Ateistinen urakointi hautauksessa

Ateismin hautajaiset? :D :D :D :D

Itselleni on täysin sama, mitä ruumiilleni tapahtuu kuoltuani. Laki asettaa valitettavasti turhia rajoituksia sen käsittelylle.

Ateistin tuhka voidaan sirotella Jänisjokeen, niin ateisti pääsee vielä viimeiselle ulkomaanmatkalle Venäjälle.
Jänisjärveen.

Sielu pysyy siitä huolimatta. Minne tuhkat
sirotellaan. Ihmiselle jää muistot ja energia.
Hän voi tulla vaikka kotiisi. Tai käydä esim. Kuussa.
Hän tietää sekä kuolleensa. Että yhä elävänsä.
On sama oletko ateisti tai kristitty. Ym.

pitäisi ottaa koko DNA talteen ja sitten olisi joku video elämän varrelta tuleville sukulaisille muistoksi 🤔

Minut polttohaudataan ja sen jälkeen on ihan sama minne sukulaiseni tuhkani kippaavat. Vaikka kaatopaikalle tai ojaan.

3-vuotias poika muistaa, että hänet murhattiin "viimeisessä" elämässään, osoittaa oikein, mihin hänen ruumiinsa haudattiin

Tapaus sai huomiota pojan toimittamien tarkkojen yksityiskohtien ansiosta.
Kolmivuotias poika Golanin kukkuloista, lähellä Syyrian ja Israelin rajaa, esitti hämmästyttävän väitteen . Hän väitti, että hänet oli murhattu edellisessä elämässä. Hän kertoi rikoksesta yksityiskohtia, osoitti hautauspaikkaansa ja jopa tunnisti missä murha-ase oli piilotettu. Kun kyläläiset kaivoivat, he löysivät sekä luurangon että kirveen, aivan kuten hän oli kuvaillut.

Tri. Eli Lasch, arvostettu lääkäri, joka tunnetaan työstään Gazassa, todisti tapahtumaa. Saksalainen terapeutti ja kirjailija Trutz Hardo dokumentoi hänen kertomuksensa myöhemmin elokuvassa Lapset, jotka ovat eläneet ennen: Reinkarnaatio tänään . Tapaus sai huomiota pojan toimittamien tarkkojen yksityiskohtien ansiosta.

Yksi jäähdyttävä yksityiskohta oli syntymämerkki lapsen päässä – pitkä, punainen merkki. Druusit, kuten muutkin kulttuurit, uskovat, että syntymämerkit liittyvät menneiden elämien vammoihin. Poika itse väitti, että merkki oli linjassa kuolemaan johtavan kirveshaavan kanssa, jonka hän sai edellisessä elämässään.

Kun hän kasvoi vanhemmaksi, lapsi paljasti enemmän. Hän nimesi hänet tappaneen henkilön, mikä johti yhteenottoon syytetyn kanssa. Aluksi mies kiisti osallisuutensa. Mutta sen jälkeen, kun ruumis ja ase löydettiin, hänen kerrotaan tunnustavan yksityisesti.

Jotkut pitävät tätä outona sattumana. Toiset uskovat, että se on vahva todiste reinkarnaatiosta. Ei ole väliä kenenkään uskomuksista, tarina pysyy kiehtovana mysteerinä.

Kolmivuotias poika Golanin kukkuloista, lähellä Syyrian ja Israelin rajaa, esitti merkittävän väitteen, jossa hän väitti, että hänet oli murhattu edellisessä elämässä.

Golan Heightsin tapaus ei ole ainoa tapaus, jossa lapset muistelivat menneitä elämiä järkyttävällä tarkkuudella. Samanlaisia ​​tapauksia on eri kulttuureissa, mikä vahvistaa argumenttia menneiden elämien muistojen puolesta.

James Leininger , amerikkalainen poika, osoitti epätavallista kiehtovuutta toisen maailmansodan lentokoneisiin. Hän näki eloisia painajaisia ​​syöksyessään palavaan lentokoneeseen. Hänen vanhempansa hämmästyivät, kun hän jakoi yksityiskohtaista tietoa lentokoneista, mukaan lukien lentotukialuksen nimi, hänen laivueensa ja jopa sotilastovereiden nimet. Hänen väitteensä vahvistettiin myöhemmin historiallisilla asiakirjoilla. Aluksi skeptisinä hänen vanhempansa uskoivat, että heidän poikansa muisti menneen elämänsä hävittäjälentäjänä nimeltä James Huston.

1930-luvulla nelivuotias tyttö Intiassa, Shanti Devi, alkoi muistella menneisyyttään kaukaisessa kaupungissa. Hän nimesi entisen aviomiehensä, kuvaili kotiaan ja tiesi jopa yksityiskohdat omasta kuolemastaan. Kun tutkijat ja perheenjäsenet matkustivat kaupunkiin, he havaitsivat hänen lausuntonsa pitävän paikkansa. Jopa Mahatma Gandhi kiinnostui ja aloitti tutkimuksen. Silminnäkijät vahvistivat, että Shanti Devin kuvaukset vastasivat oikeita ihmisiä ja paikkoja.


Monet tutkijat panevat merkille kuvion – menneitä elämiä muistavilla lapsilla on usein syntymämerkkejä, jotka vastaavat heidän aiemmasta olemassaolostaan ​​saatuja kohtalokkaita haavoja. Tohtori Ian Stevenson, psykiatri, tutki satoja tällaisia ​​tapauksia . Hän löysi vakuuttavia todisteita siitä, että syntymämerkit ja epämuodostumat voisivat olla yhteydessä menneiden elämien vammoihin.

Yhdessä tapauksessa thaimaalaisella pojalla oli kaksi syntymämerkkiä päässään. Kun hän osasi puhua, hän väitti olleensa opettaja, jota ammuttiin päähän. Historialliset asiakirjat vahvistivat, että opettaja oli tapettu tällä tavalla.

Toinen tapaus koski burmalaista lasta, joka muisti olevansa sotilas ja kuvaili, kuinka hänet kuoli rintakehän luotihaava. Hän syntyi selvällä syntymämerkillä samalle alueelle, jossa hän väitti loukkaantuneensa kuolettavasti.


Tieteelliset tutkimukset reinkarnaatiosta
Vaikka reinkarnaatio nähdään suurelta osin henkisenä käsitteenä, jotkut tutkijat ovat yrittäneet tutkia sitä tieteellisesti. Tri. Ian Stevenson, Virginian yliopiston professori, omisti suuren osan urastaan ​​tuhansien reinkarnaatiotapausten tutkimiseen maailmanlaajuisesti. Hän keskittyi lapsiin, jotka muistelivat menneitä elämiä ja dokumentoivat yhtäläisyyksiä syntymämerkeissään, käytöksessään ja muistoissaan.

Yksi Stevensonin vakuuttavimmista tapauksista koski Sri Lankasta kotoisin olevaa nuorta poikaa, joka kertoi yksityiskohtaisesti menneestä elämästään, mukaan lukien ihmisten nimet ja paikat. Tutkijat vahvistivat myöhemmin, että hänen kuvailemansa ihmiset ja paikat olivat todella olemassa .

Tri Jim Tucker, toinen tutkija Virginian yliopistosta, jatkoi Stevensonin työtä. Tutkimuksissaan hän havaitsi, että monet lapset, jotka kertoivat menneisyyden muistoista, alkoivat puhua heistä 2–5 vuoden iässä. Nämä muistot haalistuvat usein vanhetessaan.

Reinkarnaatio eri kulttuureissa
Reinkarnaatio on ollut keskeinen usko monissa kulttuureissa tuhansia vuosia. Hindulaisuus ja buddhalaisuus opettavat, että sielut käyvät läpi useita elämiä ja etenevät menneiden tekojen perusteella. Muinaiset egyptiläiset uskoivat myös erään reinkarnaation muotoon, jossa sielut saattoivat syntyä uudelleen oikeissa olosuhteissa.

Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa usko reinkarnaatioon oli yleinen. Esimerkiksi Alaskan tlingitit nimesivät vastasyntyneet äskettäin kuolleiden sukulaisten mukaan ja havaitsivat usein persoonallisuuden yhtäläisyyksiä lapsen ja kaimansa välillä.

Afrikkalaisissa kulttuureissa reinkarnaatio on myös yleinen uskomus. Esimerkiksi Nigerian jorubat uskovat "abikun" käsitteeseen, jossa tiettyjen lasten ajatellaan olevan reinkarnoituneita henkiä, jotka palaavat toistuvasti samoihin perheisiin.

Vastaamaton mysteeri
Reinkarnaatio haastaa ymmärryksemme muistista ja tietoisuudesta. Sellaiset tarinat kuin Golan Heightsin pojan, James Leiningerin ja Shanti Devin tarinat herättävät syvällisiä kysymyksiä siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Jotkut tutkijat uskovat, että nämä tapaukset viittaavat mahdollisuuteen, että tietoisuus säilyy kehon ulkopuolella. Ovatko menneiden elämien muistot todellisia vai ovatko ne vain aivojen tapa rakentaa vääriä muistoja? Kenelläkään ei ole varmoja vastauksia .

Nykytiede alkaa tutkia mahdollisuuksia kvanttimekaniikan ja tietoisuustutkimusten avulla. Jotkut teoreetikot ehdottavat, että energia ja tietoisuus eivät välttämättä rajoitu yhteen elämään. Ajatus siitä, että tietoisuus on olemassa aivoista riippumattomasti, on saamassa vetovoimaa sellaisilla aloilla kuin kuolemanläheisyystutkimukset ja kvanttifysiikka.

Reinkarnaatiotapauksia tutkivat psykologit väittävät, että niitä ei voida helposti hylätä sattumina. Monet lapset ovat muistaneet yksityiskohtia, joita he eivät olisi voineet oppia luonnollisesti. Jotkut ovat puhuneet tuntemattomilla kielillä, kuvailleet hämäriä historiallisia tosiasioita ja jopa tunnistaneet entisiä sukulaisia, joita he eivät olleet koskaan tavanneet.


Kun reinkarnaation tutkimus jatkuu, uusia tapauksia saattaa ilmaantua, mikä tarjoaa uusia oivalluksia. Neurotieteen, psykologian ja metafysiikan edistyminen voi tarjota uusia selityksiä. Siihen asti nämä kertomukset ovat edelleen kiehtova aihe, joka kiehtoo sekä uskovia että epäilijöitä. He haastavat sen, mitä luulemme tietävämme elämästä, kuolemasta ja uudestisyntymisen mahdollisuudesta.