Marinin hallitus sai työttömyyden alas, ja työllisyysasteen ennätyksellisen ylös

Ja tuon hyvän työn Jauho-Riikan irvihallitus tuhosi vain muutamassa kuukaudessa.

Eipä ihme miksi putinistipersujen kannatus on syöksykierteessä.
49272
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

Eipä ihme kun tuollaisia kirjoittelet, ettet tajunnut Marinadin silmänkääntötemppua, jossa työttömyyslukuja siivottiin aktivointikoulutuksiin tuhlaamalla vasurien tapaan yhteisä varoja moiseen turhaan puuhasteluun.

Aina löytyy joku uuno joka osti tuonkin kalliin ja turhan tilastokusetuksen vain hokeakseen sitä edelleen täälläkin kuin mantraa.

Äänestä
  • Rinteen-Marinin hallitukset nostivat työllisyyttä 117 000 hengellä, OrpoPurran hallitus on laskenut työllisyyttä pelkästään vuodessa helmikuusta 2024 helmikuuhun 2015 64 000 hengellä.

    Äänestä

  • Orpo-Purra ei saa edes ennätyksellisellä velanotolla työpaikkoja, vaan tuhoaa työllisyyttä kovaa tahtia, joka lisää entisestään menoja ja velanottoa. Jokainen 10 000 työllistä vähemmän lisää menoja noin 1 miljardilla eurolla, joten Orpo-Purran työllisyyden tuhoaminen 65 000 - 70 000 työllisellä on tuonut melkoiset lisäkulut, joka näkyy historiallisen kovassa velanotossa, ilman viime kauden kriisejäkin.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Orpo-Purra ei saa edes ennätyksellisellä velanotolla työpaikkoja, vaan tuhoaa työllisyyttä kovaa tahtia, joka lisää entisestään menoja ja velanottoa. Jokainen 10 000 työllistä vähemmän lisää menoja noin 1 miljardilla eurolla, joten Orpo-Purran työllisyyden tuhoaminen 65 000 - 70 000 työllisellä on tuonut melkoiset lisäkulut, joka näkyy historiallisen kovassa velanotossa, ilman viime kauden kriisejäkin.

    Taitaa olla vielä enkka edellisen hallituksen taholla. 40 miljardia euroa.

    Äänestä

  • Anonyymi00022 kirjoitti:

    Taitaa olla vielä enkka edellisen hallituksen taholla. 40 miljardia euroa.

    Korona- ja energiakriisien lisämenot myös porvarioppositio hyväksyi, kokoomus vaati vielä yritysten koronasossutukemista paljon annettua enemmän. Mikä olisikaan tilanne Orpon johdolla ollut kun OrpoPurra kasvattaa velkaa ennätyksellisesti ilman näitä kriisejäkin 🙄

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Korona- ja energiakriisien lisämenot myös porvarioppositio hyväksyi, kokoomus vaati vielä yritysten koronasossutukemista paljon annettua enemmän. Mikä olisikaan tilanne Orpon johdolla ollut kun OrpoPurra kasvattaa velkaa ennätyksellisesti ilman näitä kriisejäkin 🙄

    Taas on puppugeneraattori lähtenyt käyntiin. Oppositio ei hyväksynyt kaikkea Marinin lainanottoa, vaan tekivät välikysymyksen törsäilystä.

    Äänestä

  • Petteri Orpon kokoomus ja Riikka Purran perussuomalaiset ovat olleet Suomessa hallitusvallassa reilun vuoden. Toista budjettiaan julkistaessaan heillä meni neljä minuuttia, ennen kuin he ensimmäisen kerran mainitsivat edellisen hallituksen omia päätöksiään selittäessään. Yleinen kuva, jonka he antavat on, että he joutuvat ottamaan velkaa, koska Rinteen ja Marinin hallitukset nostivat valtion menoja niin valtavasti, että he eivät pysty taloutta lupaustensa mukaisesti tasapainottamaan. Silti he edelleen sitä lupailevat ja puolivuosittain kertovat ”yllätyksistä”, joiden takia tavoite jää saavuttamatta.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Korona- ja energiakriisien lisämenot myös porvarioppositio hyväksyi, kokoomus vaati vielä yritysten koronasossutukemista paljon annettua enemmän. Mikä olisikaan tilanne Orpon johdolla ollut kun OrpoPurra kasvattaa velkaa ennätyksellisesti ilman näitä kriisejäkin 🙄

    Viime kauden todellisuus oli, että puoli vuotta Marinin hallituksen aloitettua pandemia oli täydellä voimallaan päällä, yhteiskuntaa suljettiin ja yritysten sekä kotitalouksien tukemiseksi tehtiin laajat tukipaketit. Tuossa tilanteessa oppositiojohtaja Petteri Orpo vaati tiukempia rajoituksia https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d1b1047f-adec-485b-b6e9-dd219c3f6c5b , mutta myös enemmän tukea yrityksille https://www.satakunnankansa.fi/koronavirus/art-2000007075290.html

    Kerta toisensa jälkeen kokoomus ja perussuomalaiset esittivät suurempia ja laajempia tukia yrityksille ja velanoton kasvattamista. Varsinaisissa budjettiäänestyksissä oppositiopuolueet kuittasivat yli 95% hallituksen toimista ja rahan käytöstä. Asiat ovat todennettavissa eduskunnan pöytäkirjoista.

    Mihin velkaa otettiin?

    Viime hallituskaudella otettiin poikkeuksellisen paljon velkaa ja kaikki puolueet ovat sitä mieltä, ettei normaalioloissa tällaista voida tehdä. Vaalikauden menot on listattu valtiovarainministeriön tammikuussa 2023 tekemässä muistiossa.

    Ehdottomasti eniten Marinin hallitus otti velkaa koronapandemian vuoksi. Kokonaisuudessaan pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset. Niistä suurimpia olivat seuraavat:

    • Yritysten tukeminen 4300 miljoonaa euroa (lisäksi 2100 miljoonaa varattu finanssisijoituksiin)

    • Kuntien tukeminen 3200 miljoonaa euroa (ei heikennä julkistaloutta, mutta lisää valtion alijäämää),

    • Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit 3200 miljoonaa euroa,

    • Työttömyysturvan laajentamiseen kriisin ajaksi 900 miljoonaa euroa,

    • Infrahankkeet talouden elvyttämiseksi 900 miljoonaa euroa,

    • Muita toimia mm. tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä vanhustenhoidossa yhteensä 2000 miljoonaa euroa

    Kuten yltä on nähtävissä, suurin menoerä olivat yritystuet, joihin oppositio toistuvasti vaati enemmän rahaa suuremmalle joukolle. Nyt tehdyilläkin toimilla pelätty konkurssiaalto saatiin kuitenkin torjuttua ja talous pidettyä käynnissä. Suomi on ollut kärjessä erilaisissa pandemian hoitoa ja siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.

    Etla kertoi että yritystuet pelastivat yli 40 000 työpaikkaa. Kun tiedetään että 10 000 työllistä vähemmän tuo noin 1 miljardin euron lisämenot vuodessa, Marinin hallitus pelasti meidät suurelta lisävelanotolta.
    https://www.etla.fi/ajankohtaista/koronatuet-sailyttivat-yli-40-000-tyopaikkaa-yritystukijarjestelmaa-on-kuitenkin-syyta-kehittaa-tulevien-kriisien-varalta/
    Samaa ei voi sanoa OrpoPurran toiminnasta, joka on ennätyksellisen velanoton ohella pudottanut työllisyyttä 65 000 - 70 000 hengellä aiheuttaen nimenomaan sitä velanottotarvetta.

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Viime kauden todellisuus oli, että puoli vuotta Marinin hallituksen aloitettua pandemia oli täydellä voimallaan päällä, yhteiskuntaa suljettiin ja yritysten sekä kotitalouksien tukemiseksi tehtiin laajat tukipaketit. Tuossa tilanteessa oppositiojohtaja Petteri Orpo vaati tiukempia rajoituksia https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d1b1047f-adec-485b-b6e9-dd219c3f6c5b , mutta myös enemmän tukea yrityksille https://www.satakunnankansa.fi/koronavirus/art-2000007075290.html

    Kerta toisensa jälkeen kokoomus ja perussuomalaiset esittivät suurempia ja laajempia tukia yrityksille ja velanoton kasvattamista. Varsinaisissa budjettiäänestyksissä oppositiopuolueet kuittasivat yli 95% hallituksen toimista ja rahan käytöstä. Asiat ovat todennettavissa eduskunnan pöytäkirjoista.

    Mihin velkaa otettiin?

    Viime hallituskaudella otettiin poikkeuksellisen paljon velkaa ja kaikki puolueet ovat sitä mieltä, ettei normaalioloissa tällaista voida tehdä. Vaalikauden menot on listattu valtiovarainministeriön tammikuussa 2023 tekemässä muistiossa.

    Ehdottomasti eniten Marinin hallitus otti velkaa koronapandemian vuoksi. Kokonaisuudessaan pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset. Niistä suurimpia olivat seuraavat:

    • Yritysten tukeminen 4300 miljoonaa euroa (lisäksi 2100 miljoonaa varattu finanssisijoituksiin)

    • Kuntien tukeminen 3200 miljoonaa euroa (ei heikennä julkistaloutta, mutta lisää valtion alijäämää),

    • Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit 3200 miljoonaa euroa,

    • Työttömyysturvan laajentamiseen kriisin ajaksi 900 miljoonaa euroa,

    • Infrahankkeet talouden elvyttämiseksi 900 miljoonaa euroa,

    • Muita toimia mm. tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä vanhustenhoidossa yhteensä 2000 miljoonaa euroa

    Kuten yltä on nähtävissä, suurin menoerä olivat yritystuet, joihin oppositio toistuvasti vaati enemmän rahaa suuremmalle joukolle. Nyt tehdyilläkin toimilla pelätty konkurssiaalto saatiin kuitenkin torjuttua ja talous pidettyä käynnissä. Suomi on ollut kärjessä erilaisissa pandemian hoitoa ja siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.

    Etla kertoi että yritystuet pelastivat yli 40 000 työpaikkaa. Kun tiedetään että 10 000 työllistä vähemmän tuo noin 1 miljardin euron lisämenot vuodessa, Marinin hallitus pelasti meidät suurelta lisävelanotolta.
    https://www.etla.fi/ajankohtaista/koronatuet-sailyttivat-yli-40-000-tyopaikkaa-yritystukijarjestelmaa-on-kuitenkin-syyta-kehittaa-tulevien-kriisien-varalta/
    Samaa ei voi sanoa OrpoPurran toiminnasta, joka on ennätyksellisen velanoton ohella pudottanut työllisyyttä 65 000 - 70 000 hengellä aiheuttaen nimenomaan sitä velanottotarvetta.

    Suomi on ollut kärjessä erilaisissa pandemian hoitoa ja siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.

    HS - Saksalais­lehti: Suomi sijoittui ensimmäiseksi 154 maan vertailussa korona­pandemiasta selviämisessä
    https://www.hs.fi/maailma/art-2000008115041.html
    Koronavirus|Der Spiegel -lehden tekemän vertailun viiden parhaan joukossa ovat myös Tanska ja Norja. Maiden demokraattisuudella tai epä­demokraattisuudella ei ollut pandemiasta selviämisen kannalta suurta väliä muualla kuin Euroopassa.

    COVID Economic Recovery Index
    Ranking table
    https://www.covidrecoveryindex.org/ranking

    Tällaiset.

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Viime kauden todellisuus oli, että puoli vuotta Marinin hallituksen aloitettua pandemia oli täydellä voimallaan päällä, yhteiskuntaa suljettiin ja yritysten sekä kotitalouksien tukemiseksi tehtiin laajat tukipaketit. Tuossa tilanteessa oppositiojohtaja Petteri Orpo vaati tiukempia rajoituksia https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d1b1047f-adec-485b-b6e9-dd219c3f6c5b , mutta myös enemmän tukea yrityksille https://www.satakunnankansa.fi/koronavirus/art-2000007075290.html

    Kerta toisensa jälkeen kokoomus ja perussuomalaiset esittivät suurempia ja laajempia tukia yrityksille ja velanoton kasvattamista. Varsinaisissa budjettiäänestyksissä oppositiopuolueet kuittasivat yli 95% hallituksen toimista ja rahan käytöstä. Asiat ovat todennettavissa eduskunnan pöytäkirjoista.

    Mihin velkaa otettiin?

    Viime hallituskaudella otettiin poikkeuksellisen paljon velkaa ja kaikki puolueet ovat sitä mieltä, ettei normaalioloissa tällaista voida tehdä. Vaalikauden menot on listattu valtiovarainministeriön tammikuussa 2023 tekemässä muistiossa.

    Ehdottomasti eniten Marinin hallitus otti velkaa koronapandemian vuoksi. Kokonaisuudessaan pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset. Niistä suurimpia olivat seuraavat:

    • Yritysten tukeminen 4300 miljoonaa euroa (lisäksi 2100 miljoonaa varattu finanssisijoituksiin)

    • Kuntien tukeminen 3200 miljoonaa euroa (ei heikennä julkistaloutta, mutta lisää valtion alijäämää),

    • Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit 3200 miljoonaa euroa,

    • Työttömyysturvan laajentamiseen kriisin ajaksi 900 miljoonaa euroa,

    • Infrahankkeet talouden elvyttämiseksi 900 miljoonaa euroa,

    • Muita toimia mm. tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä vanhustenhoidossa yhteensä 2000 miljoonaa euroa

    Kuten yltä on nähtävissä, suurin menoerä olivat yritystuet, joihin oppositio toistuvasti vaati enemmän rahaa suuremmalle joukolle. Nyt tehdyilläkin toimilla pelätty konkurssiaalto saatiin kuitenkin torjuttua ja talous pidettyä käynnissä. Suomi on ollut kärjessä erilaisissa pandemian hoitoa ja siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.

    Etla kertoi että yritystuet pelastivat yli 40 000 työpaikkaa. Kun tiedetään että 10 000 työllistä vähemmän tuo noin 1 miljardin euron lisämenot vuodessa, Marinin hallitus pelasti meidät suurelta lisävelanotolta.
    https://www.etla.fi/ajankohtaista/koronatuet-sailyttivat-yli-40-000-tyopaikkaa-yritystukijarjestelmaa-on-kuitenkin-syyta-kehittaa-tulevien-kriisien-varalta/
    Samaa ei voi sanoa OrpoPurran toiminnasta, joka on ennätyksellisen velanoton ohella pudottanut työllisyyttä 65 000 - 70 000 hengellä aiheuttaen nimenomaan sitä velanottotarvetta.

    Toinen Marinin kaudelle osunut kriisi oli tietysti Venäjän raukkamainen hyökkäyssota Ukrainaan.

    Sota aiheutti Venäläisestä kaasusta ja öljystä riippuvaiselle Euroopalle myös energiakriisin, jonka vaikutukset heijastuivat ennen kaikkea eurooppalaisen sähkömarkkinan takia myös meille Suomeen.

    Vuosina 2022-2023 näistä kriiseistä aiheutui 4,8 miljardin euron menolisäykset ja tulojen menetykset. Myös nämä päätökset tehtiin laajassa hallitus-oppositio yhteisrintamassa.

    Energiakriisin hoidossa kokoomus vaatii valtiota huomattavasti suurempia tukia ja perussuomalaisista ehdotettiin, että valtio maksaisi kansalaisten sähkölaskut suoraan. Nyt vallassa ollessaan puolueet eivät kuitenkaan ole halunneet edes teettää jälkikäteisarviota energiakriisin tukivälineiden toimivuudesta. Tuen tarve jäi lopulta selvästi ennakoitua pienemmäksi, koska sähkön hinta laski alkuvuodesta 2023 odotettua nopeammin. Suomi käytti energiakriisin hoitoon verrattain erittäin vähän rahaa.

    Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aiheuttamat suurimmat lisämenot ja tulonmenetykset valtiolle vuosina 2022-2023 olivat:

    • Rajaturvallisuus ja maanpuolustus 1835 miljoonaa euroa,

    • Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen 1161 miljoonaa euroa,

    • Energiaomavaraisuus ja vihreä siirtymä 398 miljoonaa euroa,

    • Huoltovarmuus 303 miljoonaa euroa,

    • Energiahintojen nousun kompensointi ja väliaikainen sähkötuki 275 miljoonaa euroa,

    • Maatalouden tukeminen 219 miljoonaa euroa,

    • Lapsiperheiden tuki ylimääräisellä lapsilisällä ja sosiaaliturvan huoltajakorotuksilla 158 miljoonaa,

    • Ukrainaan annettu apu 138 miljoonaa euroa,

    • Aikaistettu sosiaaliturvan ja eläkkeiden indeksikorotus 104 miljoonaa euroa,

    • Kyberturvallisuus 97 miljoonaa euroa,

    • Kuljetusalan yritysten tuki 75 miljoonaa euroa,

    • Joukkoliikenteen tuki 20 miljoonaa euroa.

    Verotoimissa vaalikaudella tehtiin niin verotusta kiristäviä kuin sitä laskevia toimia. Pysyvä vaikutus Marinin hallituksen veropolitiikasta julkiseen talouteen oli noin 380 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Suurimpia yksittäisiä toimia oli energiakriisin aikana tehty sähkön arvonlisäveron alennus 24 prosentista 10 prosenttiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Viime kauden todellisuus oli, että puoli vuotta Marinin hallituksen aloitettua pandemia oli täydellä voimallaan päällä, yhteiskuntaa suljettiin ja yritysten sekä kotitalouksien tukemiseksi tehtiin laajat tukipaketit. Tuossa tilanteessa oppositiojohtaja Petteri Orpo vaati tiukempia rajoituksia https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d1b1047f-adec-485b-b6e9-dd219c3f6c5b , mutta myös enemmän tukea yrityksille https://www.satakunnankansa.fi/koronavirus/art-2000007075290.html

    Kerta toisensa jälkeen kokoomus ja perussuomalaiset esittivät suurempia ja laajempia tukia yrityksille ja velanoton kasvattamista. Varsinaisissa budjettiäänestyksissä oppositiopuolueet kuittasivat yli 95% hallituksen toimista ja rahan käytöstä. Asiat ovat todennettavissa eduskunnan pöytäkirjoista.

    Mihin velkaa otettiin?

    Viime hallituskaudella otettiin poikkeuksellisen paljon velkaa ja kaikki puolueet ovat sitä mieltä, ettei normaalioloissa tällaista voida tehdä. Vaalikauden menot on listattu valtiovarainministeriön tammikuussa 2023 tekemässä muistiossa.

    Ehdottomasti eniten Marinin hallitus otti velkaa koronapandemian vuoksi. Kokonaisuudessaan pandemia aiheutti valtiolle noin 16,4 miljardin euron menot ja tulonmenetykset. Niistä suurimpia olivat seuraavat:

    • Yritysten tukeminen 4300 miljoonaa euroa (lisäksi 2100 miljoonaa varattu finanssisijoituksiin)

    • Kuntien tukeminen 3200 miljoonaa euroa (ei heikennä julkistaloutta, mutta lisää valtion alijäämää),

    • Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit 3200 miljoonaa euroa,

    • Työttömyysturvan laajentamiseen kriisin ajaksi 900 miljoonaa euroa,

    • Infrahankkeet talouden elvyttämiseksi 900 miljoonaa euroa,

    • Muita toimia mm. tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä vanhustenhoidossa yhteensä 2000 miljoonaa euroa

    Kuten yltä on nähtävissä, suurin menoerä olivat yritystuet, joihin oppositio toistuvasti vaati enemmän rahaa suuremmalle joukolle. Nyt tehdyilläkin toimilla pelätty konkurssiaalto saatiin kuitenkin torjuttua ja talous pidettyä käynnissä. Suomi on ollut kärjessä erilaisissa pandemian hoitoa ja siitä toipumista koskeneissa kansainvälisissä vertailuissa.

    Etla kertoi että yritystuet pelastivat yli 40 000 työpaikkaa. Kun tiedetään että 10 000 työllistä vähemmän tuo noin 1 miljardin euron lisämenot vuodessa, Marinin hallitus pelasti meidät suurelta lisävelanotolta.
    https://www.etla.fi/ajankohtaista/koronatuet-sailyttivat-yli-40-000-tyopaikkaa-yritystukijarjestelmaa-on-kuitenkin-syyta-kehittaa-tulevien-kriisien-varalta/
    Samaa ei voi sanoa OrpoPurran toiminnasta, joka on ennätyksellisen velanoton ohella pudottanut työllisyyttä 65 000 - 70 000 hengellä aiheuttaen nimenomaan sitä velanottotarvetta.

    Pysyvät menolisäykset

    Rinteen ja Marinin hallitusohjelmat sisälsivät useita uudistuksia, jotka aiheuttivat myös pysyviä menolisäyksiä valtiolle.

    Nämä lisäykset tehtiin harkiten ja pääosin ajatuksella, että uudistukset vahvistavat Suomen kansantaloutta ja julkisen talouden tasapainoa viimeistään pitkällä aikavälillä. Toisaalta tarkoituksena oli parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ostovoimaa pienten eläkkeiden ja perusturvan korotuksilla.

    Rinteen ja Marinin hallitusten pysyvät menolisäykset (vuoden 2026 tasossa):

    • Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus 260 miljoonaa euroa,

    • Pienten eläkkeiden korottaminen 230 miljoonaa euroa (ei huomioitu verotulojen kasvun vaikutusta),

    • Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste 129 miljoonaa euroa,

    • Peruspalveluiden 7 päivän hoitotakuu 128 miljoonaa euroa,

    • Työllisyyspalveluiden vahvistaminen 100 miljoonaa euroa,

    • Kehitysyhteistyörahoituksen kasvattaminen 40 miljoonaa euroa (vaalikauden alussa 80, mutta puolitettiin puoliväliriihen säästöpaketin yhteydessä),

    • Ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäys 50 miljoonaa euroa,

    • Sote-uudistuksen rahoitus 50 miljoonaa euroa

    • Oikeudenhoidon lisämenot tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa ja rikosseuraamuslaitoksessa 40 miljoonaa euroa

    • Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisärahoituksen (T&K-rahoitus) parlamentaarisen sovun toimeenpano 30 miljoonaa euroa, kasvaen 180 miljoonaa euroa vuosittain 2024 alkaen.

    Puoliväliriihessä hallitus päätti säästöpaketista, jonka lopullinen pysyvien menosäästöjen suuruus oli hieman yli 300 miljoonaa euroa. Rinteen ja Marinin hallituksen päätösten myötä lopullinen pysyvien lisämenojen yhteissumma oli vaalikauden lopussa vuonna 2023 2,1 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan parlamentaarisesti sovittu tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäys, jota tuolloinen oppositio ja myös Orpon hallitus tukevat, summa nousee 2,8 miljardiin euroon vuonna 2026.

    Äänestä

  • Anonyymi00042 kirjoitti:

    Pysyvät menolisäykset

    Rinteen ja Marinin hallitusohjelmat sisälsivät useita uudistuksia, jotka aiheuttivat myös pysyviä menolisäyksiä valtiolle.

    Nämä lisäykset tehtiin harkiten ja pääosin ajatuksella, että uudistukset vahvistavat Suomen kansantaloutta ja julkisen talouden tasapainoa viimeistään pitkällä aikavälillä. Toisaalta tarkoituksena oli parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ostovoimaa pienten eläkkeiden ja perusturvan korotuksilla.

    Rinteen ja Marinin hallitusten pysyvät menolisäykset (vuoden 2026 tasossa):

    • Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus 260 miljoonaa euroa,

    • Pienten eläkkeiden korottaminen 230 miljoonaa euroa (ei huomioitu verotulojen kasvun vaikutusta),

    • Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste 129 miljoonaa euroa,

    • Peruspalveluiden 7 päivän hoitotakuu 128 miljoonaa euroa,

    • Työllisyyspalveluiden vahvistaminen 100 miljoonaa euroa,

    • Kehitysyhteistyörahoituksen kasvattaminen 40 miljoonaa euroa (vaalikauden alussa 80, mutta puolitettiin puoliväliriihen säästöpaketin yhteydessä),

    • Ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäys 50 miljoonaa euroa,

    • Sote-uudistuksen rahoitus 50 miljoonaa euroa

    • Oikeudenhoidon lisämenot tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa ja rikosseuraamuslaitoksessa 40 miljoonaa euroa

    • Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisärahoituksen (T&K-rahoitus) parlamentaarisen sovun toimeenpano 30 miljoonaa euroa, kasvaen 180 miljoonaa euroa vuosittain 2024 alkaen.

    Puoliväliriihessä hallitus päätti säästöpaketista, jonka lopullinen pysyvien menosäästöjen suuruus oli hieman yli 300 miljoonaa euroa. Rinteen ja Marinin hallituksen päätösten myötä lopullinen pysyvien lisämenojen yhteissumma oli vaalikauden lopussa vuonna 2023 2,1 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan parlamentaarisesti sovittu tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäys, jota tuolloinen oppositio ja myös Orpon hallitus tukevat, summa nousee 2,8 miljardiin euroon vuonna 2026.

    Yhteenveto eli Purran ja Orpon saama perintö

    Kuten edellä olemme nähneet, Marinin ja Rinteen hallitusten velasta selkeästi suurin osa aiheutuu kriisien hoidosta.

    Pysyvät menolisäykset, menosäästöt ja verotoimet huomioiden pysyvä vaikutus julkiseen talouteen oli 1,4 miljardia euroa vuoden 2023 tasossa julkista taloutta heikentävä. Sen edestä Orpo ja Purra siis voivat syyttää Marinin ja Rinteen hallituksia yli 18,44 miljardin euron alijäämästä, jonka he vuonna 2024 tekivät ja alijäämästä jonka vuodelle 2025 budjetoivat.

    Tosin on huomioitava, että hallitus on jo leikkauksillaan perunut mm. hoitajamitoituksen ja hoitotakuun kiristykset sekä useita muita viime kaudella tehtyjä panostuksia, mikä pienentää Marinin ja Rinteen hallituksen politiikan vaikutusta entisestään.

    Tämä on tulos, jos ajattelemme, että esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen tai työllisyyspalveluiden ja peruspalveluiden vahvistaminen eivät millään tavalla vahvista Suomen kansantaloutta, kuten niiden on ajateltu tekevän.

    Toisaalta summassa ei ole huomioitu vaikutuksia, joita pandemian ja energiakriisin hoitotoimilla on ollut. Konkurssiaaltojen ja massatyöttömyyden välttämällä sekä pandemian syvimmän kriisin keskellä elvyttämällä talous pidettiin käynnissä ja vaikka velkaa jouduttiin ottamaan, talous myös elpyi nopeasti ja velkasuhde saatiin laskuun vuosina 2021 ja 2022.

    Vaalikauden lopulla työllisyys nousi ennätyslukemiin, mikä pienensi työttömyysturvamenoja ja nosti verotuloja toistuvasti enemmän, kuin valtiovarainministeriö ennakoi.

    Orpon ja Purran kaudella velkasuhteen ennustetaan vain nousevan.

    Syynä on ennen kaikkea heikentyvä talouskasvu ja työllisyys, johon hallitus ei ole reagoinut millään tavalla.

    Kulut nousevat sosiaali- ja terveydenhuollossa inflaation, palkkojen nousun, hoitojonojen ja vuokralääkäreiden käytön takia. Hallitus voisi purkaa jonoja tai puuttua vuokralääkäreiden ylihinnoitteluun, mutta päinvastoin pahentaa tilannetta hyvinvointialueilla leikkaamalla niiden rahoitusta ja siirtämällä sitä yksityisen hoidon korvauksiin. Pörriäisille yli 600 miljoonaa euroa.

    Hallitus on ajanut Suomen leikkauksillaan kierteeseen, jossa se joutuu toistuvasti leikkaamaan lisää ja pahentamaan ongelmia, jotka ovat kasvavien julkisten kulujen taustalla. Tätä spiraalia se ei voi kääntää, ennen kuin kansainvälinen suhdanne nostaa Suomenkin jaloilleen tai hallitus luopuu jääräpäisestä politiikastaan. Kummankaan varaan ei uskalla laskea.

    Koska hallitus tulee jatkuvasti ”yllätetyksi” yhä huonommalla julkisen talouden tilanteella, se tulee jatkossakin syyttämään edellisiä hallituksia tekemistään alijäämistä. Kuten olen edellä osoittanut, viime hallituksen pysyvät menolisäykset ovat pienet suhteessa valtiontalouden alijäämään ja myös pieni osa verrattuna hallituksen jo tekemiin leikkauksiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Rinteen-Marinin hallitukset nostivat työllisyyttä 117 000 hengellä, OrpoPurran hallitus on laskenut työllisyyttä pelkästään vuodessa helmikuusta 2024 helmikuuhun 2015 64 000 hengellä.

    XVoihan PERSKOK.

    Äänestä

Orvon hallituksen ohjelmaanhan on kirjattu 100 000 uutta työtöntä yksityiseltä sektorilta. Tuo tavoite kyllä on saavutettavissa.

Äänestä
  • Tuottamattomat puuhastelijat siivotaan pois. Niin se menee.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Tuottamattomat puuhastelijat siivotaan pois. Niin se menee.

    Veronmaksajien riesaksi. Senhän porvarit osaavat. Elää veronmaksajien kustannuksella.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Tuottamattomat puuhastelijat siivotaan pois. Niin se menee.

    Eikö työssäkäynti ollutkaan työttömänä makoilua parempaa, jota porvarit ovat aina hokeneet? Onko porvarien politiikan tuottamat työttömät makoilijat parempia kuin työtä tekevät?

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Veronmaksajien riesaksi. Senhän porvarit osaavat. Elää veronmaksajien kustannuksella.

    Nyt sekoitat vasuriin taas porvaria. Aika pahasti heittää käsitteet nyt.

    Ja mietippä uudestaan.

    Onko työtön joku pysyvä lopullinen ihmisen kohtalo? Nyt ei puhuta siis sinusta, vaan yleisesti.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Eikö työssäkäynti ollutkaan työttömänä makoilua parempaa, jota porvarit ovat aina hokeneet? Onko porvarien politiikan tuottamat työttömät makoilijat parempia kuin työtä tekevät?

    Työtön on parempi kuin tuottamattoman työn tekijä.

    Osaatko yhdistää pisteet miksi?

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Nyt sekoitat vasuriin taas porvaria. Aika pahasti heittää käsitteet nyt.

    Ja mietippä uudestaan.

    Onko työtön joku pysyvä lopullinen ihmisen kohtalo? Nyt ei puhuta siis sinusta, vaan yleisesti.

    Minun elämänkatsomuksessani keskuspankit tekevät rahan, jota sitten jaellaan ympäriinsä. Nämä keskuspankit ovat julkisessa omistuksessa.

    Yksityinen on aina välistävetävä pummi, sitä ei tarvita missään. Yksityinen loisii. Se vetää keskuspankin rahaa välistä tekemättä mitään.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Veronmaksajien riesaksi. Senhän porvarit osaavat. Elää veronmaksajien kustannuksella.

    Huomattavasti edullisempaa niille on maksaa työttömyyskorvauksia, kuin kovaa palkkaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00030 kirjoitti:

    Huomattavasti edullisempaa niille on maksaa työttömyyskorvauksia, kuin kovaa palkkaa.

    Tuolla logiikallahan kaikki kannattaa dumpata työttömiksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Tuolla logiikallahan kaikki kannattaa dumpata työttömiksi.

    Oisko tuossa kuule viitattu niihin tukityöllisiin ja "tuottamattoman työn tekijöihin", joita kaikki ei ole?

    Äänestä

  • Anonyymi00034 kirjoitti:

    Oisko tuossa kuule viitattu niihin tukityöllisiin ja "tuottamattoman työn tekijöihin", joita kaikki ei ole?

    Logiikan mukaan kaikki työttömiksi on paras vaihtoehto.

    Mutta kuka voitot silloin kerää?

    Yhteiskunnanhan pitää pyöriä, mutta yksityinen saa mennä konkkaan.

    Äänestä

"Marinin hallitus saavutti tavoitteensa, ”merkittävä” onnistuminen työllisyydessä – Tuore muistio kertoo Orpon hallituksen ongelmasta
Uusi Suomi 26.7.202316:23

Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana Suomen työllisyysaste nousi 74,1 prosenttiin, eli tasan hallituksen tavoitteeseen. Työllisyys parani Rinteen-Marinin hallituksen aikana yhteensä 117 000 henkilöllä, paljastaa TEM:n julkaisematon muistio myös. Petteri Orpon (kok) hallituksen lähtötilanne ei ole muistion perusteella helppo.

Pääministerit. Petteri Orpon (kok) hallituksella on iso työ yltää sellaisiin työllisyysparannuksiin kuin Sanna Marinin (sd) hallituksen ja Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana saavutettiin.

Uuden Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) saamasta aineistosta käy ilmi, että Antti Rinteen – Sanna Marinin hallitus saavutti asettamansa työllisyystavoitteen, mitä voi ministeriön asiantuntijavirkamiesten mukaan pitää kriisien keskellä ”merkittävänä saavutuksena”.

No, sitä persu valehtelee minkä ehtii ja kokoomuslaiset kuvittelee omiaan!

Äänestä
  • Saavutti miten? Vai onko sillä väliä? 😂

    Äänestä

  • Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019:

    "Sanna Marinin hallitus tavoittelee 60 000 uutta työllistä työn tarjontaa ja kysyntää tukevilla toimilla."

    Tavoitteli 60k, mutta tulos oli tuplat 120k.

    Sössivät siis tuonkin 😆

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019:

    "Sanna Marinin hallitus tavoittelee 60 000 uutta työllistä työn tarjontaa ja kysyntää tukevilla toimilla."

    Tavoitteli 60k, mutta tulos oli tuplat 120k.

    Sössivät siis tuonkin 😆

    Niin, mutta mitä siis tehtiin?

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Niin, mutta mitä siis tehtiin?

    Luotiin vakaa ja turvallinen ymöäristö ja luottamus työtä hakeville. Toimi hyvin ja työllisyysaste saatiin mittaushistorian korkeimmaksi, kokoaikaiseksi muutettu työllisyysaste jopa Pohjoismaiden korkeimmaksi, joka tarkoittaa sitä että työväestön määrä huomioiden Suomen työläiset tekivät Marinin kaudella Pohjoismaiden eniten työtunteja, ollen siis Pohjoismaiden ahkerimpia työläisiä 👍

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Luotiin vakaa ja turvallinen ymöäristö ja luottamus työtä hakeville. Toimi hyvin ja työllisyysaste saatiin mittaushistorian korkeimmaksi, kokoaikaiseksi muutettu työllisyysaste jopa Pohjoismaiden korkeimmaksi, joka tarkoittaa sitä että työväestön määrä huomioiden Suomen työläiset tekivät Marinin kaudella Pohjoismaiden eniten työtunteja, ollen siis Pohjoismaiden ahkerimpia työläisiä 👍

    "Vakaa ja turvallinen ympäristö" 😂

    Just.

    Mites se kävi? Sytyteltiin kivoja kynttilöitä ja valittiin huolella taustamusiikkeja? 😂😂😂

    Voi V mitä paskaa! 🤮

    Äänestä

Tyhnä Marin.

Äänestä
  • Persut onntyhmiä oksennus päitä

    Äänestä

Marinin hallitus sai loppukaudellaan myös velkaantumisen taittumaan, mutta OrpoPurran oikeistohallitus nosti veljaantumisen Euroopan pahimmaksi. Jotain kertoo se että viime vuonna 2024 oikeistohallitus lisäsi velkaa 18,44 miljardia euroa, paljonko tänä vuonna kun työttömyys ja konkurssit sekä työllisyys entistä huonommassa jamassa. Ei taida 60 miljardia euroa eli VM:n arvioima velanoton nousu tällä kaudella 212 miljardiin euroon riittää.

Äänestä
  • Mikä vaikuttaa velkaantumiseen Marinia enemmän?

    Vai onko pointtinasi nyt vaan heitellä ymmärtämättömästi poimittuja (muka) tilastoja jonain papukaijana?

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Mikä vaikuttaa velkaantumiseen Marinia enemmän?

    Vai onko pointtinasi nyt vaan heitellä ymmärtämättömästi poimittuja (muka) tilastoja jonain papukaijana?

    Hyvätuloisten ja eliitin veroedut ja tuet mm. metsänomistajat, turkistuottajat jne. Pörriäisten yli 600 milj. euron Kelatuet, veropohjan rapauttaminen paitsi palkansaajat joiden verotus saatiin alv-nostoilla korkeimmaksi 10-vuoteen jne. Oikeiston veronkiertovelkatalous ei ole kestävä ja edelleen haluavat rapauttaa verotusta mm. pääoma- ja lahjaveron poistolla, yhteisöveron laskulla sekä hyvätuloisimpien verotuksen alentamisella, kestämätöntä kuten nähdään, verotulot laskevat ja velanotto kasvaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Mikä vaikuttaa velkaantumiseen Marinia enemmän?

    Vai onko pointtinasi nyt vaan heitellä ymmärtämättömästi poimittuja (muka) tilastoja jonain papukaijana?

    orpopurra velkaannuttaa monin veroin enemmän kuin Marinin hallitus. Tulopuoli heikentynyt olennaisesti, se mikä ennen maksetiin verotuloilla, maksetaan nyt velalla.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Hyvätuloisten ja eliitin veroedut ja tuet mm. metsänomistajat, turkistuottajat jne. Pörriäisten yli 600 milj. euron Kelatuet, veropohjan rapauttaminen paitsi palkansaajat joiden verotus saatiin alv-nostoilla korkeimmaksi 10-vuoteen jne. Oikeiston veronkiertovelkatalous ei ole kestävä ja edelleen haluavat rapauttaa verotusta mm. pääoma- ja lahjaveron poistolla, yhteisöveron laskulla sekä hyvätuloisimpien verotuksen alentamisella, kestämätöntä kuten nähdään, verotulot laskevat ja velanotto kasvaa.

    Hyvätuloisten ja sinuun nähden eliitin verokuorman kevennys on täysin perusteltua, koska se on Suomessa yltiöpäisen korkealla.

    Ja isossa kuvassa tuo ei rapauta yhtään mitään veropohjasta. Ja tuo muu verotuskiima jota esität on hyvin huono idea veroasteen korkeuden takia muutenkin, ellei ideologinen neuroisi pyri verottamaan kaikkea ja sitten jaa työtä myöden kaiken keskuskomiteasta.

    Tosin maailman menoa seuranneet tietää miyen huono idea tuo on.

    Pörriäiseen investoinnin idea oli hoitojonojen purku, mutta ideologisesti sekin oli ilmeisesti väärin koska sen teki väärä hallitus.

    Alvin nosto on hyvä tapa vaikuttaa vetokettymään. Se antaa kansalaisellekin mahdollisuuden tehdä valintoja, toisin kuin pakkoverot.

    Ja se velanotto on suorassa suhteessa mm. siihen idiotismiin joka sai Suomen muuttamaan negatiivisen koron lainat markkinakorkoisiksi. Kukas idiootti sen tekikään? Ja siihen miten Venäjän talouspakotteet iskevät Suomeen, viiveellä. Ei silloin kun Marinadi sulki tärinöissään moottoriteitä. Ja sitten tämä viisikon Sote-sotku johon jo tuupattuin 2200 muljoonaa lisää, mutta vinkuvat vaan edelleen ettei riitä sille mustalle aukolle mikään.

    Kohta nähdään vielä miten kalliiksi viher-kiima tätien yltiöpäiset sitoumukset tuleekaan. Siis sen idioottimaisen 7 miljardin lisäksi, jota maksetaan Marinadin perintönä vielä pitkään. Siis miettikää. Ihan kun ei oltais voitu valtiona itse asettaa itsellemme tealistisia tavoitteita, vaan vauhkona pitää tunkea ideologisiin ja absurdeihin sitoumuksiin joista kun vaan sitten maksaa jollekin niin maailmahan se pelastuu .

    Kokonaistilanteen kannalta pitää olla vähän laajempi kuva asioista, eikä siitä voi jättää pois merkittäviä tekijöitä vain sen takia että yrittää selitellä vasuripolitiikan erinomaisuutta vaikkei se sitä ole nyt, eijä ole koskaan ollutkaan.

    Äänestä

Oletko aloittaja kuullut tempputyöllistämisestä? Sillä saadaan tilastot näyttämään paremmilta.

Äänestä
  • Vaikka miten pieni tuuraaja työ tai pitsan paisto, nämä lasketaan kaikki työllisyydeksi.

    Äänestä

  • Tempputyöllisyyskö lisäsi ansiotuloverotuottoja ja vähensi työttömyys-asumistuki-toimeentulotukimenoja Marinin kaudella 😆 Jos kerran näin on, kannatan tempputyöllistämistä 👍

    Äänestä

Koitapa ihan huvinvuoksesi arvata, jotta paljonko se Marinin työllisyyden kohotus tuli maksamaan. Marin työllisti yli 50.000 ihmistä ja maksoi näiden palkat velkarahalla. Se alkujaan terveempi työllistyminen vuoden 2019 alkupuolella oli Sipilän hallituksen aikaansaamaa.

Näetkö mitään ristiriitaa siinä, että vaikka työllisyys nousi, toki velkarahalla, niin miksi Marinin hallitus kuitenkin loi Suomeen noin 300.000 uutta käyhyysrajan alapuolella elävää?

Äänestä

Yhteiskunnan tasolla talousasioita ei osaa kuin vasemmistopuolueet. Porvaristo on tottunut pelkkään nappikauppaan, jossa voi nappeja välillä roskiinkin heittää. Yhteiskunnassa ei voi niin tehdä.

Äänestä
  • Onpa tunkkainen aivopieru.

    Mutta kiitos selityksestä, ilmankos sitten se ameriikka on niin köyhä talousmahti maailmassa ja neuvostoliitto sen kun kukoistaa - eiku kukoisti...

    Äänestä

Marin Hallitus otti LISÄÄ VELKAA meille Suomalaisille!

Kuka tahansa voi ottaa velkaa ja velalla työllistää ihmisiä ns. muka töihin!

Nyt on velan maksun aika ja myös seuraavalla Hallituksella!

Velka on Veli otettaessa ja Veljenpoika maksettaessa!

Äänestä

Jauho-Riikka ei saa edes velkarahalla ihmisiä töihin 🤣

Äänestä
  • Kuka sitä viitsii töihin mennä irtisanottavaksi?

    Äänestä

Hienosti saikin 👍

Äänestä

Marinin hallitus löi valtiolle työpaikka ja prosentti nousi vain siksi, että työlliseksi laskettiin tunninkin viikossa tehnyt. Tehdyt työntunnit eivät nousseet.

Äänestä

OrpoPurran tuhotyö jatkuu vaan.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ja tuon hyvän työn Jauho-Riikan irvihallitus tuhosi vain muutamassa kuukaudessa.

Eipä ihme miksi putinistipersujen kannatus on syöksykierteessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu