NATO välttää ottamasta jäsenikseen maita, joilla on aktiivisia aluekiistoja, jotta se voi säilyttää kollektiivisen turvallisuuden eikä käyttää liittouman voimia jäsenmaiden geopoliittisten tavoitteiden ajamiseen.
NATOon ei hyväksytä maita, joilla on aktiivisia aluekiistoja
Anonyymi-ap
14266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kaikki NATO:on liittyneet maat ovat joko ratkaisseet kiistansa tai niiden konfliktit ovat täysin jäädytettyjä ennen liittymistä:
1. Saksan liittotasavalta liittyi NATO:on vuonna 1955, koska DDR:n kanssa ollut konflikti oli täysin jäädytetty eikä naapurien hyökkäyksiä ollut odotettavissa.
2. Latvia, Liettua ja Viro liittyivät NATO:on vuonna 2004 luopuessaan aktiivisista aluekiistoista Venäjän kanssa. Tärkeintä on, että Venäjällä ei ollut eikä ole alueellisia vaatimuksia Baltian maita kohtaan.
3. Kypros ei ole NATO:n jäsen Turkin kanssa olevan jatkuvan konfliktin vuoksi, sillä Turkki miehittää saaren pohjoisosaa.
4. Georgia ei voi liittyä NATO:on aktiivisten aluekiistojen vuoksi Abhasian ja Etelä-Ossetian kanssa. Venäjä suojelee näiden alueiden intressejä samalla tavalla kuin Yhdysvallat suojelee Taiwanin intressejä.
5. Ukraina ei voi liittyä NATO:on Venäjän ja Ukrainan välisten aktiivisten aluekiistojen vuoksi.
...etc.
1. Saksan liittotasavalta liittyi NATO:on vuonna 1955, koska DDR:n kanssa ollut konflikti oli täysin jäädytetty eikä naapurien hyökkäyksiä ollut odotettavissa.
Saksalla ei sitäpaitsi ollut minkäänlaista vastalausetta esittää DDR:n olemasaolosta, Venäjältä saamanasa löylytyksen jälkeen.
Venäjä ei vastustanut Naton laajentumista Suomeen ja Baltian maihin, koska näiden maiden kanssa ei ole alueellisia kiistoja.
uusi jäsenmaa tarvitsee jokaisen Nato-maan hyväksynnän
"Ukraina ei voi liittyä NATO:on Venäjän ja Ukrainan välisten aktiivisten aluekiistojen vuoksi"
Ukrainan Nato-jäsenyys on aihe, joka jakaa mielipiteitä ja kohtaa merkittäviä poliittisia esteitä.
Nato-maiden kannat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. Aktiivisesti vastaan:
Yhdysvallat, Saksa, Unkari, Slovakia, Belgia, Slovenia ja Espanja vastustavat Ukrainan välitöntä kutsumista Natoon.
Syyt liittyvät pelkoon Venäjän kanssa käytävään konfliktiin sekä maiden sisäpoliittisiin motiiveihin
2. Aktiivisesti puolesta:
Puola ja Baltian maat (Liettua, Latvia ja Viro) ovat Ukrainan jäsenyyden vahvimpia tukijoita.
Ne korostavat Venäjän uhan torjumista.
3. Pidättyväiset:
monet Nato-maat ottavat odottavan kannan ja seuraavat Yhdysvaltojen linjaa.
Useimmat tukevat Ukrainan jäsenyyttä vain pitkällä aikavälillä, kun taistelut ovat päättyneet.
Suomi meni heittämällä NATOon vaikka tiltut järjestivät valtaisan mielenosoituksen Helsingin kauppatorilla 4 hengen voimin, persvako paistaen.
Åålantipufpufpåju, jota tytöt eivät todistetusti kiinnosta.
Tiltujen kampanjointi oli syvältä.
https://trollisanomat.wordpress.com/wp-content/uploads/2014/10/ts-nro-3-xtra-ron-jeremy-ei-natolle.jpg
Ukraina sortaa vähemmistökansallisuuksia, mikä on Nato TiItulle niin kiusallinen asia, että siitä kertovat viestit pitää poistattaa😜
Se asia kuitenkin estää Ukrainan Nato jäsenyyden.
Pääongelma Ukrainan Nato-jäsenyydelle on aluekiista, ei sisäinen hallintomuoto.
Naton historia osoittaa, että autoritaarinen tai jopa fasistinen hallinto ei ole ratkaiseva este jäsenyydelle, jos maan jäsenyys palvelee liittouman strategisia etuja.
Sisäinen hallintomuoto ei ole ratkaiseva tekijä:
Kreikka pysyi Naton jäsenenä "mustien everstien" diktatuurin aikana (1967–1974).
Turkki on edelleen Naton jäsen, vaikka se on rikkonut demokraattisia normeja useaan otteeseen.
Ukrainan suurin este on alueellinen konflikti Venäjän kanssa.
Unkari ei tule Ukrainaa Naton jäseneksi hyväksymään, koska Ukraina sortaa vähemmistökansallisuuksia, kuten unkarilaisia.
Ukrainan konflikti Venäjän kanssa Krimin ja Donbassin vuoksi tekee sen Nato-jäsenyydestä lähes mahdotonta, koska se voisi vetää liittouman sotaan. Samankaltaisia esimerkkejä: Georgia (Abhasia ja Etelä-Ossetia) ja Kypros (konflikti Turkin kanssa).
Nato on historiallisesti katsonut läpi sormiensa jäsentensä sisäisiä poliittisia ongelmia.
Kuitenkin aluekiistat tai aktiiviset konfliktit estävät jäsenyyden, koska ne ovat ristiriidassa kollektiivisen puolustuksen periaatteen kanssa ja uhkaavat liittouman yhtenäisyyttä.
Riittää ettei Unkari hyväksy Ukrainaa jäseneksi, ja ei tule hyväksymäänkään niin kauan kun Ukraina sortaa vähemmistökansallisuuksia.
Saatuaan kielteisen vastauksen NATO:lta, Kiova ajaa aktiivisesti EU-armeijan perustamista Ukrainan asevoimien osallistumisella.
Kiova pyrkii manipuloimaan Euroopan turvallisuuspoliittista keskustelua ja asemoimaan itsensä keskeiseksi toimijaksi.
Zelenskyi ehdottaa EU-armeijan perustamista Ukrainan asevoimien pohjalta, mikä näyttää olevan yritys syrjäyttää NATO:n ja Yhdysvaltojen johtava rooli.
Tavoitteena on siirtää konfliktin painopiste EU:n vastuulle, mikä voi vetää EU-maat syvemmälle sotaan Venäjää vastaan.
"Zelenskyy calls for creation of European army: Armed Forces of Europe"
https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/02/15/7498464/