Katsomusaineiden osittaisesta yhteisopetuksesta Helsingissä

Olimme saaneet pyynnöstä tiedon, että 28:ssä Helsingin kaupungin 88 peruskoulusta on järjestetty osittain yhdistettyä katsomusaneiden opetusta. Epäselvää oli, miten. Lähdin selvittämään asiaa soittelemalla rehtoreille. Sain kiinni 19. (Lisäksi Hertsikan ala-asteelta oli jo saatu kirjallinen selvitys.)
Soittokierroksella ilmeni, että näistä kahdessa koulussa ei ollut enää yhteisiä opetusosuuksia, joten kokonaismäärä onkin 26 (88:sta).

Alakoulusta kävi selville, että eniten (8 koulussa) on käytössä menettely, jossa 3. luokan toisella vuosiviikkotunnilla eri katsomusaineiden oppilaat ovat kaikki yhdessä omissa luokissaan ja opetuksesta huolehtii oma luokanopettaja. Sen tunnin sisältöä on yleensä ainakin pääpiirteissään suunniteltu kaikkien katsomusaineopettajien yhteistyöllä. Yhdessä koulussa vastaava järjestely on käytössä osittaisena 4. luokalla.

Tämän lisäksi soittokierroksella ilmeni, että viidessä koulussa yhteisiä osuuksia on kaikilla vuosiluokilla 1-6. Niiden määrä vaihtelee, mutta suurimmillaan se on jopa 2/5 eli kaksi jaksoa viidestä jaksosta. On täysin selvää, että tässä ratkaisussa ylitetään roimasti katsomusaineiden nykyisten opetussuunnitelmien noudattamisen puitteet. Toisessa koulussa on yksi jakso viidestä. Muissa yhteisten osuuksien määrät eivät olleet niin selvärajaisia.

Kun yhteisiä osuuksia on joka vuosiluokalla, määrä voi nousta helposti huomattavasti suuremmaksi kuin edellä mainittu 3. luokan ratkaisu, jossa yhteisen osuus on ½ yhtenä vuotena, mutta koko alakoulun ajalle laskettuna alle 10 %.

Yläkouluissa ei juuri yhteistä opetusta ollut. Eräässä koulussa oli ev.-lut. uskonnon ja ET:n yhteisiä jaksoja, joissa molemmat opettajat olivat mukana. Kuitenkin yhdessä koulussa oli huomattavan suuri yhteinen osuus, kun koko 7. luokan kaikki katsomusaineryhmät opetettiin yhdessä (mutta 8. ja 9. luokalla omissa ryhmissään).

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta käsitteli 18.3. lausuntoa yhteisen opetuksen lisäämiseen tähtäävää valtuustoaloitteeseen ja päätti seuraavaa:

”Aluehallintoviraston ja Opetushallituksen mukaan yhteisopetuksen haasteena on se, että opetuksen painopiste voi siirtyä liiallisesti yhteen katsomusaineeseen tai yleisiin aiheisiin, jotka eivät vastaa oppiaineiden tavoitteita tai sisältöjä. Aluehallintoviraston suosittaa, että yhteisten jaksojen aikana opetusta tulisi antaa osittain eriytettynä kunkin oppilaan katsomusaineen mukaisesti. Helsingin kaupunki ei voi edistää edellä mainittua laajempaa yhteisen katsomusaineen opetuskokonaisuutta, koska tälle ei ole lainsäädännön puitteissa mahdollisuutta.
Helsingin kaupungin perusopetuksen kouluissa on kiinnostusta yhteisen katsomusopetuksen toteuttamiseen. Koulujen rehtoreille tiedotetaan opetussuunnitelmien yhtenevistä kohdista (liite 2), joiden puitteissa katsomusaineen yhteistä opetusta voidaan toteuttaa. Perusopetuksen tuntijaon yhtenäistämisen yhteydessä tarkistetaan katsomusaineiden oppimäärien opetussuunnitelmien vuosiluokkaistaminen, jotta se mahdollistaisi kaikkien vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä yhteisen katsomusaineen opetuksen tiettynä jaksona. Helsingin kaupunki edellyttää, että yhteinen katsomusopetus järjestetään eri uskontojen opettajien ja elämänkatsomustiedon opettajien kanssa yhteistyössä.
Yhteenveto
Lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eivät tällä hetkellä mahdollista katsomusaineiden opettamista yhdessä kokonaan. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa Helsingin kaupungin perusopetuksessa yhteisen katsomusopetuksen kehittämistä. Tämä edellyttää perusopetuksen opetussuunnitelmien tarkistamista uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa jokaisen vuosiluokan osalta. Helsingin kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan tältä osin lukuvuoden 2025–2026 aikana.”

Vuosiluokkakokonaisuuksia ovat 1-2 lk, 3-6 lk ja 7-9 lk. Katsomusaineiden oppimäärien kuntakohtaisten opetussuunnitelmien vuosiluokkaistaminen voisi mahdollistaa kaikkien vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä katsomusaineiden yhteisen opetuksen tiettynä jaksona. Yhteistä katsomusainetta ei ole, joten päätöksen muotoilu on lapsus. Käsitykseni mukaan se ei tarkoittaisi yhteisiä jaksoja joka vuosiluokalle, vaan mahdollisesti yhtä jaksoa jokaiselle kolmelle vuosiluokkakokonaisuudelle eli yhteensä kolmea jaksoa.

Päätöksessä viitataan myös koulujen kiinnostukseen, joka tällä hetkellä tarkoittaa 26 koulua 88 koulusta. Jos katsomusaineiden yhteisen opetuksen jaksot määrättäisiin kouluille pakollisiksi, se tarkoittaisi melkoista ruljanssia, johon kaikki koulut eivät ole motivoituneet.

Esa Ylikoski

HUOM! Tämä virkkeen ”Perusopetuksen tuntijaon yhtenäistämisen yhteydessä tarkistetaan katsomusaineiden oppimäärien opetussuunnitelmien vuosiluokkaistaminen, jotta se mahdollistaisi kaikkien vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä yhteisen katsomusaineen opetuksen tiettynä jaksona.” loppu pitäisi olla muotoa …katsomusaineiden yhteisen opetuksen tiettynä jaksona.