Koulujumalanpalveluksia yhä helsinkiläiskoulujen ohjelmassa

Vaikka ev.-lut. kirkon jäsenosuus Helsingissä on alle 45 prosenttia, suurin osa kouluista antaa yhä liittää koulupäiviin ev.-lut. kirkon koulujumalanpalveluksia, vaikka se aiheuttaa ylimääräistä työtä, koska niiden ajalle pitää järjestää katsomuksellisesti sitoutumatonta ohjelmaa.

Kaikille yhteisen kevätjuhlan ja joulujuhlan lisäksi opettajakunnan pitää järjestää toinen tunnustukseton keväinen tilaisuus ja jouluinen tilaisuus. Siis kaksi keväistä tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”kevätkirkon” koulupäivään toukokuussa. Ja kaksi jouluista tilaisuutta sen vuoksi, että kirkko saa liitettyä jumalanpalveluksensa eli ”joulukirkon” koulupäivään joulukuussa.

Olin tällä viikolla yhteydessä 19 peruskouluun Helsingissä. Katsomusaineiden osittaista yhteisopetusta koskevan tiedustelun lisäksi kysyin myös uskonnollisista tilaisuuksista. Etukäteen ajattelin, että olisiko näistä ”kirkottamisista” jo luovuttu. Valitettavasti olin liian toiveikas.

Kahdeksassa koulussa oli sekä joulukirkko että kevät- tai pääsiäiskirkko.
Kuudessa koulussa ”kirkkokäyntejä” oli vähennetty, mutta jäljellä oli joulukirkko, ja yhdellä koululla marraskuussa uskonnollinen tilaisuus.
Vain kahdessa peruskoulussa oli koulujumalanpalveluksista luovuttu kokonaan.
Kaksi muuta koulua kertoi, että koulujumalanpalvelusta ei ole, mutta uskonnon tunnilla on kirkollinen hartaus- ja laulutilaisuus (mikä ei ole uskonnon ops:n mukainen menettely).

Yllättävän sitkeästi näitä koulujumalanpalveluksia koulupäivään yhä istutetaan, vaikka mikään puolue kuntavaaliohjelmissaan ei niitä vaadi. Esimerkiksi kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset korostavat vain suvivirren laulamista kevätjuhlassa ja joulukuvaelmaa koulun yhteisissä juhlissa. Vastaavaa kristillisten perinteiden huomioimista kevät- ja joulujuhlassa vaati myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Jumalanpalvelusten puolesta esiintymistä vältellään, koska arvellaan, että kansan enemmistö ei niitä enää kannata. Kirkon Gallup Ecclesiastican mukaan koko väestöstä enää 45 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakunnan päivänavauksiin, ja 30- ja 40-vuotiaiden ikäluokissa suhtautuminen oli selvästi kielteisempää. Jumalanpalveluksista ei kysytty tai tietoa ei julkaistu.

Samaan aikaan kirkon toimintakertomuksesta ilmenee, että 97 prosenttia seurakunnista yhä järjestää koulujumalanpalveluksia.

Suvivirren suosiolla melskaavat poliitikot vaikenevat jumalanpalveluksista ”kel onni on, se onnen kätkeköön” -opin hengessä. Parempi vaieta asiasta, kun pullat ovat yhä hyvin uunissa. Vai ovatko ne jo hieman mustuneita.

Esa Ylikoski