Karman laki

Karma. (Sa.) »Tekemä, teko, toiminta.« Syyn ja seu-
rauksen laki. Sopusoinnun, lahjomattoman oikeuden
laki. »Mitä ihminen kylvää, sen hän myös niittää.«
Teosofian perusoppeja. Ihana verrattuna teologisiin
»armonvalinnoihin« ja »helvetin rangaistuksiin«. Nyky-
aikainen teosofia valitsi buddhalaisen nimityksen Karma,
koska se kaikista selvimmin vastaa vanhurskauden lain
käsitettä; »kismet, fatum, kohtalo« olisi liian ulkopuo-
linen ja koneellinen nimitys, »kaitselmus« liian yksi-
puolinen, »nemesis« liian paha; »Karma « sitä vastoin
ilmaisee heti, että ihminen itse on oman kohtalonsa
tekijä, »oman onnensa seppä«. Jesus kutsuu Karmaa
»Laiksi«, »Jumalan tahdoksi«, »Jumalan teiksi« y. m.
Buddhalaista nimitystä Karma käytetään sitäpaitse kon-
kretisessäkin merkityksessä ja sanotaan että on olemassa
kolmenlaista karmaa:

1) Samchita (lue santshita) karma »kerääntynyt karma«
— kaikkien, edellisten tekojemme välttämättömät seu-
raukset, joita on siksi paljon, ettemme voi niitä tyh-
jentää yhdessä elämässä;
2) Prârabdha karma »alottamiskarma« — se määrä
kerääntynyttä karmaa, mikä nykyisessä elämässä on
annettu meille tyhjennettäväksi; ja
3) Kriyomâna karma »tekemäisillään oleva karma« —
ne tulevaisuuden seuraukset, jotka nyt luomm

Anonyymi00004 kirjoitti:

Karma. (Sa.) »Tekemä, teko, toiminta.« Syyn ja seu-
rauksen laki. Sopusoinnun, lahjomattoman oikeuden
laki. »Mitä ihminen kylvää, sen hän myös niittää.«
Teosofian perusoppeja. Ihana verrattuna teologisiin
»armonvalinnoihin« ja »helvetin rangaistuksiin«. Nyky-
aikainen teosofia valitsi buddhalaisen nimityksen Karma,
koska se kaikista selvimmin vastaa vanhurskauden lain
käsitettä; »kismet, fatum, kohtalo« olisi liian ulkopuo-
linen ja koneellinen nimitys, »kaitselmus« liian yksi-
puolinen, »nemesis« liian paha; »Karma « sitä vastoin
ilmaisee heti, että ihminen itse on oman kohtalonsa
tekijä, »oman onnensa seppä«. Jesus kutsuu Karmaa
»Laiksi«, »Jumalan tahdoksi«, »Jumalan teiksi« y. m.
Buddhalaista nimitystä Karma käytetään sitäpaitse kon-
kretisessäkin merkityksessä ja sanotaan että on olemassa
kolmenlaista karmaa:

1) Samchita (lue santshita) karma »kerääntynyt karma«
— kaikkien, edellisten tekojemme välttämättömät seu-
raukset, joita on siksi paljon, ettemme voi niitä tyh-
jentää yhdessä elämässä;
2) Prârabdha karma »alottamiskarma« — se määrä
kerääntynyttä karmaa, mikä nykyisessä elämässä on
annettu meille tyhjennettäväksi; ja
3) Kriyomâna karma »tekemäisillään oleva karma« —
ne tulevaisuuden seuraukset, jotka nyt luomm

Tiettyjen pahojen tekojen seuraukset ihminen joutuu sovittamaan teon laadun pahuudesta riippuen kolmen, jopa neljän seuraavan syntymän aikana.
Ajatuksen alkupeäinen merkitys on hävitetty Raamtussa ja korvattu ajatuksella ”Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.

Jokainen ymmärtää miten mielipuolinen ajatus on raamattuun laitettu, että isien pahojen seuraukset lankeaisivat maksettaviksi lapsille?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Karma. (Sa.) »Tekemä, teko, toiminta.« Syyn ja seu-
rauksen laki. Sopusoinnun, lahjomattoman oikeuden
laki. »Mitä ihminen kylvää, sen hän myös niittää.«
Teosofian perusoppeja. Ihana verrattuna teologisiin
»armonvalinnoihin« ja »helvetin rangaistuksiin«. Nyky-
aikainen teosofia valitsi buddhalaisen nimityksen Karma,
koska se kaikista selvimmin vastaa vanhurskauden lain
käsitettä; »kismet, fatum, kohtalo« olisi liian ulkopuo-
linen ja koneellinen nimitys, »kaitselmus« liian yksi-
puolinen, »nemesis« liian paha; »Karma « sitä vastoin
ilmaisee heti, että ihminen itse on oman kohtalonsa
tekijä, »oman onnensa seppä«. Jesus kutsuu Karmaa
»Laiksi«, »Jumalan tahdoksi«, »Jumalan teiksi« y. m.
Buddhalaista nimitystä Karma käytetään sitäpaitse kon-
kretisessäkin merkityksessä ja sanotaan että on olemassa
kolmenlaista karmaa:

1) Samchita (lue santshita) karma »kerääntynyt karma«
— kaikkien, edellisten tekojemme välttämättömät seu-
raukset, joita on siksi paljon, ettemme voi niitä tyh-
jentää yhdessä elämässä;
2) Prârabdha karma »alottamiskarma« — se määrä
kerääntynyttä karmaa, mikä nykyisessä elämässä on
annettu meille tyhjennettäväksi; ja
3) Kriyomâna karma »tekemäisillään oleva karma« —
ne tulevaisuuden seuraukset, jotka nyt luomm

Onko elämässäsi muuta kuin karmasta jankuttaminen vaikuttaa että se on sen keskipiste. Meillä kaikilla on pahat tekomme ja vastuussa niistä olemme Jumalalle. Anteeksiannon saamme Jeesukselta Kristukselta kun kadumne ja pyydämme anteeksi ja alamme elää niin että luovumme kaikesta sellaisesta mikä on hänen tahtonsa vastaista ja alamme elämään hyviä tekoja tehden. Jos elämän aikana niin ei tee että pyytää Jeesukselta anteeksi niin sillä on synkät seuraukset.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Onko elämässäsi muuta kuin karmasta jankuttaminen vaikuttaa että se on sen keskipiste. Meillä kaikilla on pahat tekomme ja vastuussa niistä olemme Jumalalle. Anteeksiannon saamme Jeesukselta Kristukselta kun kadumne ja pyydämme anteeksi ja alamme elää niin että luovumme kaikesta sellaisesta mikä on hänen tahtonsa vastaista ja alamme elämään hyviä tekoja tehden. Jos elämän aikana niin ei tee että pyytää Jeesukselta anteeksi niin sillä on synkät seuraukset.

Armo on juuri sitä, että katuu tekojaan. Luuletko että on olemassa pelkästään negatiivista karmaa? Ei.
On myös positiivista karmaa. Ja tähän jakeeseen se on kiteytetty erittäin hyvin;
"Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Jeesus opetti elämään pyyteettömästi. Ja siihen tämä jae kannustaa.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Armo on juuri sitä, että katuu tekojaan. Luuletko että on olemassa pelkästään negatiivista karmaa? Ei.
On myös positiivista karmaa. Ja tähän jakeeseen se on kiteytetty erittäin hyvin;
"Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Jeesus opetti elämään pyyteettömästi. Ja siihen tämä jae kannustaa.

En välitä sanasta karma ja minua ei kiinnosta karma tiedän sanonnan mutta se on mielestäni typerä vaikka joskus niin joilkekin käykin. Elämä menee niinkuin menee. Jeesus opetti elämään pyyteettömästi ei tule kovin prameasti elettyä ihan tavallista elämää. Siitäkinkö olet kateellinen?

Anonyymi00007 kirjoitti:

Onko elämässäsi muuta kuin karmasta jankuttaminen vaikuttaa että se on sen keskipiste. Meillä kaikilla on pahat tekomme ja vastuussa niistä olemme Jumalalle. Anteeksiannon saamme Jeesukselta Kristukselta kun kadumne ja pyydämme anteeksi ja alamme elää niin että luovumme kaikesta sellaisesta mikä on hänen tahtonsa vastaista ja alamme elämään hyviä tekoja tehden. Jos elämän aikana niin ei tee että pyytää Jeesukselta anteeksi niin sillä on synkät seuraukset.

Ei kukaan saa syntejä anteeksi.
Kaikki teot heijastuvat takaisin niin hyvät kuin pahat teot. Sanat ja ajatuksetkin.
Ole epäitsekäs teoissasi niin tulevat elämäsi ovat aina vain ihanampia.

Anonyymi00010 kirjoitti:

En välitä sanasta karma ja minua ei kiinnosta karma tiedän sanonnan mutta se on mielestäni typerä vaikka joskus niin joilkekin käykin. Elämä menee niinkuin menee. Jeesus opetti elämään pyyteettömästi ei tule kovin prameasti elettyä ihan tavallista elämää. Siitäkinkö olet kateellinen?

"Jeesus opetti elämään pyyteettömästi ei tule kovin prameasti elettyä ihan tavallista elämää. Siitäkinkö olet kateellinen?"

En ymmärrä kysymystäsi. En ole kateellinen. Mistä tuosta edellisestä näkyy, että olisin kateellinen?

Jaakobin kirje:
4:8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.

Ei-helluntailainen kommentti:

Korjausta ja täsmennystä edelliseen viestiin. Mutta pelastusta ei saada tekojen kautta.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Jaakobin kirje:
4:8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.

Ei-helluntailainen kommentti:

Korjausta ja täsmennystä edelliseen viestiin. Mutta pelastusta ei saada tekojen kautta.

Silmän oppi ja Sydämen oppi, ovat kaksi eri asiaa... Ja ne pitää osata eroittaa toisistaan. Silmän oppi on sitä, että ihminen tekee jonkun toista auttavan teon ajatuksella, että saan siitä karmallisen hyvityksen, tai Jumala hyvittää sen minulle, on silmän oppia. Tämän tyyppinen toiminta ei tuota kenellekään hyvää hedelmää, eikä minkäänlaista hyvää karmaa..

Karmallisen toiminnan hyvää tuottava karma liittyy nimenomaan Sydämen oppiin, joka on myös kaikien puhtaitten uskontojen taustalla. Ja sen perusajatus on tässä:

Sydämen oppi on sitä että kohtelet toista ihmistä niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Ei sinun tarvitse, eikä pidä miettiä minkälaisia seurauksia siitä voisi koitua sinulle itsellesi`. Riittää kun kuuntelet oman sydämesi ääntä silloin kun tunnet, että sinun nyt sinun tulisi toimia ja teet niin. Sehän on silloin sama, kuin rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Etkä mieti toimintasi seurauksia.

Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös nittää. Jos olemme uskossa, se on Kristuksessa, niin niitämme sitä, mitä Jeesus kylvi. Kristus teissä, kirkkauden toivo.