Macron tarjosi ydinaseita koko Euroopan turvaksi, Venäjä älähti – Tällainen on maanosan ydinpelote
Turvallisuuspolitiikka|Euroopan oma ydinasepelote nojaa Britannian ja Ranskan kykyihin. Nyt ilmoilla on ajatus, jonka myötä pelotetta laajennettaisiin koko mantereelle.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti keskiviikkoisessa puheessaan mahdollisuutta, että Ranska ulottaisi ydinasesateenvarjon suojan koko Euroopan turvaksi.
Macronin idea kumpuaa muuttuvasta turvallisuusympäristöstä, jossa Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin johdolla tehnyt pesäeroa Eurooppaan ja samalla lähentynyt Venäjän kanssa.
Kansallisen liittouman äärioikeistolainen puheenjohtaja Marine Le Pen ehti jo Politicon mukaan arvostella Macronin ajatusta. Ydinpelotetta ei Le Penin mukaan pidä jakaa, eikä varsinkaan delegoida muille.
Ranskan puolustusministeri Sébastien Lecornu sanoi puolestaan Politicon mukaan, että vaikka ydinaseita sijoitettaisiin Ranskan ulkopuolelle, pysyisivät ne täysin sen hallinnassa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov taasen reagoi voimakkaasti Macronin ehdotukseen.
”Totta kai se on uhka Venäjää kohtaan. Jos hän näkee meidät uhkana – ja sanoo että on tarpeellista käyttää ydinasetta, valmistautuu käyttämään ydinasetta Venäjää vastaan, totta kai se on uhka”, Lavrov sanoi torstaina.
Ranskalaispresidentti ei ole yksin ideansa kanssa.
Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz otti helmikuun lopulla esille tarpeen Britannian ja Ranskan ydinasesateenvarjon ulottamisesta Saksan ylle.
Britannialla on noin 225 ydintaistelukärkeä ja sillä saa parlamentin mukaan olla niitä korkeintaan 260 kappaletta. Ranskalla puolestaan näitä taistelukärkiä on noin 290.
Ranska hallinnoi ja ylläpitää ydinasearsenaaliaan itsenäisesti, mutta tekee yhteistyötä Naton kanssa sotilasliiton laajemman pelotestrategian raameissa.
Eurooppalaisista valtioista vain Ranskalla ja Britannialla on omat ydinaseensa. Mantereelle on toki sijoitettuina yhdysvaltalaisia ydinaseita, mutta ne ovat Washingtonin hallinnassa.
Eroavaisuuksia löytyy Euroopassa olevien ydinaseiden hallinnan lisäksi niiden laadusta. Britannian ja Ranskan aseet ovat strategisia ydinaseita, mikä tarkoittaa että niiden tuhovoima on valtava. Ne on suunniteltu tuhoamaan kokonaisia kaupunkeja.
Yhdysvaltalaisten Eurooppaan sijoitetut ydinaseet ovat puolestaan taktisia. B61-ydinpommien tuhovoima vaihtelee arvioiden mukaan 0,3 kilotonnista 170 kilotonniin. Tuhovoimaa mitataan vertaamalla sitä niin sanotun TNT-ekvivalentin avulla: jokainen kilotonni vastaa tuhatta trotyylitonnin vapauttamaa energiaa sen räjähtäessä.
Taktisia ydinaseita voidaan käyttää taistelukentillä ja tuhoamaan pienempiä kohteita.
jatkuu
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011071724.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
Turvallisuuspolitiikka|Euroopan oma ydinasepelote nojaa Britannian ja Ranskan kykyihin. Nyt ilmoilla on ajatus, jonka myötä pelotetta laajennettaisiin koko mantereelle.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti keskiviikkoisessa puheessaan mahdollisuutta, että Ranska ulottaisi ydinasesateenvarjon suojan koko Euroopan turvaksi.
Macronin idea kumpuaa muuttuvasta turvallisuusympäristöstä, jossa Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin johdolla tehnyt pesäeroa Eurooppaan ja samalla lähentynyt Venäjän kanssa.
Kansallisen liittouman äärioikeistolainen puheenjohtaja Marine Le Pen ehti jo Politicon mukaan arvostella Macronin ajatusta. Ydinpelotetta ei Le Penin mukaan pidä jakaa, eikä varsinkaan delegoida muille.
Ranskan puolustusministeri Sébastien Lecornu sanoi puolestaan Politicon mukaan, että vaikka ydinaseita sijoitettaisiin Ranskan ulkopuolelle, pysyisivät ne täysin sen hallinnassa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov taasen reagoi voimakkaasti Macronin ehdotukseen.
”Totta kai se on uhka Venäjää kohtaan. Jos hän näkee meidät uhkana – ja sanoo että on tarpeellista käyttää ydinasetta, valmistautuu käyttämään ydinasetta Venäjää vastaan, totta kai se on uhka”, Lavrov sanoi torstaina.
Ranskalaispresidentti ei ole yksin ideansa kanssa.
Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz otti helmikuun lopulla esille tarpeen Britannian ja Ranskan ydinasesateenvarjon ulottamisesta Saksan ylle.
Britannialla on noin 225 ydintaistelukärkeä ja sillä saa parlamentin mukaan olla niitä korkeintaan 260 kappaletta. Ranskalla puolestaan näitä taistelukärkiä on noin 290.
Ranska hallinnoi ja ylläpitää ydinasearsenaaliaan itsenäisesti, mutta tekee yhteistyötä Naton kanssa sotilasliiton laajemman pelotestrategian raameissa.
Eurooppalaisista valtioista vain Ranskalla ja Britannialla on omat ydinaseensa. Mantereelle on toki sijoitettuina yhdysvaltalaisia ydinaseita, mutta ne ovat Washingtonin hallinnassa.
Eroavaisuuksia löytyy Euroopassa olevien ydinaseiden hallinnan lisäksi niiden laadusta. Britannian ja Ranskan aseet ovat strategisia ydinaseita, mikä tarkoittaa että niiden tuhovoima on valtava. Ne on suunniteltu tuhoamaan kokonaisia kaupunkeja.
Yhdysvaltalaisten Eurooppaan sijoitetut ydinaseet ovat puolestaan taktisia. B61-ydinpommien tuhovoima vaihtelee arvioiden mukaan 0,3 kilotonnista 170 kilotonniin. Tuhovoimaa mitataan vertaamalla sitä niin sanotun TNT-ekvivalentin avulla: jokainen kilotonni vastaa tuhatta trotyylitonnin vapauttamaa energiaa sen räjähtäessä.
Taktisia ydinaseita voidaan käyttää taistelukentillä ja tuhoamaan pienempiä kohteita.
jatkuu
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011071724.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.