Miten köyhyys on kehittynyt joensuussa

Itä-Suomessa köyhyys on ollut pitkään merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, ja sen kehitys 1900-luvulta tähän päivään heijastelee monia taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Itä-Suomen alue on perinteisesti ollut maaseutua, ja köyhyys on usein liittynyt alueen väestöön, joka on ollut riippuvainen maataloudesta ja metsätaloudesta. Tässä on yleiskuva siitä, miten köyhyys on kehittynyt Itä-Suomessa 1900-luvulta nykypäivään.

### 1900-luvun alku ja maatalousvaltainen talous
1900-luvun alussa Itä-Suomessa, kuten muuallakin Suomessa, köyhyys oli laajalle levinnyttä maaseudulla. Alueen talous perustui pitkälti maatalouteen ja metsätalouteen. Maatalous oli suurimmalle osalle väestöä tärkein elinkeino, mutta se ei tuottanut aina riittävästi toimeentuloa. Erityisesti pienviljelijät ja tilattomat olivat taloudellisesti haavoittuvassa asemassa. Myös teollistuminen ei ollut yhtä nopeaa Itä-Suomessa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa, mikä hidasti alueen taloudellista kehitystä.

### 1920- ja 1930-luku
Suuren laman aikana 1920- ja 1930-luvuilla köyhyys Itä-Suomessa paheni entisestään. Työttömyys oli yleistä ja taloudellinen ahdinko kosketti erityisesti maaseudun väestöä. Myös sodanjälkeinen jälleenrakennus vaikutti Itä-Suomeen, ja alueella oli suuria vaikeuksia talouden elpymisessä, koska monet Itä-Suomen kunnista olivat saaneet osansa sodan tuhoista.

### Sodan jälkeinen aika ja hyvinvointivaltion synty
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi koki suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Itä-Suomessa kuitenkin talouden elpyminen oli hitaampaa verrattuna Etelä-Suomeen, ja monet alueet jäivät edelleen köyhyysloukkuun. 1950- ja 1960-luvuilla valtakunnallinen hyvinvointivaltio alkoi rakentua, mutta Itä-Suomi ei heti hyötynyt täysin sen tarjoamista edistysaskeleista, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon parannuksista.

### 1970- ja 1980-luku
1970- ja 1980-luvuilla maaseudun köyhyys oli edelleen suurta. Itä-Suomi oli monella tapaa syrjäseutua verrattuna etelämpiin osiin maata. Maatalous oli tärkeä elinkeino, mutta se oli myös vähenemässä, ja monille alueen asukkaille oli vaikea löytää uusia elinkeinomahdollisuuksia. 1980-luvulla, kun kaupungistuminen lisääntyi ja monilla alueilla teollisuus kasvoi, Itä-Suomessa väestö väheni ja köyhyys edelleen painoi monia perheitä.

### 1990-luvun lama
1990-luvun alun talouskriisi ja lama iski Itä-Suomeen erityisen kovaa. Työttömyys nousi korkeaksi, ja alueen teollisuusyritykset kärsivät. Alueella oli paljon vanhentuneita teollisuuslaitoksia, jotka menettivät kilpailukykynsä, ja monet työpaikat hävisivät. Myös maatalouden tilanne heikkeni entisestään, ja tämä vaikutti suoraan monen itäsuomalaisen toimeentuloon. Köyhyys kasvoi entisestään erityisesti maaseudulla, ja monilla paikkakunnilla asuinolot heikkenivät.

### 2000-luku ja 2010-luku
2000-luvulla Itä-Suomessa köyhyys jatkui ongelmana, mutta sen muodot muuttuivat. Vaikka hyvinvointivaltion rakenne parani ja alueelle tuli uusia työllistymismahdollisuuksia, esimerkiksi matkailun ja erikoistuneen teollisuuden kautta, monet Itä-Suomen alueet jäivät kuitenkin kehityksestä jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys, asuntoköyhyys ja alhainen koulutustaso olivat edelleen suuria haasteita.

### Nykytilanne (2020-luku)
2020-luvulle tultaessa Itä-Suomessa köyhyys on edelleen näkyvää, vaikka se ei ole yhtä laajalle levinnyttä kuin aikaisemmin. Työttömyys on edelleen korkeampaa kuin Etelä-Suomessa, ja monilla alueilla, kuten Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, köyhyys koskettaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja ikääntyvää väestöä. Alueella on myös korkeampi asunnottomuusaste, ja monet nuoret muuttavat pois etsiessään parempia työllistymismahdollisuuksia suurista kaupungeista.

Itä-Suomen väestö on myös ikääntymässä, ja tämä tuo omat haasteensa köyhyyden torjumisessa. Vaikka alueen sosiaaliturvajärjestelmät ja palvelut ovat parantuneet, elinolosuhteet voivat silti olla vaikeita erityisesti syrjäseuduilla.

### Yhteenveto
Itä-Suomessa köyhyys on ollut pitkään suuri haaste, ja sen kehitys 1900-luvulta tähän päivään heijastelee alueen taloudellista kehitystä. Alueella on perinteisesti ollut suuri maaseutuväestö, ja teollistuminen on ollut hitaampaa kuin muualla Suomessa. 1990-luvun lama ja sen jälkiseuraukset pahensivat köyhyyttä, ja edelleen monet alueet Itä-Suomessa kärsivät työttömyydestä, alhaisista tuloista ja nuorten muuttoliikkeestä. Kuitenkin alueen hyvinvointivaltio on kehittynyt, ja köyhyyden torjumiseksi on tehty jatkuvia pyrkimyksiä.

Köyhyyden ja työttömyyden syy näkyy samasta peilistä.

Joensuu on kuin Sortavala, yhtä kaunis, yhtä ylväs ja yhtä dynaaminen.

Laiskuus ja saamattomuus kehittyy, köyhyys tulee siinä mukana.

laiskuus ja ahneus,
on peräkammarin nettosaaja pummin geeneissä...

mutta Suomi on jatkuvasti työskennellyt sosiaaliturvansa parantamiseksi.

Joka ei ole oikein !!!
Yrittäjänä vituttaa maksaa veroja jotka kiristyy kokoajan näiden sosiaali turvan eläjien takia.

Nostetaan ylös

Tärkea asia

Köyhyys eikun pahenee

Ei kyllä valoa näy.
Täällä voisi tukea pientilallisia ja syrjäseutuja jo huoltovarmuudenkin vuoksi.
Perustaa puolustushuoltovarmuutta lisääviä tehtaita.
Pitäisi teitä ja liikkuvuutta parantaa ja raideliikennettä lisätä ja reittejä lisätä.Julkista edullista ja terveellistä asuntototuotantoa lisätä.yliopiston vetävyyttä nostaa hankkimalla lisää eri tieteenaloja.

Minä tunnen kuinka...

Köyhät hajotkaa.

Ainainen kehitysalue itäsuomi