Nuoret ovat arvokkain varallisuutemme
Akateemikko Toivo Pekkanen määritteli elämänsä tarkoitukseksi sen, että ”näkee pi-demmälle kuin isänsä näki”. Hyvään elämään kuuluu niin tiedollinen kuin henkinen kas-vu ja tietenkin pääsy tälle kasvun poluille. Suomme nuorille ajan ja sosiaalisen tilan kou-lutukseen. Kun järjestämme jokaiselle koulutuksen mahdollisuuden, käytämme täysi-määräisesti inhimillisen osaamisen potentiaalin. Kansakunnalle on elintärkeää ottaa käyttöön jokaisen kyky, pyrkimykset ja tahto, sillä talous ja yhteiskunta rakentuvat ihmis-ten varaan. Koulutuksen, saati henkisen kasvun, ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ole tuottaa ”työvoimaa” tai aineellista varallisuutta vaan täysivaltaisia ihmisiä, jotka hallit-sevat elämäänsä. Muut hyvät seuraavat tätä tulosta.
Valtion ja kuntien tehtävä on järjestää väestön peruskoulutus. Kuitenkin suhtautumises-sa sivistysjärjestelmään on tiedollista vajausta ja päätöksenteon ongelmaa. Väestön ky-kyä ja hyvinvointia tai koulutusta tuottavia laitoksia ei kyetä asettamaan oikeaan arvoon-sa, sillä osaaminen, tiedon tuottaminen, elämän hallinta jne. ovat yleiskäsitteitä, joita ei päätöksenteossa ole tarkemmin määritelty. Niille ei ole etsitty nk ”operationaalisia vas-tinpareja” eli reaalisia kiinnityksiä talouteen tai yhteiskunnalliseen olemiseen. Tämän seurauksena mm. kouluja käsitellään lähinnä tavarana. Päätöksenteossa puhutaan kou-lurakennusten ja opettajien palkkauksen kustannuksista, mutta koulutuksen luoma henkinen pääoma ja sen välillisesti tuottama arvo ja hyvinvointi jäävät tuntemattomiksi. Näin osaaminen ja ”pidemmälle näkeminen” eli elämän hallinta eivät todellisena pää-omana saa osakseen sitä varallisuuden huolenpitoa, joka suodaan peltikatolle tai ilman-vaihdolle.
Kuntien tulee pyrkiä arvioimaan todellinen pääomansa ja laatia siitä täydellisempi tase, johon kuuluu myös nk. aineeton varallisuus. Siihen yhdistyvät inhimillinen- ja henkinen pääoma, osaaminen ja koulutusjärjestelmä, luontopääoma jne. Näin kokonaisvarallisuus tulisi entistäkin tarkemman päätöksenteon piiriin.
Laadukas lukio on arvokas sinänsä. Lisäksi se mahdollistaa niiden vanhempien asumi-sen ja sijoittumisen kuntaan, jotka edellyttävät lapsiensa saavan hyvän pohjan jatkokou-lutukselle. Oleellinen edellytys osaavan väen pitämiseksi Kotkassa on turvata Karhulan lukion toiminta.
Sivistyslaitos voidaan hetkessä hukata, mutta sen rakentaminen entiselleen on mahdo-tonta. Korkeakoulutukseen johtavat lukiot ovat se opetuksen väylä, jonka useimmat nuo-ret valitsevat. Karhulan koulun ja Karhulan lukion taustalla on yli 100-vuotinen sivistys-perinne. Tätä perinnettä voidaan ulkoisesti kuvata maakunnan parhaimpiin kuuluvilla oppimistuloksilla ja linjavalinnoilla. Se ilmenee myös kasvuympäristönä; ”koulun hen-kenä” johon sisältyy identiteetin ja tunteen lisäksi ”tekemisen meininki”.
Kun katsomme kukitettuja ylioppilaita, ymmärrämme elämän syviä merkityksiä.
Kymin Yhteiskoulun Ystävät ry:n hallitus
Sakari Valtiala
Tuija Hänni
Juhani Pekkola
Reeta Kalliomäki
Sirkku Ylinen
Akateemikko Toivo Pekkanen määritteli elämänsä tarkoitukseksi sen, että ”näkee pi-demmälle kuin isänsä näki”. Hyvään elämään kuuluu niin tiedollinen kuin henkinen kas-vu ja tietenkin pääsy tälle kasvun poluille. Suomme nuorille ajan ja sosiaalisen tilan kou-lutukseen. Kun järjestämme jokaiselle koulutuksen mahdollisuuden, käytämme täysi-määräisesti inhimillisen osaamisen potentiaalin. Kansakunnalle on elintärkeää ottaa käyttöön jokaisen kyky, pyrkimykset ja tahto, sillä talous ja yhteiskunta rakentuvat ihmis-ten varaan. Koulutuksen, saati henkisen kasvun, ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ole tuottaa ”työvoimaa” tai aineellista varallisuutta vaan täysivaltaisia ihmisiä, jotka hallit-sevat elämäänsä. Muut hyvät seuraavat tätä tulosta.
Valtion ja kuntien tehtävä on järjestää väestön peruskoulutus. Kuitenkin suhtautumises-sa sivistysjärjestelmään on tiedollista vajausta ja päätöksenteon ongelmaa. Väestön ky-kyä ja hyvinvointia tai koulutusta tuottavia laitoksia ei kyetä asettamaan oikeaan arvoon-sa, sillä osaaminen, tiedon tuottaminen, elämän hallinta jne. ovat yleiskäsitteitä, joita ei päätöksenteossa ole tarkemmin määritelty. Niille ei ole etsitty nk ”operationaalisia vas-tinpareja” eli reaalisia kiinnityksiä talouteen tai yhteiskunnalliseen olemiseen. Tämän seurauksena mm. kouluja käsitellään lähinnä tavarana. Päätöksenteossa puhutaan kou-lurakennusten ja opettajien palkkauksen kustannuksista, mutta koulutuksen luoma henkinen pääoma ja sen välillisesti tuottama arvo ja hyvinvointi jäävät tuntemattomiksi. Näin osaaminen ja ”pidemmälle näkeminen” eli elämän hallinta eivät todellisena pää-omana saa osakseen sitä varallisuuden huolenpitoa, joka suodaan peltikatolle tai ilman-vaihdolle.
Kuntien tulee pyrkiä arvioimaan todellinen pääomansa ja laatia siitä täydellisempi tase, johon kuuluu myös nk. aineeton varallisuus. Siihen yhdistyvät inhimillinen- ja henkinen pääoma, osaaminen ja koulutusjärjestelmä, luontopääoma jne. Näin kokonaisvarallisuus tulisi entistäkin tarkemman päätöksenteon piiriin.
Laadukas lukio on arvokas sinänsä. Lisäksi se mahdollistaa niiden vanhempien asumi-sen ja sijoittumisen kuntaan, jotka edellyttävät lapsiensa saavan hyvän pohjan jatkokou-lutukselle. Oleellinen edellytys osaavan väen pitämiseksi Kotkassa on turvata Karhulan lukion toiminta.
Sivistyslaitos voidaan hetkessä hukata, mutta sen rakentaminen entiselleen on mahdo-tonta. Korkeakoulutukseen johtavat lukiot ovat se opetuksen väylä, jonka useimmat nuo-ret valitsevat. Karhulan koulun ja Karhulan lukion taustalla on yli 100-vuotinen sivistys-perinne. Tätä perinnettä voidaan ulkoisesti kuvata maakunnan parhaimpiin kuuluvilla oppimistuloksilla ja linjavalinnoilla. Se ilmenee myös kasvuympäristönä; ”koulun hen-kenä” johon sisältyy identiteetin ja tunteen lisäksi ”tekemisen meininki”.
Kun katsomme kukitettuja ylioppilaita, ymmärrämme elämän syviä merkityksiä.
Kymin Yhteiskoulun Ystävät ry:n hallitus
Sakari Valtiala
Tuija Hänni
Juhani Pekkola
Reeta Kalliomäki
Sirkku Ylinen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaaleissa kannattaa valita nuorisoa ja sivistystä kannattavia ehdokkaita.
Juhani Pekkola ei ainakaan ole mitenkään sivistynyt vaan typerä ja pikkusieluinen! Tuhosi Kotkan hienon matkailunähtävyyden Leninin puiston patsaineen... En ymmärrä kuinka vähällä järjellä tätä vanhaa venäläiskaupunkia johdetaan ja asioista päätetään!