Miksi maailmassa on niin paljon enemmän Jumalaan uskovia kuin ateisteja

Uskonto on ollut osa ihmiskunnan historiaa jo tuhansien vuosien ajan. Monet kulttuurit ovat rakentuneet uskonnollisten perinteiden ympärille, mikä tekee uskonnosta keskeisen osan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä.

Länsimaissa kristinusko on ollut hallitseva uskonto vuosisatojen ajan.

Muissa kulttuureissa kuten Intiassa hindulaisuus tai islam ovat olleet keskeisiä.

Ihmisen kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat myös siihen, miksi monet ihmiset kääntyvät uskon puoleen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia etsimään tarkoitusta ja merkitystä elämälleen.

Uskonto tarjoaa vastauksia kysymyksiin elämän tarkoituksesta, kuolemasta ja universumin luonteesta. Erityisen tärkeää vaikeina aikoina ...kriisitilanteissa.

Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa voimakkaasti yksilön uskomuksiin.

Jos lapsi kasvaa perheessä tai yhteisössä, jossa uskonto on keskeinen osa elämää, todennäköisyys omaksua samanlainen uskomusjärjestelmä kasvaa huomattavasti.

Uskonnolliset yhteisöt tarjoavat myös sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuutta, mikä vahvistaa uskoa.

Uskonto auttaa ihmisiä selviytymään vaikeista ajoista, antaa toivoa tulevaisuudelle sekä edistää yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta.

Monet ihmiset kokevat myös hengellisiä kokemuksia tai rauhoittumista rukouksen tai meditaation kautta.

Oletteko nähneet surullisia ihmisiä kirkossa.
Omaisen, läheisen menettäneitä.


Ateismin hyväksyminen on vaikeaa kulttuureissa, joissa uskonto on vahvasti läsnä.

Ihmisten tunteet ovat avoimia.

Usko. Toivo. Rakkaus. Kiitollisuus. Ilo.

Siellä ateistit kohtaavat sosiaalista stigmaa tai syrjintää. Siksi he eivät julkisesti tunnusta näkemyksiään tai jopa piilottavat ne.

Uskonto tarjoaa vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja luo merkityksellisyyden tunnetta. Monille ihmisille ympäri maailmaa.

Teismi on edelleen niin yleistä verrattuna ateismiin nykymaailmassa.


Seuratkaa huippu urheilua.
60529
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 60

Vanhimmat

Viinaakin juodaan melkein kaikissa kulttuureissa vaikka se ei tee terveemmäksi tai viisaammaksi.
Samasta todellisuuspaostahan noissa on kyse.

3Äänestä
  • Alkoholia ei kuluteta juuri missään niin paljon kuin Euroopassa. Ja kun sitä juodaan muualla, niin kyse on useimmiten eurooppalaisilta opitusta tavasta.

    Alkoholi tunnetaan toki laajalti, mutta eurooppalainen viikottainen tai jopa päivittäinen alkoholinkäyttö on hyvin poikkeavaa.

    Äänestä

Suomessa järjestetään jumalanpalveluksia, kun pienellä paikkakunnalla saattaa tapahtua onnettomuuksia tai liikenteessä. Kuolemia. Ei ihme että maailman onnellisin maa vaikka päässyt siihen ovat ihan muualla. Mutta hyvin täydentää yhteisöllisyyttä. Eli ihmiset voivat osoittaa läheisille omaisille omia tunteitaan. Tärkeä juttu se on.

Äänestä

Totuus kiinnostaa enemmän!

Äänestä
  • Todellisuudessa Jumala on niin suurta kakkaa,
    ettei siihen just siks pahemmin uskotakkaa!

    Äänestä

"Uskonto on ollut osa ihmiskunnan historiaa jo tuhansien vuosien ajan."

Uskonnon käsite keksittiin vasta Uuden ajan alussa Euroopassa. Se, mitä me nykyään nimitämme uskonnoksi on ollut maailmankuva, elämäntapa ja laki.

"Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia etsimään tarkoitusta ja merkitystä elämälleen. "

Ja tämä ei edellytä uskontoa tai jumalia. Metsästäjäkeräilijät ovat pohtineet satoja tuhansia vuosia sitä, millainen maailma on, mistä me olemme tulleet, mihin olemme menossa ja miksi. Ja tämä kaikki ihan ilman jumalia.

"Uskonto auttaa ihmisiä selviytymään vaikeista ajoista, antaa toivoa tulevaisuudelle sekä edistää yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta. "

Höpsistä, ihmiset ovat olleet enimmän ajan uskonnottomia ja selvinneet vaikeuksista ihan hyvin. Tärkeintä vaikeuksista selviämiseen on ollut oma lähiyhteisö, perhe, suku ja lauma. Ei siihen ole mitään jumalia tarvittu.

"Siksi he eivät julkisesti tunnusta näkemyksiään tai jopa piilottavat ne."

Nykyään paljon pahempi stigma esimerkiksi työpaikalla on möläyttää: "Olen uskovainen."

1Äänestä

Kyllä kai ateisteja kiinnostaa uskonnot
Miten Jeesuksesta tuli Jumalan Poika?
Radio Dei lauantaina 22.3. klo 11

Äänestä
  • Etkö tiedä?

    Äänestä

"Miksi maailmassa on niin paljon enemmän Jumalaan uskovia kuin ateisteja"

Jep jep, kun teistit lasketaan yhteen niin kyllä, mutta teistit ovat jo keskenään jakautuneet tuhansiin keskenään riiteleviin ja toisiaan tappaviin lahkoihin niin teistien suuri lukumäärä todellakaan ole todiste jumalista.

1Äänestä
  • Soopaa!

    Äänestä

No niin no. Onko olkihenkilöihin uskominen sitten niin pahuksen oikeamielistä?

Äänestä

Ihmisten keksimiä jumalia, uskontoja, lahkoja ja niitten ala-lahkoja on lukematon määrä. 1800 luku oli varsinainen lahkojen keksimisvuosisata.

1Äänestä

Ihminen haluaa kaikelle selityksen ja järjestyksen. Vaikka vain keksitynkin, todenperäisyydellä ei niin väliä. Sanotaanhan raamatussakin ukkosta jumalan ääneksi.

Jos asetat paperille satunnaisia pisteitä ja kysyt mitä se esittää, niin hyvin nopeasti siinnä nähdään kasvot, aurinko, tähti tms. vaikka kaikki pisteet kuvioon sovikaan. Ihan vastaavasti keksittiin tyhjästä jumala.

Äänestä
  • Lääkkeet ajallaan

    Äänestä

On hyvä muistaa, että kiihkeimmät kristinuskoon käännyttäjät saattoivat laittaa lättyyn, ellei tunnustanut Jeesusta maailmansa tärkeimmäksi päälliköksi.

Lukekaa vaikka netistä, jos Luonnontieteet käyvät liikaa kaalin päälle. Elämä on automaattinen ilmiö jos lämpö ja kosteusolosuhteet missä tahansa Universumia kohtaavat.

1Äänestä

Raamattua lukemaan, ei tarvitse jossitella!

Äänestä
  • Raamattu on ihmistekoista soopaa! Karttakaa!!

    1Äänestä

  • Raamattu on sontaa!

    Äänestä

Uskonnot ovat olleet nivoutuneena kulttuuriin niin pitkään, että niistä luopuminen on hidasta.

Ja ne ovat olleet osa kulttuuria, koska uskonto on käyttökelpoinen vallankäytön väline.

Yksittäisten uskontojen levinneisyyttä selittää ensisijaisesti väkivallan ja väkivallan uhan määrä, jota niiden levittämisessä on käytetty. Kristinusko on ykkönen (sekä väkivallan määrässä, että levinneisyydessä) ja islam tulee hyvänä kakkosena.

1Äänestä
  • "Uskonnot ovat olleet nivoutuneena kulttuuriin niin pitkään, että niistä luopuminen on hidasta."

    Juuri näin ja itse asiassa ne ovat olleet pelkkää kulttuuria eli maailmankuvaa ja tapaa elää. Vasta Uuden ajan alussa, keskiajan jälkeen Euroopassa keksittiin koko uskonnon käsite.

    1Äänestä

Olen ollut nuoruudestani saakka agnostikko eli sitä mieltä, että meillä ja nyt siis minulla ei ole mitään tietoa jumaluudesta ja mistäkäään muusta siitä, mistä tässä kaikessa on kyse ja miten sellaiseen on päädytty. On siis muitakin vaihtoehtoja kuin uskovaiuus ja ateismi. Kun en ole mitään kieltämässä en ole siis ateisti. En ole päätäni näillä asioilla enempää vaivannut. En havittele taivasosuuksia enkä ole kenellekään mitään velkaa täälllä olemisesta. En ole tänne pyytänyt päästä ja minulle riittää kuoltuani sama pimeys josta olen tänne aikoinani ilmestynyt.

Äänestä
  • Millä perusteella pidät mahdollisena, että Thor-jumala aiheuttaa salamoinnin?

    1Äänestä

  • "Kun en ole mitään kieltämässä en ole siis ateisti. "

    Olet ateisti. Ateistin ei tarvitse ottaa mitään kantaa jumalien olemassaoloon. Hän ei vain usko niihin. Ateistit ovat usein kyllä myös agnostitkkoja, eli eivät väitä tietävänsä. Teisteistä sen sijaan monet kuvittelevat tietävänsä jumalansa todelliseksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00034 kirjoitti:

    "Kun en ole mitään kieltämässä en ole siis ateisti. "

    Olet ateisti. Ateistin ei tarvitse ottaa mitään kantaa jumalien olemassaoloon. Hän ei vain usko niihin. Ateistit ovat usein kyllä myös agnostitkkoja, eli eivät väitä tietävänsä. Teisteistä sen sijaan monet kuvittelevat tietävänsä jumalansa todelliseksi.

    Mielestäni agnostismi on löysää ajattelua ja opportunismia. Vai pidätkö sittenkin jumalia mahdollisina? Jospa olisi silti pieni mahdollisuus päästä paratiisiin ja elää ikuisesti?

    1Äänestä

Jumala, suurella alkukirjaimella, viittaa ainakin meidän kielessämme kristinuskon Jumalaan. Reilusti alle puolet maailman ihmisistä on kristittyjä.
Lisäksi ainakin Euroopassa kristityiksi lasketaan kaikki kirkkoon kuuluvat, vaikka alle puolet heistä on teistejä.

Äänestä
  • Soopaa!

    Äänestä

  • Reilusti alle kolmasosa maailman ihmisistä on kristittyjä.
    Alle puolet kaikista jumaliin uskovista on kristittyjä.
    Kristinusko ei ole vakuuttanut edes enemmistöä heistä, jotka haluavat uskoa jumaliin.

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Reilusti alle kolmasosa maailman ihmisistä on kristittyjä.
    Alle puolet kaikista jumaliin uskovista on kristittyjä.
    Kristinusko ei ole vakuuttanut edes enemmistöä heistä, jotka haluavat uskoa jumaliin.

    Ja Suomessa vain n. 18% uskoo kristinuskon jumalaan.

    Äänestä

Ateistien vaatimuksesta voidaan samaistaa kuuluisat hahmot esim. Jeesukseen. He ovat sarjakuvapiirtäjien innoitus animaattoreiden -ja elokuvaohjaajien kultakimpaleita....kuten...

Tarzan. Joka vielä muistaa sarjakuvista ja elokuvista
John Weissmuller olympia uimari...

Sherlock Holmes...joka on yksi tunnettu kaikkein fiktiivisistä hahmoista, joka esiintyy Arthur Conan Doylen kirjoissa. hänen seikkailunsa on sovitettu lukemattomiin elokuviin, ja hänet tunnetaan erityisen älykkäänä etsivänä.

James Bond taas on brittiläinen salainen agentti, joka on ollut keskiössä useissa joka elokuvissa vuodesta 1962 alkaen. Häntä esittää useat näyttelijät, mutta hahmon ydin pysyy samana: charmikas, rohkea ja taitava agentti.

Modernit tyypit kuten Harry Potter on JK Rowlingin luoma nuori velho, jonka tarina on saanut suuren suosion niin kirjoissa kuin elokuvassakin. hänen seikkailunsa taikamaailmassa ovat inspiroineet miljoonia katsojia ympäri maailmaa.

Supersankari Hahmot....kuten Hämähäkkimies
Spider-Man, alias Peter Parker

Mikki Hiiri on Disneyn luoma ikoninen animaatiohahmo, joka teki ensiesiintymisensä vuonna 1928 lyhytelokuvassa “Steamboat Willie”. Hänestä tuli nopeasti Disneyn maskotti ja yksi maailman tunnetu eniten hahmoista.

Kaikki nämä hahmot ovat vaikuttaneet kulttuuriimme eri tavoin vuosikymmenten aikana. Nämä hahmot eivät ole vain viihdyttäviä; ne heijastavat myös yhteiskunnallisia teemoja ja arvoja omana aikanaan.

Äänestä
  • On vieläkin salaisempia vertauskuvia. Saunatontut esim.

    Todellisuudessa olen tavannut vanhan muorin maaseudulla
    Joka kertoi nähneensä tonttuja usein kotiin tullessaan.
    Ikkunalaudallaan. Tämä ei ole harvinaista tosin ei yleistäkään. Ei edellytä kuin tervettä näköä.

    Myös menninkäisiä verrataan. Jopa Jumalaan siis Luojaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    On vieläkin salaisempia vertauskuvia. Saunatontut esim.

    Todellisuudessa olen tavannut vanhan muorin maaseudulla
    Joka kertoi nähneensä tonttuja usein kotiin tullessaan.
    Ikkunalaudallaan. Tämä ei ole harvinaista tosin ei yleistäkään. Ei edellytä kuin tervettä näköä.

    Myös menninkäisiä verrataan. Jopa Jumalaan siis Luojaan.

    Ota lääkkeet ajallaan!

    Äänestä

Hengellinen maailma ja sarjakuvat voivat olla lähellä toisiaan. Kuten nerous ja hulluus.

Äänestä
  • Väärä lääkitys taas!

    Äänestä

Maailmassa nyt vaan on aina enemmän väärään, kuin sinun "oikeaan" jumalaasi uskuvia.

Äänestä
  • Maailmankaikkeus perustuu täysin uskoon!

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Maailmankaikkeus perustuu täysin uskoon!

    Kerro meille, tieteellisesti testattavalla tavalla, MITEN jumalasi loi maailmankaikkeuden. Tiede tietää atomien synnyn, mutta nyt voit kertoa meille, ja antaa jumalasi loistaa.

    1Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Kerro meille, tieteellisesti testattavalla tavalla, MITEN jumalasi loi maailmankaikkeuden. Tiede tietää atomien synnyn, mutta nyt voit kertoa meille, ja antaa jumalasi loistaa.

    1 vuorokausi on kulunut: - ei vieläkään todisteita...

    Äänestä

Olisikohan asialla mitään tekemistä ihmisten ns. henkisten kykyjen ja älykkyyden kanssa. Keskiverto ihminen ei kovinkaan älykäs ole siinä mielessä, että kykenisi kyseenalaistamaan asioita omien ajatusten pohjalta. Älykkyys ei yksin riitä vaan pitää olla viisautta käyttää sitä myös oikein rikollisten älykkyydestä puuttuu se viisaus käyttää älykkyytä hyödyllisiin asioihin, kun itsekkyyttä ja oman eduntavoittelua ei kovin viisaana toimintana voi pitää. Kokonaisuuden kannalta kaikkien etu on viimekädessä sen itsekkäänkin etu vaikka se olisikin vaikea ymmärtää.

Äänestä

Ateistit ovat tyhmempiä!

Äänestä


  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Tuossa tutkimuksessa kyllä väitetään, että teistit ovat tyhmempiä.

    Hm... miten tuon voisi esittää heille tarpeeksi selkeästi?

    Äänestä

Uskonnollisuus on vain yksi lajimme kehitysvaihe.

Äänestä

Suurin osa ihmisistä on älyllisesti laiskoja. Uskonnot tarjoavat yksinkertaisia ja valmiiksi purkitettuja "vastauksia" elämän monimutkaisiin kysymyksiin.

1Äänestä

Ateistit on vain tyhmiä . Heillä ei äly riitä kohtaamaan henkisen puolen minää ja käsitellä korkeampi tasoisia asioita vaikka jokaisen tulisi.
Se kuuluu ihmisyyteen.
Ateistit ovat kuin apukoulun alaluokkaa .

Äänestä
  • Jep, Russel, Einstein, Dawkins, Enqvist - typeriähän noitten on oltava...

    Äänestä

  • Anonyymi00042 kirjoitti:

    Jep, Russel, Einstein, Dawkins, Enqvist - typeriähän noitten on oltava...

    Jumala ei heitä noppaa maailmankaikkeudella

    Äänestä

  • Anonyymi00043 kirjoitti:

    Jumala ei heitä noppaa maailmankaikkeudella

    Eikä millään muullakaan...

    Äänestä

Lapsena opetettu. Siirtäkää nyt lapsenne uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon. Ilmoitus nyt, elokuussa eeteehen.

Äänestä

Kyllä uskovaisia höppänöitä piisaa saarnamiesten rahastettaviksi.

Äänestä

Elämä ei ole tivoli eikä disco, vaikka sellainen voisikin olla kiva vaihtoehto. Jos karu todellisuus ei tunnu hyvältä, voi katsoa amerikkalaisia romanttisia jouluelokuvia tai tulla uskoon. Molemmissa pääsee pois arjen todellisuudesta. Niin saa tehdä, jos siltä tuntuu.

Äänestä

Aivot eivät ole suunniteltu objektiivisen totuuden etsintään, vaan ne ovat muovautuneet ratkaisemaan selviytymisen kannalta olennaisia ongelmia. Tämä tarkoittaa, että ne:

- Etsivät nopeasti syy-seuraussuhteita (vaikka niitä ei olisikaan)
- Näkevät tarkoituksellisuutta ja toimijuutta ympäristössä
- Luovat kertomuksia selittämään satunnaisia tapahtumia

Nämä mekanismit ovat hyödyllisiä selviytymisen kannalta, mutta voivat myös synnyttää yliluonnollisia uskomuksia. Skeptisempi ja tieteellisempi maailmankuva syntyy yleensä koulutuksen, kriittisen ajattelun ja analyyttisen ajattelutavan vahvistumisen kautta – mutta sekään ei poista kaikkia aivojen vinoumia.

Uskonto on toiminut myös mekanismina suurten väkijoukkojen hallitsemiseen ja hallitsijat ovat luoneet uskonnon ympärille suuria instituutioita, joiden valta oli hallitseva Euroopassa aina 1700-luvulle asti - ja ne näkyvät vieläkin. Joissakin maissa ministerit vannovat edelleen virka valansa käsi Koraanin tai Raamatun päällä - ja maan lainsäädännössä on jumalan-pilkka kriminalisoitu. (Tonttuja ja keijukaisia saa pilkata, mikä näin ateistin näkökulmasta vaikuttaa epätasa-arvoiselta.)

Äärimmillään maiden koululaisia oppilaita viedään kirkkoihin ja moskeijoihin laulamaan Jumalaa tai Allahia ylistäviä lauluja. Uskonto saattaa olla pakollinen oppiaina maan muslimiyhteisöön tai kristilliseen kirkkoon kuuluville.

Äänestä

Jumala on kamalaa taikauskoa!!!

Äänestä
  • Jumalaan ei usko pirukaan!!!

    Äänestä

Ihmisen mielessä on kaiketi taipumus rituaaleihin ja maagiseen ajatteluun. Siirä toki kumpuaa luovuutta ja kaikkea kivaa kuin myös pahaa. Sen pohjalta on kummummut rituaalimurhia, noitavainoja, pakottavia sääntöjä, orjuuden hyväksymistä ja sitä sun tätä vähemmän tervettä. Ei tuo syntiseksi syntynyt ja sen vuoksi tapettu Jeesus ihan tervettä magiaa ole.

Äänestä

Koska tämä vaihe on väistämätön osa ihmisen evoluutiota. Alussa ihminen loi Taivaat ja Jumalat, sitten elävät sellaisessa todellisuuskäsityksessä, ja lopuksi tuhoavat ne, koska on olemassa vaihtoehto: tieteellinen tieto, joka perustuu omin silmin, laittein yms. tehtyihin havaintoihin, toisin kuin tuhansia vuosia vanhat kirjoitukset, jotka ovat vain tekstiä, hieroglyfejä ja alkeellisia kuvituksia.

Ihminen rationalisoituu, se on väistämätöntä. Tämä näkyy havaittavasti ateismin kasvuna ja uskonnollisuuden sekularisoitumisena. Vanhat selittävät uskomukset, sekä niitä ylläpitävät järjestelmät menettävät merkitystään ja asemaansa. Lopulta ne häviää.

Äänestä

Historiallisesti oli erittäin epäterveellistä ilmoittaa julkisesti olevansa ateisti tai kyseenalaistaa kirkon opetukset, kuten esimerkiksi Giordano Bruno sai oppia. Ennen aikaan oli turvallisempaa vain esittää olevansa harras uskovainen kuin kyseenalaistaa hyväksytty totuus. Ja vielä nykyään voimakkaasti islaminuskoisissa maissa suhtaudutaan usein ateisteihin ja vääräuskoisiin sangen negatiivisesti.

Eli syynä näennäiselle uskovaisuuden yleisyydelle on, että monet eivät vain uskalla julkisesti ilmoittaa olevansa ateisteja. Ja ilmeisesti tätä nykyä melkoinen osa niistäkin, jotka ovat virallisesti uskovaisia on oikeasti vain tapauskovaisia, jotka eivät aktiivisesti harrasta uskontoa.

Äänestä

"Ihmisen kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat myös siihen, miksi monet ihmiset kääntyvät uskon puoleen."

Tuosta jo lähti lapasesta, ja pahasti!

Eivät ne käänny kuin poikkeustapauksissa uskon puoleen, vaan uskonto syötetään jo päivästä yksi alkaen heihin värjäämään heidän ajatus- ja tunnemaailmaa.

Kun makkeliaate on kiinnittynyt mielen seinämiin kuin paska Junttilan talon seinään, ei moni enää edes tajua, että voisi elää aivan hyvin ilman hömppää.

Äänestä

Maailmassa on paljon enemmän loisivat eläimiä kuin laiduntavia lampaita etc.

Äänestä

Uskontoon liittyy tarve kontrolloida muita. Kun ihminen tulee uskoon, hän haluaa arvostella ja muuttaa kanssaihmisiä. Se uskon antama lupa kontrolloida ja käännyttää muita vetoaa varmaankin vallanhaluisiin vähemmän karismaattisiin ihmisiin. Joillekin se varmaan antaa ihanan vallan kokemuksen.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Uskonto on ollut osa ihmiskunnan historiaa jo tuhansien vuosien ajan. Monet kulttuurit ovat rakentuneet uskonnollisten perinteiden ympärille, mikä tekee uskonnosta keskeisen osan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä.

Länsimaissa kristinusko on ollut hallitseva uskonto vuosisatojen ajan.

Muissa kulttuureissa kuten Intiassa hindulaisuus tai islam ovat olleet keskeisiä.

Ihmisen kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat myös siihen, miksi monet ihmiset kääntyvät uskon puoleen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia etsimään tarkoitusta ja merkitystä elämälleen.

Uskonto tarjoaa vastauksia kysymyksiin elämän tarkoituksesta, kuolemasta ja universumin luonteesta. Erityisen tärkeää vaikeina aikoina ...kriisitilanteissa.

Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa voimakkaasti yksilön uskomuksiin.

Jos lapsi kasvaa perheessä tai yhteisössä, jossa uskonto on keskeinen osa elämää, todennäköisyys omaksua samanlainen uskomusjärjestelmä kasvaa huomattavasti.

Uskonnolliset yhteisöt tarjoavat myös sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuutta, mikä vahvistaa uskoa.

Uskonto auttaa ihmisiä selviytymään vaikeista ajoista, antaa toivoa tulevaisuudelle sekä edistää yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta.

Monet ihmiset kokevat myös hengellisiä kokemuksia tai rauhoittumista rukouksen tai meditaation kautta.

Oletteko nähneet surullisia ihmisiä kirkossa.
Omaisen, läheisen menettäneitä.


Ateismin hyväksyminen on vaikeaa kulttuureissa, joissa uskonto on vahvasti läsnä.

Ihmisten tunteet ovat avoimia.

Usko. Toivo. Rakkaus. Kiitollisuus. Ilo.

Siellä ateistit kohtaavat sosiaalista stigmaa tai syrjintää. Siksi he eivät julkisesti tunnusta näkemyksiään tai jopa piilottavat ne.

Uskonto tarjoaa vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja luo merkityksellisyyden tunnetta. Monille ihmisille ympäri maailmaa.

Teismi on edelleen niin yleistä verrattuna ateismiin nykymaailmassa.


Seuratkaa huippu urheilua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu