseksi saatavana.
        En koskaan ole jonottanut mitään, toivottavasti en tarvitse sitä tehdäkään.
        Tämä ei mitenkään viestiisi liity, mutta tuli vain mieleeni.

        Onpa ihana, kun tuollaisen asumiskumppanin kanssa saat asustaa, tunnet varmaan tärkeäksi itsesikin, ainakin Väinölle.
        Tärkeä tunnut olevan myös perheellesi, niin olen aistinut Eliaana.
        Kyllä ne hyvät työt yleensä jollain tapaa palautuu, kun sen vaan aina huomaisi.

        Toivotukset, ihan hyvällä kirjoitetut useinkin koetaan väärin ja saadaan aihe ilkeisiin vastauksiin.
        Tuskin kuitenkaan sinun viestit aihetta antaa moiseen Neeassa.
        Minä olen koukussa LaPromesaan, katson nyt sarjan alkua ykkös kanavalta, kun en muista tai jäikö alku katsomatta, maanataisin sitten viikon jaksot Areenalta uusimmasta juonesta.

        Kirjoitellaan vaan liekko, kun aihetta ja halua tulee, minullekin tämä kirjoittelu on oman järjen virkeänä pitoa ja aina on kiva, kun aihetta joku antaa.
        Yksinäisyys on mielelle hyvä ja paikallaan silloin, kun sen hyväksi kokee.

        Kaunista ja hyvinkin hyvää sunnuntaita kaikille.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Sunnuntaiaamun hiljaisuutta ja kauneutta katselen ikkunastani.
        Eilisen tuulisen päivän jälkeen taas tyyntä ja uuttaa lunta on yöllä satanut, kaunistaen maisemat.
        Kaikki hyvin elämä jopa hymyilee, ei koske mihinkään ja muutenkin mieli kirkas ja valoisa.
        Kotini on siisti ja ruokaa jääkaapissa ja pakkasessa, mistäpä valittaisin.
        Tein eilen eka mustikkakukkoni ja aika hyvin onnistui, kuori nielaisi paljon voita, sitä tehdessäni jo ihmettelin ja kyllä se aika rasvaiselta tuntuikin, mutta hyvää silti.
        Seuraavaan kukkoon vähennän voin osuutta, mutta talouskoulun opettajan kirjasta ohjeen otin ja pitihän se uskoa.
        Mustikat meinaa jäädä pakkaseen, nyt on urakalla niitä syömään ruvettava, on vähän liian hapoton marja minun makuuni, mutta terveystiedot kyllä sitä puoltavat.

        Mistä kummasta tuo johtajuus jäikään elämään, itse taisin mainita ja nyt sitten on aihe kertaukseen. ja savolaisuuskaan ei synti liene, reilusti savolaiseksi tunnistaudun.
        Johtaja en ole, ehkä joskus harhaanjohtaja, no onhan johtajia monenlaisia, mutta olkoon, pitäkää niin halutessa mietteenne.

        Ano 15,05 sinulla varmaan hyvin menee, kun malliani noin seuraat, minulla ainakin hyvin pyyhkii.
        Ainahan ei näin ole, ei ollutkaan, kyllä vaikeuksia milloin mitäkin ja myötäelän huolien kanssa kampailevia, vaivoja minullakin, mutta silloin, kun hyvältä tuntuu osaan siitä iloita.
        Kun ponnistellen elämä hyvin sujuu, siitä voi ja pitääkin osata iloita.
        Tuo anojen syrjiminen on tuulesta temmattu ajatus, kun viestin asiallisena lähettää, jotain asiaa kertoo, kyllä huomioidaan, onko tarvis huomioida, no se on jokaisen ajatus omassa mielessä, asiaa sisältäviin ainakin minä pyrin vastaamaan.
        Odottaako joku vastaamista, se on sitten jokaisen oma mielipide.

        Demeter mietteesi noista virastoista ja muusta mukaan kuuluvista saa vastakaikua minulta, tosin täällä "maalla" on vielä lupsakkuutta virastoissakin, tai minua on hyvin kohdeltu, harvoin mitään virastoa tarvitsenkaan.
        Ei suuret kaupungit houkuttele minuakaan, kyllä täällä missä asustan on vielä uskaltanut kadulla kulkevaltakin apua kysyä, jos tarve ilmaantuu.
        En suurin surminkaan sinne pääkaupunki seuduille muuttaisi, maalla olen aina asunut ja tänne matkani päätän.
        Onnea kortin saamisesta, kallista on tuokin homma.
        Tuli mieleeni asia, kun täällä uusi liikeketju ovensa avasi, miten ihmiset noiden tarjousten perässä juoksevat ja sitä jonotetaan,, milloin on ämpäri tai makkara ilmaiseksi saatavana.
        En koskaan ole jonottanut mitään, toivottavasti en tarvitse sitä tehdäkään.
        Tämä ei mitenkään viestiisi liity, mutta tuli vain mieleeni.

        Onpa ihana, kun tuollaisen asumiskumppanin kanssa saat asustaa, tunnet varmaan tärkeäksi itsesikin, ainakin Väinölle.
        Tärkeä tunnut olevan myös perheellesi, niin olen aistinut Eliaana.
        Kyllä ne hyvät työt yleensä jollain tapaa palautuu, kun sen vaan aina huomaisi.

        Toivotukset, ihan hyvällä kirjoitetut useinkin koetaan väärin ja saadaan aihe ilkeisiin vastauksiin.
        Tuskin kuitenkaan sinun viestit aihetta antaa moiseen Neeassa.
        Minä olen koukussa LaPromesaan, katson nyt sarjan alkua ykkös kanavalta, kun en muista tai jäikö alku katsomatta, maanataisin sitten viikon jaksot Areenalta uusimmasta juonesta.

        Kirjoitellaan vaan liekko, kun aihetta ja halua tulee, minullekin tämä kirjoittelu on oman järjen virkeänä pitoa ja aina on kiva, kun aihetta joku antaa.
        Yksinäisyys on mielelle hyvä ja paikallaan silloin, kun sen hyväksi kokee.

        Kaunista ja hyvinkin hyvää sunnuntaita kaikille.

        Pääkaupunki seudulla on paljon rauhallisia pientalo alueita, ok taloja ja rivitaloja ja rauhallisia viihtyisiä kerrostalo alueita .. Vain jossain itähelsingin kerrostalo alueilla ja vantaalla on levottomia paikkoja. Eikös siellä Varkaudessakin nuoriso häiriköi ja liikenne kulkee sielläkin. Ja taitaa palvelutkin mennä siellä alaspäin kuin lehmän häntä. Terveisin tyytyväinen mummeli Hesasta


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pääkaupunki seudulla on paljon rauhallisia pientalo alueita, ok taloja ja rivitaloja ja rauhallisia viihtyisiä kerrostalo alueita .. Vain jossain itähelsingin kerrostalo alueilla ja vantaalla on levottomia paikkoja. Eikös siellä Varkaudessakin nuoriso häiriköi ja liikenne kulkee sielläkin. Ja taitaa palvelutkin mennä siellä alaspäin kuin lehmän häntä. Terveisin tyytyväinen mummeli Hesasta

        Kiva kuulla, että siellä Helsingissäkin löytyy tyytyväisiä mummeleita.
        Niinhän se on, että missä koti on siellä on jokaisella (melkein) hyvä olo..
        Eihän ilman huolia täälläkään eletä, työttömiä, syrjääntyneitä ja apua tarvitsevia löytyy, myös nuoriso hilluu ja rikkoo paikkoja.
        Terveyspalvelut karkaa ja varmaa tietoa ei ole missä kylässä päiväni päättyy.
        Kaikesta huolimatta elämä minun kohdalla vielä valoisa, kaikilla ei toki täälläkään hyvin mene.

        Toivotaan, että jokainen omassa asuinympäristössä viihtyy ja onnensa löytää, tämän päivän kokemukset minulla tämän kaltaisia, sinulla myös hyvän elämän edellytykset asuinpaikallasi, onnittelut siitä.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Kiva kuulla, että siellä Helsingissäkin löytyy tyytyväisiä mummeleita.
        Niinhän se on, että missä koti on siellä on jokaisella (melkein) hyvä olo..
        Eihän ilman huolia täälläkään eletä, työttömiä, syrjääntyneitä ja apua tarvitsevia löytyy, myös nuoriso hilluu ja rikkoo paikkoja.
        Terveyspalvelut karkaa ja varmaa tietoa ei ole missä kylässä päiväni päättyy.
        Kaikesta huolimatta elämä minun kohdalla vielä valoisa, kaikilla ei toki täälläkään hyvin mene.

        Toivotaan, että jokainen omassa asuinympäristössä viihtyy ja onnensa löytää, tämän päivän kokemukset minulla tämän kaltaisia, sinulla myös hyvän elämän edellytykset asuinpaikallasi, onnittelut siitä.

        Kyllä pääkaupunkiseudulla on tosiaan ihania asuinalueita, hinnat vaan ovat pilvissä. Moni mummo ja ukki muuttaa ekäkkeellä sinne lähemmäs lastensa perheitä. Siellähän ne maan enimmät ja parhaa työpaikat , opiskelupaikat jne on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä pääkaupunkiseudulla on tosiaan ihania asuinalueita, hinnat vaan ovat pilvissä. Moni mummo ja ukki muuttaa ekäkkeellä sinne lähemmäs lastensa perheitä. Siellähän ne maan enimmät ja parhaa työpaikat , opiskelupaikat jne on.

        Yhtä moni taitaa muuttaa pois.
        Me teimme sen ja totesimme, onnellinen elämä ei vaadi pääkaupunkiseutua asumispaikaksi, se asuu ihan toisaalla.
        Kukin olkoon onnellinen olinpaikassaan, ei vanha muuta joka vuosi, eikä töitä kaipaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä moni taitaa muuttaa pois.
        Me teimme sen ja totesimme, onnellinen elämä ei vaadi pääkaupunkiseutua asumispaikaksi, se asuu ihan toisaalla.
        Kukin olkoon onnellinen olinpaikassaan, ei vanha muuta joka vuosi, eikä töitä kaipaa.

        No eihän me vanhat enää työn perässä, mutta nuorten mahdollisuudet ovat täällä pkseudulla. Olin tarpeen myös lastenlasten hoidossa, nythän kaikki on aikuisia ja tänne jääneet opiskelemaan ja töihin. En muuta pois, kiva tavata usein noita nuoriani. Ja täällä on ystävät ja harrastukset. Kaikki tarvittava lähellä ja joukkoliikenne pelaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eihän me vanhat enää työn perässä, mutta nuorten mahdollisuudet ovat täällä pkseudulla. Olin tarpeen myös lastenlasten hoidossa, nythän kaikki on aikuisia ja tänne jääneet opiskelemaan ja töihin. En muuta pois, kiva tavata usein noita nuoriani. Ja täällä on ystävät ja harrastukset. Kaikki tarvittava lähellä ja joukkoliikenne pelaa.

        Voisin minäkin omaa kaupunkiani kehua, hyvä tääll on mutta jätän kehumiset, se Helsinki tuntuu olevan paras, joten sinä siis et sielt' muuta poies.
        Nautihan sie!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisin minäkin omaa kaupunkiani kehua, hyvä tääll on mutta jätän kehumiset, se Helsinki tuntuu olevan paras, joten sinä siis et sielt' muuta poies.
        Nautihan sie!

        Onhan täällä myös Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja monta muuta kivaa kapunkia ja kuntaa , pk seutu ei ole vain Hesa.Nautinhan miekii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pääkaupunki seudulla on paljon rauhallisia pientalo alueita, ok taloja ja rivitaloja ja rauhallisia viihtyisiä kerrostalo alueita .. Vain jossain itähelsingin kerrostalo alueilla ja vantaalla on levottomia paikkoja. Eikös siellä Varkaudessakin nuoriso häiriköi ja liikenne kulkee sielläkin. Ja taitaa palvelutkin mennä siellä alaspäin kuin lehmän häntä. Terveisin tyytyväinen mummeli Hesasta

        Olen varmaan jo aikaisemminkin kertonut eräästä varhaisimmasta muistoistani. Olin ollut mummun luona kylässä Helsingissä, ja istuin nyt äidin kanssa raitiovaunussa. missä oli kaksi penkkiä vastakkain vaunun pituudelta. Rahastaja kulki niiden välistä käytävää ja katsoi matkaliput.
        Minusta se oli niin hieno tapa matkustaa, ja katsoin kateellisena jokaista, joka poistui jollakin pysäkillä. He eivät olleet matkalla juna-asemalle, kuten minä. Aseman kohdalla me sitten vaunusta pois ja junaan.
        Siinä tein päätöksen, että kun kasvan isoksi ja aikuiseksi, muutan Helsinkiin. Ja sen päätöksen pidin. Olin 17 v. kun karistin kotipaikan pölyt saappaistani ja tulin kaupunkiin.
        Takaisin en kaivannut. Loppuelämääni en ole Helsingissä asunut, mutta lähituntumassa kyllä, ja ikuisen leponi tulen viettämään Hietaniemessä.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Hyvää iltapäivää! Aurinko aistaa, mutta tosi kylmä sää jatuulinen edelleen.

      Kiitos Eliaana, sinun kirjoituksia on aina mukavalukea! Sinulla on kissa, olihan se meilläkin kauan sitten, mutta jäi tässä tiellä auto alle.
      Oli kova hiirikissa,se toi tuolta pelloilta saakka hiiriä, toi ne rappusille, kerrankin oli laittanut ihan riviin ne.
      Sitten kun toi, niin se odotti niiden vierellä, että tultaisi katsomaan.
      Sitten oli tyytyväinen, kun kehuin sitä! Oli nimeltään Tiikeri, ihan harmaa aika iso mirri. Kyllä se piti hiiretkin kurissa. Oli aivan ihana.

      Kanahaukat muuten vie kissoja, tässäkin on naapureilta kadonnut ja epäilivät ,
      että kanahaukka oli siinä kaarrellut, ja siepannut sen.

      Katsoin kaupassa, että mämmiäkin siellä on jo myynnissä ,on liian aikaista,
      onhan pääsiäiseen vielä noin kuukausi.

      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      • Anonyymi

        Täällä sai mämmiä pakastealtaasta heti joulun jälkeen. Tykkäätkö mämmistä? Minä tykkään ja ostin jo maaliskuun alussa.


    • Olen hyvin tyytyväinen siirrostani kotisairaanhoitoon. Koti on paras ympäristö niin fysikaaliseen kuin psykologiseen parantumiseen.

      Myös läheisten vaikutus toipumiseen on merkittävä. Serkkujen ja tuttavien vierailut piristävät. Tosin sosiaalinen kanssakäyminen ottaa voimille ja parintunnin seurustelu väsyttää. Kunto on vielä heikko.
      Tänään oli jo kaunis aurinkoinen päivä ja luvassa lähipäivinä myös lämpimämpiä ilmoja. Laitamme huomenna parvekkeelle auringonottotuolit. Kaksi kuukautta sisällä oli liikaa.

      Esikoinen on viikon lomalla ja paneutunut huolta- ja hoitotehtäviin. Tänään käytiin apteekissa ja järjesteltiin lääkepurkit ja kerättiin vanhat lääkkeet vietäväksu ateekkiin. Miniä on leiponut kanelipullia ja serkkutyttö toi riisipiirakaita. Esikoinen ja miniä hiihtelevät järvien jäillä, heillä on riittävästi vapaa aikaa keskenään.

      Huomenna saan heidän koiransakin yökylään.

      Kevät etenee, vielä on pitkä matka normaaliin, mutta yritystä ei puutu.

      Keskiviikkona on aika kirurgille ja selviää pääsenkö antipioottipumpusta eroon. En hehkuttele liikaa, takapakit ovat opettaneet ne ovat olleet kovia kokemuksia.

      • Huomenta kauniina alkavaan maanantaipäivään.
        Kyllä tuo kevät jo alkaa kyntensä näyttää, päivällä jäätiköt sulaa, lokit näyttäytyivät ja pikkulintuja lentävän näkee.
        Harakat taitaa jo pesänrakennuspuuhissa olevan, ne tunnetusti ajoissa sen homman aloittaa.

        Mukava kuulla, että olosi on paranemassa ja kotiin olet päässyt, kyllä se oma koti antaa voimia ja elämän halua toisella tapaa kuin sairaala.
        Älä nyt liian aikaisin parvekkeelle mene loikoilemaan, on se niin petollinen tämä keväinen sää ,Auringon paiste saa houkuttelevan ilmeen, mutta vielä talvi kuitenkin on syytä muistaa.
        Minulla on kyllä samat meiningit, mutta huopaan kääriydyn.

        Tuo paikka missä itsekukin elää muodostuu oman näköiseksi ja hyväksi asua.
        Minä lapsena muutin, monessakin paikassa asuimme, no lapsi on varmaan helpommin kotiutuva, muistelin kun Hämeessä pari vuotta asustimme, murre tarttui päähän.
        Aikamme kierreltyä takaisin kotoiseen kaupunkiin, mikä minulle jo melko vieras, mutta eipä aikaakaan, kun taas kotiuduin.
        Nyt olen antanut itselleni ajatuksia pohtimalla mahdollista muuton mahdollisuutta, loppujen lopulta ystävät, tutut paikat ja elämisen helppous ja näin haaveet piankin katoaa.
        Seikkailu halu kai näitä pohtimisia mieleen tuo, mutta onneksi ajatus mahdottomuuteen häviää.
        Jotain on oppinut elämän kuluessa, ei mitään ihmeellistä enää näihin vuosiin.
        Minulla on tuo serkkujen apu ja muukin yhdessä olo unohtunut, en omista kuin yhden serkun.
        Mieheni puolella vain kälyni ja hänen lapset, suku ei minua kiinni pitäisi, no voisihan ne lapseni asiaa kauhistella, jos kertoisin suunnitelmiani.
        Niinpä täällä viihdyn ja tänne jään, niin pitkään kuin kutsu tulee viimeiseen kotiin.

        Paluu muuttajia on täälläkin aika paljon, eläkkeelle päässeitä pariskuntia, joille mahdollinen kotikaupunki on jäänyt hyvänä mieleen ja sitten eläkkeelle jäätyä haluavat takaisin m uuttaa.
        Kaupungissa elämme, mutta etelän kaupunkeihin verraten maaseutua asutamme, hyvä että kaikki ei sinne etelään halua, elämän rikkautta voi kokea täälläkin.
        Lopputulema näistä keskusteluista lienee, että jokaisella varmaan hyvä siellä, missä elämä on.

        Tänään pitkä istunto La Promesan seurassa, ehkä sukkakin edistyy. tai sitten ei, pakko ei ole mitään tehdä, napostella vain jotain maistuvaa, kuin elokuvissa ennen.
        Tulipa mieleen sekin, että en ole käynyt elokuvissa sitten lipunmyyntihommien jälkeen kuin yhden kerran, vuosia siitäkin 25 vuotta.
        Elokuvateatteri aivan vieressä, samoin teatterikin, silti olen ne kiertänyt. ei voi sanoa, että liikaa kulttuuriakaan harrastan;)
        Miten kauaksi kaikki entinen onkaan siirtynyt?

        Kivaa päivää kuitenkin puolestani toivotan, onnea sinne missä viihdytte.


    • Keväisiä ääniä alkaa kuulua metsälintujenkin puuhista, merellä muutto on jo täydessä vauhdissa. Puhdistimme linnunpöntöt, omenapuiden ylimääräisiä oksia alettiin myös eilen karsia, se on hyvä tehdä tähän aikaan.
      Jos lunta olisi, päästäisiin näin maaliskuun hankiaisille, niitäkin lystejä muisteltiin lapsuudesta. Kun maa on paljas, mieli palaa jo haravan varteen, mutta täytyy malttaa mielensä ja tyytyä vain muuten siistimään pihaa, nytkin on tuulen tuiverruksen jäkeen riittää "risusavottaa". Löytyipä hortensiapensaan juurelta lumikelloja, tämän kevään ensimmäiset kukkijat.

      Asumishistorialtani olen ollut paikoillaanpysyvä, synnyinkodista muutin vasta opiskelemaan lähtiessä ja siellä pidettiin kesähääni rakkaassa pihapiirissä, vanhempani asuivat samassa talossa loppuun saakka. Opiskeluboksit Helsingissä vaihtuivat, mutta naimisiin mentyä olemme asuneet vain kolmessa asunnossa, kaikki samalla paikkakunnalla, kahdessa paritalossa ja yhdessä eli nykyisessä omakotitalossa. Pääkaupunkiseutua tämä on, Helsingistä länteen ja merenrannalla, ja kyllä tältäkin suunnalta melkein maaseutumaista asumista löytyy. Meri on leimaa-antava, välillä viljelyaukeita ja metsää, paljon puistoja, omakotialueita kerrostalojen lisäksi. Lasten perheetkin ovat tänne synnyinseudulleen asettuneet ja lastenlasten polvikin ainakin toistaiseksi . Nuorilla on täällä myös uusien sukujensa kesäpaikkoja, kyllä tännekin on hyvä juurtua. Elämä kuljettaa meitä niin eri tavoin, varmasti olisin muuallakin Suomessa viihtynyt, rakkaat ihmisethän kodin tekevät ja monipuolista luonnon kauneutta eri puolella maata.

      Kissatarinat ovat viehättäviä, toisivoisin että Tepakin täällä viellä kirjoittelisi. Neeasa kertoi katsovansa poliisikoira Rexiä, samoin me muistellen omia edesmenneitä rakkaita schäfereitä. Tämä viimeinen oli ulkonäöltäänkin ihan kuin Komissar Rex, valpas, viisas , rohkea ja uskollinen. Lempeitä nämä meidän koirat myös olivat, lasten leikkikavereita, aina innokkaina lenkille lähtijöitä, muutenkin lähes kaikkialla meidän mukana, erinomaisia matkatovereitakin niin veneellä kuin retkiautolla.

      Keväilmettä pitää iltapäivällä kampaajalla päivittää, tukan malli kasvaa niin nopeasti yli, vaikka minulla ei ihan lyhyet hiukset olekaan, saan ne niskasta kiinni. Väriäkin jatkuvasti laitatan, en edes ole kokeillut , miltä luonnonharmaana näyttäisin. Pähkinänruskea hiukan vaalealla raidoitettuna näyttää aidolta, oma värini oli kyllä hyvin tumma ruskea. Uusin juuri silmälasit , yleensä kaytän hyvin huomaamattomia metallisankoja, mutta nyt on oliivinvihreät hiukan metallihohtoiset pokat. Jostain syystä olen vielä kaihilta säästynyt, kaipa se lähivuosina ilmaantuu. Gudrun Sjödeniltä tilasin kaksi kuviollista keväistä neulettä, jakun ja puseron , toinen turkoosi, toinen lehmuksenvihreä pääväreiltään, laadukasta luomupuuvillaa. Olen tyytyväinen vaikken juuri netistä mitään uskalla ostaa. Sinisirkku joskus kirjoitteli tästä vaatemerkistä ja minäkin siihen ihastuin.

      Mukavaa kuulla, että korppis on kotiutunut ja saa nauttia rakkaitten hoivaa. Hyvä että sairaanhoito ei silti lopu, vaan toipumisvaiheessakin on yhteys ammattilaisiin. Varmasti ulkoilukin aurinkoisessa säässä virkistää, Hilla jo lämpimänä pysymisestä ja varovaisuudesta muistuttelikin. :)

    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Kiva lukea näistä asumisasioista. Kai nyt on se elämänvaihe, jolloin asuminen tulee uudelleen ajankohtaiseksi. Missä vietän lopun elämäni - jos saan valita ?

      Vaikka oma asuinympäristöni on muuttunut kyläyhteisöstä uudeksi kaupuginosaksi, pihapiirini on säilynyt lähes muuttumattomana: isohko, luonnonvarainen tontti ja itse suunniteltu ja rakennettu omakotitalo. Tässä toivon voivani asua elämäni loppuun saakka..))
      Vaikka kerroin vierastavani kaupunkiympäristöä, uskon ymmärtäväni myös sen viehätystä, sen hyviä puolia. Pieni sijoitusasuntoni on aivan Helsingin keskustassa ja kun olen siellä käynyt, en ihmettele, että sielläkin viihdytään: kaikki tarpeellinen on lähellä, myös meri !..)) Kaupunkirakentamisen selkeä infra, jykevä rakennuskanta ja ennen muuta se henki, minkä vain pitkä asumisen historia pystyy alueelle luomaan. Ei paha.

      Uskon silti, että ellei minulla olisi perhettä, läheisiä täällä, voisin hyvin kuvitella asuvani lapsuudenkodissani Pirkanmaalla. Talo on pidetty asumiskuntoisena senkin jälkeen, kun vanhemmat eivät siellä enää asuneet. Paikka on rakas, talo ja sen pihapiiri ja lähellä oleva luonto. Ei siis mitään luksusta, tavallinen, vanha rakennus.
      Oman ikäpolveni sukua siellä ei enää ole - olin serkkusarjojeni nuorin, pari lapsuuden ystävää siellä on, toinen minua vanhempi, joten kohta ei taida olla heitäkään.

      Tätäkö on se yksinäisyys, mikä niin monesti liitetään vanhuuteen ? Että ei ole ketään, jonka kanssa olisi pitkä yhteinen historia, joka tuntisi minut pitkältä ajalta ja jonka minä tuntisin.

      Kiva lukea myös noista muistoista, mitkä monille palautuvat mieleen tästäkin hetkestä käsin. Talkootyötä muisteltiin - vapaaehtoistyöstä kai nykyisin puhutaan. Paljon olen itsekin ollut siinä mukana ja muiden tapaan "todistan", että rahan tai palkkion vuoksi sitä ei tehty..))
      Ajattelen - että ainakin ennen - ihmisillä oli tarve nähdä elämässään jokin itseä isompi tarkoitus, liittyä yhteen ja toteuttaa sitä muiden kanssa.

      Itse tein paljon vapaaehtoistyötä seurakunnan diakonian puitteissa. Siellä ideat otettiin hyvin vastaan eikä toteutuksessa juuri tarvittu hankalaa byrokratiaa.
      Kotiäitinä ollessa kaipasin aikuisseuraa ja ehdotin äitipiirin perustamista. Se toteutuikin ja sitä kautta sain vertaisseuraa ja äitipiiri jäikin seurakunnan toimintamuodoksi pitkäksi aikaa. Äiti/lapsi-kerhoja taitaa olla vieläkin ja ne palvelevat ainakin hoitovapaalla olevia äitejä.
      Hil-la on usein kirjoittanut tuosta harrastusaktiivisuuden hiipumisesta. Näin on käynyt minullakin ja myös monella ikätoverilla. Itse lasken yhdeksi syyksi sen,
      että harrastustoiminta keskittyy usein ilta-aikaan ja silloin en itse mielelläni lähde liikkeelle - asunhan Suomen väkivaltaisemmassa kunnassa..))
      Elokuvia - päivänäytöksiä - olen harrastunut pitkään, mutta enää harvemmin, kuten uimistakin ! Matka on pitkä ja esivalmistelutkin tuntuvat hankalilta. Mukavuudenhalu vie voiton.

      Kuten kerhokaverini totesi: on saatu harrastaa riittävästi, miksi pitäisi lähteä kotoa, kun siellä on (riittävän) hyvä olla ?
      Miksi puhutaan halveksivasti niistä, jotka viihtyvät "neljän seinän sisällä" ? ...))
      Eivätkö kaikki kuitenkin pyri vapauteen, niin omaehtoiseen elämään kuin se kulloinkin on mahdollista ? Minä ainakin olen pyrkinyt ja saan aika pitkälle nauttia siitä vieläkin.
      Voi vaikka tehdä saunapäivästäkin nautittavan..)) Tänään se on - takka on päällä ja kiukaan puut sytyttämistä vailla.
      Hyvää alkuviikkoa kaikille,
      demeter1

      • Huomenta ja harmaata säätä, ei kuitenkaan vielä sada, niin teki 60-vuotta sitten, kun poikani syntyi.
        Mihin vuodet on vierineet, meitä erottaen, mutta edelleen hän on poikani, joka aina sydämessä pysyy.
        Toimeentulon ja muun elämään kuuluvan parissa aikansa menee ja äiti ei ihan aina mielessä ole, näin luulen.
        Lähetti juuri videon, missä maan ja taivaan välissä liiteli, varmaan lapset on lahjaksi tämän kokemuksen antaneet, eihän lentäminen hänelle vierasta ole, mutta näkyi näitä kotimaisemia helikopterin kyydissä katselevan.

        Kyllä elämä meikä mummoakin muuttaa, enää en yhdellä jalallakaan kauan kestä seisoa, kokeilla aina pitää ja muutkin ennen helposti onnistuneet, ovat tipotiessään.
        Onneksi on kaksi jalkaa ja kävelysauvat apuna tarvitessa.
        Tuosta omaehtoisesta elämästä demeter mainitsit, sitä minäkin yritän ylläpitää, kamalalta tuntuu ajatuskin, että minua siirreltäisiin paikasta toiseen, ilman omaa haluani.
        Surullista oli kuulemani, kun ystävätär soitti ja kertoi miehensä sairaalassa olevan, oli siirretty toiselle paikkakunnalle, kysyin miten käyt katsomassa, en mitenkään oli vastaus.
        Soittavansa sanoi, mutta mies ei osaa vastata ja sekin mahdollisuus pois suljettu.
        Kamalalta tuntuu ajatuskin, että ei omaan sairaalaan pääse hoitoja saamaan.
        Lehdessä kyselivät, pitääkö omat eväät ottaa päivystykseen, kun aikaa menee ja ruokaa ei tarjoilla, Kyssiä tämä asia koski, selityksiä löytyi, mutta totuus on tämä, näin sen kokeneet kertoivat.
        Mihin maailma meneekään, ihminen on vain möhkäle jota mielin määrin voi kohdella huonostikin.
        Kyllä ne ystävät ympäriltä katoaa, siihen on vain totuttava, yksinäisyyden tunnekin kasvaa, pelkään, että näin käy kohdallanikin, mutta vielä en sitä koe.

        Pitänee minunkin vilkaista tuota mainitsemaasi liikettä, vähän mitään ostankaan, mutta kivijalka liikkeissä valikoimat minun kokoisille aika pienet.
        Kligeniltä tilasin aikoinaan paljon, mutta se loppui, uutta en ole tilalle etsinyt.
        Ramoona, sinulla sitä kevään tulon odotusta on paljon, kun pihamaatasi seuraat ja hoidat, olisi mukava kun kuvia voisi täällä laittaa.

        Taas on miettimistä miten päivä sujuisi mielekkäästi, no aina se illan on joka päivä tavoittanut, kai tänäänkin.
        Kampaajan aion ainakin nyt tilata ja silmälääkärikin ajan kohtainen,.
        Hiuksiani en ole värjännyt miesmuistiin, harmaannun omia aikojaan.
        Sää näkyy muuttuvan juurikin samanlaiseksi, mitä 60 vuotta sitten oli, räntää sataa.
        Kaikkea mukavaa ja viihtyvää oloa päiväänne.


    • Tein siinä pienen lenkin, aurinkoinen paistelee,5 astetta lämmintä, kevään elkeitä, vaikka lunta täällä kyllä vielä on jonkin verren.

      Eilen, kun tämä kone oli sylissä, niin Väinöpä tulla patsasteli näppäinten päältä.
      Hups, linja katkesi, vaikka känny näytti, että yhteys on päällä.
      Hetken siinä pähkäilin, mitä tapahtui. Sitten hoksasin, että kissa oli astunut lentotila-näppäimen päälle.

      Hilla tuossa aiemmassa aloituksesssi puhuit siitä, miten kannattaa nauttia, kun asiat on hyvin ja sen voi kertoakin.
      Samaa mieltä, ei se ole keneltäkään varastettu, jos kokee, että vielä pärjää arjessaan omin nokkineen, ainakin enimmäkseen.
      Koskaan ei tiedä mikä seuraavan kulman takana odottaa.

      Meinasin tuossa maksaa sähkölaskua, kunnes hoksasin, ettei tarvitsekaan.
      Oli nollalasku, kun mökillä se syksyn myrsky kesti yli 12 tuntia, tuli hyvitystä yhteensä vähän yli100 euroa.

    • Anonyymi

      Olishan ne lemmikit, kissat ja koirat mukavia, mut ei ole varaa pitää, sairastuessa olisi vain lopetettava, eikä se tuntuisi ollenkaan mukavalta.

      • Niin, rokotukset ainakin pitää olla ajantasalla ja hammashoidot.
        Sairauksia jos tulee, kaikki maksaa, eikä ihan vähän.

        Koronan aikaan, ihmiset ottivat koiria ja kissoja seurakseen, eivätkä ollenkaan ymmärtäneet vastuutaan. Eivätkä käsittäneet, että hoito maksaa. Jo pelkästään ruoka ja vessatarpeet.
        Onneksi useimmat kuitenkin ymmärtävät.
        Eivät eläimet ole leikkikaluja.


    • Anonyymi

      En jaksanu lukee noit viestei. Sotken omani jatkoksi. Pidelly tässä laiskantautia. Välillä laitoin ruokaa tai kahvia ja illalla suihkussa käin. Muuten hurskainen vaan latillansa.

      Joskus tulee näit välipäivii. Illanjatkoi teille!

      • Anonyymi

        Ruokaa ja kahvia muutkin laittaa ja niistä kertoo. Samalaisia kaikki viestit.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ruokaa ja kahvia muutkin laittaa ja niistä kertoo. Samalaisia kaikki viestit.

        Hyvää huomenta ja ihana oli herätä auringon paisteeseen, mieliala kohtalaisen hyvin nukutun yön jälkeen vaan kohosi.
        Tuuli näkyy lippuja Canthin päivän kunniaksi heiluttelevan, varmaan hieman viileältä tuntuu, vaikka nollan tienoilla mittari pyörii.
        Katselen naapuritalon lippua salossaan kovin notkuvalta näyttää, naru on jäänyt kiertämättä salon ympärille ja nyt tuuli pääse kovemmin lipun liehuntaan.

        Sain tilattua kampaajan ja silmälääkäri, kumpaankin vain yksi aika, ennen huhtikuuta.
        Unta näin miten pyörällä ajelin ja kampaajaan pääsyä yritin saada, ei onnistunut, miten kummassa tapahtumat päivältä uniin siirtyy.
        Elämä unissa jatkuu, päivällä ei kai valmista saa aikaan;)
        Ensiviikolle menee ulkoisen näön parannus ja seuraavana päivänä silmien kunto saa arvion.
        Taitaa nykynaiset huolta ulkonäöstään paremmin pitää, mitä ennen, kun kampaajatkin aina täysiä, vaikka useampi niitä paikkakunnalla on.
        Katsellessa osaa julkkiksista, ajatus kampaamojen puuttumisesta joskus herää.

        Onkohan kevätväsymys jo kirjoittajiin iskenyt, kun kovin hiljaista on ketjussa, no pitäähän väliin aikaa muuhunkin olla.
        Minä aina aamuisin istun ja katselen keloja Facessa, ihania kissoja ja pieniä soiton osaavia lapsia, heidän intoaan katsellessa omakin into nousee
        Eilen maaluksien tekoa katselin, on se niin helppoa, kun senkin osaa, mitä ihanampia kukka ja maisematauluja syntyi, yritäpä sitten samoin konstein, ei taatusti lopputulos sama ole.
        Kaikille ei noita lahjojakaan aina anneta.

        Hurskainen, hyvä, että muistat kuitenkin syödä, se on tuiki tärkeä homma, varsinkin meille vanhoille.
        Laiskuuskin meille sallitaan, onhan sitä tullut uurastettuakin, eikö vaan;)

        Onhan se kaiken kaikkiaan lemmikin pito kaupunki oloissa hankalaa, ulkoiluttaminenkin näin huono kuntoisille vaikeaa, mutta ihana on noiden kissojenkin touhuista kuulla ja kuvia katsella.
        Kyllä ne niitä parhaita kavereitakin ovat, ikävä vieläkin minullakin, vaikka jo parikymmentä vuotta on pienen koirani pois nukkumisesta.

        Enpäs tälläkään kertaa ruuista, kertonut, vaikka ano 17,07 väitit, että aina samaa kirjoitetaan.
        Aika paljon muutakin viestittävää löytyy, mutta ymmärrettävä on, että mikään ei koskaan kohdalleen satu.
        Mukavaa olisikin, jos anot enemmän viestejä ja niitä sopivampia laittaisitte mukaan;)

        Tässäpä tämän aamua ajatuksia, ei kummoisia, mutta kuitenkin esiin niitä toin.
        Voikaa hyvin ja aurinko iloa antakoon jokaiseen mieleen.


      • Hil-la kirjoitti:

        Hyvää huomenta ja ihana oli herätä auringon paisteeseen, mieliala kohtalaisen hyvin nukutun yön jälkeen vaan kohosi.
        Tuuli näkyy lippuja Canthin päivän kunniaksi heiluttelevan, varmaan hieman viileältä tuntuu, vaikka nollan tienoilla mittari pyörii.
        Katselen naapuritalon lippua salossaan kovin notkuvalta näyttää, naru on jäänyt kiertämättä salon ympärille ja nyt tuuli pääse kovemmin lipun liehuntaan.

        Sain tilattua kampaajan ja silmälääkäri, kumpaankin vain yksi aika, ennen huhtikuuta.
        Unta näin miten pyörällä ajelin ja kampaajaan pääsyä yritin saada, ei onnistunut, miten kummassa tapahtumat päivältä uniin siirtyy.
        Elämä unissa jatkuu, päivällä ei kai valmista saa aikaan;)
        Ensiviikolle menee ulkoisen näön parannus ja seuraavana päivänä silmien kunto saa arvion.
        Taitaa nykynaiset huolta ulkonäöstään paremmin pitää, mitä ennen, kun kampaajatkin aina täysiä, vaikka useampi niitä paikkakunnalla on.
        Katsellessa osaa julkkiksista, ajatus kampaamojen puuttumisesta joskus herää.

        Onkohan kevätväsymys jo kirjoittajiin iskenyt, kun kovin hiljaista on ketjussa, no pitäähän väliin aikaa muuhunkin olla.
        Minä aina aamuisin istun ja katselen keloja Facessa, ihania kissoja ja pieniä soiton osaavia lapsia, heidän intoaan katsellessa omakin into nousee
        Eilen maaluksien tekoa katselin, on se niin helppoa, kun senkin osaa, mitä ihanampia kukka ja maisematauluja syntyi, yritäpä sitten samoin konstein, ei taatusti lopputulos sama ole.
        Kaikille ei noita lahjojakaan aina anneta.

        Hurskainen, hyvä, että muistat kuitenkin syödä, se on tuiki tärkeä homma, varsinkin meille vanhoille.
        Laiskuuskin meille sallitaan, onhan sitä tullut uurastettuakin, eikö vaan;)

        Onhan se kaiken kaikkiaan lemmikin pito kaupunki oloissa hankalaa, ulkoiluttaminenkin näin huono kuntoisille vaikeaa, mutta ihana on noiden kissojenkin touhuista kuulla ja kuvia katsella.
        Kyllä ne niitä parhaita kavereitakin ovat, ikävä vieläkin minullakin, vaikka jo parikymmentä vuotta on pienen koirani pois nukkumisesta.

        Enpäs tälläkään kertaa ruuista, kertonut, vaikka ano 17,07 väitit, että aina samaa kirjoitetaan.
        Aika paljon muutakin viestittävää löytyy, mutta ymmärrettävä on, että mikään ei koskaan kohdalleen satu.
        Mukavaa olisikin, jos anot enemmän viestejä ja niitä sopivampia laittaisitte mukaan;)

        Tässäpä tämän aamua ajatuksia, ei kummoisia, mutta kuitenkin esiin niitä toin.
        Voikaa hyvin ja aurinko iloa antakoon jokaiseen mieleen.

        Taidat taas aavistaa mistä vallitseva hiljaisuus johtuu, Hil-la. Yleinen väsyminen on ainakin minua vaivannut. Alkuvuoteen kertyy jo näitä näitä huolto- ja korjaustapahtumia: hammaslääkäriä ja näitä loputtomia verikokeita - kampaajakin pitäisi tilata ja täydentää lääkevarastoa. Kaikenlainen asiointi on minulla edelleen hankalaa, kun pankkitunnukset puuttuvat. Tänään laboratoriokäynnillä kuulin, että minulle oli määrätty myös sydänfilmi, enkä ymmärrä miksi. Selviäisihän se soittamalla, mutta nyt ei jaksa..))

        Virtaa ei tunnu olevan kovasti muillakaan - ikätovereihin ja lähipiiriini viittaan. Ennen puhuttiin kevätväsymyksestä ja tiettävästi jonkinlainen influenssaepidemiakin on liikkeellä.
        Olen myös sitä mieltä, että tältä maailmantilanteelta ei enää voi suojautua - pikkumieskin,
        8 v, siihen otti eilen kantaa. Kunpa pysyisimme heitä suojelemaan liian isolta kuormalta.

        Tänään jätin suosiolla päivittäisen terveystekoni, sen kolmen kilometrin metsälenkin tekemättä, kylmä puuskatuuli ja katupöly olivat liikaa...
        Parempaa keskiviikkopäivää kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Taidat taas aavistaa mistä vallitseva hiljaisuus johtuu, Hil-la. Yleinen väsyminen on ainakin minua vaivannut. Alkuvuoteen kertyy jo näitä näitä huolto- ja korjaustapahtumia: hammaslääkäriä ja näitä loputtomia verikokeita - kampaajakin pitäisi tilata ja täydentää lääkevarastoa. Kaikenlainen asiointi on minulla edelleen hankalaa, kun pankkitunnukset puuttuvat. Tänään laboratoriokäynnillä kuulin, että minulle oli määrätty myös sydänfilmi, enkä ymmärrä miksi. Selviäisihän se soittamalla, mutta nyt ei jaksa..))

        Virtaa ei tunnu olevan kovasti muillakaan - ikätovereihin ja lähipiiriini viittaan. Ennen puhuttiin kevätväsymyksestä ja tiettävästi jonkinlainen influenssaepidemiakin on liikkeellä.
        Olen myös sitä mieltä, että tältä maailmantilanteelta ei enää voi suojautua - pikkumieskin,
        8 v, siihen otti eilen kantaa. Kunpa pysyisimme heitä suojelemaan liian isolta kuormalta.

        Tänään jätin suosiolla päivittäisen terveystekoni, sen kolmen kilometrin metsälenkin tekemättä, kylmä puuskatuuli ja katupöly olivat liikaa...
        Parempaa keskiviikkopäivää kaikille,
        demeter1

        Kademielin luen kaikkia niitä urotekoja, joihin voimanne riittävät päivittäin. Demeterin 3 kilsaa on minun tavoittamattomissani ihan varmasti. Väsy ja uupumus käyvät kimppuun heti aamusta.
        Pesukonekin peijooni sanoi yhteistyön irti. Korjaaja kävi. Kun eilen aamulla menin kylppäriin, lattia lainehti, Tiiviste oli prakannut ja valuttanut tuntikausia vettä lattialle, onneksi on lattiakaivo ja korkeat kynnykset. Huoltofirma oli varattu viimeistä minuuttia myöten, mutta jaksoivat kuitenkin järjestää muutaman minuutin huoltomiehelle, joka teki hätäkorjauksen. Tänä aamuna tulee paremmalla ajalla.
        En minä olisi tätä ongelmaa tarvinnut.
        En tarvitsisi muutakaan. Lääkäri patisti minut tutkimuksiin, ja raivostuttaa siinä määrin, että menen lakkoon. Hyvinvointialue kun on yhdistänyt laboratoriot ja keskittänyt palvelut, niin että on meikäläisen mentävä taksilla, eikä riitä edes yksi vastaanottopiste, vaan kaupungin toisella laidalla on sitten se lab. nro 2. Pitäköön tunkkinsa.
        Eilen Zelenskyi ja rouvansa saivat lämpimän vastaanoton Helsingissä. Ajattelin, että vaikka on työteliäs päivä, niin saavat rauhassa liikkua paikasta toiseen, ja illalla kuulemma menivät kylään Stubbille.
        Huomenna tulee lounasvieras. Kerättävä voimat ja pantava huusholli kuntoon.
        Lukemisesta tuolla keskustelitte. Kun lukuharrastukseni silmäongelmien takia hiipui moneksi vuodeksi, huomaan, ettei taito palaa, vaikka pystyn taas lukemaan Kuljetan mukanani kirjaa huoneesta toiseen, mutta en saa sitä aloitetuksi. Varmaan sitten innostun, kun pääsen juonesta kiinni.
        Tänään tulee eduskunnan kyselytunti. Seuraan sitä aina mielenkiinnolla. Hieno iltapäivä! Promesaa ja eduskuntaa.
        Näin se päivä vaan täyttyy, vaikka ei ollut tarkoitus tehdä mitään.
        Heippa!
        Mkr.


    • Huomenta Dalajoen alavirrasta, aurinko paistaa ja lämpötila nousemassa. Kevät yrittää nyt uudelleen tehdä tuloaan ja jäät ovat lähes kokonaan lähteneet joessa. Nyt sain vihdoinkin itsestäni sen verran irti että napsin pelargoniat poikki, lisäsäsin multaa vajaisiin ruukkuihin ja laitoin pistokkaita juurtumaan vesipurkkiin. Ensi viikonloppuna kun saamme yli kymmenen asteen lämpötiloja, ennusteen mukaan, niin aloitan varsinaiset ulkotyöt kasvihuoneessa ja kukkapenkeissä ja laitan jjoitakin siemeniä itämään verannalle mini-kasvihuoneeseen.
      ***
      Olen ollut "kylmiössä" pari päivää, rangaistuksena en kyllä tiedä mistä, kun en ollut moneen päivään juuri mitään kommentoinut. Valitin ylläpidolle, että viestini eivät lähde ja sieltä vastattiinkin jo että estoon automaattinen, jos robotti epäilee että viesti on asiaton tai spämmiä, mikä on nyt ihan täyttä kukkua elikkä niillä joko asetukset viiraa todella pahasti tai sitten emme tiedä kaikkea. Joka tapauksessa yp pahoittelee ja poisti eston.
      ***
      Hil-lan ja muidenkin luvalla, aion tehdä oman aloituksen tuosta muuttamisesta, asumishistoriikista ja miten kukin on asennoitunut ja sitten sopeutunut muuttamiseen, joka maan sisällä tai maasta pois. Aihe on minulle juuri nyt ajankohtainen, koska kerään materiaalia uuteen romaaniin, joka koskee juuri maastammuttoa, sodan ja rauhan aikaan, sukuhistorian muodossa, äidinäidistä tyttärentyttäreen neljän sukupolven naisten kokemana. Myös muutot ja asumishistoria omassa maassa kiinnostavat. Siitä kommentoin nojatuoliin pari päivää sitten Hil-lan ketjussa, kun kone läjäytti eston IP-osoitteelleni, ilman mitään selitystä.

      Korppikselle ja liekolle ja muillekin toipilaille voimia ja kaikille kevään odotusta.

      • Anonyymi

        Voithan sinä ne muuttoasiat kirjaasi poimia hillan ketjusta, miksi pitää juuri SINUN ketjuun niistä kirjoittaa? Toisaalta jokainen saa aloittaa ketjuja mistä tahansa siheesta, ei ne aiheet ole kenellekkään varattuja eikä lupia tarvitse kysyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voithan sinä ne muuttoasiat kirjaasi poimia hillan ketjusta, miksi pitää juuri SINUN ketjuun niistä kirjoittaa? Toisaalta jokainen saa aloittaa ketjuja mistä tahansa siheesta, ei ne aiheet ole kenellekkään varattuja eikä lupia tarvitse kysyä.

        Haluan laajempaa ja yksityiskohtaisempaa keskustelua asumisesta ja muutoista, maan sisällä ja ulkopuolelle.
        Hil-lan ketjussa tulee vain muutama n vakikirjoittajan muuttohistoriasta kommentteja. Lukisinmielelläni muidenkin, ei vain niiden jotka kirjoittavat ainoastaan nojatuolissa, kokemuksista. Olen yhtä kiitolline anojen kuin rekattujenkin kokemuksista mitä aiheeseen liittyy.
        Tuo "luvalla" oli lähinnä retoorinen . Asiasta on keskusteltu jonkun verran tässä ketjussa, johon pitkä ja ketään loukkaamaton kommenttini ei saanut jalansijaa.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Haluan laajempaa ja yksityiskohtaisempaa keskustelua asumisesta ja muutoista, maan sisällä ja ulkopuolelle.
        Hil-lan ketjussa tulee vain muutama n vakikirjoittajan muuttohistoriasta kommentteja. Lukisinmielelläni muidenkin, ei vain niiden jotka kirjoittavat ainoastaan nojatuolissa, kokemuksista. Olen yhtä kiitolline anojen kuin rekattujenkin kokemuksista mitä aiheeseen liittyy.
        Tuo "luvalla" oli lähinnä retoorinen . Asiasta on keskusteltu jonkun verran tässä ketjussa, johon pitkä ja ketään loukkaamaton kommenttini ei saanut jalansijaa.

        Oletko paloma aiemmin käyttänyt kirjoihisi tältä palstalta saatuja tietoa?
        Aina ei itse tajua eikä ainkakaan tunnusta loukkaavansa muita kirjoituksillaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oletko paloma aiemmin käyttänyt kirjoihisi tältä palstalta saatuja tietoa?
        Aina ei itse tajua eikä ainkakaan tunnusta loukkaavansa muita kirjoituksillaan.

        Olen käyttänyt "päivitettyä suomenkieltä ", asenteita ja mielipiteitä ,palstalta kuultua ja hyödynnettyä kirjassani Riikinkukon siiven alla. Henkilöhahmoni ovat saaneet vaikuitteita , mutta eivät pohjaudu suoraan kehenkään palstalla kirjoittavaan. Tiedot ovat kokonaan muista lähteistä ja tulkinnat ja virheet kaikki omiani.

        Kommenttini omista kokemuksistani ja muuttohistoriastani, joka aiheutti bannin ei sisältänyt mitään materiaalia, jonka olisi voinut tulkita loukkaavaksi. Ei mitään henkilöön kohdistuvaa, suoraan tai epäsuorasti, ei rumia sanoja eikä mitään säännöissä kiellettyä. Ellei sitten sellaiseksi voi katsoa pikaisen paramisen toivotuksia korppikselle ja liekolle.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Olen käyttänyt "päivitettyä suomenkieltä ", asenteita ja mielipiteitä ,palstalta kuultua ja hyödynnettyä kirjassani Riikinkukon siiven alla. Henkilöhahmoni ovat saaneet vaikuitteita , mutta eivät pohjaudu suoraan kehenkään palstalla kirjoittavaan. Tiedot ovat kokonaan muista lähteistä ja tulkinnat ja virheet kaikki omiani.

        Kommenttini omista kokemuksistani ja muuttohistoriastani, joka aiheutti bannin ei sisältänyt mitään materiaalia, jonka olisi voinut tulkita loukkaavaksi. Ei mitään henkilöön kohdistuvaa, suoraan tai epäsuorasti, ei rumia sanoja eikä mitään säännöissä kiellettyä. Ellei sitten sellaiseksi voi katsoa pikaisen paramisen toivotuksia korppikselle ja liekolle.

        Kaikki muutkin on toivottaneet psranemisia näille, et vain sinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki muutkin on toivottaneet psranemisia näille, et vain sinä.

        Keskiviikkopäivää@

        Elämä voittaa, on mahtavaa, että on osannut kasvattaa kaksi hienoa poikaa, jotka tuottavat ilon ja onnen tunteita äidilleen.

        Esikoisen taviloma sattui nappiin. Hän on ollut asiain järjestelijä ja kuljettaja paikasta A paikkaan B, pessyt pyykkikertymän ja hakenut hyvää iltanaposteltavaa pöytään.

        Kuopus aloitti työt yliopistolla, joten hän keskittyy pitämään yhteyttä äitiin puhelimella.

        Esikoinen nauttii nyt kauniista aurinkoisesta iltapäivästa Rukan after ski ravintolassa. Palaa taas luokseni huomenna. Tänään on ollut useampia ovikellon soittajia. Kotisairaanhoitaja otti antipbiottipumpun pois ja pääsin vihdoin piuhoista eroon.

        Kodinhoito toi turvapuhelimen ja nyt siivooja on touhuilemassa alakerrassa.
        Tilasin myös ikkunan pesut häneltä.

        Itse pistän toppavaatetta ylle ja asetun parvekkeelle auringon ottoon.
        Jahka siivooja tulee tänne ylös.

        Ihmiset olkaa onnellisia toistenkin puolesta, hyvää on jaettavaksi asti.

        Korppis


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Olen käyttänyt "päivitettyä suomenkieltä ", asenteita ja mielipiteitä ,palstalta kuultua ja hyödynnettyä kirjassani Riikinkukon siiven alla. Henkilöhahmoni ovat saaneet vaikuitteita , mutta eivät pohjaudu suoraan kehenkään palstalla kirjoittavaan. Tiedot ovat kokonaan muista lähteistä ja tulkinnat ja virheet kaikki omiani.

        Kommenttini omista kokemuksistani ja muuttohistoriastani, joka aiheutti bannin ei sisältänyt mitään materiaalia, jonka olisi voinut tulkita loukkaavaksi. Ei mitään henkilöön kohdistuvaa, suoraan tai epäsuorasti, ei rumia sanoja eikä mitään säännöissä kiellettyä. Ellei sitten sellaiseksi voi katsoa pikaisen paramisen toivotuksia korppikselle ja liekolle.

        Epäiijöille voin todistaa, luettuni Paloman kaikki kirjat, että edes tuossa mainitussa "Riikinkukan siiven alla" ei ollut kuvattuna ketään tunnistettavaa kirjoittajaa täältä.

        Totta kai jokainen kirjoittaja käyttää omaa kokemusmaailmaansa materiaalina omissa julkaisuissaan, mutta osaa myös varoa ja varjella kuvattaviensa intimiteettiä yhtä lailla kuin omaansa.
        Tilityskirjallijat ovat tietysti asia erikseen.

        Samanaikaisesti Paloman kirjojen kanssa luin myös Gabriel Garcia Marquezin, Kolumbialaisen Nobel-kirjalijan, kirjaa ja löysin niistä paljon yhteistä, joten turha suhtautua väheksyvästi Omakustanne-kirjoihin. Minusta ne voivat jopa päästä lähemmäs lukijaa kun kaupalliset arvot ovat poissa.
        Vahvan vaikutuksen ja jäljen kirjat jättivät, Riikinkukko ei ehkä niinkään oman aihepiirinsä vuoksi, mutta kaksi muuta tarjosivat runsassisältöisen nojatuolimatkan toiselle mantereelle, erilaisiin olohin, toiseen aikaankin.
        Olisikin mukavaa jos muutkin kirjat lukeneet kertoisivat vaikutelmiaan niistä. Vähän ikävältä on tuntunut tuo naljailu, millä niihin on täällä suhtauduttu. "Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan" ?
        Outoa tuollainen bannaaminen, sattumanvaraiselta kuulostaa. Tätäkö meno sitten alkaa olla, kun tekoäly asettuu vartiaksemme täällä ? Vai onko se jo asettunut ?
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskiviikkopäivää@

        Elämä voittaa, on mahtavaa, että on osannut kasvattaa kaksi hienoa poikaa, jotka tuottavat ilon ja onnen tunteita äidilleen.

        Esikoisen taviloma sattui nappiin. Hän on ollut asiain järjestelijä ja kuljettaja paikasta A paikkaan B, pessyt pyykkikertymän ja hakenut hyvää iltanaposteltavaa pöytään.

        Kuopus aloitti työt yliopistolla, joten hän keskittyy pitämään yhteyttä äitiin puhelimella.

        Esikoinen nauttii nyt kauniista aurinkoisesta iltapäivästa Rukan after ski ravintolassa. Palaa taas luokseni huomenna. Tänään on ollut useampia ovikellon soittajia. Kotisairaanhoitaja otti antipbiottipumpun pois ja pääsin vihdoin piuhoista eroon.

        Kodinhoito toi turvapuhelimen ja nyt siivooja on touhuilemassa alakerrassa.
        Tilasin myös ikkunan pesut häneltä.

        Itse pistän toppavaatetta ylle ja asetun parvekkeelle auringon ottoon.
        Jahka siivooja tulee tänne ylös.

        Ihmiset olkaa onnellisia toistenkin puolesta, hyvää on jaettavaksi asti.

        Korppis

        Sääli kun sinulla ei ole lastenlapsia , rakkautta jakavia olisi enemmän.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Olen käyttänyt "päivitettyä suomenkieltä ", asenteita ja mielipiteitä ,palstalta kuultua ja hyödynnettyä kirjassani Riikinkukon siiven alla. Henkilöhahmoni ovat saaneet vaikuitteita , mutta eivät pohjaudu suoraan kehenkään palstalla kirjoittavaan. Tiedot ovat kokonaan muista lähteistä ja tulkinnat ja virheet kaikki omiani.

        Kommenttini omista kokemuksistani ja muuttohistoriastani, joka aiheutti bannin ei sisältänyt mitään materiaalia, jonka olisi voinut tulkita loukkaavaksi. Ei mitään henkilöön kohdistuvaa, suoraan tai epäsuorasti, ei rumia sanoja eikä mitään säännöissä kiellettyä. Ellei sitten sellaiseksi voi katsoa pikaisen paramisen toivotuksia korppikselle ja liekolle.

        Luin Valkohaikaran, oli naapurikirjastossa. Oli lainassa, mutta sain sen viikon sisään.
        Tykkäsin lukemastani.
        Tarina kulki juohevasti ja oli kiintoisa. Luonnokuvauksetkin istuvat hyvin tarinaan.
        Piti ihan googlata miltä näyttää tamarindipuu ja kotelohaikara. Täällä ei sellaisia ole.
        Kertomuksessa menneisyys, kuluva hetki ja tulevaisuuden toiveet olivat ikäänkuin samaan aikaan läsnä ihmisten arjessa.

        Kaikkialla maailmassa ihmisten tunneskaala on samanlainen. Kellä mikäkin voimakkaampi, kellä maltillisenpi.
        Olosuhteet, jotka ihminen luo itselleen ja toisille, on kuin meren pinta. Tyynestä hetkestä tsunamiin.


      • Anonyymi

        Kiellän Sinua kommentoimasta minun muuttohini.
        Tutkimuksiin etsitään halukkaita kertomaan asioista, eikä napata tietoja keskustelupalstoilta noin vain.

        Toisten tekstien kopioiminen pastoilta on myös yksilösuojaan kuuluvaa, ja siten kiellettyä, myös anoilla on yksilönsuoja turvanaan, vaikka et näe kirjoittajan tietoja, et saa kopioida etkä käyttää mitään toisen sanomaa omassa teoksessasi., varsinkin kun sen näin jo julistat, että palstalta.

        Tutki ja etsi tietoa, mutta etsi ihmeessä sellaisilta kanavilta joissa historiaa muutoinkin tutkitaan!
        Mutta mutta, kun sieltä saatua tietoa et saa julkaista omanasi!

        Kaikesta kopioidusta tekstistä on selkeästi ilmoitettava mistä lähteestä ja keneltä tieto on saatu, ei riitä, että joku palstalla kertoi, se jokukin on yksityinen ihminen, jolla on yksityisyyden suoja omiin teksteihinsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiellän Sinua kommentoimasta minun muuttohini.
        Tutkimuksiin etsitään halukkaita kertomaan asioista, eikä napata tietoja keskustelupalstoilta noin vain.

        Toisten tekstien kopioiminen pastoilta on myös yksilösuojaan kuuluvaa, ja siten kiellettyä, myös anoilla on yksilönsuoja turvanaan, vaikka et näe kirjoittajan tietoja, et saa kopioida etkä käyttää mitään toisen sanomaa omassa teoksessasi., varsinkin kun sen näin jo julistat, että palstalta.

        Tutki ja etsi tietoa, mutta etsi ihmeessä sellaisilta kanavilta joissa historiaa muutoinkin tutkitaan!
        Mutta mutta, kun sieltä saatua tietoa et saa julkaista omanasi!

        Kaikesta kopioidusta tekstistä on selkeästi ilmoitettava mistä lähteestä ja keneltä tieto on saatu, ei riitä, että joku palstalla kertoi, se jokukin on yksityinen ihminen, jolla on yksityisyyden suoja omiin teksteihinsä.

        Jospa paloma käyttää hyväksi vain rekattujen muuttoja ja muuta tietoa mitä ovat elämästään kertoneet. Me anothan ei olla mitään eikä ketään.
        Korppis kertoi kiinnostavia kohtaloita sairaalasta, sekin raukka jolla ei ollut kotia mhin palata sairaalasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiellän Sinua kommentoimasta minun muuttohini.
        Tutkimuksiin etsitään halukkaita kertomaan asioista, eikä napata tietoja keskustelupalstoilta noin vain.

        Toisten tekstien kopioiminen pastoilta on myös yksilösuojaan kuuluvaa, ja siten kiellettyä, myös anoilla on yksilönsuoja turvanaan, vaikka et näe kirjoittajan tietoja, et saa kopioida etkä käyttää mitään toisen sanomaa omassa teoksessasi., varsinkin kun sen näin jo julistat, että palstalta.

        Tutki ja etsi tietoa, mutta etsi ihmeessä sellaisilta kanavilta joissa historiaa muutoinkin tutkitaan!
        Mutta mutta, kun sieltä saatua tietoa et saa julkaista omanasi!

        Kaikesta kopioidusta tekstistä on selkeästi ilmoitettava mistä lähteestä ja keneltä tieto on saatu, ei riitä, että joku palstalla kertoi, se jokukin on yksityinen ihminen, jolla on yksityisyyden suoja omiin teksteihinsä.

        Minä kyllä ymmärsin, että kysymys oli asenteiden ja mielipiteiden synnyttämistä vaikutteista, ei mistään kopioinnista.
        Elämästä, toisista ihmisistä me kaikki saamme vaikutteita koko ajan, joita käytämme omassa toiminnassamme.
        Ikäänkuin istutamme omaan elämäämme, aina sitä edes huomaamatta.


      • Eliaana kirjoitti:

        Luin Valkohaikaran, oli naapurikirjastossa. Oli lainassa, mutta sain sen viikon sisään.
        Tykkäsin lukemastani.
        Tarina kulki juohevasti ja oli kiintoisa. Luonnokuvauksetkin istuvat hyvin tarinaan.
        Piti ihan googlata miltä näyttää tamarindipuu ja kotelohaikara. Täällä ei sellaisia ole.
        Kertomuksessa menneisyys, kuluva hetki ja tulevaisuuden toiveet olivat ikäänkuin samaan aikaan läsnä ihmisten arjessa.

        Kaikkialla maailmassa ihmisten tunneskaala on samanlainen. Kellä mikäkin voimakkaampi, kellä maltillisenpi.
        Olosuhteet, jotka ihminen luo itselleen ja toisille, on kuin meren pinta. Tyynestä hetkestä tsunamiin.

        Kiva kuulla, Eliaana, pohdintojasi Valkohaikarasta. Sen minäkin luin ennen muita...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jospa paloma käyttää hyväksi vain rekattujen muuttoja ja muuta tietoa mitä ovat elämästään kertoneet. Me anothan ei olla mitään eikä ketään.
        Korppis kertoi kiinnostavia kohtaloita sairaalasta, sekin raukka jolla ei ollut kotia mhin palata sairaalasta.

        Miksi te kirjoittajat pelkäätte tulevanne nähdyksi.

        Olin vaativan kuntoutuksen osastolla. Sieltä siirrettiin potilaita, jotka eivät täyttäneet kuntoutukseen tarvittavia kykyjä siirrettiin " makuupaikoille".

        He halusivat tulla nähdyksi ja huomioiduksi.

        Yksi heistä oli yli 80,-vuotias yksijalkainen, joka ei oppinut hyppimään yhdellä jalalla.

        Raadollista, eikö. Hänellä ei ollut paikkaa minne mennä. Oli ollut kerrostaloasunto ilman hissiä.

        Toinen jolta oli kotona asuminen poissuljettu. Alaruumis halvaantunut, kerrostaloasunto ilman hissiä.

        Raadollista, näitä surullisia kohtaloita oli useampia, ystävystyin moneen auttaisin jos kykenesin.

        Kun tuo esitte epäinhimillisiä kohtaloita, ei se ole juoruamista. Silmänsä summistaminen tosiasioitten edessä ei edistä etenkään vanhusten palvelujen kehitystä.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi te kirjoittajat pelkäätte tulevanne nähdyksi.

        Olin vaativan kuntoutuksen osastolla. Sieltä siirrettiin potilaita, jotka eivät täyttäneet kuntoutukseen tarvittavia kykyjä siirrettiin " makuupaikoille".

        He halusivat tulla nähdyksi ja huomioiduksi.

        Yksi heistä oli yli 80,-vuotias yksijalkainen, joka ei oppinut hyppimään yhdellä jalalla.

        Raadollista, eikö. Hänellä ei ollut paikkaa minne mennä. Oli ollut kerrostaloasunto ilman hissiä.

        Toinen jolta oli kotona asuminen poissuljettu. Alaruumis halvaantunut, kerrostaloasunto ilman hissiä.

        Raadollista, näitä surullisia kohtaloita oli useampia, ystävystyin moneen auttaisin jos kykenesin.

        Kun tuo esitte epäinhimillisiä kohtaloita, ei se ole juoruamista. Silmänsä summistaminen tosiasioitten edessä ei edistä etenkään vanhusten palvelujen kehitystä.

        Korppis

        Kaksi eri asiaa! Jos kommentisi hipaisee Tietojen keruuta.
        Älä sekoita sairaalan potilaita ja Paloman tietojen keruuta, ne kun eivät ole edes samalla aaltopituudella keskenään.

        Jokainen potilas haluaa, että hänet huomataan.
        Jotkut jopa kerjäävät sitä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi te kirjoittajat pelkäätte tulevanne nähdyksi.

        Olin vaativan kuntoutuksen osastolla. Sieltä siirrettiin potilaita, jotka eivät täyttäneet kuntoutukseen tarvittavia kykyjä siirrettiin " makuupaikoille".

        He halusivat tulla nähdyksi ja huomioiduksi.

        Yksi heistä oli yli 80,-vuotias yksijalkainen, joka ei oppinut hyppimään yhdellä jalalla.

        Raadollista, eikö. Hänellä ei ollut paikkaa minne mennä. Oli ollut kerrostaloasunto ilman hissiä.

        Toinen jolta oli kotona asuminen poissuljettu. Alaruumis halvaantunut, kerrostaloasunto ilman hissiä.

        Raadollista, näitä surullisia kohtaloita oli useampia, ystävystyin moneen auttaisin jos kykenesin.

        Kun tuo esitte epäinhimillisiä kohtaloita, ei se ole juoruamista. Silmänsä summistaminen tosiasioitten edessä ei edistä etenkään vanhusten palvelujen kehitystä.

        Korppis

        Tuskin haluavat ne potilaat tulla nähdyksi tai kuulluksi suomi24 palstalla. Eiköhän sinulla riitä huolehtimista ihan omassakin elämässäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaksi eri asiaa! Jos kommentisi hipaisee Tietojen keruuta.
        Älä sekoita sairaalan potilaita ja Paloman tietojen keruuta, ne kun eivät ole edes samalla aaltopituudella keskenään.

        Jokainen potilas haluaa, että hänet huomataan.
        Jotkut jopa kerjäävät sitä!

        Ei hipaise paloman kirjaan keräämää aineistoa, ei tippaakaan, hipaisee tätä räksyttäjää, jolta puuttuu tilanne taju.

        Lapsenlapsien rakkaus kun ei moninkertaistu eikä auta isovanhempaa siihen tarvitaan aikuisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei hipaise paloman kirjaan keräämää aineistoa, ei tippaakaan, hipaisee tätä räksyttäjää, jolta puuttuu tilanne taju.

        Lapsenlapsien rakkaus kun ei moninkertaistu eikä auta isovanhempaa siihen tarvitaan aikuisia.

        Korppis kuittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei hipaise paloman kirjaan keräämää aineistoa, ei tippaakaan, hipaisee tätä räksyttäjää, jolta puuttuu tilanne taju.

        Lapsenlapsien rakkaus kun ei moninkertaistu eikä auta isovanhempaa siihen tarvitaan aikuisia.

        Meidän iläisten lastenlapset on aikuisia, heilläkin on jo omia lapsia. Kyllä minulle on paljon apua ja iloa ollut aikuisista lastenlapsista. On monenlaista osaajaa ja kaikki läheisiä vauvasta saakka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meidän iläisten lastenlapset on aikuisia, heilläkin on jo omia lapsia. Kyllä minulle on paljon apua ja iloa ollut aikuisista lastenlapsista. On monenlaista osaajaa ja kaikki läheisiä vauvasta saakka.

        Minuakin tuo pienin lapsenlapsi. 22 v auttaa tietotekniikassa , on tosi fiksu .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meidän iläisten lastenlapset on aikuisia, heilläkin on jo omia lapsia. Kyllä minulle on paljon apua ja iloa ollut aikuisista lastenlapsista. On monenlaista osaajaa ja kaikki läheisiä vauvasta saakka.

        Me eletään eri ikäluokan historiaa. Sinä olet mummo ja sinun lapsesikin jo eläkeiässä. tai mummoja. Meillä on erilainen näkemys mummoudesta ja lapsenlapsista. Minulle lapsenlapset ovat pieniä palleroita, jotka tarvitsevat huolenpita ja runsaasti rakkautta.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Me eletään eri ikäluokan historiaa. Sinä olet mummo ja sinun lapsesikin jo eläkeiässä. tai mummoja. Meillä on erilainen näkemys mummoudesta ja lapsenlapsista. Minulle lapsenlapset ovat pieniä palleroita, jotka tarvitsevat huolenpita ja runsaasti rakkautta.

        Korppis

        Kyllä sinä olet jo lähempänä 80 v , siis ihan isomummon iässä. Tuntuu olavan katkera paikka olla lapsenlapseton, kun noin älyttömiä selityksiä keksit. Mummo on sama kuin isoäiti, voihan isoäidiksi ja isoisäksi tulla jo nelikymppisenä. Totta kai jokainen ihminen on pienenä avuton palleroinen. Mutta onneksi kasvetaan aikuisiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sinä olet jo lähempänä 80 v , siis ihan isomummon iässä. Tuntuu olavan katkera paikka olla lapsenlapseton, kun noin älyttömiä selityksiä keksit. Mummo on sama kuin isoäiti, voihan isoäidiksi ja isoisäksi tulla jo nelikymppisenä. Totta kai jokainen ihminen on pienenä avuton palleroinen. Mutta onneksi kasvetaan aikuisiksi.

        Olen 77-vuotias, sain lapset 36-ja 42-vuotiaana. Elimme eri vuosikymmenten ruuhkavuosien historiaa. Esikoinen on nyt 41-vuotta ja kuopus 35-vuotta.

        Miksi on vaikea ymmärtää, mikä kertomassani on älytöntä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen 77-vuotias, sain lapset 36-ja 42-vuotiaana. Elimme eri vuosikymmenten ruuhkavuosien historiaa. Esikoinen on nyt 41-vuotta ja kuopus 35-vuotta.

        Miksi on vaikea ymmärtää, mikä kertomassani on älytöntä?

        Kyllä 41 vuotias ja 35 vuotias jo normaalisti ovat lapsia saaneet. Alkaa olla jo myöhäistäkin biologisen kellon suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä 41 vuotias ja 35 vuotias jo normaalisti ovat lapsia saaneet. Alkaa olla jo myöhäistäkin biologisen kellon suhteen.

        No, äitiinsä tulleet, varsinkin kuopus, ei sillä ole ikinä ollut hikinauha otsassa. Normaalia oli sinun nuoruudessa naida nuorena. Minä nain keski ikäisenä. Nämä nuoret miehet ja naiset jotka tunnen lasteni kautta ovat lapsettomia tai heillä on yksi lapsi.

        Bioloogiseen kelloon viitataan usein lapsettomuutta miettiessä. Ei tainnut minulla sitä kelloa olla kun esikoinenkin oli yllätys. Saati kuopus.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiellän Sinua kommentoimasta minun muuttohini.
        Tutkimuksiin etsitään halukkaita kertomaan asioista, eikä napata tietoja keskustelupalstoilta noin vain.

        Toisten tekstien kopioiminen pastoilta on myös yksilösuojaan kuuluvaa, ja siten kiellettyä, myös anoilla on yksilönsuoja turvanaan, vaikka et näe kirjoittajan tietoja, et saa kopioida etkä käyttää mitään toisen sanomaa omassa teoksessasi., varsinkin kun sen näin jo julistat, että palstalta.

        Tutki ja etsi tietoa, mutta etsi ihmeessä sellaisilta kanavilta joissa historiaa muutoinkin tutkitaan!
        Mutta mutta, kun sieltä saatua tietoa et saa julkaista omanasi!

        Kaikesta kopioidusta tekstistä on selkeästi ilmoitettava mistä lähteestä ja keneltä tieto on saatu, ei riitä, että joku palstalla kertoi, se jokukin on yksityinen ihminen, jolla on yksityisyyden suoja omiin teksteihinsä.

        Kiitokset tämän kirjoittajalle makeista nauruista!

        Että näinkin ykstotisia tyyppejä tänne kirjoittelee. Huh huh.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voithan sinä ne muuttoasiat kirjaasi poimia hillan ketjusta, miksi pitää juuri SINUN ketjuun niistä kirjoittaa? Toisaalta jokainen saa aloittaa ketjuja mistä tahansa siheesta, ei ne aiheet ole kenellekkään varattuja eikä lupia tarvitse kysyä.

        Ja jokaisella on oikeus jäkättää ihan mistä aiheesta tahansa ja pilata muitten palstalaisten mieliala heti aamusta.
        Onneksi tähän huonoon fiilikseen ei tarvitse lupia pyytää.
        Anoilla on oikeutensa.
        Nim. "yksi monesta".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei hipaise paloman kirjaan keräämää aineistoa, ei tippaakaan, hipaisee tätä räksyttäjää, jolta puuttuu tilanne taju.

        Lapsenlapsien rakkaus kun ei moninkertaistu eikä auta isovanhempaa siihen tarvitaan aikuisia.

        Kuulin suvun pienestä tarhalaisesta, jolle oli luvattu yökyläily mummilassa. Lapsi oli niin onnellinen, että koko päivä meni odotuksen vallassa, ja kun mummi lopulta tuli hakemaan, onnellinen pieni kävi halaamassa koko ryhmän ja kaikki tädit, koska oli niin sydän täynnä rakkautta.
        Kyllä se side on tiukka!
        Mkr.


    • No jopas jotakin!
      En ole keräämässä tietoa enkä tekemässä tutkimusta. Haluan vain kuulla kokemuksista jotka liittyvät muuttoihin ja uuteen paikkaan sopeutumiseen. Laajentaakseni omia tietojani, avartaakseni omaa ymmärtämistäni , saadakseni uutta näkökulmaa muuttamisesta. Kenenkään täällä palstalla kertomaa en tule käyttämään materiaalina kertomukseen oman sukuni naisista ja heidän pitkästä tiestään.

      Kaikki kirjailijat kokoavat tarinoitaan omassa päässään pitkään ennen kirjan kirjoittamista. Luetusta, kuullusta, nähdystä ja koetusta, ja niiden sirpaleista muodostuu mahdollisesti sitten joku tarina jonkun teeman ympärille. Nyt ei ole kysymys edes mistään aktiivisesta tiedon tai kokemuksien keruusta, vaan aivan vaoin vaikutelmista, kokemusten pirstaleista.

      Ole huoletta Anonyymi, olet turvassa. En kerro Sinun tarinaasi, vaikka sen tietäisinkin.

      • Anonyymi

        Minä taas tykkäisin jos kertoisit kirjassasi minun seikkailut , voi kyllä sensuuri iskeä. On niin värikästä ja riehakasta ollut että oksat pois!!!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas tykkäisin jos kertoisit kirjassasi minun seikkailut , voi kyllä sensuuri iskeä. On niin värikästä ja riehakasta ollut että oksat pois!!!

        Kirjoitapa se kirja itse. Jokainen meistä on oman elämänsä pääosan esittäjä ja valovoimaisin tähti. Olen aina ollut sitä mieltä että tavallisten ihmisten elämäntarinoista löytyy todellisia helmiä, ei tarvitse olla mikäänjulkkis tai ansioitunut kansalainen.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kirjoitapa se kirja itse. Jokainen meistä on oman elämänsä pääosan esittäjä ja valovoimaisin tähti. Olen aina ollut sitä mieltä että tavallisten ihmisten elämäntarinoista löytyy todellisia helmiä, ei tarvitse olla mikäänjulkkis tai ansioitunut kansalainen.

        Ilmankos sinä itsestäsi niitä kirjoja kirjoitat, kun olet tuollainen tavallinen tallustaja, ilman ansioitumista. .


      • Anonyymi

        Kertoisit jotain siitä mitä tiedät, ettei ole tarvetta kysellä.
        Olen minäkin jotain kirjoittanut, mutta eipä ole tullut mieleen kysellä ihmisiltä keskustelupalstalla.
        En kerro että tiedän, vaikka tietäisinkin.
        Kuunnella sivussa, on eri asia kuin utelu/kysely.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoisit jotain siitä mitä tiedät, ettei ole tarvetta kysellä.
        Olen minäkin jotain kirjoittanut, mutta eipä ole tullut mieleen kysellä ihmisiltä keskustelupalstalla.
        En kerro että tiedän, vaikka tietäisinkin.
        Kuunnella sivussa, on eri asia kuin utelu/kysely.

        Eipä tullut vastausta.

        Onko liian vaikea asia? En kysy palstalaisilta vaan Palomalta suoraan.


    • Anonyymi

      Jokaisella on oikeus elää sitä elämää, jota elää ja siinä viihtyy.
      Ei tarvitse huomautella mistään, yritätkö masentaa toisen mielen!
      Oletko itse elämääsi tyytymätön, kun noin jaksat negatiivisesti asioista puhua.

      • Huomenta, torstaipäivä aluillaan, mitähän tuo tullessaan.?

        Nyt ei huvita mikään, kirjoittaminenkaan ei tunnu houkuttelevalta, taas on päädytty anojen tilaan "keskustelu" on villiä ja vapaata.
        Onhan se niinkin, että vastuuseen joutuvat kaikki, jotka jotain asiatonta esiin tuo ja myös sanomisiaan tulisi tarkastella siitä näkökulmasta.
        Loukkaaminen on kiellettyä, myös valehteleminen ja asiattomuuksien kirjoittelu.
        Tiedon puuttuminen asiasta joista viestin laittaa, on myös syyte kelpoinen, jos joku niin haluaa.
        Toisten lapsien ja lastenlasten elämä on jokaiselle oma valinta, kaikki ei lapsia halua tai jostain syystä ei niitä saa, asia joka ei ulkopuolisille luulisi kuuluvan.
        Myös toisten vastoinkäymiset ei sivistyneen mieleen edes tulisi, saati niistä henkilöä kiusaamaan rupeaisi.

        Minä en kirjoita mitään sellaista itsestäni, mikä ei päivänvaloa kestä, olen omana itsenäni nämä vuodet täällä mukana ollut.
        Voisin kaiketi heittäytyä anoksi ja tarttua joka lauseeseen missä jotakin voisi haavoittaa, helppoa kuin mikä.
        Rehellisyyteni sen kieltää, ja kysymys, mitä siitä voittaisin, olisinko onnellinen, kun jonkun morkkauksen ilmaan heittäisin.
        Anonyyminä on helppo morkata, mutta mitä siinä voittaa, sama jatkuu ja jatkuu.

        Toivoisin palstalle rauhaa ja sopuisaa kirjoittelua, siitä kaikki varmaan nauttia voisimme, lukea elämän kirjoa, sillä jokaisella se on omanlainen.
        Näitä toivomuksia olen pitkin matkaa jättänyt, ei vaan tunnu herättävän kirjoittajien mielenkiinnon kohteena toivomukseni olla, piiskataan jo vaikeuksien kanssa kamppailevia surutta, sairastamista ja lapsettomuutta käsitellään melkoisen ala-arvoisesti.
        Mietitäänpä nyt jokainen omaa antiaan ja jatkossa parannetaan tasoa.

        Hienoa kirjan aikaansaaminen, siihen ei kaikki pysty, jaksamista ja intoa Palomalle.

        Varmaan saan ryöpyn niskaani, mutta vakuutan, että ei mikään säikäytä minuakaan.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, torstaipäivä aluillaan, mitähän tuo tullessaan.?

        Nyt ei huvita mikään, kirjoittaminenkaan ei tunnu houkuttelevalta, taas on päädytty anojen tilaan "keskustelu" on villiä ja vapaata.
        Onhan se niinkin, että vastuuseen joutuvat kaikki, jotka jotain asiatonta esiin tuo ja myös sanomisiaan tulisi tarkastella siitä näkökulmasta.
        Loukkaaminen on kiellettyä, myös valehteleminen ja asiattomuuksien kirjoittelu.
        Tiedon puuttuminen asiasta joista viestin laittaa, on myös syyte kelpoinen, jos joku niin haluaa.
        Toisten lapsien ja lastenlasten elämä on jokaiselle oma valinta, kaikki ei lapsia halua tai jostain syystä ei niitä saa, asia joka ei ulkopuolisille luulisi kuuluvan.
        Myös toisten vastoinkäymiset ei sivistyneen mieleen edes tulisi, saati niistä henkilöä kiusaamaan rupeaisi.

        Minä en kirjoita mitään sellaista itsestäni, mikä ei päivänvaloa kestä, olen omana itsenäni nämä vuodet täällä mukana ollut.
        Voisin kaiketi heittäytyä anoksi ja tarttua joka lauseeseen missä jotakin voisi haavoittaa, helppoa kuin mikä.
        Rehellisyyteni sen kieltää, ja kysymys, mitä siitä voittaisin, olisinko onnellinen, kun jonkun morkkauksen ilmaan heittäisin.
        Anonyyminä on helppo morkata, mutta mitä siinä voittaa, sama jatkuu ja jatkuu.

        Toivoisin palstalle rauhaa ja sopuisaa kirjoittelua, siitä kaikki varmaan nauttia voisimme, lukea elämän kirjoa, sillä jokaisella se on omanlainen.
        Näitä toivomuksia olen pitkin matkaa jättänyt, ei vaan tunnu herättävän kirjoittajien mielenkiinnon kohteena toivomukseni olla, piiskataan jo vaikeuksien kanssa kamppailevia surutta, sairastamista ja lapsettomuutta käsitellään melkoisen ala-arvoisesti.
        Mietitäänpä nyt jokainen omaa antiaan ja jatkossa parannetaan tasoa.

        Hienoa kirjan aikaansaaminen, siihen ei kaikki pysty, jaksamista ja intoa Palomalle.

        Varmaan saan ryöpyn niskaani, mutta vakuutan, että ei mikään säikäytä minuakaan.

        Mitä muuta voi odottaa, kun joku ilmoittaa hakevansa aineksia kirjaansa palstan luottamuksellisista keskusteluista?

        Mitä muuta voi odottaa kun joku tuo julki sairaalan potilastoverien asioita ja surullisia kohtaloita samalla kehuen miten hänelle kaikkea palvelua ja tukea piisaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä muuta voi odottaa, kun joku ilmoittaa hakevansa aineksia kirjaansa palstan luottamuksellisista keskusteluista?

        Mitä muuta voi odottaa kun joku tuo julki sairaalan potilastoverien asioita ja surullisia kohtaloita samalla kehuen miten hänelle kaikkea palvelua ja tukea piisaa.

        Uskon .että muutakin voisi kirjoittaa ja jättää kirjoittajien viestit heidän kertomanaan omaan sarjaansa, vastaten jos asiallinen tarve on hallussa.
        Omaa oloaan ja elämäänsä kaikki viestit suuntaavat ja erilaisuus on hyväksyttävä, vaikka ohittaen.
        Omalla vastuullaan jokainen kirjoittaa, jos antavat aiheen valituksiin, kohde on ylläpito.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, torstaipäivä aluillaan, mitähän tuo tullessaan.?

        Nyt ei huvita mikään, kirjoittaminenkaan ei tunnu houkuttelevalta, taas on päädytty anojen tilaan "keskustelu" on villiä ja vapaata.
        Onhan se niinkin, että vastuuseen joutuvat kaikki, jotka jotain asiatonta esiin tuo ja myös sanomisiaan tulisi tarkastella siitä näkökulmasta.
        Loukkaaminen on kiellettyä, myös valehteleminen ja asiattomuuksien kirjoittelu.
        Tiedon puuttuminen asiasta joista viestin laittaa, on myös syyte kelpoinen, jos joku niin haluaa.
        Toisten lapsien ja lastenlasten elämä on jokaiselle oma valinta, kaikki ei lapsia halua tai jostain syystä ei niitä saa, asia joka ei ulkopuolisille luulisi kuuluvan.
        Myös toisten vastoinkäymiset ei sivistyneen mieleen edes tulisi, saati niistä henkilöä kiusaamaan rupeaisi.

        Minä en kirjoita mitään sellaista itsestäni, mikä ei päivänvaloa kestä, olen omana itsenäni nämä vuodet täällä mukana ollut.
        Voisin kaiketi heittäytyä anoksi ja tarttua joka lauseeseen missä jotakin voisi haavoittaa, helppoa kuin mikä.
        Rehellisyyteni sen kieltää, ja kysymys, mitä siitä voittaisin, olisinko onnellinen, kun jonkun morkkauksen ilmaan heittäisin.
        Anonyyminä on helppo morkata, mutta mitä siinä voittaa, sama jatkuu ja jatkuu.

        Toivoisin palstalle rauhaa ja sopuisaa kirjoittelua, siitä kaikki varmaan nauttia voisimme, lukea elämän kirjoa, sillä jokaisella se on omanlainen.
        Näitä toivomuksia olen pitkin matkaa jättänyt, ei vaan tunnu herättävän kirjoittajien mielenkiinnon kohteena toivomukseni olla, piiskataan jo vaikeuksien kanssa kamppailevia surutta, sairastamista ja lapsettomuutta käsitellään melkoisen ala-arvoisesti.
        Mietitäänpä nyt jokainen omaa antiaan ja jatkossa parannetaan tasoa.

        Hienoa kirjan aikaansaaminen, siihen ei kaikki pysty, jaksamista ja intoa Palomalle.

        Varmaan saan ryöpyn niskaani, mutta vakuutan, että ei mikään säikäytä minuakaan.

        Lukasin näitä kirjoituksia ja en nyt näe muuta "ikävää" anoilta, kuin tuon lastenlapsista huomauttaminen. Ehkä tämä ano (tai anot) ei muista enää, miten niitä lapsia tehdään.
        Ei niitä ikäihmiset tee.

        Todella vastenmielistä on lukea tätä "pilkkaa" lastenlapsien puuttumisesta.
        Syitä, kun emme tiedä.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, torstaipäivä aluillaan, mitähän tuo tullessaan.?

        Nyt ei huvita mikään, kirjoittaminenkaan ei tunnu houkuttelevalta, taas on päädytty anojen tilaan "keskustelu" on villiä ja vapaata.
        Onhan se niinkin, että vastuuseen joutuvat kaikki, jotka jotain asiatonta esiin tuo ja myös sanomisiaan tulisi tarkastella siitä näkökulmasta.
        Loukkaaminen on kiellettyä, myös valehteleminen ja asiattomuuksien kirjoittelu.
        Tiedon puuttuminen asiasta joista viestin laittaa, on myös syyte kelpoinen, jos joku niin haluaa.
        Toisten lapsien ja lastenlasten elämä on jokaiselle oma valinta, kaikki ei lapsia halua tai jostain syystä ei niitä saa, asia joka ei ulkopuolisille luulisi kuuluvan.
        Myös toisten vastoinkäymiset ei sivistyneen mieleen edes tulisi, saati niistä henkilöä kiusaamaan rupeaisi.

        Minä en kirjoita mitään sellaista itsestäni, mikä ei päivänvaloa kestä, olen omana itsenäni nämä vuodet täällä mukana ollut.
        Voisin kaiketi heittäytyä anoksi ja tarttua joka lauseeseen missä jotakin voisi haavoittaa, helppoa kuin mikä.
        Rehellisyyteni sen kieltää, ja kysymys, mitä siitä voittaisin, olisinko onnellinen, kun jonkun morkkauksen ilmaan heittäisin.
        Anonyyminä on helppo morkata, mutta mitä siinä voittaa, sama jatkuu ja jatkuu.

        Toivoisin palstalle rauhaa ja sopuisaa kirjoittelua, siitä kaikki varmaan nauttia voisimme, lukea elämän kirjoa, sillä jokaisella se on omanlainen.
        Näitä toivomuksia olen pitkin matkaa jättänyt, ei vaan tunnu herättävän kirjoittajien mielenkiinnon kohteena toivomukseni olla, piiskataan jo vaikeuksien kanssa kamppailevia surutta, sairastamista ja lapsettomuutta käsitellään melkoisen ala-arvoisesti.
        Mietitäänpä nyt jokainen omaa antiaan ja jatkossa parannetaan tasoa.

        Hienoa kirjan aikaansaaminen, siihen ei kaikki pysty, jaksamista ja intoa Palomalle.

        Varmaan saan ryöpyn niskaani, mutta vakuutan, että ei mikään säikäytä minuakaan.

        Jaa, samoja kirjoittajia täällä kuin aikanaan Kahvipirtissä.
        Uskoin, että se on todellinen, siis olemassa oleva Kahvipirtti, mutta sitten havaitsin, että se olikin täyttä valetta, humpuuka - mielikuvituksen tuotetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lukasin näitä kirjoituksia ja en nyt näe muuta "ikävää" anoilta, kuin tuon lastenlapsista huomauttaminen. Ehkä tämä ano (tai anot) ei muista enää, miten niitä lapsia tehdään.
        Ei niitä ikäihmiset tee.

        Todella vastenmielistä on lukea tätä "pilkkaa" lastenlapsien puuttumisesta.
        Syitä, kun emme tiedä.

        Avioliitossa on kaksi osapuolta, jos toinen ei saa lapsia, mutta toinen saisi.
        Olisiko hänen joka pystyy lisääntymään erottava ja etsittävä lisääntymiskykyinen kumppani?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avioliitossa on kaksi osapuolta, jos toinen ei saa lapsia, mutta toinen saisi.
        Olisiko hänen joka pystyy lisääntymään erottava ja etsittävä lisääntymiskykyinen kumppani?

        Jokainen päättä itse omista asioistaan. Ei se ole meidän muiden päätettävissä.


        Anonyymi
        2025-03-20 09:43:41


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Uskon .että muutakin voisi kirjoittaa ja jättää kirjoittajien viestit heidän kertomanaan omaan sarjaansa, vastaten jos asiallinen tarve on hallussa.
        Omaa oloaan ja elämäänsä kaikki viestit suuntaavat ja erilaisuus on hyväksyttävä, vaikka ohittaen.
        Omalla vastuullaan jokainen kirjoittaa, jos antavat aiheen valituksiin, kohde on ylläpito.

        Totuuskomissio on siis tukahduttanut mielipiteen vapauden. Joka viestin lopussa kyllä lukee KOMMENTOI.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lukasin näitä kirjoituksia ja en nyt näe muuta "ikävää" anoilta, kuin tuon lastenlapsista huomauttaminen. Ehkä tämä ano (tai anot) ei muista enää, miten niitä lapsia tehdään.
        Ei niitä ikäihmiset tee.

        Todella vastenmielistä on lukea tätä "pilkkaa" lastenlapsien puuttumisesta.
        Syitä, kun emme tiedä.

        On täällä jouduttu sietämään myös vähättelyä muiden lapsista ja lastenlapsista ja nuorena avioitumisesta. .


      • Anonyymi

        Tänään saimme kuulla että Suomi 8. kerran maailman onnellisin maa.
        Tämäkin ketju sen oivallisesti osoittaa.
        Olemme ystävällismielisiä ymmärtäväisiä, toiset huomioon ottava joukko, joka päivittäin valaa lämpöä ja lähimmäisenrakkautta toisilleen.
        On suurenmoista olla tämän yhteisön jäsen.
        Kevätpäivän tasaus ohitettiin puoli tuntia sitten.
        Valo voittaa.
        Hyvää päivänjatkoa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään saimme kuulla että Suomi 8. kerran maailman onnellisin maa.
        Tämäkin ketju sen oivallisesti osoittaa.
        Olemme ystävällismielisiä ymmärtäväisiä, toiset huomioon ottava joukko, joka päivittäin valaa lämpöä ja lähimmäisenrakkautta toisilleen.
        On suurenmoista olla tämän yhteisön jäsen.
        Kevätpäivän tasaus ohitettiin puoli tuntia sitten.
        Valo voittaa.
        Hyvää päivänjatkoa.
        Mkr.

        Sehän on todella upeaa, että ajattelet palstasta noin ja koet suurenmoisena asiana olla osa tätä yhteisöä.

        Pidät varmaan ruusuista, koska niissäkin on paljon piikkejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuuskomissio on siis tukahduttanut mielipiteen vapauden. Joka viestin lopussa kyllä lukee KOMMENTOI.

        Nojatuoli on totuuskomission vallassa. Aloittaja vain hymistelee myötäillen.
        Muutama omaa johtajuutta osoittava painokas sana ei riitä, ne ovat naurettavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä muuta voi odottaa, kun joku ilmoittaa hakevansa aineksia kirjaansa palstan luottamuksellisista keskusteluista?

        Mitä muuta voi odottaa kun joku tuo julki sairaalan potilastoverien asioita ja surullisia kohtaloita samalla kehuen miten hänelle kaikkea palvelua ja tukea piisaa.

        "Tuo julki". HUOH.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On täällä jouduttu sietämään myös vähättelyä muiden lapsista ja lastenlapsista ja nuorena avioitumisesta. .

        Sitä saa mitä tilaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä muuta voi odottaa, kun joku ilmoittaa hakevansa aineksia kirjaansa palstan luottamuksellisista keskusteluista?

        Mitä muuta voi odottaa kun joku tuo julki sairaalan potilastoverien asioita ja surullisia kohtaloita samalla kehuen miten hänelle kaikkea palvelua ja tukea piisaa.

        Voisit lopettaa tuon kuukausia jatkuneen jankuttamisesi samoista jutuista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avioliitossa on kaksi osapuolta, jos toinen ei saa lapsia, mutta toinen saisi.
        Olisiko hänen joka pystyy lisääntymään erottava ja etsittävä lisääntymiskykyinen kumppani?

        Jokainen pariskunta päättää itse, haluaako lapsia vai ei tähän hulluun maailmaan.
        Asia ei kuulu kenellekään muulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuuskomissio on siis tukahduttanut mielipiteen vapauden. Joka viestin lopussa kyllä lukee KOMMENTOI.

        Lopeta höpinä olemattomasta totuuskomissiosta! Äläkä huuda!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen pariskunta päättää itse, haluaako lapsia vai ei tähän hulluun maailmaan.
        Asia ei kuulu kenellekään muulle.

        Ei se lasten saanti ole omassa vallassa. Varsinkin jos sen lykkää yli 30vuotiaaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se lasten saanti ole omassa vallassa. Varsinkin jos sen lykkää yli 30vuotiaaksi.

        Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa v.2024 oli 29,6 vuotta.
        Sinun vallassasi ei ole se, haluavatko ihmiset omia lapsia vai eivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä muuta voi odottaa, kun joku ilmoittaa hakevansa aineksia kirjaansa palstan luottamuksellisista keskusteluista?

        Mitä muuta voi odottaa kun joku tuo julki sairaalan potilastoverien asioita ja surullisia kohtaloita samalla kehuen miten hänelle kaikkea palvelua ja tukea piisaa.

        Palstan keskustelut ovat julkista tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuuskomissio on siis tukahduttanut mielipiteen vapauden. Joka viestin lopussa kyllä lukee KOMMENTOI.

        No kyllä kommentoitkin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä saa mitä tilaa.

        Minäpä tilaan nyt vähättelyt lemmikkieläimestäni. Teillä on varmasti vakaumus, vaikka ette tiedä, mikä elukka minulla on.
        Kuten ano 10:13 tiedottaa, on täällä jouduttu sietämään vähättelyä toisten lapsista, vaikka ettehän niitä tunne.
        Ette tunne lemmikkejäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, samoja kirjoittajia täällä kuin aikanaan Kahvipirtissä.
        Uskoin, että se on todellinen, siis olemassa oleva Kahvipirtti, mutta sitten havaitsin, että se olikin täyttä valetta, humpuuka - mielikuvituksen tuotetta.

        Nojatuolikin on kuvitteellinen. Älä hairahdu luulemaan, että kirjoittajat istuskelevat siinä päivät pitkät. Ethän sinäkään istu, kuten et käynyt Kahvipirtissäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nojatuoli on totuuskomission vallassa. Aloittaja vain hymistelee myötäillen.
        Muutama omaa johtajuutta osoittava painokas sana ei riitä, ne ovat naurettavia.

        Olet tiukka jäsen. Et päästä asiaa unohtumaan.
        Meillä on jäsenenä Totuuden Torvi.
        Nim. "Hendunen"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän on todella upeaa, että ajattelet palstasta noin ja koet suurenmoisena asiana olla osa tätä yhteisöä.

        Pidät varmaan ruusuista, koska niissäkin on paljon piikkejä.

        Piikit tietenkin ovat ruusun ominaisuuksia.
        Hyvää viikonloppua.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Ihan peeceestähän tämä on. Aloittaja vaatii jokaisen kirjoittavan omasta elämästään. Yksi kirjoittaja ihmettelee mikseivät kaikki tuo julki olia asioitaan (ja läheisten). Yksi kirjoittaja kerää näistä aineistoa.

      Eitämä ole terve ketju. Kahvipirtissä kaikki tiesivät sen olevan huuhaata.
      Tässä on pätemisen tarve kova. Monta johtajaa.

      • Anonyymi

        Täydet pisteet sinulle.
        Puhut asiaa.

        Ps. Paraskin kokki saa aikaan kitkerän liemen, kun lisää siihen liikaa sivumausteita!


      • Anonyymi

        Minua ei ikinä saisi menemään mihinkään "peeseeseen", mutta sinä taidat viihtyä siellä?


      • Tähän vain vielä sen verran, että ennen kuin tämä virheellinen tulkinta jää totuudeksi pulpahtelemaan esiin täällä niin tähdennän että EN MISSÄÄN NIMESSÄ ole täällä keräämässä materiaalia jota aion julkaista.
        En ole kiinnostunut käyttämään kenenkään elämäntarinasta poimittua tietokantaa kirjassani, jota suunnittelen. Ainoastaan peilata ajatuksiani muutosta ja sen seurauksista laajentaakseni omaa perspektiiviäni.
        Jos asia kiinnostaa, uusi ketju on auki.

        Hyvää päivänjatkoa nojatuolilaisille, Aurinko paistaa risukasaankin. Ihan kirjaimellisesti. Olohuoneeni ikkunan edessä on valtava risukasa, joka eilen vielä oli ikivanha valtavan suuri tuomipihlaja. Talon miehille vähän "aamuvoimistelua", että saavat kaikki rangat ja rungot pätkittyä ja siivottua puuvajaan. Minulla pyykkipäivä , kun aurinkokin paistaa ja lauha tuuli puhaltelee. Aion käyttää viimeisintä teknologiaa pyykinkuivattamiseen: aurinko-ja tuulienergiaa.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Tähän vain vielä sen verran, että ennen kuin tämä virheellinen tulkinta jää totuudeksi pulpahtelemaan esiin täällä niin tähdennän että EN MISSÄÄN NIMESSÄ ole täällä keräämässä materiaalia jota aion julkaista.
        En ole kiinnostunut käyttämään kenenkään elämäntarinasta poimittua tietokantaa kirjassani, jota suunnittelen. Ainoastaan peilata ajatuksiani muutosta ja sen seurauksista laajentaakseni omaa perspektiiviäni.
        Jos asia kiinnostaa, uusi ketju on auki.

        Hyvää päivänjatkoa nojatuolilaisille, Aurinko paistaa risukasaankin. Ihan kirjaimellisesti. Olohuoneeni ikkunan edessä on valtava risukasa, joka eilen vielä oli ikivanha valtavan suuri tuomipihlaja. Talon miehille vähän "aamuvoimistelua", että saavat kaikki rangat ja rungot pätkittyä ja siivottua puuvajaan. Minulla pyykkipäivä , kun aurinkokin paistaa ja lauha tuuli puhaltelee. Aion käyttää viimeisintä teknologiaa pyykinkuivattamiseen: aurinko-ja tuulienergiaa.

        "Aihe on minulle juuri nyt ajankohtainen, koska kerään materiaalia uuteen romaaniin"

        Näinhän kirjoitit


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Aihe on minulle juuri nyt ajankohtainen, koska kerään materiaalia uuteen romaaniin"

        Näinhän kirjoitit

        Korjataan tämä väärinkäsitys nyt sitten ihan virallisesti: olen pahoillani huonoa sananvalintaani. Tarkoitin että haluan keskustelua aiheesta koska olen suunnittelemassa uutta romaania, joka kertoo lähtemisen ja jäämisen dynamiikasta. En kerää "materiaalia" (väärä sana), vaan ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä, asenteita, muistoja, tunteita, laajentaakseni omaa perspektiiviäni.

        Materiaali minulla on jo koossa ja se tulee kaikki omasta elämästä ja omasta suvusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua ei ikinä saisi menemään mihinkään "peeseeseen", mutta sinä taidat viihtyä siellä?

        Ymmärrä lukemasi tai käytä googlea. Jos et tiedä mitä pc rarkoittaa olet todella jäänyt jälkeen. Kirjoitatko tännekin. sulkakynällä 🤪🤪🤪🤪🤪🤪🤪


      • Anonyymi

        PYH!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aihe on minulle juuri nyt ajankohtainen, koska kerään materiaalia uuteen romaaniin"

        Näinhän kirjoitit

        Jos meinaa kirjoittaa romaanin, on kerättävä materiaalia.
        Mikä sinua siinä ihmetyttää?
        Moni kirjailija tekee vuosia taustatyötä romaanejansa varten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos meinaa kirjoittaa romaanin, on kerättävä materiaalia.
        Mikä sinua siinä ihmetyttää?
        Moni kirjailija tekee vuosia taustatyötä romaanejansa varten.

        Mielikuvituksettoman ihmisen romaani siis perustuu Suomi24 .
        80plus -Keskustelut sivulta kerättyyn, koottuun aineistoon?
        Eikäs se siis ole koko pastan tuote!

        Antakaa nyt poliselle paljon materaalia, että pääsee pois kyselemästä ja kirjoittamaan
        ROMAANIA . "Näin yli 80 Suomi24 keskustelijat puhuivat muutoista."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielikuvituksettoman ihmisen romaani siis perustuu Suomi24 .
        80plus -Keskustelut sivulta kerättyyn, koottuun aineistoon?
        Eikäs se siis ole koko pastan tuote!

        Antakaa nyt poliselle paljon materaalia, että pääsee pois kyselemästä ja kirjoittamaan
        ROMAANIA . "Näin yli 80 Suomi24 keskustelijat puhuivat muutoista."

        Kaikille pikkusieluille ja paskanjauhajille hyvää torstai päivää salaliittoteorioiden kiemuroissa.
        Ajatella, että teidän mitään sanomaton elämänne nousisi esiin, ei nouse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielikuvituksettoman ihmisen romaani siis perustuu Suomi24 .
        80plus -Keskustelut sivulta kerättyyn, koottuun aineistoon?
        Eikäs se siis ole koko pastan tuote!

        Antakaa nyt poliselle paljon materaalia, että pääsee pois kyselemästä ja kirjoittamaan
        ROMAANIA . "Näin yli 80 Suomi24 keskustelijat puhuivat muutoista."

        Ei kai sillä väliä, mistä aiheesta joku omakustanne on. Siinä varmaan keskitytään omaan muuttohistoriaan, joka on kiinnostavampi kuin tavllisilla Suomessa aina asuneilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikille pikkusieluille ja paskanjauhajille hyvää torstai päivää salaliittoteorioiden kiemuroissa.
        Ajatella, että teidän mitään sanomaton elämänne nousisi esiin, ei nouse.

        Tuo sinä esiin se värikäs fantastinen elämäsi tänne tylsien elämän tarinoiden vastapainoksi !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo sinä esiin se värikäs fantastinen elämäsi tänne tylsien elämän tarinoiden vastapainoksi !

        Mene muualle haastamaan riitaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikille pikkusieluille ja paskanjauhajille hyvää torstai päivää salaliittoteorioiden kiemuroissa.
        Ajatella, että teidän mitään sanomaton elämänne nousisi esiin, ei nouse.

        Ihan totta! Kuinka moni ano tuleekaan pettymään, kun oman elämän sankaruus puuttuu teoksesta.
        Ei kuulkaa auta muu kuin kirjoittaa omakustanteinen omaelämäkerta.
        Perustakaa oma ryhmä, jossa paneudutte sankarillisen elämäntaisteluunne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan totta! Kuinka moni ano tuleekaan pettymään, kun oman elämän sankaruus puuttuu teoksesta.
        Ei kuulkaa auta muu kuin kirjoittaa omakustanteinen omaelämäkerta.
        Perustakaa oma ryhmä, jossa paneudutte sankarillisen elämäntaisteluunne.

        Sinähän voit perustaa ryhmän, ano kun olet myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielikuvituksettoman ihmisen romaani siis perustuu Suomi24 .
        80plus -Keskustelut sivulta kerättyyn, koottuun aineistoon?
        Eikäs se siis ole koko pastan tuote!

        Antakaa nyt poliselle paljon materaalia, että pääsee pois kyselemästä ja kirjoittamaan
        ROMAANIA . "Näin yli 80 Suomi24 keskustelijat puhuivat muutoista."

        Luetun väärin ymmärtäminen on suuri avu palstalaisille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinähän voit perustaa ryhmän, ano kun olet myös.

        Minä olen se syrjitty ano, jonka mielipiteet aina poljetaan.


      • Anonyymi

        Luetun ymmärtäminen ei näköjään kuulu vahvuuksiisi.

        Tiedoksesi, kukaan ei vaadi mitään. Ole siis rauhallisin mielin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aihe on minulle juuri nyt ajankohtainen, koska kerään materiaalia uuteen romaaniin"

        Näinhän kirjoitit

        Mikä aihe?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luetun väärin ymmärtäminen on suuri avu palstalaisille

        Etkö ymmärtänyt.
        Se lauserakenne olio hyvin selkeä ja sanottu ihan niin kuin oli asiakin.

        "Kerään aineistoa," sanoi hän joka kerää aineistoa.
        Joko sinä osaat lukea muutakin kuin Pan nimen.


    • Anonyymi

      Jopa alkoi poistot, kun totuuskomissio saapui ketjuun.

    • Anonyymi

      Veikkaan, että juhannuksena ei ole katoilla lunta. Ainakaan täällä etelämpänä.

    • Anonyymi

      Kotvan loikoiltuani päiväpeiton päällä tulin koneelle. Uni siinä hurskaisen yllätti. Näin pilvisenä päivänä hämärä on jo nurkan takana.
      Klapit toin jo eilen illalla lämpiämään. Sillain ne paremmin syttyvät. Teen havupuuklapeista syttytikkuja lehtipaperiin käärittynä.

      Nyt kun katon tästä koneelta kaupungin parkkipaikalle ja puiston yli, lunta ei näy hippuakaan maassa. Pikitien takaa näkyvästä talosta on Kymijokeen muutama satametriä. Matkaradio kertoo omia aiheitaan.
      En lotkauta niille korvaansakaan. Rauha maassa toteaisin!

      • Anonyymi

        Asuin lapsena puulämmitteisessä talossa. Joka pönttöuuniin oli sytytettävä tuli heti aamusta. Isä opetti minulle klapien oikean järjestyksen ja sanoi, että tulen on sytyttävä yhdellä tulitikulla. Opettelin ja harjoittelin. Ja opinkin. Nyt sen osaan, mikä on kesämökin saunalla mukava taito.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Meillä on makoisat hiihtokelit, joskin välillä tuulee liian lujaa, muuten aurinkoista.

      Siä minä vaan ihmettelen ,kun Anssi kukkonen kertoili 90- vuotishaastattelussa Ylellä, jotta hiihtää 1000 km joka talvi ja on pohjoisen hiihtomaisemissa kolme kuukautta kertomansa mukaan kunakin talvena . Muuten asuu Raaseporissa , jossa ei ole latuja moninakaan vuosina.

      Oliskohan valehdellu vanha mies.🤣👎

      • Anonyymi

        Kunnioitettavan määrän hiihtää vuosittain. Miksi hän sen valehtelisi.
        Raaseporissa ei ole paljonkaan lunta. Tänä vuonna ei taida olla hiutalettakaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kunnioitettavan määrän hiihtää vuosittain. Miksi hän sen valehtelisi.
        Raaseporissa ei ole paljonkaan lunta. Tänä vuonna ei taida olla hiutalettakaan

        Ei taatusti, ei.


    • Anonyymi

      Missäs Hilla, ei saa aloittaa aamun juttelua ennen Hillania.?

      • Anonyymi

        Varmaankin poikansa syntymäpäivillä.


    • Anonyymi

      Olipa mukava saunoa näin aurinkoisena iltapäivänä. Kolme pesällistä poltin pappan tekemiä oksapuita. Eli yli ysikymppiseksi ja on ollut jo paremmissa maisemissa neljäkymmentä vuotta.

      Ihan on juhlava olo ,kun leppeä n hiihtolenkin päälle saunottiin . Ja eikun kahvelle nyt.
      Aurinko on vielä suht korkealla ,taivas sininen ja valkoiset hanget hohtaa järven selällä ja kaikkialla ympärillä.
      Kiitos Taivaan Isä .

      • Anonyymi

        Kuinka ahkera pappa olikaan, kun saunapuita on vieläkin jäljellä 40 v. jälkeen.


    • Anonyymi

      Ompas upea keväinen aamu! Airinko paistaa ja linnutkin jo laulaa. Hillaa odotellaan, voisi avata uuden ketjun.

      • Anonyymi

        Niin odotellaan. Upea kevättalven aamu, taidan käydä tässä vähän ulkoilmassa. Tulen sitten katsomaan josko hän aloittanut uuden palstan.


    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      30
      3461
    2. Kukka ampu taas Kokkolassa?

      T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs
      Kokkola
      8
      1514
    3. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      113
      1463
    4. Milli-helenalla ongelmia

      Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1245
    5. Kun näen sinut

      tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain
      Ikävä
      34
      883
    6. Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.

      Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht
      Maailman menoa
      242
      883
    7. Yhdelle miehelle

      Mä kaipaan sua niin paljon. Miksi sä oot tommonen pösilö?
      Ikävä
      60
      859
    8. Helena Koivu on äiti

      Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      130
      848
    9. Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni

      Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ
      Sysmä
      66
      844
    10. Löydänköhän koskaan

      Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲
      Ikävä
      97
      808
    Aihe