Säilytetään sivistyslaitos ja nuoriso

Nuoret ovat arvokkain varallisuutemme

Akateemikko Toivo Pekkanen määritteli elämänsä tarkoitukseksi sen, että ”näkee pi-demmälle kuin isänsä näki”. Hyvään elämään kuuluu niin tiedollinen kuin henkinen kas-vu ja tietenkin pääsy tälle kasvun poluille. Suomme nuorille ajan ja sosiaalisen tilan kou-lutukseen. Kun järjestämme jokaiselle koulutuksen mahdollisuuden, käytämme täysi-määräisesti inhimillisen osaamisen potentiaalin. Kansakunnalle on elintärkeää ottaa käyttöön jokaisen kyky, pyrkimykset ja tahto, sillä talous ja yhteiskunta rakentuvat ihmis-ten varaan. Koulutuksen, saati henkisen kasvun, ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ole tuottaa ”työvoimaa” tai aineellista varallisuutta vaan täysivaltaisia ihmisiä, jotka hallit-sevat elämäänsä. Muut hyvät seuraavat tätä tulosta.

Valtion ja kuntien tehtävä on järjestää väestön peruskoulutus. Kuitenkin suhtautumises-sa sivistysjärjestelmään on tiedollista vajausta ja päätöksenteon ongelmaa. Väestön ky-kyä ja hyvinvointia tai koulutusta tuottavia laitoksia ei kyetä asettamaan oikeaan arvoon-sa, sillä osaaminen, tiedon tuottaminen, elämän hallinta jne. ovat yleiskäsitteitä, joita ei päätöksenteossa ole tarkemmin määritelty. Niille ei ole etsitty nk ”operationaalisia vas-tinpareja” eli reaalisia kiinnityksiä talouteen tai yhteiskunnalliseen olemiseen. Tämän seurauksena mm. kouluja käsitellään lähinnä tavarana. Päätöksenteossa puhutaan kou-lurakennusten ja opettajien palkkauksen kustannuksista, mutta koulutuksen luoma henkinen pääoma ja sen välillisesti tuottama arvo ja hyvinvointi jäävät tuntemattomiksi. Näin osaaminen ja ”pidemmälle näkeminen” eli elämän hallinta eivät todellisena pää-omana saa osakseen sitä varallisuuden huolenpitoa, joka suodaan peltikatolle tai ilman-vaihdolle.

Kuntien tulee pyrkiä arvioimaan todellinen pääomansa ja laatia siitä täydellisempi tase, johon kuuluu myös nk. aineeton varallisuus. Siihen yhdistyvät inhimillinen- ja henkinen pääoma, osaaminen ja koulutusjärjestelmä, luontopääoma jne. Näin kokonaisvarallisuus tulisi entistäkin tarkemman päätöksenteon piiriin.
Laadukas lukio on arvokas sinänsä. Lisäksi se mahdollistaa niiden vanhempien asumi-sen ja sijoittumisen kuntaan, jotka edellyttävät lapsiensa saavan hyvän pohjan jatkokou-lutukselle. Oleellinen edellytys osaavan väen pitämiseksi Kotkassa on turvata Karhulan lukion toiminta.

Sivistyslaitos voidaan hetkessä hukata, mutta sen rakentaminen entiselleen on mahdo-tonta. Korkeakoulutukseen johtavat lukiot ovat se opetuksen väylä, jonka useimmat nuo-ret valitsevat. Karhulan koulun ja Karhulan lukion taustalla on yli 100-vuotinen sivistys-perinne. Tätä perinnettä voidaan ulkoisesti kuvata maakunnan parhaimpiin kuuluvilla oppimistuloksilla ja linjavalinnoilla. Se ilmenee myös kasvuympäristönä; ”koulun hen-kenä” johon sisältyy identiteetin ja tunteen lisäksi ”tekemisen meininki”.

Kun katsomme kukitettuja ylioppilaita, ymmärrämme elämän syviä merkityksiä.

Kymin Yhteiskoulun Ystävät ry:n hallitus
Sakari Valtiala
Tuija Hänni
Juhani Pekkola
Reeta Kalliomäki
Sirkku Ylinen