Maailmanjärjestys murenee nopein järistyksin.

Trumpin Yhdysvalloille Eurooppa on hyväksikäyttäjä, Putinin Venäjälle etupiiri. Euroopalle Eurooppa on kuralla taloudeltaan ja puolustukseltaan. Lopuksi Euroopalle käy kuitenkin hyvin tai jopa loistavasti. Ai miten muka? Aloitetaan vastaus Ukrainasta.

Venäjä on riisunut itse itsensä tavanomaisista aseista järjettömällä hyökkäyssodalla Ukrainassa. Ukraina on laskujensa mukaan tuhonnut Venäjältä yli 10 000 hyökkäysvaunua, liki 22 000 miehistönkuljetusvaunua, 370 sotalentokonetta, 335 helikopteria, 28 sotalaivaa, jopa sukellusveneen. Näiden ohella Venäjä on menettänyt kaatuneina ja haavoittuneina yli 900 000 sotilasta.

Putin on kääntänyt Venäjän talouden sotataloudeksi, mutta se toimii huonosti eikä kykene korvaamaan menetyksiä, kun pakotteet kuristavat teollisuutta. Kun työväestö kuolee rintamalla, Venäjän tuotanto sakkaa ja inflaatio kiihtyy, vaikka Venäjän keskuspankin ohjauskorko on jo 21 prosentissa. Tässä kunnossa Venäjä ei kykene useaan vuoteen hybridikiusantekoa kummempaan uuteen sotaan muita vastaan.

Trumpin Yhdysvallat taas julistelee kauppasotia ja uhkailee alueiden anastuksilla. Voi olla, että Trumpin tavoitteena on dollarin arvon alentaminen (HS 20.3.) mikä ehkä parantaisi amerikkalaisten tuotteiden kilpailukykyä ja pienentäisi kauppataseen alijäämää. Todennäköisempi seuraus tulliuhittelusta on dollarin heikentyminen reservivaluuttana, mikä horjuttaa Yhdysvaltain asemaa maailman ykköstaloutena ja voi ajaa pääomat karkaamaan maasta.

Paras kohde pääomille olisi Eurooppa. Tämä johtuu 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoista ja liberaalista demokratiasta, jossa vallan kolmijako yhä enimmäkseen toimii. Tämä tarkoittaa ennakoitavuutta, joka on kultaa investoinneille. Lisäksi Eurooppa on herännyt varustautumaan. Tämä ei ole EU:n ansiota, vaan Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä Saksan, joka kahdesta edellisestä hermostuneena nosti jalkansa velkajarrulta ja investoi nyt 500 miljardia euroa puolustukseensa ja toiset 500 miljardia infrastruktuuriinsa. Tämä vetää muunkin Euroopan talouden kasvuun, jota vauhdittaa myös Euroopan komission 150 miljardin yhteisvelkaväline puolustushankintoihin.