Talous rippuu tehtyjen työtuntien määrästä.
Kaksi puolipäiväistä ei ole parempi kuin yksi kokopäiväinen koska kokopäiväinen on pienempi kustannus työnantajalle ja myös yhteiskunnalle koska se maksaa enemmän veroja kuin kaksi puolipäiväistä yhteensä.
Marinin hallitus pystyi lisäämään työlntekijöiden määrää. Työtuntien määrä ei kuitenkaan noussut. Lisäksi uusien työntekijöiden määrä olsi sama kuin julkisen puolen kasvanut työntekijämäärä eli palkat maksettiin veroista.
Orpon pitäisi tehdä sama, mutta nin, että tehdyn työn määrä kasvaa ja työpaikat tulevat aitoon tarpeeseen. Se on hidasta ja vaikeaa koska on paljon vaikeampaa perustaa uusi yritys kuin pitää vanha pystyssä.
Kaksi puolipäiväistä ei ole parempi kuin yksi kokopäiväinen koska kokopäiväinen on pienempi kustannus työnantajalle ja myös yhteiskunnalle koska se maksaa enemmän veroja kuin kaksi puolipäiväistä yhteensä.
Marinin hallitus pystyi lisäämään työlntekijöiden määrää. Työtuntien määrä ei kuitenkaan noussut. Lisäksi uusien työntekijöiden määrä olsi sama kuin julkisen puolen kasvanut työntekijämäärä eli palkat maksettiin veroista.
Orpon pitäisi tehdä sama, mutta nin, että tehdyn työn määrä kasvaa ja työpaikat tulevat aitoon tarpeeseen. Se on hidasta ja vaikeaa koska on paljon vaikeampaa perustaa uusi yritys kuin pitää vanha pystyssä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pitää tehdä yrittämisestä kannattavaa.
Kun taitava ihminen hyötyy tekemästään työstä, hän tekee enemmän töitä. Se työ tuottaa työpaikkoja niille, jotka eivät omalla työllään työllistä muita.
Työtunneilla ei ole periaatteessa paskankaan merkitystä. Työn tuottavuus on se millä on merkitystä
450 tuntii kk saa alkaa näkyy tili nauhassa tosin verottaja ei osaa laskee muuta kuin verotusta täytyy siitä jäädä myös taskuun. 9900 € ok
Kyllä viisaammat ovat hyvinkin jo huomanneet, että tämän hallituksen johdolla ei tästä suosta nousta. Eikä ihme, jos pääministerinä on Orpo ja valtiovarainministerinä Purra. Tämä hallitus on heikko, kyvyt eivät riitä!
Suomi on riippuvainen maailman taloudesta. Meillä ei ole tarpeeksi lihaksia sen muuttamiseksi.
Tämä hallitus on SURKEA! Kyvyt ei riitä.Menkää pois!
Yritysten johdon tehtävä on pitää yritys kunnossa ja investoida kehitykseen. Jos ei homma toimi, on silloin peiliin katsomisen paikka.
Se pitää paikkansa.
Pitää kuitenkin lisätä, että politiikalla tehdään ympäristö, jonka rajoissa liiketoiminto joko menestyy tai loppuu.
Jos sama johto saa saman yrityksen menestymään yhdessä maassa ja loppumaan toisessa, kyse voi olla sattumasta, mutta jos sitä tapahtuu paljon, niin kyse on olosuhteista.
Vaikka nykyään suositaankin puheissa sitä, ettei pitäisi olla ylimääräistä - ainakaan rikkailla - niin vain se ylimääräinen tuottaa hyvinvointia. Jos lääkärin taidon omaavalla ihmisellä kaikki aika menee välttämättömiin asioihin, hän ei ehdi tekemään lääkärin töitä. Vasta, kun omaisuutta on sen verran, että hän voi ostaa leivän ja talonsa lämmityksen, niin hänellä on aikaa parantaa ihmisiä.
Se edellyttää tietenkin sitä, että on olemassa leipuri, jolla on tarpeeksi omaisuutta ostaakseen välttämättömät palvelut ja joku, jolla on omaisuutta niin paljon, että ehtii myymään.
Mitä enemmän ihmisillä on omaisuutta yli välttämättömän, sitä paremmin yhteiskunta pärjää. Esimerkiksi USA:ssa ihmisillä on varaa maksaa kallis terveydenhoito koska heillä on omaisuuden sallittu kertyä. Meillä ei olisi siihen varaa.
Ei riipu. Talous ja tulos riippuu työn tehokkuudesta.
Halpatyövoiman/halvemman työvoiman suhteen voittaja on tietenkin yritys. Kun yrityksen palkkakulut pienenevät, niin voitot paranevat. Häviäjän roolissa ovat sitten valtio ja veronmaksajat.
Valtio saa vähemmän verotuloja pienemmistä palkoista. Usein käy myös niin, että pienipalkkainen joutuu palkan jatkeeksi hakemaan tukia tullakseen toimeen. Silloin veronmaksajien maksamia varoja kuluu tukien maksamiseen. Tällöin veronmaksajat osallistuvat myös yrityksen palkanmaksuun.
Työtuntien määrä ei kasva ja valtion talouskasvua ei ole eikä tule näillä näkymin.
Sen sijaan työttömyys kasvaa konkurssien ja työntekijöiden irtisanomisten myötä. Kahden viime vuoden aikana konkursseja oli yhteensä yli 5000. Lue tarkemmat luvut tästä linkistä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010345313.html
Työttömiä työnhakijoita on nyt yli 320.000, joista pitkäaikaistyöttömiä on noin 100.000. Erityisen vaikeaa on pitkäaikaistyöttömien työnsaanti. Myös akateemisten työnhakijoiden työttömyys on nopeasti kasvanut.
Hallituksen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin on lisännyt Suomen yrittäjien mukaan konkursseja rakennusalan konkurssien lisäksi myös majoitus- ravintola- ja palvelualoilla asiakkaiden vähentyneen ostovoiman takia.
Taantuman aikana ei pitäisi heikentää suomalaisten ostovoimaa. Nyt näyttää siltä, että hallituskauden alun taantuma muuttuu lamaksi, mitä suurtyöttömyys ja konkurssiaallot pahentavat. Trumpin tullit heikentävät Suomen entisestään heikkoa talouskasvua, joten viimeistään nyt tulisi työttömyyttä lisäävä leikkauspolitiikka lopetettava ja korjattava verotus oikeudenmukaiseksi: verot kerätään veronmaksukyvyn mukaisesti.
Yritystuet tulisi uudistaa työllisyysnäkökohdat huomioiden, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille uusiin innovaatioihin. Yritysten omia investointeja pitäisi tukea halpakorkoisilla lainoilla ja estää elinkelpoisten yritysten konkursseja, jotka lama ja suomalaisten heikko ostovoima aiheuttaa. Kun vienti ei vedä, on tuettava kotimaista kysyntää, mitä Orpon hallitus ei ole tehnyt. Valitettavasti.