Pääsin juuri ensi kertaa (ja viimeistä) lyhyeltä tuomiolta vankilasta ja olen sieltä asti elänyt päihteettä Jumala sydämessäni. Olen alle 30-vuotias nainen ja taloudellisssa pulassa. Tarvitsisin jotain ruokaa viikonlopuksi ja alkuviikkoon ennenkuin kerkeän saamaan ensimmäisen toimeentulotuen. Olen nälkäinen ja hukassa ja oleilen sen verran kaukana etten rahattomana pääse lähimmän kunnan sosiaalitoimeen hakemaan kauppaan maksusitoomusta. Kylmä tulee kävellessä kun takkia ei ole ja puhelintakaan omaa minulla ei ole. Rukoukset eivät Kelan työntekijöille auttaneet mutta jos täältä löytyy joku avulias ihminen joka voisi edes pienellä summalla auttaa minua, niin tiedän sen sydämessäni että sinut palkitaan. En halua palata enää vanhoihin kuvioihin vaan aloittaa uuden elämän jossa voin auttaa muita ihmisiä. Mikäli joku lukee tekstini ja haluaa jutella kanssani, laita sähköpostia alle niin minä otan omastani yhteyttä. Omassa sähköpostissani on koko nimeni niin en kehtaa sitä julkaista tässä vankilataustan takia...
Omistan vain päälläni olevat vaatteet ja olen koditon
Anonyymi-ap
5116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tietokone sinulla sentään on! Sen kanssa voi näprätä kaikkea kivaa. Erehdyt kuitenkin pahasti, jos arvelet, että joku ilmoittaa yhteystietojaan kaiken kansan nähtäväksi tällä foorumilla.
Saan käyttää kaverin tietokonetta tällä asialla. Omaa puhelinta saati tietokonetta en omista mutta sähköposti minulla on jota pääsen tarkistamaan.
Ja itse en pysty luomaan uutta sähköpostia ilman puhelinnumeroa.
Käytän perunia makaronin välillä joka toinen päivä. Ei ne halpoja ole. Halpaamakkaraa en juuri ota. En.
Otat päältäsi pois vaatteet ja käyt pesulla.