Tännäänpä sitä tul' suupaltattua oikein meheväinen lautasellinen elävästä käräytettyä lihatavaraa. Aamusella, kun silmämykäleet viel' puolitangossa killuivat, paiskaasin pannulle muhkean siivun suolattua siankyllystä. Se sihisi ja sihausi niin somasti, että sierainten karvatkin nous' vaistomaisesti ojennukseen kuin sotaväen paraatissa. Siihen kylkehen rätkäytin kananmunaa, sen keltuaineen valuessa kuin kultainen laava.
Puolipäivätorkkujen jäl'keen ei kauaa nokka tuhissu, kun jo käsipäät hamusivat jääkaapin sisälmystä. Siellähän se mollotti, jötkäleeks paisteltu naudanrinta, mehevyyttä uhkuen ja pippurin syleilyssä kypsytellen aromiansa. Viskasin sen lautaselle, kaasin päälle tilkkasen sinappia, ja haukkasin. Ah! Lihan mehukkuus levisi suun sopukoihin kuin taivaallinen ilmoitus – kuin viesti esivanhemmilta, että näin, poikaparka, näin sitä eletään!
Iltasella, kun taivas punersi kuin kypsä verimakkara, heräsi viälä viimoinen houkutus. Nostin pöydälle murean villisian lavan, jota olin päivätolkulla kypsytellyt. Liharuodot irtos' kuin hyvätapaiset lapset äitinsä helmoista, ja suupielistä valui suloinen rasvankajo. Sormin repäisin lihat säpäleiks ja pistelin poskeeni, mausteet tanssien kielen päällä kuin markkinaväen humussa.
Niinpä nyt istun, maha täynnänsä eläimellistä onnea, ja mietin: mitähän huomenna lautaselle mäiskäytän?
Puolipäivätorkkujen jäl'keen ei kauaa nokka tuhissu, kun jo käsipäät hamusivat jääkaapin sisälmystä. Siellähän se mollotti, jötkäleeks paisteltu naudanrinta, mehevyyttä uhkuen ja pippurin syleilyssä kypsytellen aromiansa. Viskasin sen lautaselle, kaasin päälle tilkkasen sinappia, ja haukkasin. Ah! Lihan mehukkuus levisi suun sopukoihin kuin taivaallinen ilmoitus – kuin viesti esivanhemmilta, että näin, poikaparka, näin sitä eletään!
Iltasella, kun taivas punersi kuin kypsä verimakkara, heräsi viälä viimoinen houkutus. Nostin pöydälle murean villisian lavan, jota olin päivätolkulla kypsytellyt. Liharuodot irtos' kuin hyvätapaiset lapset äitinsä helmoista, ja suupielistä valui suloinen rasvankajo. Sormin repäisin lihat säpäleiks ja pistelin poskeeni, mausteet tanssien kielen päällä kuin markkinaväen humussa.
Niinpä nyt istun, maha täynnänsä eläimellistä onnea, ja mietin: mitähän huomenna lautaselle mäiskäytän?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Njamnjam!🥓🥓🥓😋👍
Syrän kohtauksen vaaraa piilee tuossa ,sepelvaltimo tauti on kaunein timosta
Saa sitä joskus herkutella., 👍