Näkyi jonkun iltapulun maksumuurin takaiseksi laitettu juttu talvisodan päättymisestä Kuhmon suunnalla. Vaan Wikipediastahan tuota tietoa löytyy:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuhmon_taistelut
Tuohon olisi aina pyrittävä. N. 10-kertaisella ylivoimalla hyökkäävä vihollinen kärsii jopa 100-kertaiset tappiot suomalaisiin verrattuna. Esimerkiksi Dolinin hiihtoprikaati tuhottiin melko tarkkaan. Eikä raja siirtynyt Kuhmon kohdalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuhmon_taistelut
Tuohon olisi aina pyrittävä. N. 10-kertaisella ylivoimalla hyökkäävä vihollinen kärsii jopa 100-kertaiset tappiot suomalaisiin verrattuna. Esimerkiksi Dolinin hiihtoprikaati tuhottiin melko tarkkaan. Eikä raja siirtynyt Kuhmon kohdalla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Iltalehdet haluaa pitää sotatapahtumat, Imana Tietonaan, vaikka kaikki muut nämä asiat tietää .
On kyllä venäläisten tappioiden määrää liioiteltu, mutta kyllä meikäläiset siellä silti erittäin hyvin taistelivat.
Syy siihen, miksi venäläistä divisioonaa ei saatu tuhottua oli se, että se oli tottunut arktisiin olosuhteisiin, jos oikein muistan, niin oli kotoisin rajan takaisesta Karjalasta ja kouluttajina lienee ainakin ennen Stalinin puhdistuksia toiminut suomalaisia punaisia upseereja.
Meikäläiset onnistuivat kyllä pysäyttämään sen etenemisen, mutta sen jälkeen divisioona kaivautui ja ilmasta huollettujen mottien tuhoaminen niin vähällä tykistöllä kuin meikäläisillä siellä oli, oli veristä puuhaa eikä likikään kaikkia saatukaan tuhotuksi.
Hyvä muistutus siitä, että vastahyökkäys pitäisi aina suorittaa vihollisen vielä ollessa liikkeessä ja riittävällä voimalla. Raatteen tiellä se onnistui niin täydellisesti kuin juuri kuvitella saattaa (itse asiassa ukrainalaisdivisioonalla olisi ollut aikaa kyllä kaivautua paremmin, mutta se tehnyt niin, eli ilmeisesti toimi siinä Puna-armeijan ohjesääntöä vastaan ja allekirjoitti sillä paitsi komentajansa kuolemantuomion, myös traagisen tuhonsa), joskin muutamia asemia olivat ehtineet valmistaa ja niiden valtaamisessa parin ensimmäisen taistelupäivän aikana joukkomme kärsivätkin aika kovia tappioita.
Saman ongelman eteen jouduimme myös Laatokan Karjalassa, jossa toki saartavaa iskua yritettiinkin jo liikkuvaan viholliseen, mutta kun vihollisen voima oli paljon suurempi kuin ennen sotaa pidetyissä harjoituksissa oli oletettu, ei jyrääminen onnistunut vaan päädyttiin sielläkin pitkään ja kuluttavaan mottisotaan. Tykistöä ja sen ammuksia ei sielläkään ollut tarpeeksi, mutta Jääkäripataljoona 4:n nuori ja innokas komentaja Matti Aarnio kehittyi erittäin taitavaksi valloittamaan motteja, pitäen omat tappiot kohtuullisen pieninä. Esim teltat tuotiin lähelle etulinjaa ja vanhimmat miehet ja huolto pitivät teltat jatkuvasti lämpiminä sekä lämmintä muonaa saatavilla kun muut miehet ahdistivat vihollista kahdessa vuorossa. Päivisin tavan jannut tekivät harhautushyökkäyksiä ja pyrkivät tuhoamaan pesäkkeitä eteen suorasuuntaukseen tuoduilla tykeillä, kun taas yöllä erikseen valitut vapaaehtoiset hyökkäsivät iskupartioina vihollisen asemiin, pyrkien joko valtaamaan vihollisen asemia, tai sitten vain räjäyttivät korsut ja tuhosivat aseet ja vetäytyivät takaisin päiväksi nukkumaan. Kun vihollista oli kaikenlaisin kuviteltavissa olevin konstein heikennetty riittävästi, se yleensä aloitti ulosrynnäkön, jonka seurauksena suuri osa miehistöstä tuhoutui.
Toiminnastaan Aarnio sai lempinimen Motti-Matti.
Tarkemmin tuolta, herran itsensä kertomana
https://www.antikvaari.fi/teos/talvisodan-ihme-itarintaman-venalaiskeskitykset-ja/62a505ddeaa1ec176c53f54c
Uskomatonta, miten halvalla voi saada uskomattoman tarkan tietopaketin kunniakkainta historiaamme.
Samahan muuten nähtiin taas kerran Ukrainassakin. Venäläiset kaivautuivat Etelä-Ukrainaan ja ukrainalaisten vastahyökkäys ei onnistunut siellä. Sen sijaan siellä, missä he ovat pystyneet iskemään kaivautumatonta ja jopa liikkeessä olevaa vihollista vastaan, he ovat onnistuneetkin.
On asioita, jotka ajan saatossa ovat muuttuneet, ja sitten on niitä, jotka eivät ole muuttuneet.
Natossa tuota ei välttämättä ole vieläkään tajuttu, toivottavasti Puolustusvoimat sentään ovat oman historiansa lukeneet. Me olemme niin pieni maa, että meillä ei ole varaa edes niihinkään virheisiin, joihin Ukrainalla vielä on.