Evankeliumin historian 7 L kirjainta

𝐄𝐯𝐚𝐧𝐤𝐞𝐥𝐢𝐮𝐦𝐢𝐧 𝐡𝐢𝐬𝐭𝐨𝐫𝐢𝐚𝐧 𝐬𝐞𝐢𝐭𝐬𝐞𝐦𝐚̈𝐧 𝐋-𝐤𝐢𝐫𝐣𝐚𝐢𝐧𝐭𝐚,
#𝟒 𝐋𝐞𝐯𝐢𝐭𝐭𝐚̈𝐲𝐭𝐲𝐦𝐢𝐧𝐞𝐧
Vedenpaisumuksen jälkeen Nooa ja hänen perheensä olivat ainoita eläviä ihmisiä maan päällä. Jumala käski heidän saada paljon lapsia, koska Hän halusi, että heidän levittäytyvät asumaan ympäri maapalloa. Niinpä Nooan perheessä oli paljon lapsia, jotka myös saivat paljon lapsia, ja joiden lapsetkin saivat yhä lapsia. Ajan kuluessa väkimäärä nousi satoihin ja sitten tuhansiin. Väki muutti Araratin vuorilta, jonne arkki oli rantautunut, laajalle Sinearin tasangolle. Mutta yksikään heistä ei tahtonut totella Jumalan käskyä asuttaa maapallon muita kolkkia.
Taivaisiin asti ulottuva torni
Sen sijaan he sanoivat toisilleen: ”Mitäs sanot, jos rakennamme itsellemme kaupungin, jossa on ylös korkeuksiin, taivaaseen asti, ulottuva torni. Niin saamme mainetta emmekä hajaannu yli maan.” He käyttivät savea tiilien tekoon. He kuumensivat tiilet uuneissa koviksi ja kestäviksi ja käyttivät tervaa, jotta ne tarttuisivat kiinni toisiinsa. Torni kohosi ylös, ylös ja yhä ylemmäksi, yhä korkeammaksi ja vielä korkeammaksi. Jumala näki, mitä he olivat tekemässä. Hän tiesi myös, miksi he tekivät niin, koska Jumala tietää kaiken. Mitä Hän voisi asialle tehdä?
Siihen aikaan kaikki puhuivat samaa kieltä – sitä, jota heidän esi-isänsä Nooakin. Niinpä eräänä päivänä Jumala aiheutti sen, että ihmiset alkoivat puhua eri kieliä. Yhtäkkiä yhden suvun jäsenten oli mahdotonta ymmärtää, mitä toisen suvun jäsenet sanoivat. Näin heidän oli mahdotonta jatkaa kaupunkinsa tai torninsa rakentamista.
Perhekunnat ja ne ihmiset, jotka pystyivät ymmärtämään toisiaan, kokoontuivat yhteen ryhmiksi. Sitten jokainen ryhmä lähti matkaan – pohjoiseen, etelään, itään ja länteen – päästäkseen mahdollisimman kauas muiden ryhmien luota. Näin Jumala ei ainoastaan tuominnut ihmisiä tottelemattomuudesta Häntä kohtaan, vaan sai aikaan myös sen, että he halusivat hajaantua yli maan kamaran. Aikamoista! Mitä ikinä Jumala haluaakin tapahtuvan, Hän myös saa sen tapahtumaan – hyvin helposti eikä kukaan voi sitä estää.
Kaupunki tuli tunnetuksi Baabelina. Nimi ”Baabel” kuulostaa heprean kielen sanalta ”hämmentynyt” tai ”sekaisin”. Englannin sana ”babble”, puheensorina, kuvaa Jumalan aiheuttamaa sekaannusta kielillä, joita ihmiset siitä lähtien puhuivat. [Suomeksi voisi ehkä sanoa, että Jumala sai aikaan paapatuksen tai pälpätyksen eri kielillä, joita ihmiset nyt puhuivat. Suom. huom.]
Saivatko kaikki nykykielet alkunsa Baabelista?
Kielet muuttuvat, kun ihmiset keksivät uusia sanoja tai antavat sanoille uusia merkityksiä. Nykyään maailmassa on noin 7 000 kieltä. Ne voidaan ryhmitellä noin tusinaksi eri kielikunnaksi. On olemassa esimerkiksi indoeurooppalainen kielikunta sekä muun muuassa Uuden-Guinean ja australialaisten kielten kielikunnat. Nämä kielikunnat eivät muistuta toisiaan, mutta kunkin kielikunnan sisällä on monia samankaltaisia kieliä. Kaikki kielet juontuvat todennäköisesti jostakin niistä kielistä, jotka Jumala loi Baabelissa. Baabelin kielet ovat sittemmin moninkertaistuneet 7 000 nykykieleksi.
Evoluutioon uskovilla on suuria vaikeuksia selvittää, miten kielet olisivat syntyneet mistään oletetusta eläinesi-isästä, kuten evoluutioteoria vaatii. Eläimet viestivät ääntelemällä, ilmeillä, kehon asennoilla ja hajuilla. Ne eivät käytä lauseita niin kuin me.
Eläimet eivät ymmärrä varsinkaan sitä tapaa, miten me yhdistämme pieniä kielen osia isommiksi kokonaisuuksiksi. Älykkäinkään simpanssi ei ymmärrä lausetta ”Mies näki pojan antavan kirjan tytölle”, vaikka sinä tajuat sen hyvin helposti. Simpanssi ei sitä älyä, koska lauseen osa ”poika antaa kirjan tytölle” kytkeytyy lauseeseen ”Mies näki”.
Miksi ihmisten ja eläinten välillä on niin suuri ero? Siksi, että meidät on tehty Jumalan kuvaksi ja Jumala on antanut meille – mutta ei eläimille – puhumisen lahjan. Lahja ei ole vain sitä varten, että voimme puhua toisillemme, vaan myös siksi, että voimme puhua Jumalalle rukouksessa. Tiesitkö, että Raamattu sanoo oikeamielisten rukouksien olevan Jumalalle mieluisia (Sananlaskut 15:8)?