Tarja Halonen ja Kekkonen Suomen mutasarjan venäjämieliset presidentit.

Ja Putin jatkaa tappamista .......

KYLLÄ ON REILUA PITÄÄ SUHTEET KUNNOSSA NAAPURI MAAHAN, JOSTA ON HYÖTYÄ MYÖS SUOMELLE. STUBBI JA NIINISTÖ HALUAA SOTAA KUMPA SAISI PÄIVILTÄ ENSIMMÄISENÄ...

Ryti ei presidenttinä pärjännyt, ja Mannerheim tuskin tiesi niin vanhana miehenä, että oliko presidentti vai tsaarin armeijan ratsumestari.

Ei ne Venäjä mielisiä ollut. Halusivat pitää suhteet kunnossa niin itään kuin länteenkin. Mitä kunnolliselta Presidentiltä odotetaankin. Eikä olla tuollainen nuolija kuin Stubbi

Avaus kertoo minusta heikosta historian ymmärryksestä. Presidenttien toimintaa pitää katsoa kunkin ajan olosuhteita vasten. Olosuhteet ovat eri aikoina erilaiset, minkä takia presidenttien toimintatavatkin ja suunta poikkeavat toisistaan.

YYA-aikana perustuslakimme soi presidenteille paljon enemmän valtaa kuin nykyisin. YYA-sopimus rajoitti merkittävästi päätöksentekotilaamme. Jos ei tätä rajoitetta ymmärrä, ei ymmärrä historiallisista faktoista mitään. Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston kaudet määrittyivät tältä realistiselta perustalta. Lännettyminen oli tosiasiallisesti mahdotonta suuremmassa mitassa kuin mitä nähtiin. Jos olisimme alkaneet temppuilemaan oman tahtomme mukaan, Helsingin kaduille olisivat tulleet ajelemaan venäläiset tankit eivätkä ne olisi noudattaneet kaduilla olevia liikennemerkkejä eivätkä muitakaan liikennesääntöjä. Kekkosen ulkopolitiikka oli uskaliasta, mutta toisaalta sen avulla raivattiin kyllä tilaa myös luottamukselle ja sille, että kaupallinen lännettyminen eteni.

Koiviston kauden jälkeen presidentin valtaoikeudet rajoittuivat ulkopolitiikkaan ja siinäkin EU-politiikka oli valtioneuvoston päätösvallan alaista. Presidenttiemme suhde Venäjään oli suunnilleen samanlainen Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön aikana. Politiikka perustui yhdenmukaisesti EUn kanssa ns. keskinäisriippuvuuden edistämiseen. Tavoitteena oli integroida Venäjä lähemmäs länttä ja Eurooppaa. Tämä oli ihan perusteltua politiikkaa Ukrainan sotaan saakka. Tässä suhteessa sodan alku pitää kuitenkin kohdistaa vuoteen 2014. Viimeistään silloin olisi hälytyskellojen alkaa soida ja kovaa. Meillä tämä ajoittuu Sauli Niinistön kauteen. Niinistö ei kuitenkaan reagoinut Venäjän muutokseen. On tietysti ymmärrettävää, ettei Suomi halunnut siinä vaihessa liimautua Baltian maiden ryhmään vaan noudattaa EUn suurten maiden suuntaa. Baltian maathan heräsivät ensimmäisinä todellisuuteen ei Venäjän uhan kasvuun.

Presdenttien osalta ylivoimaisesti selkein muutos on tapahtunut nyt Stubbin aikana. Stubb on varoitellut Venäjästä jo Georgin sodan aikoina, joten hän on ollut kyllä parhaiten hereillä Venäjän uhasta. Stubb on ylivoimaisesti lännettynein presidenttimme. Sekin johtuu osin ajasta. Ei Stubb toimisi näin kuin toimii vielä 2014, kun aika oli toinen.

Suomella on ollut onni, kun käytössä on eri aikoina ollut realistisesti asioihin suhtautuvia presidenttejä. Jos jotain yhteistä pitää etsiä, niin se on se, että kaikki ovat ymmärtäneet Suomen olevan pieni valtioa, joka on kauppa- ja turvallisuuspoliittisesti riippuvainen liittolaisista. YYA-aikana oli tarjolla epäsopiva liittolainen eli NL. EUhun liittyminen avasi portit länteen. Tässä suhteessa presidentti Koivisto on aivan ylivertainen, kun hän edisti tätä liittoutumista. Kaikki sen jälkeiset presidenttimme ovat olleet EU-myönteisiä. Paavo Väyrynen olisi ollut katastrofi tässä suhteessa. Hän olisi johdattanut Suomen Unkarin tielle.

Kekkonen oli enemmän "nainen ja feminiini" kuin Halonen. Kekkosen pojasta se tuli ilmi hyvinkin selkeästi.

Listatalta puuttu Stubb. Todellinen pohjanoteraus. Diplomatian kyvyt puuttuvat täysin pelkkä itseään jokapaikkaan tunkeva mielistelijä.

Väyrynen on vielä epämääräinen jäänne tuolta surullisesta alennustilan ajalta. Samoin Naapuriseura ja VKK Tursuineen.

Ovet alkaa sulketumaan itään ja länteen, pelastaako EU nato tiimi Suomen?

De facto edelleen.

Neuvostoliiton kanssa käyty kauppa oli erittäin kannattavaa Suomelle. Niillä rahoilla mm. saatiin aikaan ns. Nokia-ihme ja kehitettiin uutta teknologiaa muissakin firmoissa. Näin kertovat entiset Nokian johtaja ”Raha-Suomi”-ohjelmassa

Kekkonen laati listoja neuvostovastaisista ja toimitti ne Tehtaankadulle Hymy Eikan säälittävällä avulla.

Kekkosen vielä ymmärtää, kansa oli toipumassa sodasta. Haloskan touhuja ei ymmärrä kukaan.

Kekkosen aikaan Suomessa oli hyvin venäläinen komento, Kekkosen kautta.

Molempien presidenttiys on ollut Suomen alennustilan aikaa ja surkeaa rähmällään oloa ryssille.

Kekkonen oli suorassa venäläisten ohjauksessa, Halosta ohjattiin ilman, että Halonen sitä tajusi. Kekkonen oli vapaaehtoinen ohjattavaksi.

Koksujen ja persujen trollien vauhti on kovaa ainoatakaan faktaa kekkosen toimista ei ole.. kekkonen oli venäjän valvonnan alla mutta ajoi suomen itsenäisyyden asioita enemmän kuin ainoakaan näistä trolli arvostelijoista.

Eipä ole pitkä aika että nykyinen tilanne räjähtää maailmasodaksi sitten osa näistä kirjoittelijoista on etulinjassa

Kekkonen täytti kalju märkänä ja nuppi tutisten poliittisten kilpailijoidensa nimiä "neuvostovastaisten listaansa" ja tuhosi monen lahjakkaan ihmisen uran ja siirtymisen länteen oikeaan viiteryhmään. Väyrynen yritti jatkaa samaa perinnettä, mutta liian tyhmänä putosi itse tekemäänsä kuoppaan.

Kekkosen kaudet oli häpeäksi itsenäisyyden taistelleelle kansalle. Onneksi ne on enää haalea muisto suomettumisesta.

Väyrynen olisi ollut tuohon ketjuun täydellinen jatke ja ehkä kaikkein ryssämielisin.

S. Niinistö oli Suomen ylivoimaisesti kallein siihen astisesta presideteistä, mutta jonka A. Stubb tulee peittoamaan mennen tullen. Kekkosen tai Halosen saldo sen sijaan oli ennemmin plussan kuin miinuksen puolella.

Kummankaan ajasta ei jäänyt historiaan mitään hohdokasta, ainoastaan suunnaton kollektiivinen häpeä.

Kekkonen pääsi presidentti Halosen tasolle tai toisin päin.

Siitä tyytyväinen, että sotilaspassissa on Koiviston nimi, läheltä piti, ettei ollut venäjän asiamiehen antama "ylennys"..

De säälittävä the Facto tänäänkin..

Pohojan maalla Kekkonen oli ryssän residentti.

De facto myös tänään.

Molemmat palveli Kremliä ja olivat korkeasti palkittuja palveluksistaan Neuvostoliitolle. Länsimaissa molempia pidettiin tyhminä.

Vieläkin hävettää se rähmällään olo, Kekkonen vielä uskoi kommunistien valtaavan koko maailman ja oli siksi peloissaan.

Suomen presidenttien pahan pohjimmaiset, Kekkonen ja Halonen, molemmat kovin herkkiä ja eivät kestäneet mitään kritiikkiä.

Vieläkin hävettää molempien kaudet presidenttinä.